Yliopistoon 40 -vuotiaana?
Onko kokemusta kellään? Pohjalla lukio yli 20v sitten ja ammattikoulussa opiskeltu perustutkinto alalta, jonka jo opiskellessa tiesin jäävän heti, kun koulu on ohi. Sen jälkeen olen ollut vaihtelevasti kahvilassa ja kaupassa töissä. Yliopisto on aina kiehtonut, mutta nuorena epäilin itseäni suuresti. Haluaisin opiskella ehkä jotain biologiaan tai maantietoon liittyvää. Tai ehkä kemiaan. Lukiossa opiskelin näistä vain pakolliset. Onko ihan hullu ajatus? Mistä kannattaisi lähteä liikkeelle? Lukea vain valitsemani alan pääsykokeisiin vai kannattaisiko ensin mennä iltalukioon käymään kursseja vai pärjääkö noilla aloilla ilman lukion kursseja? Asialliset vastaukset olisivat iloinen päätös tähän iltaan :) N39
Kommentit (430)
Ei ”yhteiskunnan kustantama opiskelu” tarkoita vain aikuisopiskelijan elättämistä opintojen ajan jos hän heittäytyy tukien varaan, vaan sen opetuksen ja tutkinnon maksamista. Ei se ole ilmaista, googlaamalla löytyy eri tutkintojen tuotantokustannukset.
Aikuisopiskelijan opinnot ovat pois nuoremmalta, jolla voisi olla varmempi ja pidempi työura, mikä tuottaisi enemmän vastinetta rahalle (40 v työura vs. 20 v).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TE-toimistolla on aika tiukat kriteerit päätoimiselle opiskelulle työttömyysetuudella. Esimerkiksi ylempään korkeakoulututkintoon ei todellakaan saa noin vain tukea, sillä työttömyysetuudella voi opiskella maksimissaan 24 kk. Ja olen ymmärtänyt, että lupaa ei lähtökohtaisesti saa, jos opintojen kesto on tuota pidempi.
Olet väärässä, nimim. pian tuplamaisteri työkkärin piikkiin. Toki heille piti opiskelupaikan valinta perustella hyvin. Kyllä näillä minunkin humanistiopinnoillani voisi olla työllistävä vaikutus, vaikka tuskin on. Olin kyllä tehnyt noin 80op avoimessa ennen tuonne hakemista, eli sillä saattoi toki olla myötämielisyyteen vaikutusta. Tein siis myös kandivaiheen.
Jos työkkäriä rahoittajaksi haikailette, niin miettikää uskottavat perustelut ennen kaikkea.
Tosiaan nuo avoimen opinnot ovat varmasti auttaneet. Kandihan on 180 op, eli sulle lienee jäänyt vain 100 op, joka on hyvinkin suoritettavissa tuossa 24 kk aikarajassa. Vai kuinka? Tosin työkkärin kanssa asiointi on kyllä välillä aika turhauttavaa kun yksi virkailija sanoo yhtä ja toinen toista...
Työkkärin kanssa asioidessa noiden perustelujen merkitystä ei voi kyllä liikaa korostaa. Kannattaa lukea tosi tarkkaan ja ajatuksella myöntämiskriteerit ja kertoa perusteluissa, miten kyseiset kriteerit omalla kohdalla täyttyvät.
Itse opiskelen tällä hetkellä myöskin toista maisterin tutkintoa, tällä kertaa työkkärin piikkiin. Minulla asiaa avitti se, että pystyin aloittamaan suoraan maisterin vaiheesta, koska minulla oli jo korkeakoulututkinto ja olin tehnyt aiemmin jonkin verran tämän uuden alan opintojakin.
Siis kandi (~100op) + maisteri. Toki eivät maksaisi enää 24kk jälkeen, mutta puppua ettäkö tuon pitäisi olla opintojen aikaraja myös. Avoimen opinnot varmasti auttavat saamaan kandin ulos vuodessa mutta varmaan ennen kaikkea kertovat motivaatiosta opiskella tosissaan. Jos tuon 24kk jäisi vielä opiskeltavaa, niin omakustanteisesti sitten.
Hakekaa ihmiset tottakai yliopistoon/AMK, jos tuntuu että homma vois kiinnostaa. Tällä hetkellä osaaminen vanhenee niin nopeasti, että en usko että oma tutkintoni tulee olemaan viimeinen, niin en näe syytä miksei kukaan tällä hetkellä "vanhempi" voisi opiskella.
Hyviä tapoja valmistautua:
-Avoin yliopisto ja väyläopinnot (Pääasiassa kurssikavereina tutkareita eli tutkinto-opiskelijoita ts. ovat ihan yhtä arvokkaita kursseja)
-kauppiksen pääsykokeissa on auttanut kaikista eniten aiheesta ohi puhuvat lukionopettajat, eli lukion kursseja voi käydä, ei ole itsestäänselvyys
-pääsykoekirjat, pääsykoekurssit
-yo-tutkinnon uusiminen https://www.ylioppilastutkinto.fi/ajankohtaista/blogitekstit/687-Miten_…
Jos on motivaatiota ja mahdollisuuksia, niin ehdottomasti aloittakaa. Täällä ei kukaan ole aloittaessa mikään tieteellisen kirjoittamisen tähti, eli opitaan siinä ohessa, kun opiskellaan. Sitä ei tarvi siis jännittää.
kauppatieteiden ylioppilas 21v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston tehtävä on tutkimuksen lisäksi kouluttaa ihmisiä yhteiskunnan palvelukseen.
Miten te keski-ikäiset fuksit ajattelitte palvella yhteiskuntaa yliopistosta saamillanne taidoilla ja tiedoilla? Eihän teitä mihinkään oman alan töihin tulla ottamaan. Ehkä farmasia, hammaslääketiede, lääketiede ym. selkeät akateemiset duunarialat poikkeuksena.
Vai ihanko harrastukseksi vain ajattelitte opiskella, yhteiskunnan piikkiin?
Olet kyllä harvinaisen tyhmä.
Vaikka ihminen valmistuisi 45-vuotiaana yliopistosta, hänellä on vielä vähintään 20 vuotta aikaa olla työelämässä. Kun väestön elinikä jatkuvasti nousee, saattaa myös eläkeikä nousta vielä paljonkin siihen mennessä, kun itse olemme siinä vaiheessa. Ei keski-ikäinen ole vielä haudan partaalla, vaan saattaa elää hyvinkin vielä 50-60 vuotta.
Jos ihminen keski-iässä haluaa vaihtaa työuransa suuntaa opiskelemalla, se on varsin kannattava ajatus monessa mielessä. Kun ihminen tekee mielekästä työtä, hän todennäköisesti jaksaa pidempään työelämässä. Parempi koulutus tarkoittaa usein myös fyysisesti vähemmän kuormittavaa työtä, jota voi jatkaa vanhemmaksi kuin suorittavaa työtä. Verottaja ja valtion kassa kiittävät.
T: tuleva "akateeminen duunari" lääkiksestä, kohta 40 v.
Arvostan opintojasi, mutta on outoa tulevana lääkärinä kutsua toista tyhmäksi.
Kyllä kai tosiasian nyt voi todeta.
Millä kompetenssilla sanot toisen olevan "tyhmä"?
Tässä tapauksessa Mensan jäsenyys varmaan riittää.
Vierailija kirjoitti:
Aikuisopiskelijan opinnot ovat pois nuoremmalta, jolla voisi olla varmempi ja pidempi työura, mikä tuottaisi enemmän vastinetta rahalle (40 v työura vs. 20 v).
Höpöhöpö. Jos häviää vanhemmalle ensikertalaiskiintiöstä huolimatta, ei ole sinä vuonna ansainnut paikkaansa. Korkeakouluja kiinnostaa valmistuneiden määrä, ei heidän ikänsä, elikkäs saavat huoletta valita motivoituneimmat tyypit päältä, jos haluavat.
Sikäli aikuisopiskelijoiden asemaa voisi kyllä parantaa vaikka avoimen puolta kehittämällä. Esimerkiksi voisi suorittaa kandin avoimen kautta. Nythän kandityön voi kyllä tehdä avoimen puolella, mutta tutkintoa et saa ennen kuin olet tutkinto-opiskelija yliopistossa.
Vierailija kirjoitti:
Hakekaa ihmiset tottakai yliopistoon/AMK, jos tuntuu että homma vois kiinnostaa. Tällä hetkellä osaaminen vanhenee niin nopeasti, että en usko että oma tutkintoni tulee olemaan viimeinen, niin en näe syytä miksei kukaan tällä hetkellä "vanhempi" voisi opiskella.
Hyviä tapoja valmistautua:
-Avoin yliopisto ja väyläopinnot (Pääasiassa kurssikavereina tutkareita eli tutkinto-opiskelijoita ts. ovat ihan yhtä arvokkaita kursseja)
-kauppiksen pääsykokeissa on auttanut kaikista eniten aiheesta ohi puhuvat lukionopettajat, eli lukion kursseja voi käydä, ei ole itsestäänselvyys
-pääsykoekirjat, pääsykoekurssit
-yo-tutkinnon uusiminen https://www.ylioppilastutkinto.fi/ajankohtaista/blogitekstit/687-Miten_…
Jos on motivaatiota ja mahdollisuuksia, niin ehdottomasti aloittakaa. Täällä ei kukaan ole aloittaessa mikään tieteellisen kirjoittamisen tähti, eli opitaan siinä ohessa, kun opiskellaan. Sitä ei tarvi siis jännittää.
kauppatieteiden ylioppilas 21v
Haluan tähän vielä lisätä, että opiskelkaa ehdottomasti sitä, mikä itseä kiinnostaa. Kauppis on täynnä nuoria: hain tänne, kun kuulemma saa töitä ja hyvä palkka. Näillä epämotivoituneilla riippakivillä jää yleensä tutkinnot kesken ja työllistyminen vähä niin ja näin. Veikkaisin, että mikään tutkinto ei 100 % varmista tulevaa työllisyyttä, ellei ole sote-ala. Sen vuoksi on varmasti turha heittää haaveita romukoppaan.
Aloitukseen liittyvä vastaus vielä, että jos ei oikein tiedä, mitkä omat taidot mainitsemissasi aineissa ovat, voi olla ihan hyvä idea ensin käydä vaikka joku iltalukion kurssi ja vaikka 5 op avoimessa yliopistossa, niin voi hahmottua paremmin, minkälaista ennakko-osaamista vaaditaan.
Vierailija kirjoitti:
Finanssialalla 10+ vuotta työskennelleenä sain tarpeekseni ja hain unelmien alalle yliopistoon. En lukenut pääsykokeeseen, kävin pääsykokeissa ja pääsin heti sisään. Opiskelemaan otetaan vain 12 vuodessa, joten tiesin olevani oikealla tiellä.
N34
Mikähän ala tämä on? Yleensä pääsykokeissa kysytään jotain pääsykoekirjallisuuteen liittyvää.
Jos biologia ei kannata, niin entäs ympäristötiede?
T. Opiskelua pohtiva 36v
On vähän eri juttu ryhtyä opiskelemaan alaa, jonka parissa on muutenkin puuhaillut kuin aloittaa ihan tyhjästä. Lähes kaikki mun varttuneemmat opiskelukaverit olivat edes jotenkin olleet kosketuksissa alaan ennen kuin olivat pyrkineet sitä opiskelemaan. Sen takia he myös työllistyivät hyvin - heillähän oli rutkasti aiempaa työkokemusta alalta.
En lähtisi nelikymppisenä enää täysin uudelle alalle. Työllistyminen ilman alan työkokemusta tulee olemaan vaikeaa. Jos miettii, että on vaikka 45-v. maisteriksi valmistuessaan, niin monella parikymppisellä yliopistoon päässeellä on samassa iässä jo 20 v:n työkokemus alalta.
Voit suorittaa kursseja avoimesssa yliopistossa. Jos tuntuu sujuvan ja homma tuntuu mielkkäältä ja mielenkiintoiselta, kannattaa mennä pääsykokeisiin.
Tästä valitsemaan ja ilmoittautumaan kursseille:
https://www.helsinki.fi/fi/hakeminen-ja-opetus/avoin-yliopisto/kesaopin…
Minulla jäi aikoinaan koulut ylioppilastodistukseen. Pari vuotta sitten hain Helsingin Yliopistoon 53-vuotiaana. Onneksi yo-todistuksessa oli muutama laudatur ajalta ennen eximiaa. Pääsin sisään ja nyt on jo yli 200 opintopistettä kasassa. Kandin pitäisi valmistua kesäksi. Maisterikursseja sitten ensi syksynä. Ei ole kaduttanut :)
En ole kuitenkaan edes ajatellut osallistuvani mihinkään opiskelijarientoihin. Minä olen isoisäikäinen useimmille opiskelijoille. Itse opinnoissa kukaan ei ole ihmetellyt tai kyseenalaistanut.
M55
Hyvä ajatus, kannatan. Itse menin 23 vuotisena sisään ja pääsin ulos 44-vuotiaana. Palaan jatko-opintoihin kun pääsen eläkkeelle. Tärkeää pitää mielessä aikooko lukea alaa joka työllistää vaiko alaa joka kiinnostaa ja josta pitää, nämä eivät aina ole sama asia. Hyvää jatkoa ja menestystä lukuihin.
Jk, siellä on paljon aikuisia opiskelijoina.
Alempi korkeakoulututkinto kartuttaa eläkettä 35€/kk + indeksikorotus.
Lisäksi uusien asioiden oppiminen ja hallitseminen on älyllisesti palkitsevaa.
Jos vielä työllistyt opiskelemallesi alalle, olet saanut koko potin.
Toivottavasti tästä myyntipuheesta oli apua.
Minulla peruskoulu ja vanha opistotason merkonomin paperit. Menin 38-vuotiaana avoimen yliopiston kursseille, yllätyin miten helppoa oli ammatillisissa aineissa, hain avoimen väylän kautta yliopistoon, valmistuin kandiksi ja maisteriksi, hakeuduin vielä toiseen maisteritutkintoon ja valmistuin, hain tohtoriopintoihin ja valmistuin sieltä 48-vuotiaana. Lapset olleet pieniä opintojen aikana, olen tehnyt töitä koko opintojen ajan samalla, rankkaa, mutta erittäin antoisaa ja sisältörikasta. Suosittelen.
Vierailija kirjoitti:
Äitini meni yliopistoon 5kymppisenä avoimen kautta. Ihan työn ohessa opiskeli. Innostui niin että opiskeli tohtoriksi asti.
Minulla vähän sama homma. Nuorena lukion jälkeen opiskelin ammatillisen tutkinnon ja niissä töissä sitten olin. Kun yo-tutkinnosta oli kulunut se 20 vuotta, opiskelin ensin open pedagogisen pätevyyden ammatilliselle puolelle. Sen saatuani pyrin ja pääsin yliopistoon, maisteriksi opiskelin vajaassa neljässä vuodessa. Nyt on tohtoriopintoja kolme vuotta takana ja loppusuoralla. Ilman muuta kannattaa lähteä opiskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
No, nelikymppisenä ei kannata lähteä yliopistoon kuin vain työllistävälle alalle. Mantsa työllistää noista parhaiten, mutta vähän epävarmasti sekin. Bilsa ei työllistä lainkaan ja kemian opinnot ovat sen verran kaukana lukion pakollisista kursseista, etteivät ne tosiasiassa välttämättä sinua oikeasti edes kiinnosta.
Yhteishaku on juuri käynnissä. Käy Opintopolusta katsomassa mitä haluamiisi aloihin vaaditaan pääsykokeessa. Voit käydä kokeilemassa jo tänä keväänä.
Tuo kommentti kemiasta on ihan puppua. Tsemppiä ap! Saattaisit tykätäkin.
T. Kemisti
Opiskelu on ok jos vaan motiivia riittää lukea valitun alan tekstejä. Ongelma tulee töihinpääsyssä valmistuttua. Tilanne on se, että liki- ja yli viisikymppiset on roskaa suomalaisilla työmarkkinoilla ja voit vastavalmistuneena huomata ettet saa edes vastauksia hakemuksiisi jos sinulla ei ole jo suhteita valmiiksi alalle.
Eli tuollaista kannattaa miettiä etukäteen ettei käy niin että huomaat vaivannäkösi jälkeen saaneesi vaan ison määrän opintolainaa muttei tuloja sen takaisinmaksamiseen.
Tää on ongelma joka on ollut tiedossa jo kauan mutta jolle poliitikot ei aio tehdä mitään kun sen korjaaminen ei ole vaan pikku lain tai asetuksen säätämisestä kiinni. Lisäksi poliitikoilla ei yleensä ole ongelmia uudelleentyöllistymisessä kun kaverit puolueesta järkkäilee vaikka sitten 100 puoluekaveria hallituksen avustajiksi jos eivät muutakaan keksi.
Vierailija kirjoitti:
Alempi korkeakoulututkinto kartuttaa eläkettä 35€/kk + indeksikorotus.
Lisäksi uusien asioiden oppiminen ja hallitseminen on älyllisesti palkitsevaa.
Jos vielä työllistyt opiskelemallesi alalle, olet saanut koko potin.
Toivottavasti tästä myyntipuheesta oli apua.
35€/kk?? Wow, kyllä kannattaa tuollaiseen 3 vuotta tuhlata työaikaa. /s
Verojen jälkeen tuo on kuin demarien vappusatanen. Sääli vaan että 30 vuoden päästä 70 vuotiaana tuolla rahalla saanee inflaation vuoksi kupin kahvia.
Outoa minustakin, etenkin kun lainatussa viestissähän juuri nostetaan lääketiede esimerkiksi sellaisesta alasta, jota kannattaa työllistymismielessä alkaa opiskella vielä keski-iässäkin. Eli kannatetaan tämän lääkäriopiskelijan valintaa.