Mikä oli suurta luksusta sinulle lapsena?
Tuli mieleen tuosta köyhäilyketjusta.
Mikä - nykyään todennäköisesti paljon tavallisempi - asia oli sinulle suurta luksusta lapsuudessa? Ja siis nimenomaan omakohtaisesti, eli mistä luksuksesta pääsit nauttimaan vain harvoin, jos ikinä?
Kommentit (2700)
Lomamatkan viimeisenä päivänä ennen lautan lähtöä wieninleike ja ranskalaiset ketsupin kanssa ulkoilmakahvilassa -70 luvulla.
Kun ruokana oli joskus harvoin makkaraa. Sitä oli todella harvoin ja minä toivoin sitä olevan useammin. Mutta jostain syystä sitä ei ollut kuin pari kertaa vuodessa.
Kun sain juotavaksi kaakaota. Sitä ei ollut usein, koska vanhemmat ajattelivat, että se lihottaa.
Vierailija kirjoitti:
Kun sain juotavaksi kaakaota. Sitä ei ollut usein, koska vanhemmat ajattelivat, että se lihottaa.
No niinhän se lihottaakin wtf.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun sain juotavaksi kaakaota. Sitä ei ollut usein, koska vanhemmat ajattelivat, että se lihottaa.
No niinhän se lihottaakin wtf.
Yksi lasi kaakaota ei lihota ketään
Vierailija kirjoitti:
Kun ruokana oli joskus harvoin makkaraa. Sitä oli todella harvoin ja minä toivoin sitä olevan useammin. Mutta jostain syystä sitä ei ollut kuin pari kertaa vuodessa.
Meille ostettiin sipuliteemakkaraa, nykyään ihan kamalan makuista! Kaipaan sitä oikea sipuliteemakkaraa!! :(
Kun muutettiin uuteen asuntoon missä oli neljä makuuhuonetta, vanhemmille lapsille omat ja nuoremmille yhteinen.
Vesimeloni, sitä sai vaan jos hinta oli 1€/kg tai alle.
Letut, köyhät ritarit, vohveli, spagetti, leivos, pannukakku, hampurilainen, pizza, kakku, jotkut karkit, limsa, jotkut hedelmät ja marjat, pihvi ja ranskalaiset. Suklaasta en pitänyt lapsena, oli kaakaota kaapissa. Köyhä ritari oli silti se mitä eniten. Marie keksejä oli ja ei ollut kovin maukasta. 80- ja 90 luku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun sain juotavaksi kaakaota. Sitä ei ollut usein, koska vanhemmat ajattelivat, että se lihottaa.
No niinhän se lihottaakin wtf.
Riipuu siitä, että miten paljon sitä juo. Melkein mikä tahansa ruoka tai juoma lihottaa, jos sitä syö tai juo liikaa.
Jacky-makupala, jonka sai ehkä kerran vuodessa. Siis sellainen pieni purkki kaupasta ostettua suklaavanukasta. Tää kuulostaa omaankin korvaan aika köyhältä
Vierailija kirjoitti:
Lauantaisin limppari saunan jälkeen. Tosin sitäkin ostettiin yleensä vain kesällä.
Mulle se oli 1/2 pulloa keltaista Jaffaa saunan jälkeen (kerran viikossa lauantaina), oli yksi pullo, joka jaettiin siskon kanssa tasan. Ja oli tarkkaa, toinen kaatoi, mutta se toinen sai valita ensin kumman lasin otti.
Kun kävimme koko perhe autoilemassa Tampereella jouluna 1967 ja näimme ensimmäiset ison luokan jouluvalot katujen yllä. Muistan vieläkin miten Hämeenkatukin oli kun pitkä valomeri lamppujen tuikkiessa pimeällä taivaalla.
Vierailija kirjoitti:
Jacky-makupala, jonka sai ehkä kerran vuodessa. Siis sellainen pieni purkki kaupasta ostettua suklaavanukasta. Tää kuulostaa omaankin korvaan aika köyhältä
Minä muistan vaahdotetun mandariinivanukkaan. Sain maistaa sitä lusikallisen.
Kaupungissa ostettiin yksi jäätelö kolmelle lapselle. Vohvelista riitti myös varpuselle, joka ruokki itsensä kokoista poikastaan.
Vanhemmat osti minulle kauniita vaatteita lapsuudessa 60 ja 70-luvuilla. Nykymuotia ja lapsien pukeutumista ajatellen vaatteeni olivat todella kauniita joita myös koulussa karehdittiin.
Joka joulu ostettiin 10Kg:n omenalaatikko. Siitä sitten me kuusi lasta saimme kerrankin herkkua syödäksemme. Isä eikä äiti koskaan siitä ottaneet. Kaikki oli vain meille lapsille. Joskus lauantaina saimme kokonaisen puoli kiloa jätskiä. Sen kun jakoi kuuteen osaan ei siitä kovin isoa palaa tullut. Oli siinä ihmettelemistä kun pääsin töihin ja jollain oli kokonainen ainakin kolmen sentin pätkä lauantai makkaraa eväänä. Silloin olikin jo pula aika loppunut ja ainakin muut juhli herkuttelemalla. Siinä toisten syöminkejä katsellessa sekin valkeni. Hiukan parani meilläkin kun juoppo isä kuoli ja lesken eläkkeellä sai ainakin muutakin kuin nokkoskeittoa. Jopa kieltä munuaisia tai jopa sydäntä.35
Me elettiin mykässä perheessä eli me ei puhuttu, opin vasta päiväkodissa puhumaan jotenkuten, äiti oli kuuromykkä ja isä ei muuten vain halunnut puhua, ne kommunikoi viittomakielellä toisilleen me lapset opittiin kans viittomakieltä mutta isä tosi tosi harvoin puhui meidän kanssa, rakkautta ja hellyyttä ei saatu vanhemmilta eipä meitä hakattukaan, eli vastaan: luksusta oli jos huomioitiin ja sai puhua koulussa muiden kanssa. Meille ei vaan opetettu arkipäivän asioita tai kotitöitä ( äiti teki kaiken eikä halunnut että kukaan tulee auttamaan oli kotiäiti) ja esim en tiennyt että synttäreitä voi "juhlia". Minä ja veli oltiin erityiskoulussa eli meitä ei pilkattu kun siellä oli muitakin lapsia joilla ongelmia kotona tai muuten vaan. Olisin kyl mennyt normaalikouluun mutta en saanut. Työelämässä en juurikaan ole ollut ja kaikki arkipäivän asiat opin jotenkuten. Kun täytin 40 tämän vuoden maaliskuussa ja menin elämäni ensimmäistä kertaa kylpylään.
Koko suvun uhteiset pelihetket mummolan pihassa. Krokettia pelattiin. Serkkujen kanssa käytiin välillä järvessä pulahtamassa. Ja mummo leipoi maailman parasta pullaa.