3-vuotias lapseni tykkäsi pinkistä ja Ryhmä Haun Kajasta, kunnes päiväkotikaveri sanoi ettei pojat sellaisista tykkää
3-vuotias poikani on pienestä asti tykännyt neonpinkistä väristä ja lempihahmo Ryhmä Hau sarjasta on ollut Kaja, eli se tyttökoira joka on lentäjä ja jolla on vaaleanpunaiset vaatteet.
Löysin tummanvioletin Kaja-paidan hänelle ja hän oli ikionnellinen.
Kunnes nyt mikään pinkki tai Kaja, Barbiet ja ponit ( joista pitää autojen ohella ) on päiväkotikaverin tuomitsemaa koska: " Ne on tytöille, eikä pojan niistä sovi tykätä."
Poikani on yksiselitteisesti nimennyt kaverinsa, joka on nämä asiat sanonut.
Feminismin ja tasa-arvon, sukupuolisensitiivisyyden idea on juuri se, että kaikki sukupuolet saisivat tykätä mistä tykkäävät eikä kukaan tulisi rajoittamaan että koska olet tätä sukupuolta, niin et saa näistä tykätä. Se on poikien ja miestenkin etu.
Lapset oppivat nämä asiat aikuisilta.
Varmistathan vanhempi, ettei juuri sinun lapsesi määrittele päiväkodissa, että mistä muut saavat tykätä.
Haastan erityisesti isät puhumaan pojilleen, että kaikesta on lupa tykätä.
Mua surettaa, koska lapsellani on pian syntymäpäivä, ja olen paketoinut muun muassa Kaja-pehmolelun hänelle lahjaksi ja nyt tämä uusi päiväkotikaveri on pilannut senkin asian. Myöskään vastaostettu tummanvioletti Kaja-paita ei enää olekaan se mieluisin.
Toki aina on niin, että lasten mieltymykset muuttuvat nopeasti, mutta tämä on ihan suoraan mennyt niin, että lapsi on kotona kertonut, että tämä yksi kaveri on sanonut ettei nuo sovi, koska olet poika.
Surullista, että näin pienestä asti painostetaan siihen ettei saa olla oma itsensä. Monikohan mies on pienenä tykännyt jostain, mutta se on torpattu?
Kommentit (118)
Tunnen erään kahden "äidin" pojan joka jonnekin 4 v asti puettiin kuin tyttö. Hiukset leikattiin kuin tyttö. Hän ilm piti itseään tyttönä ja leikki tyttöjen kanssa. Äidit oikein ylpeili miten heillä lapsi itse saa päättää.
No sitten joskus 5 v he muuttivat ja lapsen kuviot ja kaveripiiri muuttui.
Poika sai uusia kavereita ja ei enää halunnutkaan olla kuin tyttö.
Äideille se oli kai aika kova pala kun lapsi nyt sitten todellakin itse alkoi päättää.
Heille tuli sitten ero.
Vierailija kirjoitti:
Pahuutta ei kannata pimittää lapselta, se tulee eteen kuitenkin jossain vaiheessa. Ja jos siihen ei ole varautunut, se tuntuu aika kovalta iskulta. Tarkoitan vain että olisiko mahdollista valmistaa poikaa kohtamaan tuollaisia puheita?
Samaa ajattelin. Valitettavasti ne lapset oppivat selviytymään yhteiskunnassa tuollaisten asioiden myötä. Olisi hienoa jos yhteiskunta olisi pehmeämpi, mutta kun ei ole. Itse yritän kasvattaa lapseni suvaitsevaiseksi ja hiomaavaiseksi, mutta sen vaikutus on vain meidän elinalueella. Ja sielläkin pieni osa sitä.
Näin kokeneemman neuvona. Opeta hänet mulkuksi ja arvostelemaan ensin. Turha siinä sitten on muiden vanhempien inistä jos lapsensa on uniikkeja lumihiutaleita.
Miksi sinun poikasi ap ei saisi kasvaa pojaksi ja mieheksi.
Moni poika on pienenä tyttömäinen mutta muuttuu poikamaisemmaksi isompana.
On nyt suurempiakin asioita elämässä kuin joku ryhmä Hau ja lempiväri.
Me ihmiset olemme broilereita tehokanalassa. Joskus hetken aikaa kuvittelemme olevamme jotain muuta.
Minusta ap on tässä se suvaitsematon. Hänen mielestään jokaisen muun lapsen olisi ajateltava kuten hänen pikku supsukkansa. Jos joku toisin ajattelee niin kauhea on.
Tyhjä syli odottaa tulevaisuudessa jollei pojasta kitketä tyttöilyä ajoissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä halusin lapsilleni tavallisen lapsuuden ja karsin pois heidän kaveripiireistään lapset, joiden äidit oli ääri mielensäpahoittajia.
Ei vain jaksanut näitäVarsinkin nämä mammat, jotka heti panee johtajalle s.postia, kun joku taapero on sanonut, että pinkki on tyttöjen väri. Ja vaatii, että koko ryhmää on puhutettava, kun noel on mennyt näin sanomaan.
Muistelen, kun omat lapset oli tuon ikäisiä, niin osalla puheet oli ihan lööperiä ja käsitykset hukassa ja kyselyikää.
Nyt vakaopettajien pitää puhutella koko ryhmä, kun ap.n lumitähdelle joku on sanonut väärin
Onko se jokin vaatimus puhutella joku, jos ehdottaa, että vaikka piirustushetkellä asiaa kävis läpi ihan vain yleisesti ketään syyttämättä?
He ovat kysyneet miten haluan kasvatettavan yms. Tämä nyt oli ensimmäinen asia mikä tuli mieleen, että olisin iloinen jos tuo käytäisi läpi. Hyödyttäisi sitä Noeliakin.
On kokonaan sun päässä, että haluaisin jonkin rangaistuksen Noelille tms. En ole vihainen Noelille mistään. Mua vain harmittaa tämä asia ja toivon kaikkien lasten parhaaksi, että päiväkodissa käydään läpi että kaikista väreistä saa kaikki tykätä.
Se, että otat tuon noin dramaattisesti kertoo sun omasta negatiivisesta asenteestasi, ei minusta.
Vierailija kirjoitti:
Avasin tänä aamuna lastenohjelmien aikaan telkkarin ja muumien jälkeen pöyristyin.
Enste tuli joku kiinalainen selkeästi tytöille suunnattu typeryys, jossa oli marjoiksi nimettyjä tyttöhahmoja, mm. mansikka ja mustikka, siinä pidettiin kahvia ja hoidettiin lapsia ja järkättiin jotain musiikkitapahtumaa. Pääasiassa kiljuttiin ja kikatettiin ja pikkulapsipari käyttäytyi huonosti, mitä sitten kauhisteltiin.
Sen jälkeen tuli joku selkeästi pojille suunnattu juttu, jossa kaikki hahmot paitsi kotona huolehtiva äitiparka olivat poikia tai miehiä. Kävivät kalassa muun muassa ja jotain seikkailun yritystä siinä oli.
Vanhassa kunnon Viisikossa (en puhu nyt päivänpolitiikasta) sentään oli reipasotteinen Pauli/Paula ja kaikki söivät tasapuolisesti äidin valmistamia maanmainioita eväitä joka käänteessä.
Totta puhut, mutta eikö ole surkeaa kun siinäkin se reipas omia mieltymyksiään noudattava tyttö haluaa tulla kutsutuksi pojan nimellä. Eli senkin tarinan opetus on, että tytön kannattaa muuttua pojaksi, jotta on reipas ja rohkea.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinun poikasi ap ei saisi kasvaa pojaksi ja mieheksi.
Moni poika on pienenä tyttömäinen mutta muuttuu poikamaisemmaksi isompana.
On nyt suurempiakin asioita elämässä kuin joku ryhmä Hau ja lempiväri.
Hei kyse on 3-vuotiaasta! Pitäisikö jo miehistä?
3-vuotoaalle lempiväri ja Ryhmä Hau on niitä elämän isoja asioita.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen erään kahden "äidin" pojan joka jonnekin 4 v asti puettiin kuin tyttö. Hiukset leikattiin kuin tyttö. Hän ilm piti itseään tyttönä ja leikki tyttöjen kanssa. Äidit oikein ylpeili miten heillä lapsi itse saa päättää.
No sitten joskus 5 v he muuttivat ja lapsen kuviot ja kaveripiiri muuttui.
Poika sai uusia kavereita ja ei enää halunnutkaan olla kuin tyttö.
Äideille se oli kai aika kova pala kun lapsi nyt sitten todellakin itse alkoi päättää.Heille tuli sitten ero.
Mitenkäs tää liittyy tähän?
Mun lasta ei ole puettu kuin tyttöä. Hän ei ole tyttömäinen. Yksi väri tai piirroshahmo ei tee vielä tyttömäistä, tai pidemmät hiuksetkaan.
Itseasiassa minä leikkasin nuo hiukset lyhyiksi jonka jälkeen poika sanoi, ettei halua lyhyttä tukkaa jonka jälkeen ne on saanut taas kasvaa.
Meillä ei ole mitään tavoitetta kasvattaa lapsesta tietynlaista, vaan hän saa olla oma itsensä ja muuttua. Mulle ei ole kova pala, jos poikani omasta tahdostaan luopuu pinkistä väristä tms, vaan jos häntä joku ulkopuolinen taho painostaa luopumaan.
Vierailija kirjoitti:
Minusta ap on tässä se suvaitsematon. Hänen mielestään jokaisen muun lapsen olisi ajateltava kuten hänen pikku supsukkansa. Jos joku toisin ajattelee niin kauhea on.
Jokainen saa ajatella ihan miten tykkää.
Mutta toisten puolesta ei saa määritellä, mistä toinen saa tykätä ja mistä ei.
Oot vajaa trolli, joka haukkuu jonkun lasta netissä supsukaksi.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen erään kahden "äidin" pojan joka jonnekin 4 v asti puettiin kuin tyttö. Hiukset leikattiin kuin tyttö. Hän ilm piti itseään tyttönä ja leikki tyttöjen kanssa. Äidit oikein ylpeili miten heillä lapsi itse saa päättää.
No sitten joskus 5 v he muuttivat ja lapsen kuviot ja kaveripiiri muuttui.
Poika sai uusia kavereita ja ei enää halunnutkaan olla kuin tyttö.
Äideille se oli kai aika kova pala kun lapsi nyt sitten todellakin itse alkoi päättää.Heille tuli sitten ero.
Heh, aikamoinen omaanalyysi toisten elämästä.
Meillä on poika joka käyttää mielummin kirkkaita värejä. Punainen ja jopa pinkki kuuluu valikoimiin. Ja kiharat hiukset on märkänä reilusti yli hartioiden. Hän mieltää itsensä pojaksi, eikä kukaan muukaan ole häntä tyttömäisyydestä kritisoinut. Tai ainakaan poika ei siitä ole valittanut. Ehkä se on suuren kaupungin etu. Kaikki voi olla omanlaisiansa. Pihalla on poikia vielä pidemmillä hiuksilla ja yhdellä on pitkät pikkuletit. En ole kuullut kenenkään keskustelevan heidän olemuksestaan tai sukupuolesta. En edes silloin kun istuin pienemmän kanssa hiekkalaatikolla.
Vierailija kirjoitti:
Tyhjä syli odottaa tulevaisuudessa jollei pojasta kitketä tyttöilyä ajoissa?
Mitä ihmeen tyttöilyä?
Katso instagramista #menwearpink
Siellä on kunnon äijiä joilla on pinkki vaate yllä.
Mun poika ei ole pukeutunut tyttöjen vaatteisiin. Ellei yhtä Kaja-paitaa lasketa sellaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen erään kahden "äidin" pojan joka jonnekin 4 v asti puettiin kuin tyttö. Hiukset leikattiin kuin tyttö. Hän ilm piti itseään tyttönä ja leikki tyttöjen kanssa. Äidit oikein ylpeili miten heillä lapsi itse saa päättää.
No sitten joskus 5 v he muuttivat ja lapsen kuviot ja kaveripiiri muuttui.
Poika sai uusia kavereita ja ei enää halunnutkaan olla kuin tyttö.
Äideille se oli kai aika kova pala kun lapsi nyt sitten todellakin itse alkoi päättää.Heille tuli sitten ero.
Heh, aikamoinen omaanalyysi toisten elämästä.
Meillä on poika joka käyttää mielummin kirkkaita värejä. Punainen ja jopa pinkki kuuluu valikoimiin. Ja kiharat hiukset on märkänä reilusti yli hartioiden. Hän mieltää itsensä pojaksi, eikä kukaan muukaan ole häntä tyttömäisyydestä kritisoinut. Tai ainakaan poika ei siitä ole valittanut. Ehkä se on suuren kaupungin etu. Kaikki voi olla omanlaisiansa. Pihalla on poikia vielä pidemmillä hiuksilla ja yhdellä on pitkät pikkuletit. En ole kuullut kenenkään keskustelevan heidän olemuksestaan tai sukupuolesta. En edes silloin kun istuin pienemmän kanssa hiekkalaatikolla.
Niinpä. Mäkin oon kaikkeni tehnyt, että ne mun pojan pinkit jutut olis mahdollisimman poikamaisia. Esim. Kaja-paita on tummanvioletti eikä pinkki ja lippis on neonpinkki ilman koristeluja. Muut vaatteet on tyyliltään ihan perus poikien vaatteita.
En tajua, miten jotkut mekot yms. liittyy asiaan.
Aapee perheineen asuu Vantaalla joka on myös iso kaupunki.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinun poikasi ap ei saisi kasvaa pojaksi ja mieheksi.
Moni poika on pienenä tyttömäinen mutta muuttuu poikamaisemmaksi isompana.
On nyt suurempiakin asioita elämässä kuin joku ryhmä Hau ja lempiväri.
Mun lapsi saa kasvaa pojaksi ja mieheksi. Pinkistä väristä yms. pitäminen ei sitä estä.
Mun poika ei ole tyttömäinen. Hän leikkii enimmäkseen autoilla, pelaa isänsä kanssa pallopelejä. Rakentaa legoilla yms. Poikien jutuiksi miellettyjä asioita.
Mä en estä mun lasta kasvamasta pojaksi tai mieheksi, enkä muuttumasta tai muuttamasta mielijuttujaan.
Nyt on kyse siitä, että joku toinen painostaa luopumaan niistä, ja se ei ole oikein eikä mun poikani oma itsenäinen päätös. Se, että se harmittaa mua ja että yritän etsiä keinoja tukea häntä olemaan oma itsensä ja kitkemään seksismiä, ei tarkoita että mä nyt tuputtaisin hänelle sitä pinkkiä tms.
Jos kerran sun mielestä elämässä on isompia asioita kuin lempiväri ja Ryhmä Hau, niin miksi sä vedät niistä noin isoja johtopäätöksiä?
Vierailija kirjoitti:
Näin kokeneemman neuvona. Opeta hänet mulkuksi ja arvostelemaan ensin. Turha siinä sitten on muiden vanhempien inistä jos lapsensa on uniikkeja lumihiutaleita.
Joo no oon mä aiemmin opettanut, että jos joku tulee kohti kiusatakseen, niin älä juokse karkuun vaan mene kohti rinta rottingilla.
Kerroin, että kiusaajat tykkäävät kun joku reagoi ja juoksee karkuun.
Hän oppi sen ja loppui se kiusaaminen siihen.
Mun pojasta kasvaa oletettavasti aika pitkä ja roteva. En usko, että häntä tullaan kiusaamaan, ainakaan kovin pitkään.
Tässä ketjussa on maalattu hänestä kuvaa jonain herkkänä keijukaispoikana, joka pukeutuu päästä varpaisiin pinkkiin ja käyttää jopa mekkoja. Leikkii vain " tyttöjen" leluilla ja leikkejä.
Kyse on kumminkin rotevasta jätkämäisestä pikkupojasta, joka leikkii hyvin stereotyyppisiä " poikien " leikkejä.
Tuo joidenkin maalaava mielikuva kertoo enemmän siitä, millaisia ominaisuuksia kuvitellaan pojista jotka tykkäävät pinkistä.
Tää ketju todistaa itsensä.
Oma kokemus on, että nämä uniikit kiusatut, joiden mamma ulisee joka asiasta opettajille yms. ovat itse pahimpia kiusaajia. Tietävät, että jyrämamma haukkuu heti kaikki, mikä ei häntä miellytä. Ja lapsi oppii äkkiä kotona puhumaan lööperiä, että se sano tätä ja tuo kiusas. Ja mamma ottaa taas yhteyttä koululle
Vierailija kirjoitti:
Me ihmiset olemme broilereita tehokanalassa. Joskus hetken aikaa kuvittelemme olevamme jotain muuta.
Kyllä on " uniikki " ja kova juttu että poika tykkää pinkistä. Kyllä ihmiset on vielä niin kehittymättömiä, ei voi muuta sanoa.
Päättelykyky on luokkaa:
" 3v poika tykkää pinkistä = 3-vuotias yrittää olla jotenkin erikoinen."
3-vuotias on ihminen aidoimmillaan.
Surullista on, että moni sotkee asiaan poliittiset agendat ja ismit, seksuaalisen suuntautumisen yms.
Maailma olis parempi paikka, jos ihmiset haluais ennemminkin tukea 3-vuotiasta olemaan oma itsensä ja yrittäis omalla toiminnallaan luoda kasvurauhaa.
Mä oon noudattanut neuvolan, päiväkodin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton ohjeita. En mitään feminismiä tai muutakaan omituista.
Silti minut on leimattu tässä keskustelussa huonoksi äidiksi ja ties millaiseksi hiutaleeksi.
Varsinkin nämä mammat, jotka heti panee johtajalle s.postia, kun joku taapero on sanonut, että pinkki on tyttöjen väri. Ja vaatii, että koko ryhmää on puhutettava, kun noel on mennyt näin sanomaan.
Muistelen, kun omat lapset oli tuon ikäisiä, niin osalla puheet oli ihan lööperiä ja käsitykset hukassa ja kyselyikää.
Nyt vakaopettajien pitää puhutella koko ryhmä, kun ap.n lumitähdelle joku on sanonut väärin