En jaksa työpaikkailmoitusten älyttömiä vaatimuksia
Perus suunnitteluhommiinkin pitäisi olla sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut. Ei tee mieli hakea enää mihinkään.
T. Taitava, ahkera ja huolellinen introvertti
Kommentit (800)
Vierailija kirjoitti:
Minä teen rekryjä, palkkaan organisaatiooni IT- alan ihmisiä (diplomi-insinöörejä tai AMK tite-insinöörejä).
Olen töissä todella suuressa firmassa ja meillä HR määrittelee ja lisää työpaikkailmoituksiin nuo diipadaapa vaatimukset eli hypersosiaalinen, ekstrovertti, kehittymistavoitteita kaihtamaton uratykki, joka selviää kansainvalisessä ympäristössä kenen kanssa vaan, vie yrityksen tuloksen uusiin sfääreihin, on taitava tiimipelaaja ja tiukkojen tilanteiden casanova. Ja näitä 'vaatimuksia' ei saa jättää työpaikkailmoituksesta pois koska firman HR- politiikka ja ulkoinen maine.
Ja minä sitten annan vain HR:lle listan vaadittavasta teknisestä osaamisesta, minkä lisäävät ilmoon. Tähän saatan sitten lisätä, että haetaan kokemusta omaavaa Python, C# ja Java koodaria.
Ei tämä esimiehenkään rooli ole kiva.
Ei ole ei. Itse muistan erään rekrytilanteen kanssa, hain kahta insinööriä (DI käytännössä) kehitystehtäviin. Mä laitoin mielestäni realistisen ja omannäköisen setin HR:ään, ja ne oli sitten pyyhkineet siitä puolet oleellisesta, työstä kertovasta asiasta pois. En tajua. Onneksi haastattelussa pystyin kertomaan asiat kuten itse sanoin. Kutsuisin silloista HR:ää lehmiksi mutta tämä loukkaisi noita jaloja nautaeläimiä.
Tyhmää toimintaa, ei tuota rekryprosessiin mitään lisäarvoa, itse olisin toivonut että kuunnellaan sitä joka työstä jotain tietää.
t. nro 204, miespuolinen päälle nelikymppinen insinööri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hohhoijaa, eikö täällä tajuta vieläkään, että ne työpaikkailmoitukset on samalla yrityksen Brändin rakentamista, jolla luodaan mielikuvia henkilöstöstä. Ei niitä oikeasti voisi vähempää kiinnostaa oletko extro tai introvertti, kunhan teet työsi hyvin. Oletteko kyllä reppanoita, ei ihme, jos olette työttömiä.
Mun silmiin on vaan huonoa mainosta kaikki epärealistiset ja ihmeellisiä kliseitä vilisevät ilmoitukset. Mutta kaipa sitä brändiä voi niinkin rakentaa..
Niinpä. Eihän niitä ilmoituksia näe kuin ne, jotka ovat juuri hakemassa töitä. Samalle näkee sen sata muuta, ehkä jopa houkuttelevampaakin ilmoitusta.
Sitten kun erehtyy vastaamaan ilmoitukseen, ehkä 2 kk päästä tulee lisää kliseitä. "Kiitos hakemuksestasi! Iloksemme huomasimme, että ilmoituksemme on herättänyt yllättävän paljon kiinnostusta! Olemme nyt huolellisesti valinneet jatkoon menevät, ja valitettavasti valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun."
Kannustaako hakemaan uusiksi? Ei.
Sitäkin tapahtuu edelleen, että ei vastata mitään.
Entäs ne viisi valittua sitten? Todennäköisesti yksi on kärkihakija, loppuja haastatellaan muodon vuoksi. HR:n ohjeissa kun lukee, että viittä pitää haastatella. Sitten kuukauden päästä neljälle muulle soitetaan. "Essi Esimies täällä hei, siitä työpaikasta. Valitsimme toisen. Hei hei!"
Valittu kärkihakija on valheellisen ilmoituksen työhön ylipätevä, ja lähtee epämotivoituneena pois puolessa vuodessa. Paikka pistetään uudelleen hakuun, eikä kukaan edelliselle hakukierrokselle osallistunut hae uudestaan.
Hienosti hoidettu brändäys, jälleen kerran!
Tapahtuuko tuota todella että SOITETAAN siitä että että valittiin joku toinen? Ottaisin tuon kyllä vittuiluna. Sähköposti tai tekstiviesti pitää torjunnasta laittaa, soittaminen vain sille joka valitaan tai kun pyydetään haastatteluun.
Tapahtuu! Alle minuutissa romahdat onnesi kukkoilta synkkään suohon.
Juu, ja sitten yrität piilotella pettymystä äänessä ja yhtäaikaa tunnet empatiaa soittajaa kohtaan, joka joutuu ilmoittamaan asiasta. Kyselet väräjävällä äänellä olisiko jotain palautetta ja soittaja sanoo jotain ympäripyöreää ja kehuvaa. Kiität ja suljet puhelimen ja mietit, nauroiko siellä koko HR-tiimi esimiesten kanssa sinun sojottaville hiuksillesi vai koulutuksellesi. Mietit samaa myös klo 3 yöllä kun et saa unta.
Onko kukaan saanut mitään rehellistä palautetta jälkeenpäin? Siis sellaista, jonka voisi sitten korjata?
Tässä on lajitelma rehelliseksi kokemaani palautetta:
- Sanottiin, että en ole tarpeeksi dynaaminen. Se oli sellainen "hyvä tyyppi"-esimies, josta tiesin jo heti, että ei tule valitsemaan minua, joka tekee eikä pölpötä.
- Homma annettiin "sisäiselle, kehittyvälle hakijalle", olivat päättäneet, että työ olisi minulle liian yksinkertaista. Se on mahdollista, mutta se olisi ollut vuoden määräaikaisuus, ja olin sitä työtä huonommassa työssä.
- Toisesta tiimistä samaa tekevä sisäinen hakija valittiin ilman toista kierrosta, pääsee varmasti hommaan kiinni heti.
- En päässyt toiselle kierrokselle, koska sinne valittiin 4 kilpailijalla samaa tekevää. Minä olin eri toimialalta. Tämä tieto ihan oikeasti soitettiin minulle.
- Toisen kierroksen haastattelussa oli vihjattu, että olisin ylipätevä. Puhelussa tätä ei sanottu, siinä ei sanottu mitään muuta kuin "valitsimme toisen, hyvää viikonloppua".
- Virka, nimitetyllä oli kokonaisuutena parhaat edellytykset hoitaa sitä. Hänhän teki sitä jo.
Tasapuolisuuden vuoksi kerrottakoon, että olen itse tullut ainakin kerran valituksi ylivoimaisena sisäisenä hakija, kerran ylivoimaisena hakijana kilpailijalta (ilmoituksessa ei kerrottu tarkasti mistä on kyse, meillä oli täsmälleen sama projekti menossa, ulkoiset hakijat eivät voineet tietää siitä) sekä ylivoimaisesti parhaana hakijana, koska tulin yhteistyökumppanilta.
Haastateltavia on usein se 4-5, joten ei se oikeasti ole sinusta itsestäsi kiinni, ettet tullut valituksi. Haastateltavien joukossa on aina ties mistä imagosyistä mukana sellaisia, joilla ei ole mitään mahdollisuutta tulla valituksi. Jollain tapaa olet silti osaamisellasi kiinnosta heissä herättänyt.
Vierailija kirjoitti:
Luin just jodelin työnhaku-kanavalta, että töitä hakeneille opiskelijoille soitetaan randomisti milloin vain ja vedetään ex tempore haastattalu. Luin sitä silmät pyöreinä. Siis ei varata aikaa, ei edes päivää. Saatetaan soittaa klo 8 aamulla, klo 10:35 päivällä, illalla, milloin vaan. Siinä sitten olet vaikka 2 lapsen, 1 koiran ja ostoskassien kanssa keskellä meluisaa liikennettä ja yrität vastailla kysymyksiin!
Toi on ihan kiusantekoa. Ne rekryjä tekevät peittelevät tolla sitä etteivät pysty suunnitteleen asioita yhtään, vaan toimitaan ihan mielijohteesta. Harmi että työtä on vähemmän ja vähemmän, ei oikein itse pysty valitsemaan, on täysin tollasen armoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä teen rekryjä, palkkaan organisaatiooni IT- alan ihmisiä (diplomi-insinöörejä tai AMK tite-insinöörejä).
Olen töissä todella suuressa firmassa ja meillä HR määrittelee ja lisää työpaikkailmoituksiin nuo diipadaapa vaatimukset eli hypersosiaalinen, ekstrovertti, kehittymistavoitteita kaihtamaton uratykki, joka selviää kansainvalisessä ympäristössä kenen kanssa vaan, vie yrityksen tuloksen uusiin sfääreihin, on taitava tiimipelaaja ja tiukkojen tilanteiden casanova. Ja näitä 'vaatimuksia' ei saa jättää työpaikkailmoituksesta pois koska firman HR- politiikka ja ulkoinen maine.
Ja minä sitten annan vain HR:lle listan vaadittavasta teknisestä osaamisesta, minkä lisäävät ilmoon. Tähän saatan sitten lisätä, että haetaan kokemusta omaavaa Python, C# ja Java koodaria.
Ei tämä esimiehenkään rooli ole kiva.
Miten nuo HR:t onkin niin pihalla kaikesta? Saavatko ohjeet vielä ylempää vai ovatko vain suhteilla saaneet kivan helpon työpaikan jossa voi esittää tärkeää? Pahin on nuori nainen joka ei hallitse käytöstapoja eikä kohteliaisuussääntöjä. On äärimmäisen itsevarma, ei osaa tarkentaa kysymyksiään haastattelutilanteessa ja ymmärtää tahallaan väärin kaiken ja naureskelee. Itse olin tällaisessa haastattelussa kerran ja parin muun ikäiseni naisen kanssa olisin tullut varmasti hyvin toimeen mutta tuon HR:n vuoksi vedin koko haastattelun leikiksi, sillä en halunnut tehdä hänelle töitä. Vältän koko yritystä nykyään, asiakkaanakin.
Ei ole ei. Itse muistan erään rekrytilanteen kanssa, hain kahta insinööriä (DI käytännössä) kehitystehtäviin. Mä laitoin mielestäni realistisen ja omannäköisen setin HR:ään, ja ne oli sitten pyyhkineet siitä puolet oleellisesta, työstä kertovasta asiasta pois. En tajua. Onneksi haastattelussa pystyin kertomaan asiat kuten itse sanoin. Kutsuisin silloista HR:ää lehmiksi mutta tämä loukkaisi noita jaloja nautaeläimiä.
Tyhmää toimintaa, ei tuota rekryprosessiin mitään lisäarvoa, itse olisin toivonut että kuunnellaan sitä joka työstä jotain tietää.
t. nro 204, miespuolinen päälle nelikymppinen insinööri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä teen rekryjä, palkkaan organisaatiooni IT- alan ihmisiä (diplomi-insinöörejä tai AMK tite-insinöörejä).
Olen töissä todella suuressa firmassa ja meillä HR määrittelee ja lisää työpaikkailmoituksiin nuo diipadaapa vaatimukset eli hypersosiaalinen, ekstrovertti, kehittymistavoitteita kaihtamaton uratykki, joka selviää kansainvalisessä ympäristössä kenen kanssa vaan, vie yrityksen tuloksen uusiin sfääreihin, on taitava tiimipelaaja ja tiukkojen tilanteiden casanova. Ja näitä 'vaatimuksia' ei saa jättää työpaikkailmoituksesta pois koska firman HR- politiikka ja ulkoinen maine.
Ja minä sitten annan vain HR:lle listan vaadittavasta teknisestä osaamisesta, minkä lisäävät ilmoon. Tähän saatan sitten lisätä, että haetaan kokemusta omaavaa Python, C# ja Java koodaria.
Ei tämä esimiehenkään rooli ole kiva.
Miten nuo HR:t onkin niin pihalla kaikesta? Saavatko ohjeet vielä ylempää vai ovatko vain suhteilla saaneet kivan helpon työpaikan jossa voi esittää tärkeää? Pahin on nuori nainen joka ei hallitse käytöstapoja eikä kohteliaisuussääntöjä. On äärimmäisen itsevarma, ei osaa tarkentaa kysymyksiään haastattelutilanteessa ja ymmärtää tahallaan väärin kaiken ja naureskelee. Itse olin tällaisessa haastattelussa kerran ja parin muun ikäiseni naisen kanssa olisin tullut varmasti hyvin toimeen mutta tuon HR:n vuoksi vedin koko haastattelun leikiksi, sillä en halunnut tehdä hänelle töitä. Vältän koko yritystä nykyään, asiakkaanakin.
Ei ole ei. Itse muistan erään rekrytilanteen kanssa, hain kahta insinööriä (DI käytännössä) kehitystehtäviin. Mä laitoin mielestäni realistisen ja omannäköisen setin HR:ään, ja ne oli sitten pyyhkineet siitä puolet oleellisesta, työstä kertovasta asiasta pois. En tajua. Onneksi haastattelussa pystyin kertomaan asiat kuten itse sanoin. Kutsuisin silloista HR:ää lehmiksi mutta tämä loukkaisi noita jaloja nautaeläimiä.
Tyhmää toimintaa, ei tuota rekryprosessiin mitään lisäarvoa, itse olisin toivonut että kuunnellaan sitä joka työstä jotain tietää.
t. nro 204, miespuolinen päälle nelikymppinen insinööri.
Osa HR-ihmisistä on tyhmiä ja näkevät HR:n jonain tuottavana toimintona. Eivät tajua että sen tehtävä on tuottaa palvelua bisnekselle.
Osa on silleen tyhmiä etteivät tajua miten yksinkertaista työtä he tekevät. Rekrytointiprosessi ei ole mikään kauhean monimutkainen kone, ja koska HR:ään ikävä kyllä etsiytyy ulospäinsuuntautuneita ihmisiä, he haluavat tehdä perustyöstään hienompaa kuin se onkaan. Että se näyttää hienolta linkkarissa, vaikka se on oikeasti ihan peruspaperihommaa. Konfliktien ratkaisuun vaaditaan älyä ja ihmistuntemusta, mutta tätä harvoilta löytyy muutenkaan. Yleensä noihin hommiin hakeudutaan koska halutaan tehdä siistiäkivaaihmistyötä, mikä on iso virhe.
Tärkeintä olisi olla hyvä ihmistuntija, osata hoitaa se rekryn paperityö siten että palkan loppupelissä maksava toiminto ei juuri joudu mitään tekemään. Katsoa hieman että tulevaisuuden potentiaalia on kasvamassa jos tähän on mahdollisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hohhoijaa, eikö täällä tajuta vieläkään, että ne työpaikkailmoitukset on samalla yrityksen Brändin rakentamista, jolla luodaan mielikuvia henkilöstöstä. Ei niitä oikeasti voisi vähempää kiinnostaa oletko extro tai introvertti, kunhan teet työsi hyvin. Oletteko kyllä reppanoita, ei ihme, jos olette työttömiä.
Mun silmiin on vaan huonoa mainosta kaikki epärealistiset ja ihmeellisiä kliseitä vilisevät ilmoitukset. Mutta kaipa sitä brändiä voi niinkin rakentaa..
Niinpä. Eihän niitä ilmoituksia näe kuin ne, jotka ovat juuri hakemassa töitä. Samalle näkee sen sata muuta, ehkä jopa houkuttelevampaakin ilmoitusta.
Sitten kun erehtyy vastaamaan ilmoitukseen, ehkä 2 kk päästä tulee lisää kliseitä. "Kiitos hakemuksestasi! Iloksemme huomasimme, että ilmoituksemme on herättänyt yllättävän paljon kiinnostusta! Olemme nyt huolellisesti valinneet jatkoon menevät, ja valitettavasti valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun."
Kannustaako hakemaan uusiksi? Ei.
Sitäkin tapahtuu edelleen, että ei vastata mitään.
Entäs ne viisi valittua sitten? Todennäköisesti yksi on kärkihakija, loppuja haastatellaan muodon vuoksi. HR:n ohjeissa kun lukee, että viittä pitää haastatella. Sitten kuukauden päästä neljälle muulle soitetaan. "Essi Esimies täällä hei, siitä työpaikasta. Valitsimme toisen. Hei hei!"
Valittu kärkihakija on valheellisen ilmoituksen työhön ylipätevä, ja lähtee epämotivoituneena pois puolessa vuodessa. Paikka pistetään uudelleen hakuun, eikä kukaan edelliselle hakukierrokselle osallistunut hae uudestaan.
Hienosti hoidettu brändäys, jälleen kerran!
Tapahtuuko tuota todella että SOITETAAN siitä että että valittiin joku toinen? Ottaisin tuon kyllä vittuiluna. Sähköposti tai tekstiviesti pitää torjunnasta laittaa, soittaminen vain sille joka valitaan tai kun pyydetään haastatteluun.
Tapahtuu! Alle minuutissa romahdat onnesi kukkoilta synkkään suohon.
Juu, ja sitten yrität piilotella pettymystä äänessä ja yhtäaikaa tunnet empatiaa soittajaa kohtaan, joka joutuu ilmoittamaan asiasta. Kyselet väräjävällä äänellä olisiko jotain palautetta ja soittaja sanoo jotain ympäripyöreää ja kehuvaa. Kiität ja suljet puhelimen ja mietit, nauroiko siellä koko HR-tiimi esimiesten kanssa sinun sojottaville hiuksillesi vai koulutuksellesi. Mietit samaa myös klo 3 yöllä kun et saa unta.
Onko kukaan saanut mitään rehellistä palautetta jälkeenpäin? Siis sellaista, jonka voisi sitten korjata?
Tässä on lajitelma rehelliseksi kokemaani palautetta:
- Sanottiin, että en ole tarpeeksi dynaaminen. Se oli sellainen "hyvä tyyppi"-esimies, josta tiesin jo heti, että ei tule valitsemaan minua, joka tekee eikä pölpötä.
- Homma annettiin "sisäiselle, kehittyvälle hakijalle", olivat päättäneet, että työ olisi minulle liian yksinkertaista. Se on mahdollista, mutta se olisi ollut vuoden määräaikaisuus, ja olin sitä työtä huonommassa työssä.
- Toisesta tiimistä samaa tekevä sisäinen hakija valittiin ilman toista kierrosta, pääsee varmasti hommaan kiinni heti.
- En päässyt toiselle kierrokselle, koska sinne valittiin 4 kilpailijalla samaa tekevää. Minä olin eri toimialalta. Tämä tieto ihan oikeasti soitettiin minulle.
- Toisen kierroksen haastattelussa oli vihjattu, että olisin ylipätevä. Puhelussa tätä ei sanottu, siinä ei sanottu mitään muuta kuin "valitsimme toisen, hyvää viikonloppua".
- Virka, nimitetyllä oli kokonaisuutena parhaat edellytykset hoitaa sitä. Hänhän teki sitä jo.Tasapuolisuuden vuoksi kerrottakoon, että olen itse tullut ainakin kerran valituksi ylivoimaisena sisäisenä hakija, kerran ylivoimaisena hakijana kilpailijalta (ilmoituksessa ei kerrottu tarkasti mistä on kyse, meillä oli täsmälleen sama projekti menossa, ulkoiset hakijat eivät voineet tietää siitä) sekä ylivoimaisesti parhaana hakijana, koska tulin yhteistyökumppanilta.
Haastateltavia on usein se 4-5, joten ei se oikeasti ole sinusta itsestäsi kiinni, ettet tullut valituksi. Haastateltavien joukossa on aina ties mistä imagosyistä mukana sellaisia, joilla ei ole mitään mahdollisuutta tulla valituksi. Jollain tapaa olet silti osaamisellasi kiinnosta heissä herättänyt.
Kiitos, tämä lämmitti. Pidän mielessä.
Työnhaussa täytyy ymmärtää, että siinä usein testataan myös pas*anpuhumistaitoja, koska niitä töissä tarvitaan aika usein.
Eli työhakemus on testi, miten hyvin osaat tehdä itsestäsi myyvän paketin lipsumatta epärehellisyyteen, vaikka et olisikaan se superihminen, jota hakemuksessa kuvataan. Sitä taitoa saat sitten myös käyttää paljon työtehtävissä, kun pitää selittää asiat parhain päin vaikkapa asiakkaille.
Esimerkiksi: sosiaalisuus. Olet sosiaalinen jos uskallat puhua asiakkaille osana työtäsi. Ei se tarkoita, että olet joku Seinfeld. Yllättävä moni nimittäin Suomessa on arka tuppisuu ja heidät vaan yritetään karsia. 
HR:ää ei kannata enää kritisoida, sillä heidän tehtävänsäkin on ison muutoksen kourissa. Tekoäly on voimakkaasti tulossa rekrytointiin mukaan ja se onkin mielenkiintoista. Miten varmistetaan, että tekoälyn arvot noudattavat haluttuja arvoja. Kuuluisa esimerkki on se, miten tekoäly päätteli "kannattaa palkata keski-ikäisiä valkoisia miehiä" ja tämä päätelmä perustui siihen, että se oli käynyt läpi aiempia rekrytointeja. Tekoäly ei siis vielä nykyisellään osaa ja opi, vaan se on sellainen millaiseksi ihmiset sen määrittelevät.
Tulevaisuudessa ihan varmasti AI hoitaa rekrytoinnista ainakin ensimmäiset askeleet. Kenties enemmänkin.
Toinen juttu on pyrkimys asenteista vapaaseen valintaan eli ihminen suosii tyyppiä, joka on samanlainen, tai jonka persoonasta pitää, joka nauraa hänen vitseilleen, on kaunis ja ties mitä muuta. Tekoäly ei sellaisia mieti. Tästä syystä jo nyt tehdään ensimmäisen vaiheen karsintaa anonyymisti. Hakijoista karsitaan parhaat ilman, että tiedetään ikää, sukupuolta, tms. Ja sitten vasta loppuvaiheessa nähdään, keitä he ovat.
Tykkään tosi paljon tästä anonyymistä rekrytoinnista. Se siivoaa mm. ikäsyrjinnän pois ainakin jollain tasolla.
Ja tähän liittyen, kaikki alkuvaiheen "lähetä video" tai "vastaa videohaastattelun kysymyksiin" ja "otetaanpa teams videoyhteydellä" EIVÄT OLE TÄMÄN uuden aatteen mukaisia. Joten tervemenoa kankkulan kaivoon, ei jäädä kaipaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikan näyttää nykyisin saavan se, joka valehtelee parhaiten.
Työnhaku ja varsinkin työhaastattelu on pelkkää teatteria, on vaan opeteltava ulkoa tietyt vuorosanat ja esitettävä ne. Missään tapauksessa ei pidä olla oma itsensä ellei satu olemaan sosiaalinen perhonen, millään muilla ominaisuuksilla ei tunnu olevan merkitystä. Jotenkin olen kuvitellut, että työnantajat haluaisivat hyvän työntekijän eikä hyvää ja rentoa tyyppiä kahvihuoneeseen höpöttämään, mutta olen kai jäänyt johonkin menneisyyteen ajatusteni kanssa.
(Olen muuten saanut työharjoitteluarvosteluun miinuksen siitä, etten osallistunut riittävästi kahvipöytäkeskusteluihin.)
Ap
No ei pidä lukea niitä vaatimuksia kuin piru raamattua. Isossa suunnittelutalossa työskentelevänä voisin sanoa, että perussuunnittelijalle riittää hyvät käytöstavat; osataan tervehtiä ihmisiä niin livenä kuin tiimsissä. Täytyy pystyä kommunikoimaan sisäisesti sekä asiakkaalle omien suunnitelmien sisältö ja ottaa vastaan palautetta sekä tarvittaessa keskustella suunnittelun perusteista ja erilaisista mahdollisuuksista. Tarvittaessa keskustelut laite/ komponenttitoimittajan kanssa. Siinäpä se aikalailla on. Muu on vapaaehtoista.
Kyllä, hyvät käytöstavat riittävät varmasti itse työhön, mutta riittävätkö siihen, että tulet valituksi kyseiseen työhön? Jos työhaastattelussa on myös supersosiaalisia hakijoita, jäät väkisinkin heidän jalkoihin ujompana/introvertimpana.
Jos kyse ei ole hömpänpömppä-pöhinäfirmasta, se supersosiaalinen räpättäjä karsiutuu ja introvertti palkataan. Töissä on tarkoitus tehdä, eikä vain esittää työntekoa.
Näinhän sitä vois luulla.. Todellisuus on se, että jos olet hiljainen jännittäjätyyppi, karsiudut ensimetreillä, kun et osaa TUODA osaamistasi ESIIN.
Todellisuudessa ne firmat menestyvät huonoiten, joihin palkataan pelkkiä "osaamistaan" esiin tuovia supersosiaalisia räpättäjiä. Mutta onhan se toki hyvä, että tyhjänhölöttämisestä saa palkkaa muuallakin kuin vain suolipopin aamujuontajana.
Uimahallityötekijäksi (johon ennen pääsi kouluttamattomat työttömät kunnan järkkäämänä aina vähäksi aikaa kerrallaan) vaaditaan nykyään näköjään seuraavat koulutukset:
-uimaopettaja/hengenpelastaja
-liikunnanohjaaja
-siivooja
-merkonomi
Ja nämä siis pitäisi löytyä yhdeltä ihmiseltä.
Vierailija kirjoitti:
HR:ää ei kannata enää kritisoida, sillä heidän tehtävänsäkin on ison muutoksen kourissa. Tekoäly on voimakkaasti tulossa rekrytointiin mukaan ja se onkin mielenkiintoista. Miten varmistetaan, että tekoälyn arvot noudattavat haluttuja arvoja. Kuuluisa esimerkki on se, miten tekoäly päätteli "kannattaa palkata keski-ikäisiä valkoisia miehiä" ja tämä päätelmä perustui siihen, että se oli käynyt läpi aiempia rekrytointeja. Tekoäly ei siis vielä nykyisellään osaa ja opi, vaan se on sellainen millaiseksi ihmiset sen määrittelevät.
Tulevaisuudessa ihan varmasti AI hoitaa rekrytoinnista ainakin ensimmäiset askeleet. Kenties enemmänkin.
Toinen juttu on pyrkimys asenteista vapaaseen valintaan eli ihminen suosii tyyppiä, joka on samanlainen, tai jonka persoonasta pitää, joka nauraa hänen vitseilleen, on kaunis ja ties mitä muuta. Tekoäly ei sellaisia mieti. Tästä syystä jo nyt tehdään ensimmäisen vaiheen karsintaa anonyymisti. Hakijoista karsitaan parhaat ilman, että tiedetään ikää, sukupuolta, tms. Ja sitten vasta loppuvaiheessa nähdään, keitä he ovat.
Tykkään tosi paljon tästä anonyymistä rekrytoinnista. Se siivoaa mm. ikäsyrjinnän pois ainakin jollain tasolla.
Ja tähän liittyen, kaikki alkuvaiheen "lähetä video" tai "vastaa videohaastattelun kysymyksiin" ja "otetaanpa teams videoyhteydellä" EIVÄT OLE TÄMÄN uuden aatteen mukaisia. Joten tervemenoa kankkulan kaivoon, ei jäädä kaipaamaan.
Kritiikki vie kyllä kehitystä eteenpäin, sitä ei kannata pelätä.
Tällä hetkellä tuntuu, että HR harvoin tajuaa sitä mitä diversiteetti oikeasti on, ja se lähtee siitä että HR-ala on aika voimakkaasti samanlaisista ihmisistä koostuva. Ei tavallaan nähdä sen yleisen ajattelutavan ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Ja tähän liittyen, kaikki alkuvaiheen "lähetä video" tai "vastaa videohaastattelun kysymyksiin" ja "otetaanpa teams videoyhteydellä" EIVÄT OLE TÄMÄN uuden aatteen mukaisia. Joten tervemenoa kankkulan kaivoon, ei jäädä kaipaamaan.
Videot saisivat kadota saman tien, se kertoo enemmän kameralle esiintymisestä kuin ammattiosaamisesta. Mutta ekan kierroksen haastattelut etänä ikuisesti, kiitos! Menee paljon vähemmän aikaa, kun riittää, että laittaa nätin meikin ja paidan, eikä matkusta minnekään. Jalassa saa olla verkkarit ja villasukat.
Vierailija kirjoitti:
Joskus vuosia sitten haettin tällaiselle marketin edustan marjanmyyntipisteelle myyjää. Pakollisena vaatimuksena oli kaupallisen alan koulutus. Niin, onhan se vaativaa työtä.
Epäilen että tämä on siksi että kaikille joilla on esimerkiksi merkonomi-tutkinto voidaan tällaista paikkaa työkkärin kautta osoittaa. Tai tradenomi tai yliopistotutkinto jne.
Mikä minua ihmetyttää näissä marjanmyyntipaikoissa on palkkaus, työ on myyntityötä eikä näihin ikinä sovelleta mitään tessiä. Itselläni on kaupanalalta 8+ vuotta kokemusta enkä todellakaan millään 7 eurolla tunti lähtisi tällaista hommaa tekemään ja sanoisin sen aivan suoraan että kokemuksesta pitää kyllä maksaa oli myynti marjanmyyntiä tai mitä tahansa.
Lisäksi monet marjanmyyntifirmat kiertävät veroja. Ihmettelen miten näitä paikkoja edes saa olla mol.fi sivustolla kun niin monet liikkuvat laillisuuden ja laittoman rajapinnassa toimillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus vuosia sitten haettin tällaiselle marketin edustan marjanmyyntipisteelle myyjää. Pakollisena vaatimuksena oli kaupallisen alan koulutus. Niin, onhan se vaativaa työtä.
Epäilen että tämä on siksi että kaikille joilla on esimerkiksi merkonomi-tutkinto voidaan tällaista paikkaa työkkärin kautta osoittaa. Tai tradenomi tai yliopistotutkinto jne.
Ammattitaitosuoja on muutaman kuukauden. Sen jälkeen kaikki ovat velvollisia hakemaan osoitettuja marjanmyynninpaikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Niin, pitäisi siis osata myös valehdella ja näytellä. Entäs jos omiin ominaisuuksiin ja arvoihin kuuluu rehellisyys? En halua enkä pysty valehtelemaan tai esittämään mitään muuta kuin olen.
Valitettavasti rehellisyyttä, luotettavuutta ja tunnollisuutta ei taideta enää arvostaa missään työpaikassa. Ehkäpä onkin niin, että nykyajan työpaikat eivät ole arvoisiani. Valehtelijat ja pälättäjät saavat puolestani mennä töihin, minä jatkan löhöilyä hyvillä mielin, saan ainakin olla oma itseni.
Sen verran paljon on kokemusta eri työpaikoista, että voin väittää, että valehtelu ja asioiden maton alle lakaiseminen kuuluu nykytyöelämään. On niin paljon erilaisia lakeja ja pakollisia noudatettavia säännöksiä, että ne tuovat yritykselle suuren kuluerän. Pomo voi sitten päättää, että me emme tee asiaa x, ja delegoi sen alaiselleen, jonka on sitten keksittävä miten asia x jätetään tekemättä ja jos jäädään kiinni, on oltava valmis silmiään räpäyttämättä valehtelemaan miksi asiaa x ei ole tehty. Jos alainen alkaa muistutella pomolle, että mutta kun se on lain vaatimus, pomo antaa ymmärtää tavalla tai toisella, että jos sen teet, niin alat sitten etsiskellä uutta työpaikkaa ja tiedät ettei se tule olemaan helppoa. Tietysti alasta riippuen ja työtehtävän vastuista, niin nuo sosiaalisten tyyppien haut ovat juuri sitä ettei työpaikoille haluta ns. totuuden torvia tai sääntöihin pilkullisesti suhtautuvia ihmisiä. He tulevat kalliiksi työpaikoilla. Pitää osata puhua poliittisesti korrektisti jokaisessa tilanteessa.
Olen sairaanhoitaja ja kerran kysyin töitä erään keskussairaalan vuodeosastolta ja sain vastauksen, että ennen kuin heille pääsee töihin, täytyy ensin olla hankkinut työkokemusta yliopistosairaalassa työskentelystä saman erikoisalan osastolla.
Minun mielestäni se oli kummallinen vastaus, kun loogisempaa olisi just toisinpäin, että ennen kuin pääsee yliopistotason sairaalaan töihin, täytyy työkokemusta kartuttaa keskussairaalassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus vuosia sitten haettin tällaiselle marketin edustan marjanmyyntipisteelle myyjää. Pakollisena vaatimuksena oli kaupallisen alan koulutus. Niin, onhan se vaativaa työtä.
Epäilen että tämä on siksi että kaikille joilla on esimerkiksi merkonomi-tutkinto voidaan tällaista paikkaa työkkärin kautta osoittaa. Tai tradenomi tai yliopistotutkinto jne.
Ammattitaitosuoja on muutaman kuukauden. Sen jälkeen kaikki ovat velvollisia hakemaan osoitettuja marjanmyynninpaikkoja.
Toki, mutta kyllä minulla on hakijana velvoite kysyä miten työnantaja kompensoi vuosien kokemuksen myyntityöstä. Jos he eivät halua kokeneita työntekijöitä, silloin he eivät myöskään palkkaa sellaisia. Kuka työnantaja haluaa marjanmyyntiin vaikkapa pankkialalla toimineen tradenomin, jos voi valita myös sen ensimmäistä kesätyötään hakevan työntekijän joka ei tiedä omista oikeuksistaan mitään?
Vaatimukset pelkkää helinää. Hyvilläkään vuosikymmenen pohjilla ei voita parin vuoden kokemuksen omaavia. Tai suoraan koulun penkiltä. Nimitysmuistiot ovat törkeätä pelkkiä adjektiivien kuvausta, ilman mitään mainintaa oikeasta kompetenssista. Useita satoja hakemuksia vuosittain laittaneena, ja myös työssä olleena, asian näkee. Mikään ei riitä, ja toki uusia veronmaksajia tulee palkata. Mutta silti...jotain rajaa. Tietty myös työnantajalle on erittäin kallista palkata. Ja maksaa sivukulut. Yksityinen sektori hoitaa usein asiansa hinnan vaatimalla tavalla.
Noi videot työn haun yhteydessä voisi vaihtaa siihen että saa äänittää vastauksensa, jos on kerta pakko vastata ns ääneen. Näin karsittaisiin se ajatus että rekry ihmiset kyylää minkä näköinen olet, eikä myöskään enää ne jotka ei koe oloaan mukavaksi videolla/kameran edessä karsiutuisi samantien.
Mulle on kans tullut se hylkäys puhelu kerran, oli melko vaikeaa vastailla siinä kun tuntui että itku tulee ihan just. Oli sellainen työ kyseessä jonka olisin todellakin halunnut.. paljon mieluummin olisin sen tiedon "et tullut valituksi" saanut vaikka s-postin muodossa.
Nämä on mun mielestä myös vähän outoja. "Ethän jätä hakemuksen lähettämistä viime tippaan!" Laittakaa sitten hyvänen aika lyhyempi hakuaika, jos ette kestä odottaa montaa viikkoa..