Kosin avomiestäni, lasteni isää. "Sitähän sopii miettiä"
Tällaisen vastauksen sain. Kuusi vuotta yhdessä, tunnettu koko ikämme eikö olla kovin nuoriakaan enää. Kaksi pientä lasta. Avioliitosta on joskus puhuttu, kummallakaan ei ole mitään periaatteellista sitä vastaan. Juridisesti se olisi järkevää ja jopa tarpeellista, minulle tärkeää myös muista syistä. Kauankohan tuo aikoo miettiä? En puhu koko asiasta enää, nolottaa että edes Kysyin. Onneksi en ostanut sormuksia tms.
Kommentit (125)
Vierailija kirjoitti:
ihan oikeastiko jotkut elää ja tekee päätöksiään paskapalstan huutoäänestyksillä?
Ei vaan tarkoitus on että miestä haukutaan.
Näin se aina menee.
Sitten kun huomauttaa asiasta niin alapeukkua tulee.
Sellaisia on mammat.
Vierailija kirjoitti:
Voi ei. 😔 Itse aikanaan "pakotin" miehen naimisiin. En suosittele.
Miten mies pakotetaan naimisiin. Ihmettelen aina tätä asiaa. Miten esim. minut olisi voitu pakottaa naimisiin. Puukolla uh kaamalla, uhkaamalla ha kata, ellen astu alttarille vai miten.
Miten kenetkään voi saada väkisin hakemaan kuulutukset ja raahattua alttarille ja sanomaan tahdon (tai maistraattiin).
Voisitko avata hieman tätä väittämää
No, on miehiä ja on miehiä. Joltakin tuo tarkoittaisi ettei vain sano suoraan ei ja toiselta taas tuo on jotain kummaa käytöstä ja aidosti miettii, haluaa kosia itse tai jotain muuta.
Ap, rohkeasti aihe uudestaan puheeksi.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo kuulostaa siltä, että oli vähän pettynyt kosintaasi (tapa tai aika), mutta muuten olisi valmis.
No tämä, oliko pohjustuksena edes pihvi-illallinen viineineen, suikkarit ja lasi viskiä urheilua telkkarista katsellen? Eli oliko kosinta romanttinen tilanne miehelle?
Naiset kyllä vaatii itselleen näitä sirkustemppuja.
Naisen ei kuulu kosia! Olet liikaa maskuliinisessa energiassa. Vetäydy taaksepäin, tee omia juttuja ja huolehdi itsestäsi. Mies kosii sitten, kun on oikea aika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se lause ei ollut täystyrmäys, vaan että ajatus oli uusi ja yllättävä ja täytyypä miettiä. Mutta ap tietysti tuntee miehen paremmin ja sen äänensävyn, millä se sanottiin.
Miksi sitä pitäisi miettiä?
Kuvitteleeko naiset edelleenkin olevansa automaattisesti jotain universumin lahjoja miehille?
Vierailija kirjoitti:
Jos kummallakaan ei ole mitään sitä vastaan, se olisi tilanteessanne järkevää ja tämä on se suhde missä haluatte pysyä niin miksi ihmeessä ei? Tähän pyytäisin vastauksen.
Miksei tätä voisi pikemminkin muotoilla, että "Miksi pitäisi, jos asia ei ole ehdottoman tarpeellista ja molemmat eivät sitä ehdottomasti halua?" Mikä siinä naimisiin menossa on niiiiiin tärkeätä? Juridisen paperisodan saa hoidettua kuntoon muutenkin.
Naisen ei pidä joutua kosimaan. Epätoivoista.
Eihän sit haittaa kun mies on valmistellut juridisesti järkevän ja tarpeellisen avioehtosopimuksen?
👨⚖️
Vierailija kirjoitti:
Myöhäistähän se tietysti nyt on, mutta olisit vaatinut avioliiton ennen lapsia. Nyt ei ole vipua.
Tässä näemme naisten todellisen luonteen
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedät, onko lastesi isä? Eihän sitä aina tiedä! Ehkä miehellä on parempaa tietoa asiasta.
Tämä. Onko edes isyystestejä tehty?
Vierailija kirjoitti:
Naisen ei pidä joutua kosimaan. Epätoivoista.
No jaa, miten sen nyt ottaa. Aikoinaan, kun tulin raskaaksi, kysyin mieheltä, että pitäiskö mejän mennä naimisiin. Mies vastasi, että joo. Kolmen viikon päästä meidät oli vihitty.
28 vuotta tätä epätoivoista liittoa on nyt eletty ja ensimäinen lapsenlapsikin jo on.
Voi ei :(
Itse olin ehdoton, että kihloissa on oltava ennen lapsia. Ja toki mies oli samaa mieltä. Kihloihin mentiin ja siitä vuoden päästä odotin esikoistamme. Esikoisen ollessa puoli vuotias, menimme naimisiin. Itse koin, että haluan lapsia liittoon, jossa "ollaan jo yhtä".
Tosi ikävä vastaus mieheltä. Pahoittaisin kyllä mieleni :(
Vierailija kirjoitti:
Naisen ei pidä joutua kosimaan. Epätoivoista.
elätkö noin muutenkin 1950-luvun arvoilla? mies on perheen pää ja naiset on hiljaa seurakunnassa?
Pakkopullaa. Kuin pallo jalassa. Kahle. Se ei kai avioliiton tarkoitus ole?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se lause ei ollut täystyrmäys, vaan että ajatus oli uusi ja yllättävä ja täytyypä miettiä. Mutta ap tietysti tuntee miehen paremmin ja sen äänensävyn, millä se sanottiin.
Miksi sitä pitäisi miettiä?
Kuvitteleeko naiset edelleenkin olevansa automaattisesti jotain universumin lahjoja miehille?
Mies haluaa kuitenkin olla vuosikausia yhdessä ja tekee vielä lapsiakin, mutta ei halua naimisiin. Jotenkin outoa, että sellaista pitää miettiä.
Vierailija kirjoitti:
Voi ei :(
Itse olin ehdoton, että kihloissa on oltava ennen lapsia. Ja toki mies oli samaa mieltä. Kihloihin mentiin ja siitä vuoden päästä odotin esikoistamme. Esikoisen ollessa puoli vuotias, menimme naimisiin. Itse koin, että haluan lapsia liittoon, jossa "ollaan jo yhtä".
Tosi ikävä vastaus mieheltä. Pahoittaisin kyllä mieleni :(
Mitä helvetin ilkeää tuossa oli?
Ap töksäyttää kysymyksen jossain Prisman jogurttihyllyllä, niin vastauskin on sen mukainen
Olitko kertonut miehelle naimispakosta ennen lasten hankintaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se lause ei ollut täystyrmäys, vaan että ajatus oli uusi ja yllättävä ja täytyypä miettiä. Mutta ap tietysti tuntee miehen paremmin ja sen äänensävyn, millä se sanottiin.
Miksi sitä pitäisi miettiä?
Kuvitteleeko naiset edelleenkin olevansa automaattisesti jotain universumin lahjoja miehille?
Mies haluaa kuitenkin olla vuosikausia yhdessä ja tekee vielä lapsiakin, mutta ei halua naimisiin. Jotenkin outoa, että sellaista pitää miettiä.
Mistä sinä tiedät onko mies halunnut lapsia?
Miksi te teette ihan omia olettamianne aina miehistä?
ihan oikeastiko jotkut elää ja tekee päätöksiään paskapalstan huutoäänestyksillä?