Mikä oli suurta luksusta sinulle lapsena?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki. Meillä oli aina niin saatanan köyhää.

Meillä myös. Lauantaina saunan jälkeen saatiin kukin puoli pulloa limua. Se oli juhlaa ja luksusta.

Meilläkin jaettiin niitä 0.33 lasipullolimuja saunan jälkeen. Samoin lauantaina joku 10 mk:n kioskikarkkipussi jaettiin tasan kaikkien 4:n sisaruksen kesken. Eikä me kaiketi köyhiä olla koskaan oltu.

Vierailija kirjoitti:

Kun pääsin pari-kolme kertaa lapsuuden aikana kypylään ja lähtiessä sain vielä jäätelönkin, mikä oli harvinaista herkkua.

Ai hitsi, tulipa mieleen se 5 markkaa maksava uimahallin aulan automaattipehmis - sellaisen kun sai, niin oli ihan huippua. Siitä taas polkupyörän selkään ja kotia kohti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"... mistä luksuksesta pääsit nauttimaan vain harvoin, jos ikinä?"

 

Avauksen pointti unohtui suurimmalta osalta. 

Joka viikko saatu tai koettu asia ei ole luksusta vaikka siitä tykkäsit kuinka, puhumattakaan useammin tapahtuneista tai saaduista jutuista.

Mutta jos sellaista ei ollut? 

Vastailetko sä kaikkiin avauksiin mitä sattuu, koska sulla ei ole kysyttyä kokemusta. Kuulostaa fiksulta.

Suurinta luksusta oli se kun meillä sisaruksilla oli rakastavat vanhemmat. Saimme asua maalla puhtaassa, rauhallisessa luonnossa, isän rakentamassa rintamamiestalossa. Köyhiä oltiin, mutta onnellisia. Tämä oli luksusta lapsena. 

Ruoka

Murot. Niitä ei meillä usein ollut, koska ne olivat kalliimpia kuin puuro ja varmasti myös epäterveellisempiä.

Pehmotarrat ja valmiiksi kuoritut perunat. Koulusta sai aina jälkimmäisiä, mikä oli hienoa. 

Luksusta oli kun saimme voileipäkakkua. Sitä tehtiin tosi harvoin, siksi se tuntuikin juhlalta. 

Oli luksusta käydä jonkun kaupunkilaisen tai muun hienosti asuvan kodissa talvella, kun siellä oli lämmintä. Kotona ja kaikilla muillakin samalla tavalla asuvilla oli aina kylmä. Kerrostalokämpissä oli ihanan lämmintä. Niillä tuli myös hanasta lämmintä vettä. Kotona kyllä oli puulla lämpiävä keskuslämmitys, mutta talvella kytkettiin pois veden lämmitys että talo lämpenisi edes jollain lailla. 

Thats such a nostalgic question for me, a great luxury as a child was getting a new set of colored pencils or a box of chocolates all to myself. Its funny how small things felt so special back then. With Black Friday 2025 around the corner, it makes me think about how those little luxuries have evolved now its about finding simple joys or treats that bring the same feeling of excitement. What was your childhood luxury that still brings a smile when you think about it?  https://blackfridayy.fi/

Käytiin kerran isän kanssa Rossossa pizzalla. 

lapsuuteni oli maaseudulla 1960-luvulla. Ei silloin tiennyt mitään luksuksesta, joten ei sitä osannut kaivatakaan.

Kaupunkireissulla Centrumin lihatiskistä ostettu lämmin mustamakkara.

Nougatjäätelö ja keltainen jaffa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun pääsin pari-kolme kertaa lapsuuden aikana kypylään ja lähtiessä sain vielä jäätelönkin, mikä oli harvinaista herkkua.

Ai hitsi, tulipa mieleen se 5 markkaa maksava uimahallin aulan automaattipehmis - sellaisen kun sai, niin oli ihan huippua. Siitä taas polkupyörän selkään ja kotia kohti.

Mä söin lämmitetyn lihapiirakan uinnin jälkeen. Se maistui superhyvälle! Sitten poljin kotiin takaisin.

Äidin hienot vaatteet ja kengät. Niihin aina pukeuduttiin ja leikittiin hienoa rouvaa. 

Appelsiinimehu ja viinirypäleet sekä sisävessa ja juokseva vesi. Toisaalta on aika nostalgista muistella lauantai saunan jälkeistä hetkeä, kun menimme letkassa pihan poikki kotiin tähtien vilkkuessa taivaalla ja hengitys höyrysi pakkasessa.

Ihmettelen myös näitä kerran viikossa -juttuja. Sekö joillekin on harvoin? Tai jos ikinä?

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen myös näitä kerran viikossa -juttuja. Sekö joillekin on harvoin? Tai jos ikinä?

Saimme appelsiinimehua ehkä kaksi kertaa koko lapsuuteni aikana, kun kävimme isommassa kaupungissa. Viinirypäleitä jouluna, samoin kuin mandariineja. Arkena herkkua oli makaronivelli ja itse poimitut marjat. 

Limppari. Sitä sai ainoastaan juhlissa. Ja mehu myös. Kateellisena katsoin, kun kaverit joi ruokajuomanakin mehua. Meillä vain rasvaton maito ja vesi.