En jaksa työpaikkailmoitusten älyttömiä vaatimuksia

Vierailija kirjoitti:

Vastavalmistunut 10 vuoden kokemuksella.

Palvelukseen halutaan kokenut aloittelija.

Palvelukseen halutaan neitsythuora.

Vierailija kirjoitti:

"Etsimme kasvavaan joukkoomme tyyppiä, jolla on rempseä elämänasenne, hyvä tatsi tekemiseen eikä pelkää porukkamme joskus härskiäkin huumoria! Tarvittaessa olet valmiina hommiin jo kukonlaulun aikaan!" (Vähän muokattuna toki, mutta sisältö aika lailla sama.)

Olisi oman alan homma, mutta sen verran kamalalta porukalta kuulostaa tuo rempseä, kukonlaulun aikaan ilakoiva sakki, että en taida mahtua joukoon. Saisinko hoitaa vain työt ilman turhaa vitsinvääntämistä virtuaalikahveilla? Työssäni olen todella hyvä, mutta en jaksa turhanpäiväistä työkavereiden kanssa sosialisoitumista. Työ on työtä ja that's it. Miksi siitä pitää koettaa vääntää jotain, mitä se ei ole? 

Tähän minäkin haluaisin vastauksen. En ymmärrä, milloin tavallinen töissäkäynti on muuttunut makeilevaksi paskantärkeydeksi.

t. rekrytoija, joka yrittää aina laatia niin raatorehellisen rekryilmon (PALKKATIETOINEEN) kuin mahdollista, kuitenkaan tekemättä niin synkkää että hakijat pelästyisivät heti alkumetreillä

Vierailija kirjoitti:

Näin se vain menee, kun tarjontaa on moninkertaisesti enemmän kuin kysyntää.

Joo, mutta meillähän on huuuuuutava työvoimapula!

Ei silti, kun katselee ilmoituksista firmojen vaatimuksia, niin enpä ihmettele, jos kokevatkin, että pulaa on. Kun ei ole niitä iloisia aktiivisia sosiaalisia joustavia tiimipelaajia, joilla on 15 ammattikorttia ja pari tutkintoa ja usean vuoden työkokemus seitsemän eri tekniikan käytöstä, vaan vain meitä hiljaisia tunnollisia taviksia.

Minä olen saanut kerran sellaista palautetta, jossa kerrottiin rekrytoinnin perustuneen haussa kerrottuihin kolmeen vaatimukseen. Kaksi näistä kriteereistä oli ihan yleisiä ( moni osaa), ja kolmas oli sitten ihan eri alalta (harvinainen yhdistelmä). No, minulla sattui nämä kolme täydellisesti mätsäämään, mutta en ollut päässyt edes haastatteluun. Olen +55v.  Kolme kertaa mietin, että haastanko yrityksen ikäsyrjinnästä oikeuteen. Jälkeenpäin mietin, että olivatkohan lukeneet edes koko hakemusta.

Haettiin 20-25h/vko hyllyttäjää, mutta kun kyselin tarkempia tietoja niin paljastuikin että täytyy siltikin tehdä kaikkea mitä muutkin myyjät + olla kassalla. 

Mikä meni väärin? no olisko vaikka se että jos työpaikka otsikoidaan HYLLYTTÄJÄ, silloin tietenkin hakija olettaa hakevansa vain niitä hyllyttäjän juttuja eikä että sinkoilet siinä muiden myyjien mukana tekemässä kaikkea mitä hekin.

Tehtiin myös selväksi että he hakevat sitoutumista tähän työhön.. vaikka hei oikeesti, kuka aikuinen ihan tosissaan sitoutuu noin p*skoihin työtunteihin lopun elämäkseen?? sallikaa mun nauraa.

Vierailija kirjoitti:

Aivan. Työnantajan työmarkkinat... Aivan puhtaasti.

Ihankuin naisten parisuhdemarkkinat. Antaako duunata vai ei .

Vierailija kirjoitti:

Olen monelle yritykselle potentiaalinen asiakas, ja minua hämmentää esim myyntipuolen ihmisten samankaltaisuus. Kaikki ovat just niitä ekstrovertteja, sosiaalisia ja dynaamisia myyntitykkejä, joita en jaksa kuunnella paria minuuttia kauempaa. Koska aivan, ne puhuvat koko ajan. Aivan helevetin rasittavaa. Ei puhettakaan, että hetkeksi pysähdyttäisiin kuuntelemaan asiakasta,

Tämä on mielestäni todella kummallista, koska siellä asiakkaan puolella saattaa hyvinkin olla ihan erilainen ihminen, jolle myyntitykin loppumaton pälätys aiheuttaa ainoastaan negatiivisen reaktion. Siitä huomaa, että myyjää ei pätkääkään kiinnosta muu kuin myyminen, vaikka puheessa kuinka hehkuttaisi sitä, että hän haluaa asiakkaan parasta. 

Palkka(haarukka) ois hyvä läväyttää esille heti työpaikka-ilmossa. Turha sitä on mussuttaa, miten palkka riippuu hakijasta, kun tosiasiassa ainakin vähääkään isommissa pörssiyhtiöissä on jo rekryluvan haun yhteydessä määritelty, millaiselle tasolle tai gradelle kyseinen positio tulee sijoittumaan. Ja talossa on kuitenkin olemassa tiedossa, mitkä on mediaani-palkat ja yleisimmät +/- liukumat jokaiselle gradelle.

Onko ketjussa jo kommentoitu, että juuri nyt TE-toimiston sivuilla on pari ilmoitusta, jossa työntekijältä vaaditaan Bon Jovi -tatuointia? Ilmoitukset löytyvät, kun käyttää tuota hakusanana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Etsimme kasvavaan joukkoomme tyyppiä, jolla on rempseä elämänasenne, hyvä tatsi tekemiseen eikä pelkää porukkamme joskus härskiäkin huumoria! Tarvittaessa olet valmiina hommiin jo kukonlaulun aikaan!" (Vähän muokattuna toki, mutta sisältö aika lailla sama.)

Olisi oman alan homma, mutta sen verran kamalalta porukalta kuulostaa tuo rempseä, kukonlaulun aikaan ilakoiva sakki, että en taida mahtua joukoon. Saisinko hoitaa vain työt ilman turhaa vitsinvääntämistä virtuaalikahveilla? Työssäni olen todella hyvä, mutta en jaksa turhanpäiväistä työkavereiden kanssa sosialisoitumista. Työ on työtä ja that's it. Miksi siitä pitää koettaa vääntää jotain, mitä se ei ole? 

Tähän minäkin haluaisin vastauksen. En ymmärrä, milloin tavallinen töissäkäynti on muuttunut makeilevaksi paskantärkeydeksi.

t. rekrytoija, joka yrittää aina laatia niin raatorehellisen rekryilmon (PALKKATIETOINEEN) kuin mahdollista, kuitenkaan tekemättä niin synkkää että hakijat pelästyisivät heti alkumetreillä

Ihanaa, että kaltaisiasi rekrytoijia on!

Toisaalta kyllä tuo ilmoitus, jota kommentoit, on juurikin raatorehellinen. Siitä käy ilmi työpaikan ilmapiiri niin hyvin, että jättäisin hakematta. Luultavasti joutuisin siellä vain sen "härskin huumorin" kohteeksi.

Tavallaanhan se on työnantajan oma valinta, mitä haluaa firmansa ennen muuta olevan: Onko se paikka, jossa tehdään alan työtä, vai onko tärkeää, että henkilöstöllä on kivaa. Jos jälkimmäistä, on ymmärrettävää, että yritetään palkata tyyppejä, jotka ennen muuta viihtyvät keskenään, joilla on samanlainen huumorintaju, ym. Joille työpaikka on kuin toinen koti. 

Enemmän minua häiritsevät ilmoitukset, joissa käytetään aina niitä samoja mitäänsanomattomia ylisanoja kuvaamaan tehtävää. Joissa kuvataan, kuinka merkittävä toimija firma on alallaan, kuinka innovatiivisia tuotteita tehdään, jne., ja sitten kysytään "oletko sinä seuraava tulevaisuuden kyky liittymään innostuneiden kovan tason huippuasiantuntijoidemme tiimiin", tarjotaan näköalapaikkaa ja kilpailukykyistä palkkaa jne.  Ja tämän kaiken persoonattoman puppugeneraattorimössön keskeltä on koetettava kaivaa esiin, mitä on tarkoitus tehdä. Tähän verrattuna härskin huumorin mainitseminen on paljon selkeämpää, koska se jo kertoo työpaikasta jotain, mikä erottaa sen muista.

Usein se työnantaja ei edes itse pääsisi omaan firmaansa töihin eikä vuokranantaja vuokralle asumaan. Eivätkä edes missään nimessä menisi.

myy kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työpaikan näyttää nykyisin saavan se, joka valehtelee parhaiten.

Minä hävisin joskus työpaikan yhdelle valehtelijalle, ja ajattelin, että ei se työpaikka sitten olisi ollutkaan minulle sopiva.

Minä olen ihmetellyt vaatimusta hyvästä englannin kielestä, ja sitten kuitenkaan sitä ei lainkaan testata haastattelussa. 

Tai jos testataan, niin rekrytoiva esihenkilö on olevinaan ovela ja vaihtaa yhtäkkiä englantiin. Ei hämää, kuin täysin kokemattomia, enemmänkin vaikeaa siinä on olla räjähtämättä nauruun, kun kuulee miten se 58-vuotias manageri-laardipallo yrittää kysyä sulta jotain apukoulutason ralli-englannilla.

työssäkäyvillekkin on tulossa ankeammat ajat, etätyö yleistyy ... jippiii sanoo osa mutta mutta

https://yle.fi/uutiset/3-11840317

Entäs kun työantajalla ei ole kaikille konttoritilaa ja osa tekee kotoa .... mutta työnantaja vaatii että ergonomian pitää olla tasoa x ja pitää olla oma erillinen äänieristetty/lukittava työtila jos muita perheenjäseniä samaan aikaan kotona .... tällöin työntekijän velvollisuus on esim. ostaa tai vuokrata toimistotilaa tai ostaa sellainen asunto joka täyttää ehdot x,y ja z

työnantaja viime kädessä määrää työtiloista ...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Etsimme kasvavaan joukkoomme tyyppiä, jolla on rempseä elämänasenne, hyvä tatsi tekemiseen eikä pelkää porukkamme joskus härskiäkin huumoria! Tarvittaessa olet valmiina hommiin jo kukonlaulun aikaan!" (Vähän muokattuna toki, mutta sisältö aika lailla sama.)

Olisi oman alan homma, mutta sen verran kamalalta porukalta kuulostaa tuo rempseä, kukonlaulun aikaan ilakoiva sakki, että en taida mahtua joukoon. Saisinko hoitaa vain työt ilman turhaa vitsinvääntämistä virtuaalikahveilla? Työssäni olen todella hyvä, mutta en jaksa turhanpäiväistä työkavereiden kanssa sosialisoitumista. Työ on työtä ja that's it. Miksi siitä pitää koettaa vääntää jotain, mitä se ei ole? 

Tähän minäkin haluaisin vastauksen. En ymmärrä, milloin tavallinen töissäkäynti on muuttunut makeilevaksi paskantärkeydeksi.

t. rekrytoija, joka yrittää aina laatia niin raatorehellisen rekryilmon (PALKKATIETOINEEN) kuin mahdollista, kuitenkaan tekemättä niin synkkää että hakijat pelästyisivät heti alkumetreillä

Ihanaa, että kaltaisiasi rekrytoijia on!

Toisaalta kyllä tuo ilmoitus, jota kommentoit, on juurikin raatorehellinen. Siitä käy ilmi työpaikan ilmapiiri niin hyvin, että jättäisin hakematta. Luultavasti joutuisin siellä vain sen "härskin huumorin" kohteeksi.

Tavallaanhan se on työnantajan oma valinta, mitä haluaa firmansa ennen muuta olevan: Onko se paikka, jossa tehdään alan työtä, vai onko tärkeää, että henkilöstöllä on kivaa. Jos jälkimmäistä, on ymmärrettävää, että yritetään palkata tyyppejä, jotka ennen muuta viihtyvät keskenään, joilla on samanlainen huumorintaju, ym. Joille työpaikka on kuin toinen koti. 

Enemmän minua häiritsevät ilmoitukset, joissa käytetään aina niitä samoja mitäänsanomattomia ylisanoja kuvaamaan tehtävää. Joissa kuvataan, kuinka merkittävä toimija firma on alallaan, kuinka innovatiivisia tuotteita tehdään, jne., ja sitten kysytään "oletko sinä seuraava tulevaisuuden kyky liittymään innostuneiden kovan tason huippuasiantuntijoidemme tiimiin", tarjotaan näköalapaikkaa ja kilpailukykyistä palkkaa jne.  Ja tämän kaiken persoonattoman puppugeneraattorimössön keskeltä on koetettava kaivaa esiin, mitä on tarkoitus tehdä. Tähän verrattuna härskin huumorin mainitseminen on paljon selkeämpää, koska se jo kertoo työpaikasta jotain, mikä erottaa sen muista.

Esim. IT alalla haetaan tyyppejä pöhisevään nuorekkaaseen ympäristöön, jossa ollaan tiimiläisiä ja pidetään usein saunailtoja, lautapeli-iltamia ... jne ... oikeastaan on tärkeintä että kaikki ovat suht samanlaisia ja samassa elämäntilanteessa jne ... mutta jossain vaiheessa voi tulla se tilanne että porukka ei vaihdu niin tiuhaan ja porukalle tulee ikää ja meininki muuttuu .. Hesassa voi tietty olla jossain firmassa 33+ vuotiaita iki kaksikymppisiä

Vierailija kirjoitti:

Olen katsellut asiakaspalvelijan paikkoja, puhelintyö voisi sopia mulle hyvin. Mutta miksi niissä lähes kaikissa etsitäänkin "myyntihenkistä" asiakaspalvelijaa? Sehän tarkoittaa, että pitää palvelun lisäksi myydäkin. Ja palkkakin voi perustua pitkälti provisioihin, vaikka kyseessä pitäisi olla asiakkaiden neuvominen.

Näin esim. kaikki operaattorit. Eli jos haluat Elisalle tehtävään, jossa neuvot asiakkaita, niin pitäisi aina neuvomisen lisäksi tarjotakin jotain, ja saada kaupat. Vastenmielistä. 

Koska ne ovat oikeasti puhelinmyyjän paikkoja, tai jossain automarketin käytävällä tapahtuvaa asiakkaan pyydystämistä/tuotteiden pakkotuputusta.

Se hurja vastimuslista voi kertoa siitäkin että paikkaan on jo sisältä hakija (jolla kyseinen listaus täyttyy), mutta paikka laitettu julkihakuun pakosta/imitsin takia. Näin monesti julkisella sektorilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Etsimme kasvavaan joukkoomme tyyppiä, jolla on rempseä elämänasenne, hyvä tatsi tekemiseen eikä pelkää porukkamme joskus härskiäkin huumoria! Tarvittaessa olet valmiina hommiin jo kukonlaulun aikaan!" (Vähän muokattuna toki, mutta sisältö aika lailla sama.)

Olisi oman alan homma, mutta sen verran kamalalta porukalta kuulostaa tuo rempseä, kukonlaulun aikaan ilakoiva sakki, että en taida mahtua joukoon. Saisinko hoitaa vain työt ilman turhaa vitsinvääntämistä virtuaalikahveilla? Työssäni olen todella hyvä, mutta en jaksa turhanpäiväistä työkavereiden kanssa sosialisoitumista. Työ on työtä ja that's it. Miksi siitä pitää koettaa vääntää jotain, mitä se ei ole? 

Tähän minäkin haluaisin vastauksen. En ymmärrä, milloin tavallinen töissäkäynti on muuttunut makeilevaksi paskantärkeydeksi.

t. rekrytoija, joka yrittää aina laatia niin raatorehellisen rekryilmon (PALKKATIETOINEEN) kuin mahdollista, kuitenkaan tekemättä niin synkkää että hakijat pelästyisivät heti alkumetreillä

Ihanaa, että kaltaisiasi rekrytoijia on!

Toisaalta kyllä tuo ilmoitus, jota kommentoit, on juurikin raatorehellinen. Siitä käy ilmi työpaikan ilmapiiri niin hyvin, että jättäisin hakematta. Luultavasti joutuisin siellä vain sen "härskin huumorin" kohteeksi.

Tavallaanhan se on työnantajan oma valinta, mitä haluaa firmansa ennen muuta olevan: Onko se paikka, jossa tehdään alan työtä, vai onko tärkeää, että henkilöstöllä on kivaa. Jos jälkimmäistä, on ymmärrettävää, että yritetään palkata tyyppejä, jotka ennen muuta viihtyvät keskenään, joilla on samanlainen huumorintaju, ym. Joille työpaikka on kuin toinen koti. 

Enemmän minua häiritsevät ilmoitukset, joissa käytetään aina niitä samoja mitäänsanomattomia ylisanoja kuvaamaan tehtävää. Joissa kuvataan, kuinka merkittävä toimija firma on alallaan, kuinka innovatiivisia tuotteita tehdään, jne., ja sitten kysytään "oletko sinä seuraava tulevaisuuden kyky liittymään innostuneiden kovan tason huippuasiantuntijoidemme tiimiin", tarjotaan näköalapaikkaa ja kilpailukykyistä palkkaa jne.  Ja tämän kaiken persoonattoman puppugeneraattorimössön keskeltä on koetettava kaivaa esiin, mitä on tarkoitus tehdä. Tähän verrattuna härskin huumorin mainitseminen on paljon selkeämpää, koska se jo kertoo työpaikasta jotain, mikä erottaa sen muista.

Esim. IT alalla haetaan tyyppejä pöhisevään nuorekkaaseen ympäristöön, jossa ollaan tiimiläisiä ja pidetään usein saunailtoja, lautapeli-iltamia ... jne ... oikeastaan on tärkeintä että kaikki ovat suht samanlaisia ja samassa elämäntilanteessa jne ... mutta jossain vaiheessa voi tulla se tilanne että porukka ei vaihdu niin tiuhaan ja porukalle tulee ikää ja meininki muuttuu .. Hesassa voi tietty olla jossain firmassa 33+ vuotiaita iki kaksikymppisiä

Joo (olen tuo jonka viestiä kommentoit). Olin aikoinaan it-alalla yhdessä startupissa, jossa meininki oli juuri tuo. Kaveriporukan kokeiluista firma oli saanut alkunsa, itse hyppäsin mukaan vähän myöhemmin, mutta ilmeisesti rekrytoitumisessani auttoi paljon se, että olin ollut mukana samassa verkkokeskusteluyhteisössä kuin moni jo töissä oleva, joten minua kai pidettiin "hyvänä tyyppinä". 

Ongelmia tuli, kun tuotteille alkoi olla menekkiä ja piti palkata lisää väkeä, eikä niitä enää löytynytkään jonkun kaveripiiristä. Uusia varmasti ihan päteviä työntekijöitä ei noin vain osattukaan integroida mukaan, perehdytys oli huonoa, kaikki eivät viihtyneet kun eivät päässeet jyvälle sisäpiirin vitseistä. Porukka alkoi perheellistyä, ja moni juuri siinä vaiheessa vaihtoi muualle. Niin minäkin, tosin siihen liittyi myös paikkakunnan vaihto.

On se firma vieläkin näköjään pystyssä, en ole kysellyt, miten menee...

Vierailija kirjoitti:

Onko ketjussa jo kommentoitu, että juuri nyt TE-toimiston sivuilla on pari ilmoitusta, jossa työntekijältä vaaditaan Bon Jovi -tatuointia? Ilmoitukset löytyvät, kun käyttää tuota hakusanana. 

:D:D:D:D:D

Ihan mahtava. Muistakaa nyt, että on firmoja, joissa seistään kuin paskannielleenä ja kaikki tapahtuu ylhäältä määrätyn tavan mukaan. Ja sitten on niitä firmoja, jotka voivat laittaa PILKE SILMÄKULMASSA "vaatimuksen" Bon Jovi -tatuoinnista tai ihan mistä vaan. Kertoo ettei siellä oteta elämää niin vakavasti.

Tiedän yhden yksityisen firman, jonka pomo ilmeisesti harrastaa keilausta. Ihan täydellä sydämellä. Niinpä kun firmaan haettiin työntekijää, niin hakemukseen piti liittää paras keilaustulos ja kertoa seikkaperäisesti myös keilaustaidoista.

Ja sitten vielä: 9 työpaikkaa 10:stä olen saanut sillä tavalla, että firmassa on joku tutuntutuntuttu, joka on käynyt vinkkaamassa HR:lle että tsekkaa toi tyyppi kun se on laittanut hakemuksen. Siis pelkästään tällainen keskustelu riittää:

- ootko lukenu XX:n hakemuksen?

- joo, miten niin, tunnetko sen?

- joo se on mun kaverin tuttu. Hyvä tyyppi, tehny monenlaista hommaa

Kukaan ei halua palkata työntekijää, josta ei tiedä yhtään mitään. Et sinäkään ottaisi kotiisi siivoamaan Janica-Bettiinaa, paitsi jos naapurisi olisi kehunut miten hyvä se on. Sitten ottaisit.

Monesti firmojen pomot ja ylemmät toimihenkilöt tuntevat samantyyppisiä ihmisiä, siis muiden firmojen pomoja ja rekrytyyppejä. Joten jos olit töissä firmassa X ja haet firmaan Y, niin firman Y pomo voi keilaradan laidalla ottaa puheeksi firman X pomon kanssa, että olikos teillä tällainen Maija Meikäläinen joskus töissä? Siinä sitten voidaan varovasti vähän avata tuntemuksia Maijasta työntekijänä. Saikuttiko koko ajan vai pitikö puolen tunnin kahvitaukoja...

Vierailija kirjoitti:

Näin juuri yhden ilmoituksen jossa vaatimuksena oli mm.rento asenne työntekoon. Lojaalius ja elämänmyönteisyys.

ja haettiin varmaan likaämpäriä puhelinmyyntityöhön

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin jos itse olet työnantaja, niin herkästihän sitä laittaa vaatimukset "pilviin", kun kerran tässä maassa on niin paljon tarjontaa työvoimasta. Suomessa ovat koulutetuimmat työttömät koko maailmassa. Älä kysy minulta sitä jatkokysymystä, että miten ihmeessä meillä siihen on varaa...

Ja myös Euroopan huonoimmat palkat.