Lue keskustelun säännöt.
Tuuli-Elina nosti kytkintä, vaikka kaikki oli hyvin
31.03.2021 |
https://www.iltalehti.fi/suhteet/a/d2dd8511-ed02-4d7b-a1b3-9219307f5628
Jotenkin tästä jutusta tuli miehenä mieleen, että olisi hauska kuulla miehen ajatukset. Tuuli-Elina nosti kytkintä vaikka kaikki oli hyvin. Nyt on rennompaa sinkkuilla, kun lapset on jo tehty, ei tarvitse enää etsiä siittäjää.
Mitä tästä oikein pitäisi ajatella tästä jutusta? Taas yksi voimaantuja joka väänsi lapset ja sen kummemmin ajattelematta mitä mies halusi elämältään ja suhteelta tai lapset, päätti vaan lähteä veks. Vai että hän todellakin on se voimaantuja eikä kenenkään tarvitse uhrata elämäänsä vaan tehdä mitä tahtoo?
Kommentit (226)
Sillä leualla leikkaa timantteja, ei ihme että kaikki hajoo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä aivan ihana juttu. Mun 70-luvulla syntynyt äitini voisi tosin olla eri mieltä. Hänelle oli tärkeää, että löydän vakituisen poikaystävän ennen kuin lukio loppuu ja hän huolehti, siis ihan oikeasti tuli järjestämään yhteenmuuttoa kun en lukion jälkeisenä kesänäkään vielä ollut taivutteluista huolimatta suostunut muuttamaan yhteen tämän pojan kanssa Hänelle oli maailmanloppu kun erosin 24-vuotiaana ja jäin kahden lapsen yksinhuoltajaksi. Hän oli sitä mieltä, että rakkaus menee aina kaiken edelle ja opiskella ehtii myöhemminkin. Hän kieltäytyi auttamasta missään, sillä olin itse kuulemma päätökseni tehnyt. Ja olikin elämäni paras päätös, vaikka kahden lapsen yksinhuoltajaksi jäinkin. Monet on kysyneet onko äitini lestadiolainen, ei ole. Nykyään opiskelen ja saan elää sellaista elämää kuin itse haluan. En ymmärrä miksi naisten pitäisi enää nykypäivänä uhrata koko elämä jonkun miehen takia.
Sinulla on fiksu äiti, kun ajattelee lapsenlapsiansa. Sinä taas olet jotain aivan muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Panisin, mutta en harkitsisi yhtään minkäänlaista parisuhdetta tuollaisen kanssa.
Pätee lähes kaikkiin naisiin nykyään. Suomalaiset naiset ovat eroherkkiä.
Suomalaiset naiset eivät aikuistu koskaan, vaan heillä on ainainen uhmaikä päällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Panisin, mutta en harkitsisi yhtään minkäänlaista parisuhdetta tuollaisen kanssa.
Pätee lähes kaikkiin naisiin nykyään. Suomalaiset naiset ovat eroherkkiä.
Suomalaiset naiset eivät aikuistu koskaan, vaan heillä on ainainen uhmaikä päällä.
Rahalla lahjottavat onkin oikeita pyhimyksiä. Tilastojen perusteella ette edes katsele pohjoismaalaista/länsimaalaista naista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Panisin, mutta en harkitsisi yhtään minkäänlaista parisuhdetta tuollaisen kanssa.
Pätee lähes kaikkiin naisiin nykyään. Suomalaiset naiset ovat eroherkkiä.
Suomalaiset naiset eivät aikuistu koskaan, vaan heillä on ainainen uhmaikä päällä.
Ei tarvi, koska suomalainen mies nielee mitä tahansa. Ja jos ei, uutta putkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä aivan ihana juttu. Mun 70-luvulla syntynyt äitini voisi tosin olla eri mieltä. Hänelle oli tärkeää, että löydän vakituisen poikaystävän ennen kuin lukio loppuu ja hän huolehti, siis ihan oikeasti tuli järjestämään yhteenmuuttoa kun en lukion jälkeisenä kesänäkään vielä ollut taivutteluista huolimatta suostunut muuttamaan yhteen tämän pojan kanssa Hänelle oli maailmanloppu kun erosin 24-vuotiaana ja jäin kahden lapsen yksinhuoltajaksi. Hän oli sitä mieltä, että rakkaus menee aina kaiken edelle ja opiskella ehtii myöhemminkin. Hän kieltäytyi auttamasta missään, sillä olin itse kuulemma päätökseni tehnyt. Ja olikin elämäni paras päätös, vaikka kahden lapsen yksinhuoltajaksi jäinkin. Monet on kysyneet onko äitini lestadiolainen, ei ole. Nykyään opiskelen ja saan elää sellaista elämää kuin itse haluan. En ymmärrä miksi naisten pitäisi enää nykypäivänä uhrata koko elämä jonkun miehen takia.
Meni vähän ohi. Hankit lapset äitisi painostuksesta miehen kanssa, jonka kanssa et olisi edes halunnut muuttaa yhteen? Sitten mies jotenkin katosi kuvioista kun jätit hänet ja aloittaa opiskella? Muutitko siis toiselle paikkakunnalle lasten kanssa? Helsingistä Ouluun vai miten sinusta tuli kahden lapsen yh?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä aivan ihana juttu. Mun 70-luvulla syntynyt äitini voisi tosin olla eri mieltä. Hänelle oli tärkeää, että löydän vakituisen poikaystävän ennen kuin lukio loppuu ja hän huolehti, siis ihan oikeasti tuli järjestämään yhteenmuuttoa kun en lukion jälkeisenä kesänäkään vielä ollut taivutteluista huolimatta suostunut muuttamaan yhteen tämän pojan kanssa Hänelle oli maailmanloppu kun erosin 24-vuotiaana ja jäin kahden lapsen yksinhuoltajaksi. Hän oli sitä mieltä, että rakkaus menee aina kaiken edelle ja opiskella ehtii myöhemminkin. Hän kieltäytyi auttamasta missään, sillä olin itse kuulemma päätökseni tehnyt. Ja olikin elämäni paras päätös, vaikka kahden lapsen yksinhuoltajaksi jäinkin. Monet on kysyneet onko äitini lestadiolainen, ei ole. Nykyään opiskelen ja saan elää sellaista elämää kuin itse haluan. En ymmärrä miksi naisten pitäisi enää nykypäivänä uhrata koko elämä jonkun miehen takia.
Sinulla on fiksu äiti, kun ajattelee lapsenlapsiansa. Sinä taas olet jotain aivan muuta.
No en nyt sanoisi, päivääkään en ole eroa katunut. Käytiin kaksi vuotta perheterapiassa, lopulta terapeutti kehotti minua eromamaan itseni ja lasten takia, sillä hänen mielestään ex-miehelläni oli narsistinen persoonalisuushäiriö. (Virallista diagnoosia ei ole sillä hän kieltäytyi tutkimuksista). Olen ikuisesti kiitollinen tälle perheterapeutille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä naisten voimaantuminen tuottaa paljon huonoja asioita.
Vierailija kirjoitti:
Tämä naisten voimaantuminen tuottaa paljon huonoja asioita.
Eivät kaikki naiset ole narsisteja yms. Ja naisena käyttäisin sanaa vahvistua eikä voimaantua koska vahvistua on mielestäni parempaa suomea. Ihan sukupuolesta riippumatta hyvä asia. Voimaantuminen ehkä kuvaakin sitten juuri tällaisia tekemällä tehtyjä "sankaritarinoita", joista on myös haittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koitin googlata tuosta kirjasta ja törmäsin Tuuli-Elinan saman nimiseen blogiin https://sanoinkosenaaneen.fi/adhd/adhd/. Monesti sanotaan, että ADHD vaikuttaa ihmissuhteisiin ja niiden pysyvyyteen vaikkapa siksi, että tylsistyy herkästi. https://adhdtutuksi.fi/parisuhde/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä te revitte tätä katkeruutta ja vihaa? :D Kyllä huomaa että joku nainen on taas tehnyt itsenäisiä päätöksiä oman elämänsä suhteen kuten parhaaksi näkee, kun heti ollaan joukolla palauttamassa ruotuun.
T. Perheenäiti, joka on sen verran tyytyväinen elämäänsä, ettei ole vaikeuksia katsoa vierestä kun muut elävät kuten tahtovat
Se on sinun näkemyksesi itsestäsi. Minä käsitin, että olet sen verran tyytyväinen just nyt, että tulit sitten vauva-palstalle nimittelemään muita keskustelijoita katkeriksi, tyytymättömiä vihaajiksi. Eikös se niin mennytkin? Jännä ristiriita.
Olet oikeassa, taisin vain ahdistua tästä ilmapiiristä :) Aggressiivinen energia on kyllä toisinaan tosi hyvä moottori lähteä viemään eteenpäin niitä haluamiaan muutoksia omassa elämässä! Oma on kuitenkin se ainoa johon voi ja kannattaa vaikuttaa. Minä poistun nyt palstalta. Adios.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koitin googlata tuosta kirjasta ja törmäsin Tuuli-Elinan saman nimiseen blogiin https://sanoinkosenaaneen.fi/adhd/adhd/. Monesti sanotaan, että ADHD vaikuttaa ihmissuhteisiin ja niiden pysyvyyteen vaikkapa siksi, että tylsistyy herkästi. https://adhdtutuksi.fi/parisuhde/
Tämä näkökulma olisi tuonut selityksen ihan hyvästä parisuhteessa eroamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Jos yhtään lapsistaan välittää niin tuossa on kyllä aikas iso riski, että lasten isä ei paljon jää kaipaamaan ja potemaan eroa vaan menee eteenpäin elämässä. TE:llä paskat välit eksän kanssa, jolle kuka tahansa nainen on parempi vaihtoehto ja kohta varmaan silläkin uusi puoliso ja lapsilla äitipuoli ja mahdolliset naisen lapset tai sisarpuolet ja kaikilla muksuilla oireilut kaiken teidän yhdessä rakentaman paskan mukaiset.... Ai mutku en mä jaksanut ajatella kuin itteeni ja miltä mun oma minä tuntuu?... Mahdollisesti oma uusi kihlattu lähtee lätkimään tosta kuviosta hyvin pian. Oikeasti, kannattaisi miettiä. Jos ei välitä lapsista niin sittenhän ei ole ongelmaa ja voi tehdä ihan mitä mieleen juolahtaa
Olet siis sitä mieltä, että se on aina naisen vastuulla pitää huoli, että isä pysyy isänsä? Että isäthän ne menee ja tulee niinkuin jotkut täysin vastuuttomat idiootit ja se vastuu on naisella, että isä hoitaa omat vastuunsa.?
Olen kyllä aika vahvasti eri mieltä. Ensinnäkin, kenenkään ei ole pakko olla kenenkään toisen kanssa, jos ei halua. Siihen on aivan turha syyllistää ja pakottaa. Ei kai ne miehetkään nyt niin reppanoita voi olla, että eron tullessa etsitään uusi huoltaja (eli nainen) itselleen ja isyyskin jää sille tielle?
En tiedä, miten reppanoita te teidän miehet on, mutta jos eroaisin omastani, ei se miehen elämä siihen kaadu. Aikuinen normaali itsestään huolehtiva mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pätee lähes kaikkiin naisiin nykyään. Suomalaiset naiset ovat eroherkkiä.
Jotain 85% eroista on naisten tekemiä. Miehille riittää säännöllinen seksi ja ruoka pöydässä, muulle on aivan sama. Näiden asioiden vuoksi viimeisiä vetelevässä suhteessakin miehet sitkuttelee liian pitkään, kun ei paremmastakaan tiedetä. Monella eronneella pariskunnalla kipinä punkassa saattaa säilyä ihan loppuun asti suhdekriisistä huolimatta, joten seksiäkin tietty harrastetaan.
Miesten kannattaa varoa mielenterveydeltään epävakaita naisia. Tiedän yhden vastaavan neljän lapsen äidin, joka vain lemppasi miehen pihalle, kun uusi rakkaus poltteli. Siitä on jo monta vuotta, mutta totta kai mies sekosi. Tänä keväänä mies sitten teki itsarin.
Yleinen tapaus on sellainen, jossa ero tulee miehelle ”aivan puskista”. Todellisuudessa se vaimo on saattanut useammankin vuoden puhua häntä vaivaamista asioista ja toivonut keskustelua, pariterapiaa, muutosta. Mies ei ota näitä millään muotoa tosissaan ja sitten kun nainen ilmoittaa erosta, on mies aivan ällikällä lyöty ”kun kaikki oli ihan hyvin”. Ja mies katkeroituu, kun ne kamalat naiset vaan kyllästyy ja lähtee, vaikka kaikki on hyvin suhteessa. Monella naisella on näitä vastaavia kokemuksia. Sitten se miehen reppana ei osaa oikein itsestään huolehtia, naiset pärjäävät usein eron jälkeen paremmin kuin suhteessa. Ihan näin siis on tutkittukin. Jotenkin älytöntä, että naisilla olisi jokin ihme velvollisuus rahdata mukana ja huolehtia miehestä, kun mitään ei tapahdu vastavuoroisesti. Ja tähän on turha vetää mitään isompaa palkkaa. Monissa suhteissa nainen nykyään tienaa oikein hyvin. Ja silti naiset hakevat eroa ja pärjäävät omillaan aivan hienosti, vaikka olisi pienetkin tulot. Ei se rahan tuominen perheeseen ole mikään meriitti, kun molemmat ovat töissä. Ja näin sanoo nainen, minä, joka tienaa peräti neljä kertaa miestään enemmän.
https://sanoinkosenaaneen.fi/perhe/aikuisen-avioerolapsen-joulu/
Kannattaa lukea tuo blogikirjoitus...
Vierailija kirjoitti:
https://sanoinkosenaaneen.fi/perhe/aikuisen-avioerolapsen-joulu/
Kannattaa lukea tuo blogikirjoitus...[/quote
Luin ja ällistyin entisestään . Hän kostaa ja toistaa lapsilleen saman, mistä itse kärsi eroperheen lapsena. Psykorapia auttaisi asioiden käsittelyyn . Toivon todella , että hoidettaisiin ensin itsensä henkisesti mahdollisimman eheäksi ennen perheen perustamista.
Olet asian ytimessä. Kun lapsuuden tai muun elämän tuomat arvet jätetään käsittelemättä ja mennään toksisenpositiivisuuden kautta eteenpäin, aina kun elämä tuo haastetta ja muuta negatiivista, sivuutetaan se täysin eikä käsitellä. Vuosia tätä itsensä kusettamista kun harjoittaa, loppu tuloksena on tunnekuollut persoona, joka hakee hyväksyntää ja peukutuksia sosiaalisenmedian avulla. Näin ylläpidetään kuplaa jossa päivästä toiseen kusetetaan itseään. Toivottavasti kirja rahat käytetään psykologille, sille olisi nyt suuri tarve.
Pätee lähes kaikkiin naisiin nykyään. Suomalaiset naiset ovat eroherkkiä.