Yliopistoon 40 -vuotiaana?

Vierailija kirjoitti:

Minä olen yliopistossa ja onhan se pirun vaikeaa mutta kyllä siellä pärjää jos vaan saapuu jokapäivä paikale

Terv. 77v nainen

Mitäs alaa opiskelet? Ei taida ihan vaan paikalla olo edistää valmistumista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ihan ymmärrä, miksi kukaan lähtee opiskelemaan ilman ajatustakaan siitä, miten tutkinto työllistää. Oletteko jotain miljonäärejä vai miten edes on mahdollista olla välittämättä siitä?

Minulla on lähemmäs kuusikymppinen ystävä, joka opiskelee jollain työttömyystuella. Hänellä ei ole aikomustakaan mennä ikinä mihinkään ns. normaaliin päivätyöhön. Jotain pientä hommaa kotoa käsin on tehnyt. Ymmärrän, että opiskelu on joistain kivaa, mutta mietin, eivätkö ihmiset yleensä pidä mitenkään outona, että tätä harrastetaan täysin yhteiskunnan piikkiin?

No ei sitä noin vain harrastetakaan yhteiskunnan piikkiin. TE-toimistolla on aika tiukat kriteerit päätoimiselle opiskelulle työttömyysetuudella. Esimerkiksi ylempään korkeakoulututkintoon ei todellakaan saa noin vain tukea, sillä työttömyysetuudella voi opiskella maksimissaan 24 kk. Ja olen ymmärtänyt, että lupaa ei lähtökohtaisesti saa, jos opintojen kesto on tuota pidempi. Korkeakouluopinnot yleensä ovat. Eli käytännössä luvan opiskeluun voi saada vain keskenjääneen korkeakoulututkinnon loppuun saattamiseen tai maisterin opintoihin, jos kandi on jo suoritettuna. Ja silloinkin tarkastellaan päätöstä tehdessä myös opiskeltavan alan työllistävyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei, minä myös harkitsemassa yliopistossa opiskelua ja arkeologia kiinnostaa :) Mietin vain, kun lukiokin oli aika haastava (aikaa vierähtänyt n. 20 vuotta) ja pääsin just läpi, että oisko liian rankka.

N40

Myöskään tämä ei työllistä yhtään.

Joitakin työllistää.

Avoimia virkoja on lähivuosina muutama vuodessa, kun eläkeiässä olevat jäävät eläkkeelle. Sen jälkeen tulee todennäköisesti taas pidempi tauko, että uusia paikkoja vapautuu.

Suurin osa työllistyy museoihin ja arkistoihin, joten nämä ovat sivuaineina must.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei, minä myös harkitsemassa yliopistossa opiskelua ja arkeologia kiinnostaa :) Mietin vain, kun lukiokin oli aika haastava (aikaa vierähtänyt n. 20 vuotta) ja pääsin just läpi, että oisko liian rankka.

N40

Myöskään tämä ei työllistä yhtään.

Joitakin työllistää.

Niinpä! Kaikki ei tietenkään Egyptiin pääse, mutta Suomessakin riittää tutkittavaa.

Rahoituksesta on pulaa, ei tutkimuskohteista. Esimerkiksi Kaarinan Ravattulan vanhin, pohjoismaisittainkin ainutlaatuinen varhaiskristillinen kirkko oli vähällä jäädä tutkimatta ja on jouduttu järjestämään keräyksiä ym. Miettikää. Näin vähän meillä arvostetaan omaa historiaa.

Egyptiin ei kannata haaveillakaan, jos ei ole opiskellut egyptologiaa pääaineena jossain hyvässä ulkomaisessa yliopistossa. Kaikkien vanhojen ja suurten kohteiden tutkimus on käytännössä niitä aikoinaan tutkineiden instituuttien hallussa edelleen ja johonkin niistä pitää päästä jos aikoo tiettyä kohdetta/aluetta tutkia.

"Peukuttaja", se oli läppä!

Yliopistot on  nykyään aika lapsekkaita paikkoja, "kouluja". Kyllä siellä autetaan, jos et osaa. Tukiopetus on tulossa yliopistoihin, koska kaikkien pitää saada toteuttaa unelmiaan, vaikka ei olisi kykyjä. Mieti nyt minkälaista sakkia pääsee lukion läpi nykyään: olet itse käynyt paljon kovemman opin lukiossa 20 vuotta sitten kuin mitä nykynuoret saa. Toki asiaa on nykylukiossa paljon, mutta kaikki päästetään kuitenkin läpi kuten peruskoulustakin, koska kellekään ei saa tulla paha mieli.

Ei muuta kuin opiskelemaan! Lukuiloa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harrastamisesta tuossa olisi lähinnä kysymys. Olet yli-ikäinen akateemiselle uralle.

Ai kiitos!😀 Jatko-opiskelen nyt maisteriksi omalta alaltani. Olen ollut koko ajan töissä ja tulen olemaan jatkossakin.

T: 50-vuotias

Oletko siis yliopistossa töissä tutkijana? Akateemisella uralla tarkoitetaan yleensä yliopistouraa, ei mitä tahansa akateemista ammattia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei, minä myös harkitsemassa yliopistossa opiskelua ja arkeologia kiinnostaa :) Mietin vain, kun lukiokin oli aika haastava (aikaa vierähtänyt n. 20 vuotta) ja pääsin just läpi, että oisko liian rankka.

N40

Myöskään tämä ei työllistä yhtään.

Joitakin työllistää.

Ei työllistä.

Vierailija kirjoitti:

Yliopiston tehtävä on tutkimuksen lisäksi kouluttaa ihmisiä yhteiskunnan palvelukseen.

Miten te keski-ikäiset fuksit ajattelitte palvella yhteiskuntaa yliopistosta saamillanne taidoilla ja tiedoilla? Eihän teitä mihinkään oman alan töihin tulla ottamaan. Ehkä farmasia, hammaslääketiede, lääketiede ym. selkeät akateemiset duunarialat poikkeuksena.

Vai ihanko harrastukseksi vain ajattelitte opiskella, yhteiskunnan piikkiin?

Olet kyllä harvinaisen tyhmä. 

Vaikka ihminen valmistuisi 45-vuotiaana yliopistosta, hänellä on vielä vähintään 20 vuotta aikaa olla työelämässä. Kun väestön elinikä jatkuvasti nousee, saattaa myös eläkeikä nousta vielä paljonkin siihen mennessä, kun itse olemme siinä vaiheessa. Ei keski-ikäinen ole vielä haudan partaalla, vaan saattaa elää hyvinkin vielä 50-60 vuotta.

Jos ihminen keski-iässä haluaa vaihtaa työuransa suuntaa opiskelemalla, se on varsin kannattava ajatus monessa mielessä. Kun ihminen tekee mielekästä työtä, hän todennäköisesti jaksaa pidempään työelämässä. Parempi koulutus tarkoittaa usein myös fyysisesti vähemmän kuormittavaa työtä, jota voi jatkaa vanhemmaksi kuin suorittavaa työtä. Verottaja ja valtion kassa kiittävät. 

T: tuleva "akateeminen duunari" lääkiksestä, kohta 40 v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ihan ymmärrä, miksi kukaan lähtee opiskelemaan ilman ajatustakaan siitä, miten tutkinto työllistää. Oletteko jotain miljonäärejä vai miten edes on mahdollista olla välittämättä siitä?

Minulla on lähemmäs kuusikymppinen ystävä, joka opiskelee jollain työttömyystuella. Hänellä ei ole aikomustakaan mennä ikinä mihinkään ns. normaaliin päivätyöhön. Jotain pientä hommaa kotoa käsin on tehnyt. Ymmärrän, että opiskelu on joistain kivaa, mutta mietin, eivätkö ihmiset yleensä pidä mitenkään outona, että tätä harrastetaan täysin yhteiskunnan piikkiin? Samalla menee opiskelupaikka joltain parikymppiseltä. Avoin yliopisto on asia erikseen. Kyllä Suomessa on asiat aika pahuksen hyvin, jos voi opiskella ihan fiilispohjalta. Jossain Amerikassa vanhemmat säästää hiki päässä koko lapsuuden ja nuoruuden ajan, jotta lapsi pääsee kouluun. Väkisinkin tulee mieleen, että siellä suunnitellaan vähän työllistymistäkin. Suomessa on sinänsä mahtava systeemi, jossa ns. sosiaalinen nousu on mahdollinen, mutta kyllä sitä nyt hyödynnetään aika törkeästi.

Syytä mennäkin, jos pääsykokeessa häviää seniorille. Sitä paitsi onhan kaikenlaisia ensikertalaisuuskiintiöitä ja sellasia.

Kannattaa mennä. Itse olen 52 v. ja opiskelen toista maisterintutkintoa tosin työn ohessa ja netissä. 

Vierailija kirjoitti:

Pääsin 38-vuotiaana, en sano alaa, koska voidaan tunnistaa. Olin jo töissä sillä alalla toimistolla, kävin kursseja avoimessa yliopistossa ja pääsin avoimen kautta sisälle, töiden ohessa opiskelin (+ kouluikäiset lapset ja kotityö, onneksi hyvin asioihin suhtautuva mies). Pääsin sitten siitä työpaikassa tuurailemaan ja sitä kautta alalle ja palkkakin parani, kun hain sitten vielä uusiin tehtäviin. Kannattaa miettiä, mikä työllistää ja mitkä on mahdollisuudet työllistyä. 

N 52 v. 

Liittyikö sisäänpääsyyn jotain vilppiä kun pelkäät tunnistamista?

Nyt menee vastaajilla pullat ja vellit sekaisin.

Yliopisto ei ole AMMATTIkoulu tai -opisto, se on yliopisto. Tottakai kannattaa mennä lukemaan, mutta ei kannata laskea sen varaan, että saat suoraan sieltä uuden ammatin. Sitä varten on ihan muut koulut.

Jos voi täydentää siellä nykyistä osaamistasi tai jos haluat lukea jotakin oppimisen ilosta, lue ihmeessä.

Nelikymppinen ei todellakaan ole liian vanha opiskelemaan. Miettikääs, että työurat kestävät ainakin siihen asti kun ootte seitsemänkymppisinä. Että hyvin kannattaa ja ehtii vaihtaa alaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ihan ymmärrä, miksi kukaan lähtee opiskelemaan ilman ajatustakaan siitä, miten tutkinto työllistää. Oletteko jotain miljonäärejä vai miten edes on mahdollista olla välittämättä siitä?

Ymmärrän, että opiskelu on joistain kivaa, mutta mietin, eivätkö ihmiset yleensä pidä mitenkään outona, että tätä harrastetaan täysin yhteiskunnan piikkiin? Samalla menee opiskelupaikka joltain parikymppiseltä. Avoin yliopisto on asia erikseen.

Se opiskelupaikka on takuulla ansaittu, sillä valintakokeen tarkoituksena on seuloa joukosta alalle soveltuvimmat ja kehityskelpoisimmat yksilöt. Iällä ei ole tässä merkitystä vaan itse kunkin henkilökohtaisilla kyvyillä ja kypsyystasolla. Parikymppiset hakevat lisäksi ensikertalaiskiintiössä eli heillä on etulyöntiasema verrattuna heitä vanhempiin alanvaihtajiin.

 "Ymmärrän, että opiskelu on joistain kivaa, mutta mietin, eivätkö ihmiset yleensä pidä mitenkään outona, että tätä harrastetaan täysin yhteiskunnan piikkiin?  "

Miksi pitäisi olla kiinnostunut siitä mitä ihmiset pitävät outona ja mitä ei? Teet ihan mitä hyvänsä tai vaikka et tee yhtikäs mitään, niin aina se on jonkun mielestä paheksuttavaa tai vähintäänkin outoa. Elämä on paljon helpompaa kun vähät välittää nillittäjistä ja tekee niin kuin parhaaksi näkee. Jos opiskelu yliopistossa työttömyystuella on sallittua, niin sinne vaan.

Sirkus laatii säännöt ja meidän pellejen tehtäväksi jää sätkiä näiden sääntöjen mukaan. Mikä on sallittua, on salittua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ihan ymmärrä, miksi kukaan lähtee opiskelemaan ilman ajatustakaan siitä, miten tutkinto työllistää. Oletteko jotain miljonäärejä vai miten edes on mahdollista olla välittämättä siitä?

Minulla on lähemmäs kuusikymppinen ystävä, joka opiskelee jollain työttömyystuella. Hänellä ei ole aikomustakaan mennä ikinä mihinkään ns. normaaliin päivätyöhön. Jotain pientä hommaa kotoa käsin on tehnyt. Ymmärrän, että opiskelu on joistain kivaa, mutta mietin, eivätkö ihmiset yleensä pidä mitenkään outona, että tätä harrastetaan täysin yhteiskunnan piikkiin?

No ei sitä noin vain harrastetakaan yhteiskunnan piikkiin. TE-toimistolla on aika tiukat kriteerit päätoimiselle opiskelulle työttömyysetuudella. Esimerkiksi ylempään korkeakoulututkintoon ei todellakaan saa noin vain tukea, sillä työttömyysetuudella voi opiskella maksimissaan 24 kk. Ja olen ymmärtänyt, että lupaa ei lähtökohtaisesti saa, jos opintojen kesto on tuota pidempi. Korkeakouluopinnot yleensä ovat. Eli käytännössä luvan opiskeluun voi saada vain keskenjääneen korkeakoulututkinnon loppuun saattamiseen tai maisterin opintoihin, jos kandi on jo suoritettuna. Ja silloinkin tarkastellaan päätöstä tehdessä myös opiskeltavan alan työllistävyyttä.

Joo on tosiaan tiukat kriteerit, mitä ja kuka saa opiskella  ja jos sitten on valmistunut johonkin työllistävään ammattiin, tulee karenssi, jos ei hae alansa työhön. Eli jos tällä henkilöllä ei ole aikomustakaan mennä opiskelun jälkeen töihin, ei hän silloin enää yhteiskunnan piikkiin elä. 

Ja osaa aineita siellä opetetaan ihan silkasta harrastamisesta, kuten nyt vaikka jo mainitut biologiat ja arkeologiat. Ne eivät työllistä ja tiedetään, että ne eivät työllistä.

Vielä suurempi tragedia on ottaa kaksikymppinen opiskelemaan alaa, jolle hän ei koskaan työllisty, ja kaupan kassa -vuosien jälkeen kouluttautuu lähihoitajaksi.

Jos ei ole työkokemusta, yliopistosta valmistuu vain työttömäksi kun ikääkin on.

Liian hyvä koulutus normihommiin.

Vierailija kirjoitti:

TE-toimistolla on aika tiukat kriteerit päätoimiselle opiskelulle työttömyysetuudella. Esimerkiksi ylempään korkeakoulututkintoon ei todellakaan saa noin vain tukea, sillä työttömyysetuudella voi opiskella maksimissaan 24 kk. Ja olen ymmärtänyt, että lupaa ei lähtökohtaisesti saa, jos opintojen kesto on tuota pidempi.

Olet väärässä, nimim. pian tuplamaisteri työkkärin piikkiin. Toki heille piti opiskelupaikan valinta perustella hyvin. Kyllä näillä minunkin humanistiopinnoillani voisi olla työllistävä vaikutus, vaikka tuskin on. Olin kyllä tehnyt noin 80op avoimessa ennen tuonne hakemista, eli sillä saattoi toki olla myötämielisyyteen vaikutusta. Tein siis myös kandivaiheen.

Jos työkkäriä rahoittajaksi haikailette, niin miettikää uskottavat perustelut ennen kaikkea.

Ap:lle: Onnea hakuun! Jos vain pääset sisään, niin ehdottomasti kannattaa kääntää tämäkin kortti. Yliopistosssa on ihanaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ihan ymmärrä, miksi kukaan lähtee opiskelemaan ilman ajatustakaan siitä, miten tutkinto työllistää. Oletteko jotain miljonäärejä vai miten edes on mahdollista olla välittämättä siitä?

 

Joo on tosiaan tiukat kriteerit, mitä ja kuka saa opiskella  ja jos sitten on valmistunut johonkin työllistävään ammattiin, tulee karenssi, jos ei hae alansa työhön. Eli jos tällä henkilöllä ei ole aikomustakaan mennä opiskelun jälkeen töihin, ei hän silloin enää yhteiskunnan piikkiin elä. 

Aina vou hakea töihin, mutta sen hakemuksen voi myös tehdä tarkoituksella siten ettei töihin pääse. Eli kyllä se yhteiskunnan piikkiin eläminen vaan jatkuu ellei sitten ole kyseessä täysi basket case.