3-vuotias lapseni tykkäsi pinkistä ja Ryhmä Haun Kajasta, kunnes päiväkotikaveri sanoi ettei pojat sellaisista tykkää

Kai varasit jo ajan terapeutille?

Vierailija kirjoitti:

Tottakai opetan ja pojan isä opettaa myös, että tuo päiväkotikaverin sanoma on vain mielipide ja että pojat saavat tykätä mistä haluavat.

Mutta päiväkotikaverin sana on painava.

Koko keskustelua ei edes olisi, ellei alunperin jotkut aikuiset olisivat syöttäneet tuon ajatukset lasten päähän. Sen takia kaikkia tarvitaan käymään se keskustelu lastensa kanssa, että jokainen saa tykätä mistä haluaa eikä ole kohteliastakaan puuttua toisen pukeutumiseen.

Lisäksi tämä on yhteiskunnallinen aihe joka on hyvä tällaisin konkreettisten esimerkkien kautta tuoda keskusteluun ja näkyväksi.

Tasa-arvoon on vielä matkaa ja sitä ei kaikki hahmota.

T: AP

On kohteliasta olla puhumatta toisten kanssa mistään, koska uniikkeja lumihiutaleita loukkaa ihan kaikki! Siksi omia lapsia olen opettanut välttelemään niitä lapsia, jotka eivät hyväksy muiden mielipiteitä, vaan loukkaantuvat niistä ja ottavat ne henkilökohaisena vihapuheena.

Vierailija kirjoitti:

Avasin tänä aamuna lastenohjelmien aikaan telkkarin ja muumien jälkeen pöyristyin. 

Enste tuli joku kiinalainen selkeästi tytöille suunnattu typeryys, jossa oli marjoiksi nimettyjä tyttöhahmoja, mm. mansikka ja mustikka, siinä pidettiin kahvia ja hoidettiin lapsia ja järkättiin jotain musiikkitapahtumaa. Pääasiassa kiljuttiin ja kikatettiin ja  pikkulapsipari käyttäytyi huonosti, mitä sitten kauhisteltiin. 

Sen jälkeen tuli joku selkeästi pojille suunnattu juttu, jossa kaikki hahmot paitsi kotona huolehtiva äitiparka olivat poikia tai miehiä. Kävivät kalassa muun muassa ja jotain seikkailun yritystä siinä oli. 

Vanhassa kunnon Viisikossa (en puhu nyt päivänpolitiikasta) sentään oli reipasotteinen Pauli/Paula ja kaikki söivät tasapuolisesti äidin valmistamia maanmainioita eväitä joka käänteessä.

Viisikot ovat mielestäni todella sovinistisia ja sukupuoliroolittuneita. Hyviä ja jännittäviä ne kuitenkin ovat! Silti olen sitä mieltä, että vanhempi tekee lapselleen palveluksen, kun pukee hänet sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla. Toinen vaihtoehto on opettaa lapsi olemaan välittämättä muiden mielipiteistä.

Voi ei

Tosi monet pojat pitävät pinkistä ja vaaleanpunaisesta. Ei siinä ole mitään outoa. Se kuulostaa enemmän erikoIselta, että päiväkotikaveri sanoo ettei pinkki sovi pojille. Kotoaan on tainnut kuulla selkaisen väitteen.

En yllättyisi vaikka se päiväkotipoika pitäisi itse pinkistä, mutta vanhemmat ovat kieltäneet häneltä sen käyttämisen. Sanoneet vielä ettei se ole sovelias pojille.

Olen nainen (tai siis silloin tyttö), mutta silti minua kiusattiin alakoulussa ekalla luokalla, kun rakastin pinkkiä ja punaista väriä. Silloin muodissa oli ilmeisesti beige, ja olin ainut, joka ei pukeutunut vaaleisiin vaatteisiin. Tulin itkien kotiin koulusta, kun luokan työt olivat muodostaneet piirin ympärilleni ja haukkuneet vaatteitani ja kenkiäni värien takia ja heitelleet punaista takkiani ympäriinsä. Äitini opetti, että pitää vain rohkeasti tehdä niitä asioita, mistä itse pitää, ei saa välittää muiden mielipiteistä. Rakkaan äitini avustuksella sain vahvan itsetunnon. Pukeudun edelleen pinkkiin ja punaiseen ja teen muutenkin niin kuin itse haluan. En seuraa muotia tms. juttuja.

N29

Ap, sä et voi vaikuttaa muiden perheiden asioihin, voit vaikuttaa vain oman lapsesi itsetuntoon ja kasvatukseen. Itse en kasvata lapsista sellaisia jotka kitisee kun muut on tehnyt sitä ja tota .... ja sen takia muka oma elämä on huonoa. Mä kasvatan lapsista itsevarmoja ja ylpeitä siitä mitä ovat, he eivät elä elämäänsä muita varten vaan itseään varten.

Mun tytönkin lempiväri on nykyään vaaleansininen eikä pinkki kuten prinsessavaiheessa. 🙄 noin se elämä koettelee. Ja jopa ryhmähau on jäänyt häja minecraft on se juttu nykyään

Vierailija kirjoitti:

Olen opettanut lapsilleni, että jokaisella saa olla mielipiteitä. "Tytöt leikkivät nukeilla" on vain yksi mielipide, ei se kummallisempi. Se ei ole oikein tai väärin tai faktaa, se on pelkkä mielipide ja yhteiskunnassa on kaikki hyvin niin kauan kuin se saa sanoa ääneen. Tilanne onpaha vasta siinä vaiheessa, kun mielipiteet määrätään vainennettaviksi.

Sitähän ap haluaa: ei saa sanoa sitä, mitä ajattelee.

Vihapuhe ja toisen loukkaaminen ovat sitten asia erikseen.

Saa sanoa mitä ajattelee, ja toki mäkin opetan että mielipiteitä saa olla ja että ihmisillä ne on erilaisia, mutta jokaista täytyy silti kunnioittaa.

Tässä on nyt kyse siitä, että vanhanaikaiset ajatukset periytyvät vanhemmilta lapsille, ja pienet pojat jotka ovat vasta tutustumassa itseensä saavat voimakkaan signaalin yhteisöltä, että mistä pojat saavat tykätä ja mistä ei. Se tukahduttaa poikia.

Nämä ovat yhteiskunnan normeja ja malleja, joita lapset oppivat aikuisilta.

Kasvurauha pitäisi olla päiväkoti-ikäisillä.

Hyvien käytöstapojen mukaan toisille ei sanella mitä he saavat pukea ja mistä tykätä.

Ei kommentoida toisten ulkonäköä tai pukeutumista negatiivisesti. En mäkään töissä sano työkavereille mitään tuollaista. Mielipiteet voi sanoa vaikka keskustelupalstalla tai keskusteluissa joita osapuolet itse haluavat käydä.

Käytöstapojen vaatiminen ei ole mitään sananvapauden ja mielipiteenvapauden torppaamista. Ei kaikki jotka tästä asiasta sanovat ole jotain vouhkaavia feministejä.

Kyse on pikkulapsista, haloo.

Yhteiskunnallisena keskusteluna voimme aikuisten kesken vaihtaa asiasta mielipiteitä. Tässä näkyy se rakenne, miten ympäristö muokkaa poikia tiettyyn suuntaan, eli poikia syrjitään tässä asiassa. Tytöillä on vapaampaa värien käyttö ja mistä saa tykätä rauhassa ilman että nälvitään. Sitä vapautta kaipaan pojillekin.

Aika heikon itsetunnon olet lapsellesi onnistunut luomaan, jos yksittäinen paidan väriä koskeva lause saa hänet nöyrästi ja pelokkaana luopumaan omasta arvomaailmasta ja mieltymyksistä. Katse peiliin ja miettimään, miksi lapsi menee lauman (tai yksittäisen mielipiteen) mukana miettimättä lainkaan, mikä itselle olisi kivaa.

Vierailija kirjoitti:

Mun tytönkin lempiväri on nykyään vaaleansininen eikä pinkki kuten prinsessavaiheessa. 🙄 noin se elämä koettelee. Ja jopa ryhmähau on jäänyt häja minecraft on se juttu nykyään

Kyse ei ole nyt tästä. Maanantaina lapsi tykkäsi pinkistä ja Kajasta. Tiistaina uusi päiväkotikaveri oli sanonut, ettei pojat saa niistä tykätä. Poika tuli kotiin ja sanoi:

" Noel sanoi että pinkki ja Kaja on tytöille, eikä pojat voi tykätä niistä niin mä en enää tykkää niistä."

Aivan eri asia kyseessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avasin tänä aamuna lastenohjelmien aikaan telkkarin ja muumien jälkeen pöyristyin. 

Enste tuli joku kiinalainen selkeästi tytöille suunnattu typeryys, jossa oli marjoiksi nimettyjä tyttöhahmoja, mm. mansikka ja mustikka, siinä pidettiin kahvia ja hoidettiin lapsia ja järkättiin jotain musiikkitapahtumaa. Pääasiassa kiljuttiin ja kikatettiin ja  pikkulapsipari käyttäytyi huonosti, mitä sitten kauhisteltiin. 

Sen jälkeen tuli joku selkeästi pojille suunnattu juttu, jossa kaikki hahmot paitsi kotona huolehtiva äitiparka olivat poikia tai miehiä. Kävivät kalassa muun muassa ja jotain seikkailun yritystä siinä oli. 

Vanhassa kunnon Viisikossa (en puhu nyt päivänpolitiikasta) sentään oli reipasotteinen Pauli/Paula ja kaikki söivät tasapuolisesti äidin valmistamia maanmainioita eväitä joka käänteessä.

Nuo stereotypiat ovat muuten vain omassa päässäsi. Itse oletit, että on poika- tai tyttöohjelmia, lapsille ne on lastenohjelmia.

Niinpä, 5v poika ja 9v tyttö katsoivat molemmat ohjelmat ja tykkäsivät.

AaPee Vapaus kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen opettanut lapsilleni, että jokaisella saa olla mielipiteitä. "Tytöt leikkivät nukeilla" on vain yksi mielipide, ei se kummallisempi. Se ei ole oikein tai väärin tai faktaa, se on pelkkä mielipide ja yhteiskunnassa on kaikki hyvin niin kauan kuin se saa sanoa ääneen. Tilanne onpaha vasta siinä vaiheessa, kun mielipiteet määrätään vainennettaviksi.

Sitähän ap haluaa: ei saa sanoa sitä, mitä ajattelee.

Vihapuhe ja toisen loukkaaminen ovat sitten asia erikseen.

Saa sanoa mitä ajattelee, ja toki mäkin opetan että mielipiteitä saa olla ja että ihmisillä ne on erilaisia, mutta jokaista täytyy silti kunnioittaa.

Tässä on nyt kyse siitä, että vanhanaikaiset ajatukset periytyvät vanhemmilta lapsille, ja pienet pojat jotka ovat vasta tutustumassa itseensä saavat voimakkaan signaalin yhteisöltä, että mistä pojat saavat tykätä ja mistä ei. Se tukahduttaa poikia.

Nämä ovat yhteiskunnan normeja ja malleja, joita lapset oppivat aikuisilta.

Kasvurauha pitäisi olla päiväkoti-ikäisillä.

Hyvien käytöstapojen mukaan toisille ei sanella mitä he saavat pukea ja mistä tykätä.

Ei kommentoida toisten ulkonäköä tai pukeutumista negatiivisesti. En mäkään töissä sano työkavereille mitään tuollaista. Mielipiteet voi sanoa vaikka keskustelupalstalla tai keskusteluissa joita osapuolet itse haluavat käydä.

Käytöstapojen vaatiminen ei ole mitään sananvapauden ja mielipiteenvapauden torppaamista. Ei kaikki jotka tästä asiasta sanovat ole jotain vouhkaavia feministejä.

Kyse on pikkulapsista, haloo.

Yhteiskunnallisena keskusteluna voimme aikuisten kesken vaihtaa asiasta mielipiteitä. Tässä näkyy se rakenne, miten ympäristö muokkaa poikia tiettyyn suuntaan, eli poikia syrjitään tässä asiassa. Tytöillä on vapaampaa värien käyttö ja mistä saa tykätä rauhassa ilman että nälvitään. Sitä vapautta kaipaan pojillekin.

Miksi oletat, että 3v:lla ei ole omaa mielipidettä? Eli onko se pinkistä pitävä poika jotenkin enemmän oman elämänsä herra (sukupuolittunut ilmaus, sorry) kuin se, jonka mielestä pinkki ei ole poikien väri? Sama yhteiskunta ei ole vaikuttanut toiseen, mutta toiseenpa on ja jostain kumman syystä me nyt keskustelemme siitä, että 3v:n yksittäisen lauseen tulee olla vanhempien sanelema, koska - niin, miksi? Eikä se voi olla ihan samalla tavalla oma vahva mielipide kuin toisen rakkaus omana värinään pitämään pinkkiin?

Vai ajatteletko niin, että koska niin moni ajattelee poikien ja tyttöjen väreistä tietyllä tavalla, niin tietenkin se on opittu asia eikä 3v lapsireppana tajua, että hän on nyt patriarkaalisen manifestin levittäjä. Mutta päinvastainen tapa ajatella on tuoretta ja toivottua, koska siinä valitaan jotain sellaista, mikä on poikkeavaa. Ja näin tehdään selväksi se, että tavanomainen valinta on aina väärä!

Vierailija kirjoitti:

Tottakai opetan ja pojan isä opettaa myös, että tuo päiväkotikaverin sanoma on vain mielipide ja että pojat saavat tykätä mistä haluavat.

Mutta päiväkotikaverin sana on painava.

Koko keskustelua ei edes olisi, ellei alunperin jotkut aikuiset olisivat syöttäneet tuon ajatukset lasten päähän. Sen takia kaikkia tarvitaan käymään se keskustelu lastensa kanssa, että jokainen saa tykätä mistä haluaa eikä ole kohteliastakaan puuttua toisen pukeutumiseen.

Lisäksi tämä on yhteiskunnallinen aihe joka on hyvä tällaisin konkreettisten esimerkkien kautta tuoda keskusteluun ja näkyväksi.

Tasa-arvoon on vielä matkaa ja sitä ei kaikki hahmota.

T: AP

Ap.lla pitkä ja rankka matka edessä, jos 3 vuotiaiden sanomista pahoittaa noin mielensä.

Edessä on vielä ajat, jolloin sanotaan oikeasti pahasti ja saattaa saada turpaankin ja tytöt nauraa, ettei sun kaa voi seukata.

Työelämässä pomo antaa potkut pojallesi ja sitä rataa.

Nyt kun aloittaa päiväkotilasten sanomisista, yläasteella saat juosta päivittäin reksin kansliassa valittamassa

Aapee joka ei jaksa saivartelua kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tytönkin lempiväri on nykyään vaaleansininen eikä pinkki kuten prinsessavaiheessa. 🙄 noin se elämä koettelee. Ja jopa ryhmähau on jäänyt häja minecraft on se juttu nykyään

Kyse ei ole nyt tästä. Maanantaina lapsi tykkäsi pinkistä ja Kajasta. Tiistaina uusi päiväkotikaveri oli sanonut, ettei pojat saa niistä tykätä. Poika tuli kotiin ja sanoi:

" Noel sanoi että pinkki ja Kaja on tytöille, eikä pojat voi tykätä niistä niin mä en enää tykkää niistä."

Aivan eri asia kyseessä.

Lapsi tiedostaa oman sukupuolensa ja samaistuu kavereihinsa. Meillä isä on pienen pojan idoli. Eikö se ole hyvä asia, että identiteetti poikana ja miehenä kehittyy?

Vierailija kirjoitti:

Aika heikon itsetunnon olet lapsellesi onnistunut luomaan, jos yksittäinen paidan väriä koskeva lause saa hänet nöyrästi ja pelokkaana luopumaan omasta arvomaailmasta ja mieltymyksistä. Katse peiliin ja miettimään, miksi lapsi menee lauman (tai yksittäisen mielipiteen) mukana miettimättä lainkaan, mikä itselle olisi kivaa.

Vaikka sitten niin, mutta tuollainen jaottelu, että mistä kukin saa tykätä sukupuolensa puolesta, on aikansa elänyttä. Haluaisin elää maailmassa, jossa tällaista ei edes tarvitsisi miettiä.

Mitenkään muuten lapseni ei ole huonoa itsetuntoa oireillut. Päiväkodin kanssa oli juuri Varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelu, ja mistään huonosta itsetunnosta ei ollut puhe. Kysäisempä vielä asiasta kun nyt otit puheeksi.

Oma ajatukseni on, että pienempi poika haluaa kovasti olla iso, ja ottaa vähän isompien kaverien jutut omikseen herkästi koska haluaa olla heidän kaverinsa.

Olen lukenut että 3-vuotiaalla on sellainen kehitysvaihe, että haluaa olla iso ja irtautuu vähän vanhemmistaan. Tämä sopisi siihen.

Varmaan vanhempana tiedät, että äidit keskimäärin katsovat aika syyllisyydentuntoisestikin sinne peiliin ihan ilman ilkeilyäkin.

Aapee joka ei jaksa saivartelua kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tytönkin lempiväri on nykyään vaaleansininen eikä pinkki kuten prinsessavaiheessa. 🙄 noin se elämä koettelee. Ja jopa ryhmähau on jäänyt häja minecraft on se juttu nykyään

Kyse ei ole nyt tästä. Maanantaina lapsi tykkäsi pinkistä ja Kajasta. Tiistaina uusi päiväkotikaveri oli sanonut, ettei pojat saa niistä tykätä. Poika tuli kotiin ja sanoi:

" Noel sanoi että pinkki ja Kaja on tytöille, eikä pojat voi tykätä niistä niin mä en enää tykkää niistä."

Aivan eri asia kyseessä.

Eli ongelman ydin on siis se, että ap:n lapsella on hyvin heikko itsetunto. Ap puolestaan näkee muiden lasten mielipiteet ensisijaisesti heijastumana näiden vanhempien mielipiteistä ja siksi loukkaantuu asiasta, koska kokee oman lapsensa mielipiteen olevan heijastuma omistaan. Nyt kun 3v sanoo toiselle 3v:lle, että hänen mielestään pinkki on tytöille, niin ap loukkaantuu tälle pienelle lapselle siksi, että samalla hyökätään hänen omalle lapselleen syöttämiä asenteita vastaan.

Ja ehdottaa, että kaikki vanhemmat ryhtyisivät ap:n kaltaisiksi, koska häntä loukkaavat kaikki mahdolliset omia mielipiteitä vastustavat ajatukset.

Ap, edelleen, sä ET VOI päättää muiden ihmisten kasvatustavasta , vain omastasi. Ja ole huoleti, maailmalla on joka maassa eri kasvatustavat, joten tuolla kitinällä et saa muutettua mitään, keskity OMAAN LAPSEESI.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai opetan ja pojan isä opettaa myös, että tuo päiväkotikaverin sanoma on vain mielipide ja että pojat saavat tykätä mistä haluavat.

Mutta päiväkotikaverin sana on painava.

Koko keskustelua ei edes olisi, ellei alunperin jotkut aikuiset olisivat syöttäneet tuon ajatukset lasten päähän. Sen takia kaikkia tarvitaan käymään se keskustelu lastensa kanssa, että jokainen saa tykätä mistä haluaa eikä ole kohteliastakaan puuttua toisen pukeutumiseen.

Lisäksi tämä on yhteiskunnallinen aihe joka on hyvä tällaisin konkreettisten esimerkkien kautta tuoda keskusteluun ja näkyväksi.

Tasa-arvoon on vielä matkaa ja sitä ei kaikki hahmota.

T: AP

Ap.lla pitkä ja rankka matka edessä, jos 3 vuotiaiden sanomista pahoittaa noin mielensä.

Edessä on vielä ajat, jolloin sanotaan oikeasti pahasti ja saattaa saada turpaankin ja tytöt nauraa, ettei sun kaa voi seukata.

Työelämässä pomo antaa potkut pojallesi ja sitä rataa.

Nyt kun aloittaa päiväkotilasten sanomisista, yläasteella saat juosta päivittäin reksin kansliassa valittamassa

Tottakai oman lapsen puolesta saa tulla paha mieli. Oma lapseni on teini ja voi kuinka monesti olenkaan surrut hänen puolestaan asioita. En juokse reksin kansliassa, mutta toki juoksisin ja kovaa, jos turpaan saisi. Olen pyrkinyt luomaan hänelle hyvän itsetunnon, vaikka oma sydän itkenyt välillä.

Vierailija kirjoitti:

Aapee joka ei jaksa saivartelua kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tytönkin lempiväri on nykyään vaaleansininen eikä pinkki kuten prinsessavaiheessa. 🙄 noin se elämä koettelee. Ja jopa ryhmähau on jäänyt häja minecraft on se juttu nykyään

Kyse ei ole nyt tästä. Maanantaina lapsi tykkäsi pinkistä ja Kajasta. Tiistaina uusi päiväkotikaveri oli sanonut, ettei pojat saa niistä tykätä. Poika tuli kotiin ja sanoi:

" Noel sanoi että pinkki ja Kaja on tytöille, eikä pojat voi tykätä niistä niin mä en enää tykkää niistä."

Aivan eri asia kyseessä.

Lapsi tiedostaa oman sukupuolensa ja samaistuu kavereihinsa. Meillä isä on pienen pojan idoli. Eikö se ole hyvä asia, että identiteetti poikana ja miehenä kehittyy?

On, mutta joku on silti opettanut sille toiselle pikkupojalle, mistä pojat eivät saa tykätä, eli silloin vääntäydytään johonkin ulkopuolelta tulevaan muottiin.

Pinkki väri ja Kajasta pitäminen ei pilaa kenenkään pojan tai miehen identiteetin kehitystä. Esim. Tytöt saavat tykätä myös dinosauruksista ja autoista, eikä kukaan vastaavalla tavalla ohjaa ulkopuolelta, ettei se käy ja viittaa, että se pilaa naiseksi kasvamisen.

On ihan eri asia, jos lapsi itse toteaa, ettei enää tykkää jostakin. Tässä on nyt kyse muusta.

Aaapee ii ooo uuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aapee joka ei jaksa saivartelua kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tytönkin lempiväri on nykyään vaaleansininen eikä pinkki kuten prinsessavaiheessa. 🙄 noin se elämä koettelee. Ja jopa ryhmähau on jäänyt häja minecraft on se juttu nykyään

Kyse ei ole nyt tästä. Maanantaina lapsi tykkäsi pinkistä ja Kajasta. Tiistaina uusi päiväkotikaveri oli sanonut, ettei pojat saa niistä tykätä. Poika tuli kotiin ja sanoi:

" Noel sanoi että pinkki ja Kaja on tytöille, eikä pojat voi tykätä niistä niin mä en enää tykkää niistä."

Aivan eri asia kyseessä.

Lapsi tiedostaa oman sukupuolensa ja samaistuu kavereihinsa. Meillä isä on pienen pojan idoli. Eikö se ole hyvä asia, että identiteetti poikana ja miehenä kehittyy?

On, mutta joku on silti opettanut sille toiselle pikkupojalle, mistä pojat eivät saa tykätä, eli silloin vääntäydytään johonkin ulkopuolelta tulevaan muottiin.

Pinkki väri ja Kajasta pitäminen ei pilaa kenenkään pojan tai miehen identiteetin kehitystä. Esim. Tytöt saavat tykätä myös dinosauruksista ja autoista, eikä kukaan vastaavalla tavalla ohjaa ulkopuolelta, ettei se käy ja viittaa, että se pilaa naiseksi kasvamisen.

On ihan eri asia, jos lapsi itse toteaa, ettei enää tykkää jostakin. Tässä on nyt kyse muusta.

Sinustako ap:n tyrkyttämä malli ei ole muotti siinä kuin sen toisen perheen asenteet? Mikä oikeus ap:lla on sanella, saako muissa perheissä kasvattaa poikia jollain toisella tavalla ? Aika julmaa, jos joutuu kaventamaan oman lapsensa lapsuutta siksi, että muissa perheissä vaaditaan kaikilta samanlaista kasvatusmallia.