Lue keskustelun säännöt.
Mikä oli suurta luksusta sinulle lapsena?
Tuli mieleen tuosta köyhäilyketjusta.
Mikä - nykyään todennäköisesti paljon tavallisempi - asia oli sinulle suurta luksusta lapsuudessa? Ja siis nimenomaan omakohtaisesti, eli mistä luksuksesta pääsit nauttimaan vain harvoin, jos ikinä?
Kommentit (2700)
Sisko sai riemunkirjavan farkkuasun penskana. Siis takin ja farkut. Inhosi asua ja veteli polvista rikki housut. Itse pidin takkia, ihan ok. Sain uudet farkut, eivät päästäneet väriä, voi kurjuus. Lisäsin lahkeisiin pituutta 5cm väriäpäästävästä farkkukankaasta, voi vaude, oli upeat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun pääsin käyttämään tietokonetta. Meille ei sellaista hankittu koska isästä täysin turha kapistus. Ja siis olen syntynyt -94 joten arvata saattaa kuinka yleisiä tietokoneet jokapaikassa oli kun olin lapsi ja nuori, varmaan lähes jokaisella sellainen oli, vaan meille sellaista ei hankittu.
Koulukyyti kotiin autolla, kun omaa ei ollut ja joskus harvoin pääsi jonkun kyydillä. (toki yhdessä vaiheessa kuljin koulutaksilla kun ei ollut muuta vaihtoehtoa ja koti kaukana).
Niin ja vielä edelliseen lisäten, myös tietokone kotona. Ensimmäinen saatiin vasta vuonna 2008, ja sekin vanha käytetty paksuruutuinen. Sitten siellä oltiinkin koko ajan
Vierailija kirjoitti:
Nyt äkkiseltään tuli mieleen, kun kaverin äiti teki pizzaa 1980-luvun malliin. Pohja oli paksu, päälle jauhelihaa, jonka seassa sipulia. Päälle tomaatteja kauniissa riveissä, sekä tietysti reilusti juustoraastetta. En ikinä ollut syönyt mitään niin hyvää.
Tämä äiti leipoi usein pullaa ja korvapuusteja joita söin kyllä sitten jälkikäteen ajateltuna epäkohteliaan paljon. Mutta mikään ei ollut niin hyvää, kuin tulla koulun jälkeen kaverille ja oli pullaa ja kylmää maitoa tarjolla
Leipojaäitinä ja sellaisen tyttärenä voin sanoa, että tuo äiti varmaan katsoi sinun syömistäsi sydän lämpöisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulisin että terveydenhoito, koska ei sitä ollut käytännössä muuta kuin hampaan poisto ja kuumelääke. Nykyään ei mielletä luksukseksi että lapsi saa lääkärinhoitoa.
Toisten ihmisten seura juuri kanssa oli se minkä itse mielsin ylellisyydeksi, ei ollut ikäiskavereita eikä muitakaan, ne kerrat jääneet mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun sain paukutella peiton alla ja kiusata sisaruksia sillä:D ostin karkkia varastamillani rahoilla, houkuttelin 2 sisarusta niillä karkeilla ja sanoin että leikitään että tää ois maja, annoin niille karkkia, veden ison päiväpeitteen ja "ansoitin" Sen peiton niin että ei päässyt pois:D sit paukuttelin kunnolla sisarusten kiljuessa kun eivät päässeet siitä paskanhajusta pois:D joskus jos vanhemmat kuuli, isä tai äiti repäs sen peiton ja löi mua päähän mutta hei, se oli sen arvoista:3
Vastenmielinen paviaani.
Ne harvat hetket, jolloin äiti lohdutti ja jopa otti syliin, kun olin pikkulapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Broileri tai naudanliha ruokana: meillä oli pakastimet täynnä poroa, hirveä, itse pyydettyä kalaa. Lukioikäisenä muistan ostaneeni joskus omilla rahoilla broileria, että sai jotain muuta välillä syödäkseen. Nykyään kun sukulaisilla, eikä kotona ole enää poroja, on poronliha lähes luksusta.
Luksusta oli myös kesälomat mummoloissa: paljon serkkuja ja aamusta iltaa kirmailtiin pitkin maita ja mantuja. Mummin leivinuunissa leipoma tuore rieska ja siihen voita. Sellainen koko suku koolla-meininki
Tähän vähän samantyyppinen muisto. Oli aivan ihanaa, kun kavereilla sai ranskanleipää ja mariekeksejä!
Äiti oli loistava leipuri, leipoi itse ruis- ja ohraleivät, munkit, pikkuleivät, pullat, kaikenlaiset kakut, tuulihatut ym. Mutta tästä johtuen en saanut kotona koskaan noita edellämainittuja "luksusherkkuja".
Kaverit vastaavasti meillä vetivät äidin leipomuksia kaksin käsin.
Hampurilainen mistä tahansa pikaruokalasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joulunaika. Silloin kotona oli leppoisampaa. Ei vanhemmat niin riidelleet. Lisäksi sai uuden puhtaan yöpuvun päälleen ja puhtaat lakanat eka kertaa kuukausiin. Ehkä jopa pienen suklaalevyn. Pari piparia ja torttua.
Kuusenkynttilät loisti. Silloin 1950-l oli elävät. Varaa tosin vain yksiin. Kolmannes poltettiin aattona ja kolmannes joulupäivänä ja loput tapanina.
Vierailija kirjoitti:
Saunasta palattua viiden lapsen kesken jaettu Omenapore, kovin vajaa lasillinen!
Toinen oli isän tekemä makaroonivelli, taivaallisen hyvää.
Ei nuita luksuksia juurikaan ollut, kun perhe eli yhden miehen palkalla, sellasta oli 50- luvun lapsuus. Köyhää oli ja niukkaa!
Ai jestas että kaipaan omenaporetta! Aivan ihana limsa. Olvin tuote.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itin kalvanopat.
Mene jo vihdoin terapiaan. Tiedäthän, että suuntautumisesi on rikollinen?
Kokonainen kori limpparia juhannnuksena
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saunasta palattua viiden lapsen kesken jaettu Omenapore, kovin vajaa lasillinen!
Toinen oli isän tekemä makaroonivelli, taivaallisen hyvää.
Ei nuita luksuksia juurikaan ollut, kun perhe eli yhden miehen palkalla, sellasta oli 50- luvun lapsuus. Köyhää oli ja niukkaa!
Ai jestas että kaipaan omenaporetta! Aivan ihana limsa. Olvin tuote.
Oli kyllä hyvää. Alunperin nimi oli omenaolut, mutta se piti vaihtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näkee että kirjoittajien elintaso alkaa lisääntyä, ulkomaan matkoja ym.
Niin, tämän keskustelun tarkoituksena on kertoa, että mitkä asiat omassa lapsuudessa tuntui luksukselta, ei olla mikään kärsimyskilpailu siitä kenellä oli kurjinta tai ankeinta.
Juuri näin. Esimerkiksi oman lapsuuteni luksus ja lasteni luksus ovat ihan eri maailmasta. Todella iso harppaus on tapahtunut siinä välissä.
Siksikin näitä on todella kiinnostavaa lukea.
Oikeastaan kaikki, mikä ostettiin nimenomaan minulle ihan uutena. Minulla oli kyllä tarpeeksi kaikkea, mitä tarvitsen (esim. vaatteet, lelut, koululaukut, urheiluvälineet jne), mutta melkein aina kaikki oli sisarusten ja serkkujen vanhoja. Harmitti, kun esim. lelut ja vaatteet eivät juuri koskaan olleet sellaisia, mitä juuri minä olisin kaupasta halunnut, kun kaikki mitä sain oli toisten vanhoja. Eikä ollut mukavaa nähdä, että sisarukset saivat uusia tavaroita ja minä jouduin tyytymään heidän vanhoihin vaatteisiin yms.