Mikä oli suurta luksusta sinulle lapsena?
Tuli mieleen tuosta köyhäilyketjusta.
Mikä - nykyään todennäköisesti paljon tavallisempi - asia oli sinulle suurta luksusta lapsuudessa? Ja siis nimenomaan omakohtaisesti, eli mistä luksuksesta pääsit nauttimaan vain harvoin, jos ikinä?
Kommentit (2811)
Se että oli koti ja isä ja äiti.
Kesälomat teininä isojen sisarusten luona kaupungissa.
Spagetti. Meillä ei IKINÄ ollut spagettia kotona, koska äitiä inhotti se kuulemma lapamatoja muistuttava ulkonäkö. Siis ihan vaan italialaisia kauhistuttaen ketsupin kanssa nautiskelin, kun joskus keitin niitä itse, jos äiti ei ollut kotona :D
Saatiin juhannuksena kokonainen kori limpparia. Joskus Tohtorin erikoinen-metwurstia ja pari tomaatti- ja kurkkusiivua sunnuntaina. Ranskalaisia pastilleja. -60-luvulla tämä.
Kun joskus harvoin sai kokonaisen oman hedelmän, kuten omenan tai appelsiinin. Hedelmät olivat meillä suurta luksusta. Kyllä meillä aina ruokaa oli ja saatiin vatsat täyteen, mutta jostain syystä hedelmiä ei ollut usein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, kun sai jonkun uuden vaatteen jostain muualta kuin kotona tehtynä. Tai ylipäänsä, jos sai jotakin uutta päällepantavaa.
Tämä on muuten mielenkiintoista, nykyäänhän käsityönä tehdyt vaatteet ja asusteet on sitä parempaa laatua ja kaupasta ostetut bulkkikamaa.
Niinpä
Sehän riippuu siitä kotiompelijan taidoista. Minulla oli ala-asteella luokkakaveri, jonka vaatteet oli sanalla sanoen mielenkiintoisia. Tajusin vasta aikuisena, että äitinsä ompeli niillä taidoilla ja materiaalilla mitä oli, kun juoppo isä joi perheen rahat.
Vierailija kirjoitti:
Mäkissä käynti
"Mäkki" tarkoitti aikoinaan Macintosh -kotitietokonetta/kotimikroa
Mentiin joskus Tampereen Sokokselle. Sain pikkuisena siellä juoda appelsiinituoremehua kahvilassa. Olen Vm73
Hiilihapoton Smurffi päärynälimsapullo silloin hyvin harvoin lauantaisin, kun pääsin (tai vanhempien mielestä varmaan jouduin) isän mukana tehtaalle (hän teki töitä, minä istuin ja piirsin työnjohtajan kopissa kuulosuojaimet päässä ja siemailin limpparia. Sitä limpparia ei ollut lähikaupassa, vaan pelkästään siellä isän työpaikalla automaatissa. Ja se oli parasta limpparia.
Lisäksi yökylässä käynti yhden kaverin luona, tai tämä kaveri meillä. Ei silloin muistaakseni mitään erityistä saatu, esim. karkkeja tai limsaa, mutta sai pitempään leikkiä yhdessä.
Isoäidillä käynti muutaman kerran vuodessa ja siellä saatiin karkkeja. Ei niitä kovin paljon saatu kerralla, mutta jotenkin se jäi erityisesti mieleen. Karkkeja kun ei juuri muuten saatu, koska niitä pidettiin turhuutena.
Mä rakastin Mary Quantin Daisy-nukkeja ja niitä kyyläsin R-kiosk7n ikkunan takana. Jos sain sellaisen niin synttäri tai joululahjaksi ja hitto kun ne oli peräkkäin.