Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yliopistoon 40 -vuotiaana?
Onko kokemusta kellään? Pohjalla lukio yli 20v sitten ja ammattikoulussa opiskeltu perustutkinto alalta, jonka jo opiskellessa tiesin jäävän heti, kun koulu on ohi. Sen jälkeen olen ollut vaihtelevasti kahvilassa ja kaupassa töissä. Yliopisto on aina kiehtonut, mutta nuorena epäilin itseäni suuresti. Haluaisin opiskella ehkä jotain biologiaan tai maantietoon liittyvää. Tai ehkä kemiaan. Lukiossa opiskelin näistä vain pakolliset. Onko ihan hullu ajatus? Mistä kannattaisi lähteä liikkeelle? Lukea vain valitsemani alan pääsykokeisiin vai kannattaisiko ensin mennä iltalukioon käymään kursseja vai pärjääkö noilla aloilla ilman lukion kursseja? Asialliset vastaukset olisivat iloinen päätös tähän iltaan :) N39
Kommentit (430)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston tehtävä on tutkimuksen lisäksi kouluttaa ihmisiä yhteiskunnan palvelukseen.
Miten te keski-ikäiset fuksit ajattelitte palvella yhteiskuntaa yliopistosta saamillanne taidoilla ja tiedoilla? Eihän teitä mihinkään oman alan töihin tulla ottamaan. Ehkä farmasia, hammaslääketiede, lääketiede ym. selkeät akateemiset duunarialat poikkeuksena.
Vai ihanko harrastukseksi vain ajattelitte opiskella, yhteiskunnan piikkiin?
Olet kyllä harvinaisen tyhmä.
Vaikka ihminen valmistuisi 45-vuotiaana yliopistosta, hänellä on vielä vähintään 20 vuotta aikaa olla työelämässä. Kun väestön elinikä jatkuvasti nousee, saattaa myös eläkeikä nousta vielä paljonkin siihen mennessä, kun itse olemme siinä vaiheessa. Ei keski-ikäinen ole vielä haudan partaalla, vaan saattaa elää hyvinkin vielä 50-60 vuotta.
Jos ihminen keski-iässä haluaa vaihtaa työuransa suuntaa opiskelemalla, se on varsin kannattava ajatus monessa mielessä. Kun ihminen tekee mielekästä työtä, hän todennäköisesti jaksaa pidempään työelämässä. Parempi koulutus tarkoittaa usein myös fyysisesti vähemmän kuormittavaa työtä, jota voi jatkaa vanhemmaksi kuin suorittavaa työtä. Verottaja ja valtion kassa kiittävät.
T: tuleva "akateeminen duunari" lääkiksestä, kohta 40 v.
Arvostan opintojasi, mutta on outoa tulevana lääkärinä kutsua toista tyhmäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston tehtävä on tutkimuksen lisäksi kouluttaa ihmisiä yhteiskunnan palvelukseen.
Miten te keski-ikäiset fuksit ajattelitte palvella yhteiskuntaa yliopistosta saamillanne taidoilla ja tiedoilla? Eihän teitä mihinkään oman alan töihin tulla ottamaan. Ehkä farmasia, hammaslääketiede, lääketiede ym. selkeät akateemiset duunarialat poikkeuksena.
Vai ihanko harrastukseksi vain ajattelitte opiskella, yhteiskunnan piikkiin?
Olet kyllä harvinaisen tyhmä.
Vaikka ihminen valmistuisi 45-vuotiaana yliopistosta, hänellä on vielä vähintään 20 vuotta aikaa olla työelämässä. Kun väestön elinikä jatkuvasti nousee, saattaa myös eläkeikä nousta vielä paljonkin siihen mennessä, kun itse olemme siinä vaiheessa. Ei keski-ikäinen ole vielä haudan partaalla, vaan saattaa elää hyvinkin vielä 50-60 vuotta.
Jos ihminen keski-iässä haluaa vaihtaa työuransa suuntaa opiskelemalla, se on varsin kannattava ajatus monessa mielessä. Kun ihminen tekee mielekästä työtä, hän todennäköisesti jaksaa pidempään työelämässä. Parempi koulutus tarkoittaa usein myös fyysisesti vähemmän kuormittavaa työtä, jota voi jatkaa vanhemmaksi kuin suorittavaa työtä. Verottaja ja valtion kassa kiittävät.
T: tuleva "akateeminen duunari" lääkiksestä, kohta 40 v.
Arvostan opintojasi, mutta on outoa tulevana lääkärinä kutsua toista tyhmäksi.
Kyllä kai tosiasian nyt voi todeta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä, miksi kukaan lähtee opiskelemaan ilman ajatustakaan siitä, miten tutkinto työllistää. Oletteko jotain miljonäärejä vai miten edes on mahdollista olla välittämättä siitä?
Minulla on lähemmäs kuusikymppinen ystävä, joka opiskelee jollain työttömyystuella. Hänellä ei ole aikomustakaan mennä ikinä mihinkään ns. normaaliin päivätyöhön. Jotain pientä hommaa kotoa käsin on tehnyt. Ymmärrän, että opiskelu on joistain kivaa, mutta mietin, eivätkö ihmiset yleensä pidä mitenkään outona, että tätä harrastetaan täysin yhteiskunnan piikkiin? Samalla menee opiskelupaikka joltain parikymppiseltä. Avoin yliopisto on asia erikseen. Kyllä Suomessa on asiat aika pahuksen hyvin, jos voi opiskella ihan fiilispohjalta. Jossain Amerikassa vanhemmat säästää hiki päässä koko lapsuuden ja nuoruuden ajan, jotta lapsi pääsee kouluun. Väkisinkin tulee mieleen, että siellä suunnitellaan vähän työllistymistäkin. Suomessa on sinänsä mahtava systeemi, jossa ns. sosiaalinen nousu on mahdollinen, mutta kyllä sitä nyt hyödynnetään aika törkeästi.
Syytä mennäkin, jos pääsykokeessa häviää seniorille. Sitä paitsi onhan kaikenlaisia ensikertalaisuuskiintiöitä ja sellasia.
Samaa mieltä. Opiskelin 50 v ihan harrastukseksi toisten tutkinnon yliopistolla, ja jestas sitä parikymppisten vinkumista opintovaatimusten kanssa! Aina oltiin myöhässä ja kerjäämässä lisäaikaa palautuksille, yksilöllisiä tenttiaikoja ym. Aika usein mietin, että miten he oikein luulevat työelämässä pärjäävänsä, kun ei se maailma oman navan ympärillä pyörikään. Opinnot eivät edenneet, ei käyty töissäkään, mutta aina oli aikaa netflixille ja puhelimella somessa roikkumiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston tehtävä on tutkimuksen lisäksi kouluttaa ihmisiä yhteiskunnan palvelukseen.
Miten te keski-ikäiset fuksit ajattelitte palvella yhteiskuntaa yliopistosta saamillanne taidoilla ja tiedoilla? Eihän teitä mihinkään oman alan töihin tulla ottamaan. Ehkä farmasia, hammaslääketiede, lääketiede ym. selkeät akateemiset duunarialat poikkeuksena.
Vai ihanko harrastukseksi vain ajattelitte opiskella, yhteiskunnan piikkiin?
Olet kyllä harvinaisen tyhmä.
Vaikka ihminen valmistuisi 45-vuotiaana yliopistosta, hänellä on vielä vähintään 20 vuotta aikaa olla työelämässä. Kun väestön elinikä jatkuvasti nousee, saattaa myös eläkeikä nousta vielä paljonkin siihen mennessä, kun itse olemme siinä vaiheessa. Ei keski-ikäinen ole vielä haudan partaalla, vaan saattaa elää hyvinkin vielä 50-60 vuotta.
Jos ihminen keski-iässä haluaa vaihtaa työuransa suuntaa opiskelemalla, se on varsin kannattava ajatus monessa mielessä. Kun ihminen tekee mielekästä työtä, hän todennäköisesti jaksaa pidempään työelämässä. Parempi koulutus tarkoittaa usein myös fyysisesti vähemmän kuormittavaa työtä, jota voi jatkaa vanhemmaksi kuin suorittavaa työtä. Verottaja ja valtion kassa kiittävät.
T: tuleva "akateeminen duunari" lääkiksestä, kohta 40 v.
Arvostan opintojasi, mutta on outoa tulevana lääkärinä kutsua toista tyhmäksi.
Kyllä kai tosiasian nyt voi todeta.
Millä kompetenssilla sanot toisen olevan "tyhmä"?
Vierailija kirjoitti:
Koulutusohjelman valinnassa kannattaisi lähteä ensinnäkin siitä liikkeelle, että pohdit millaisia työtehtäviä ja toimenkuvaa haluat itsellesi tulevaisuudessa. Pelkkä "haluan opiskella biologiaa tai maantietoa tai ehkä kemiaa" on tosi ympäripyöreää. +40 ikäisen on ajateltava myös työllistymistä jos haluaa opiskella uuden ammatin, toki mitä vaan voi lukea omaksi ilokseen.
Suosittelen osallistumaan avoimen yliopiston opetukseen niin saat kosketuspintaa korkea-asteella opiskeluun ja siihen, mitä oppareiden kerääminen juuri sinulta vaatii. Tutkintoon kuuluu muuten pakolliset kieli- ja viestintäkurssitkin. Englantia ja ruotsia kannattaa siis prepata valmiiksi, jos niitä ei ole paljoakaan tarvinnut viime vuosina.
Työttömille ja lomautetuille avoimen yliopiston kurssit (lukuun ottamatta psykaa ja lääkistä) saattavat olla jopa ilmaisia. Ainakin viime syksynä oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänä päivänä opiskeluikä nousee ja alkaa olemaan tavallista lukea useampi ammattikin, joten todellakin kannattaa mennä opiskelemaan iästä riippumatta. Ikä ei todellakaan ole mikään este. :) Eläkeikäkin tulevaisuudessa luultavasti nousee lähemmäs 70v. Arvostan niin paljon ihmisiä, jotka toteuttaa ne omat haaveet vaikka eläkeikäisenäkin. Kauheelta tuntuu jos nuoruudessa olis valinnut "väärin" ammattinsa ja myöhemmin valehtelisi itellensä että "Oon jo liian vanha" - mantraa eikä tommosen valheen jälkeen lähtis opiskelemaan ja kärvistelis elämänsä onnettomana.
Tsempit täältä🔥
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/09/21/ikina-ei-ole-liian-myohaista-l…;
Luepa tuosta 47vuotiaana aloitti lääkäri opinnot ja ensin kävi lukion.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tänä päivänä opiskeluikä nousee ja alkaa olemaan tavallista lukea useampi ammattikin, joten todellakin kannattaa mennä opiskelemaan iästä riippumatta. Ikä ei todellakaan ole mikään este. :) Eläkeikäkin tulevaisuudessa luultavasti nousee lähemmäs 70v. Arvostan niin paljon ihmisiä, jotka toteuttaa ne omat haaveet vaikka eläkeikäisenäkin. Kauheelta tuntuu jos nuoruudessa olis valinnut "väärin" ammattinsa ja myöhemmin valehtelisi itellensä että "Oon jo liian vanha" - mantraa eikä tommosen valheen jälkeen lähtis opiskelemaan ja kärvistelis elämänsä onnettomana.
Tsempit täältä🔥
Hyvä kommentti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mille aloille työllistyy kun lukee yliopistossa maantietoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TE-toimistolla on aika tiukat kriteerit päätoimiselle opiskelulle työttömyysetuudella. Esimerkiksi ylempään korkeakoulututkintoon ei todellakaan saa noin vain tukea, sillä työttömyysetuudella voi opiskella maksimissaan 24 kk. Ja olen ymmärtänyt, että lupaa ei lähtökohtaisesti saa, jos opintojen kesto on tuota pidempi.
Olet väärässä, nimim. pian tuplamaisteri työkkärin piikkiin. Toki heille piti opiskelupaikan valinta perustella hyvin. Kyllä näillä minunkin humanistiopinnoillani voisi olla työllistävä vaikutus, vaikka tuskin on. Olin kyllä tehnyt noin 80op avoimessa ennen tuonne hakemista, eli sillä saattoi toki olla myötämielisyyteen vaikutusta. Tein siis myös kandivaiheen.
Jos työkkäriä rahoittajaksi haikailette, niin miettikää uskottavat perustelut ennen kaikkea.
Tosiaan nuo avoimen opinnot ovat varmasti auttaneet. Kandihan on 180 op, eli sulle lienee jäänyt vain 100 op, joka on hyvinkin suoritettavissa tuossa 24 kk aikarajassa. Vai kuinka? Tosin työkkärin kanssa asiointi on kyllä välillä aika turhauttavaa kun yksi virkailija sanoo yhtä ja toinen toista...
Työkkärin kanssa asioidessa noiden perustelujen merkitystä ei voi kyllä liikaa korostaa. Kannattaa lukea tosi tarkkaan ja ajatuksella myöntämiskriteerit ja kertoa perusteluissa, miten kyseiset kriteerit omalla kohdalla täyttyvät.
Itse opiskelen tällä hetkellä myöskin toista maisterin tutkintoa, tällä kertaa työkkärin piikkiin. Minulla asiaa avitti se, että pystyin aloittamaan suoraan maisterin vaiheesta, koska minulla oli jo korkeakoulututkinto ja olin tehnyt aiemmin jonkin verran tämän uuden alan opintojakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon miettinyt myös korkeakoulu-opintoja, ikää vähän yli 40. Sitä vaan mietin että tuleeko ihan urpo olo kun löytää itsensä niiden parikymppisten keskeltä. Vai mikä lienee yliopistolla keski-ikä? Riippuu varmaan alastakin.
Ehkä pitäis vaan olla välittämättä muista, ja tehdä sitä omaa opintopolkua. Go for it, ap!
Täällä palstalle eksynyt nuorempi opiskelija, moi.
Yliopistolla näkee paljon myös vanhempaa porukkaa. Silloin kun aloitin omat opinnot niin ikäjakauma oli todella suurta. Eläkeikää lähentelevistä opiskelijoista mietin vähän että eikö tuon harrasteopiskelun voisi suorittaa avoimessa tai kansanopistossa..
Etenkin teologia on ala, jolla on suuri ikäjakauma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä palstalle eksynyt nuorempi opiskelija, moi.
Yliopistolla näkee paljon myös vanhempaa porukkaa. Silloin kun aloitin omat opinnot niin ikäjakauma oli todella suurta. Eläkeikää lähentelevistä opiskelijoista mietin vähän että eikö tuon harrasteopiskelun voisi suorittaa avoimessa tai kansanopistossa..
Etenkin teologia on ala, jolla on suuri ikäjakauma.
Ai että vanhemmat opiskelijat ovat "harrasteopiskelijoita"?
Heh, kaikkea ei todellakaan opi yliopistolla.
Vierailija kirjoitti:
Oon miettinyt myös korkeakoulu-opintoja, ikää vähän yli 40. Sitä vaan mietin että tuleeko ihan urpo olo kun löytää itsensä niiden parikymppisten keskeltä. Vai mikä lienee yliopistolla keski-ikä? Riippuu varmaan alastakin.
Ehkä pitäis vaan olla välittämättä muista, ja tehdä sitä omaa opintopolkua. Go for it, ap!
Näkökulmasta riippuen pääset keskelle kuumia gimmoja/ uljaita uroksia, joita voi jallittaa opiskelijariennoissa.
Vierailija kirjoitti:
Mille aloille työllistyy kun lukee yliopistossa maantietoa?
Tuskin millekään ellei ole myös pedagogisia opintoja, jolloin voi ryhtyä opettajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Oon miettinyt myös korkeakoulu-opintoja, ikää vähän yli 40. Sitä vaan mietin että tuleeko ihan urpo olo kun löytää itsensä niiden parikymppisten keskeltä. Vai mikä lienee yliopistolla keski-ikä? Riippuu varmaan alastakin.
Ei tuu urpo olo :) Tai siis omasta asenteestahan se on kiinni. Itse ajattelen, että nuoriso on pääsääntöisesti mukavaa ja fiksua. Ja kyllä siellä on kaikenikäistä porukkaa opiskelemassa, enkä ainakaan itse koe, että tälleen "kypsemmällä" iällä opiskelevia sen suuremmin ihmeteltäisiin. Tosin pitää myöntää, että ainakaan itse en jaksa niistä varsinaisten opintojen ulkopuolisista opiskelijariennoista innostua. Siellä tulisi todennäköisesti just se urpo olo...
Rohkeesti vaan opiskelemaan! Suosittelen vaikka aloittamaan avoimen yliopiston opinnoilla. Siellä väki tyypillisesti on vähän varttuneempaa ja motivaatiotaso korkealla, kun moni on ihan omasta kukkarostaan opinnot maksanut.
No ei ainakaan biologiaa. Nimimerkillä biologi, joka on sen jälkeen joutunut lisäkouluttautumaan lehtoriksi ja luokanopettajaksi, jotta saa itsensä elätettyä. Biologia on myös yksi kovista tieteistä ja jos haluaa tehdä uraa biologina, pitäisi olla väitellyt 25-vuotiaana, jotta olisi käytännössä mitään mahdollisuuksia olla tutkija. Muihin töihin sitten löytyy kymmenittäin biologeja ja kukaan ei palkkaa 45-vuotiasta vastavalmistunutta. Mitä tulee bilsa/mantsa lehtoreihin. Yhtä parin kuukauden sijaisuutta on hakemassa 20+ kelpoista opettajaa. Enkä muuten ollut ainoa biologi, joka pätevöityi lopulta luokanopeksi, vaikka kyllä sitä muutaman kerran tulikin mietittyä, että tässä sitä lopulta oltiin, vaikka parikymppisenä sitä tehtiin tiedettä ulkomailla (jo silloin 5 vuotta muita vanhempana), kouluttauduttiin, kurssiteltiin ja oltiin niin piireissä. No ainakin laskut tulee suhteellisen ajallaan maksettua ja lapsetkin näkevät joskus äitiään, että kai tässä luokanopenakin on omat hyvät puolensa.
Vierailija kirjoitti:
Oon miettinyt myös korkeakoulu-opintoja, ikää vähän yli 40. Sitä vaan mietin että tuleeko ihan urpo olo kun löytää itsensä niiden parikymppisten keskeltä. Vai mikä lienee yliopistolla keski-ikä? Riippuu varmaan alastakin.
Ehkä pitäis vaan olla välittämättä muista, ja tehdä sitä omaa opintopolkua. Go for it, ap!
No itse aloitin 41-vuotiaana yliopistolla ja nyt ensimmäinen vuosi siis lähestymässä loppuaan. Koronan takia ei hirveästi ole porukkaa tavannut, mutta se mitä on, niin hyvin sitä toimeen tulee. On aivan turha miettiä tuollaisia, pitää vain tehdä sen mitä on suunnitellutkin. Muuten ei mitään saavuta.
Alue: Aihe vapaa
En nyt suoraan sanoen muista kaikkia kuvioita millä tämä ystäväni opiskelee. Missään nimessä hän ei ainakaan lainaa ole ottanut, joten jostain lähteistä se raha tulee. Elää kyllä tosi säästeliäästi. Kyllä hänenkin tapauksessaan on päätöstä tehdessä katsottu alan työllistävyyttä, mutta eihän siinä nyt tietenkään sitouduta sitten aikanaan töitä hakemaan. Hän on siis itse ihan suoraan sanonut, että opiskelee harrastuksen vuoksi, ei hän aio mitään kokopäivätyötä hakea, ellei osu jotain tosi kiinnostavaa. Ja mikäs siinä, ymmärrän oikein hyvin opiskeluhalut, mutta en sitä, että se tehdään verorahoilla siinä tilanteessa, kun töitä ei aiota juurikaan tehdä (tai ei enää ehdi, kun on iäkäs) ja viedään opiskelupaikka nuoremmilta.