Saako ihmisestä ajatella pahaa?
Vai onko sekin kiusaamista, siis ajattelu?
Kuinka henkilöön kohdistuvat negatiiviset tunteet tulisi käsitellä, ettei patoaisi niitä sisuksiinsa? Onko teillä luovia ratkaisuja "päästä yli"?
Kommentit (29)
Kaikki ajattelevat ja puhuvat pahaa. Se on jokaisen perusoikeus. Kaikilla täyttyy mitta joskus.
Vierailija kirjoitti:
Ei ajattelu ole kiusaamista. Vasta silloin jos puet nuo ajatukset sanoiksi hänelle päin naamaa.
Mutta miksi tunnet vihaa häntä kohtaan?
Kiusaamiseksi lasketaan myös seläntakanapuhuminen, vaikkei kohdehenkilö tulisi ikinä, ikinä, koskaan kuulemaan asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Saa ajatella. Olen pedofiili. Nyt voit vihata ihan miten paljon haluat. Yritä vaikka mur ha ta minut ajatuksenesi.
Montaa lasta olet käyttänyt hyväksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ajattelu ole kiusaamista. Vasta silloin jos puet nuo ajatukset sanoiksi hänelle päin naamaa.
Mutta miksi tunnet vihaa häntä kohtaan?Kiusaamiseksi lasketaan myös seläntakanapuhuminen, vaikkei kohdehenkilö tulisi ikinä, ikinä, koskaan kuulemaan asiasta.
Juuri näin, ja samaa sovelletaan ajattelemiseen. Ei ajatuksiakaan kukaan tule koskaan ikinä kuulemaan. Silti se on kielletty. Ehkä laki tulossa.
Kyllä sen aistii vaikka ei sanoisikaan.
Päättäjistä/herroista on meillä vain pahaa kerrottavaa. Hyvää herraa ei oikeastaan ole. "Poikkeavia" on niin pieni määrä, että tämä tieto kuuluisi yleissivistykseen. Meillä myös kiusaajilla on hyvät oltavat, näitä lienee tentattu onnellisuustutkimuksiin. -Oli sanonta, "paha saa palkkansa." Meillä se on: paha saa huippuviran ja johtajuuden.
Onko olemassa joku, joka ei ole ajatellut pahoja asioita jostakusta ihmisestä?
En mielestäni "vainoile", kun heitin ilmaan eettis-filosofisen kysymyksen.
Menen kohta ulos, mutta pilkkiminen ei kiinnosta. Toki voit itse mennä jäille täällä notkumisen sijaan.