Jos olet saanut lukiossa L? Miten se on mahdollista
Siis ihan vaan haluan tietää, miten paljon olette tehneet sen eteen töitä. En usko, että kukaan ihan tosta vaan saa L kirjoituksista.
Kommentit (160)
Jos jossain aineessa on luonnostaan kohtalaisen hyvä ja lukee läksyjä koko kouluajan, niin on vaikeaa välttyä älliltä. Myös lukemisharrastus vapaa-aikana auttaa äidinkielessä ja reaalissa. Opettajilla on myös merkitystä.
Sain L:n äidinkielestä vuonna 2010. Olin yhdessä pääkaupunkiseudun lukioista joka niihin aikoihin oli lukiovertailujen valtakunnallisessa top10:ssä. Äikän kursseilla harjoiteltiin ajoissa vastaustekniikkaa sekä tekstitaidon kokeeseen että esseeosuuteen. Äidinkielen opettajat oli innostuneita ammattilaisia ja opiskelijat keskimäärin motivoituneita ja kunnianhimoisia.
Lisäksi olin kirjoitellut 12-vuotiaasta saakka päiväkirjaa ja tarinoita eli mulla oli jonkinlaista harrastuneisuutta ja intoa kirjoittamiseen. Formaatti oli hallussa opettajien ansiosta, kieliopin kanssa olin ollut aina hyvä ja onnekseni esseekokeessa oli yhtenä vaihtoehtona aihe, josta mulla oli jonkinlaista yleistä tietämystä psykan kurssien ansiosta.
Matikasta. Se oli helppoa. Kun asia kiinnosti niin sitä luki ihan miellellään ja paljon.
Sain matikasta L:n . Tosin lyhyestä. Harjoittelin paljon. Sairastin paniikkihäiriötä ja pääsin kirjoittamaan omaan tilaan. Sain tuosta yhden pisteen anteeksi, kun oli lääkärintodistus. Riitti L:ään.
Sain L:n äidinkielestä sekä ruotsista ja englannistakin E:n.
En oikeastaan tehnyt töitä niiden eteen. Edes läksyjä en tehnyt, paitsi ruotsissa (koska vaativa opettajamme kuulusteli kielioppiläksyt jokaiselta järjestyksessä). Olen vain kielellisesti lahjakas.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Kirjoitin kaksi, äidinkielestä ja englannista. Lisäksi sain ruotsista eximian.
En lukenut kirjoitusten alla näitä aineita yhtään, olen vain aina ollut lahjakas kielissä. Biologiaa ja matikkaa sitten taas pänttäsin koko kevään, enkä silti kirjoittanut niitä magnaa kummoisemmin.
Kumma kun Gaussin käyrän käytöstä ei vain voida luopua ylioppilaskirjoituksissa.
Kannattaa hakea kirjastosta vanhoja kirjoituskokeita ja harjoitella niillä.
Kirjoitin aikanaan englannista laudaturin lähes täysillä pisteillä. En lukenut sekuntiakaan kirjoituksiin.
Vierailija kirjoitti:
Kumma kun Gaussin käyrän käytöstä ei vain voida luopua ylioppilaskirjoituksissa.
Tuossahan periaattessa lähes täysilläkin pisteillä voi saada hylätyn, jos siis kaikki muutkin saavat samaa tasoa. Arvosanat pitäisi määritellä pisteiden perusteella eli oikean osaamisen perusteella, ei typerän käyrän.
Faith kirjoitti:
Sain L:n äidinkielestä sekä ruotsista ja englannistakin E:n.
En oikeastaan tehnyt töitä niiden eteen. Edes läksyjä en tehnyt, paitsi ruotsissa (koska vaativa opettajamme kuulusteli kielioppiläksyt jokaiselta järjestyksessä). Olen vain kielellisesti lahjakas.
Minä sain E:n ainekirjoituksesta myös ja englannista. Silti teen kokoajan yhdyssanavirheitä ja minua on haukuttu tällä palstalla kielen osaamisesta. Eli ei E kerro mitään kielellisestä lahjakkuudesta. Ilman runsaita kielioppivirheitä olisin saanut L :n.
Itse asiassa laskelmoin äidinkielen aineen aiheen. Oli kulunut 100 vuotta Alvar Aallon syntymästä. Luin monta kirjaa Aallosta ja kirjoitin kotona muutaman aineen huvikseni. Toisen opettelin ulkoa. Kai tuokin jotain fiksuutta osoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Sain L:n äidinkielestä sekä ruotsista ja englannistakin E:n.
En oikeastaan tehnyt töitä niiden eteen. Edes läksyjä en tehnyt, paitsi ruotsissa (koska vaativa opettajamme kuulusteli kielioppiläksyt jokaiselta järjestyksessä). Olen vain kielellisesti lahjakas.
Minä sain E:n ainekirjoituksesta myös ja englannista. Silti teen kokoajan yhdyssanavirheitä ja minua on haukuttu tällä palstalla kielen osaamisesta. Eli ei E kerro mitään kielellisestä lahjakkuudesta. Ilman runsaita kielioppivirheitä olisin saanut L :n.
Itse asiassa laskelmoin äidinkielen aineen aiheen. Oli kulunut 100 vuotta Alvar Aallon syntymästä. Luin monta kirjaa Aallosta ja kirjoitin kotona muutaman aineen huvikseni. Toisen opettelin ulkoa. Kai tuokin jotain fiksuutta osoittaa.
Opettelin aineen ulkoa, koska minulla oli paniikkihäiriö ja mietin, että menen kirjoituksissa ihan lukkoon. En siis pystynyt hengittämään kunnolla, kun sain paniikkikohtauksen. Jollakin tavalla piti kirjoituksista selvitä.
Kirjoitin vuonna 1995. Sain L:t äikästä, reaalista, englannista ja ruotsista. Ranskasta tuli M. Olin kiinnostunut koulusta ja aktiivisesti tunneilla mukana koko kouluajan, en siis alkanut panostaa asiaan vasta kirjoitusten kynnyksellä. Niinpä kirjoituksiin ei tarvinnut erityisesti päntätä, lähinnä kertailla ja seurailla muutenkin uutisia ja ajankohtaista keskustelua. Sekin oli helppoa, kun kotiini tilattiin vielä siihen aikaan peräti kolmea eri sanomalehteä. Siihen aikaan minunkin ikäiseni jopa lukivat sanomalehtiä ihan omasta kiinnostuksesta.
Saksan kielestä L. Olin todella kiinnostunut, ja jotenkin se vaan luonnistui. Olin käynyt vanhempien kanssa jonkun verran Saksassa ja Itävallassa ja jotain oli ikään kuin tarttunut. Mutta halusin myös oppia. Tein paljon läksyjä ja toistin ne kun autoin kavereita. Ope ei ollu mikään maailman paras pedagogi. Mulla oli enkku A-kielenä ja tsemppasin myös aika paljon, mutta sain vain M (aikaa juuri ennen E). Tuntui ehkä vaikeammalta motivoitua kun oli opiskellut englantia niin paljon jo, että mitä nyt pitäisi lukea kirjoituksia varten.
Ruotsin kielestä L lukematta erikseen ylppäreihin. Tein läksyt kuitenkin aina tunnollisesti.
Ainekirjoituksessa ennakkoi. Onko jostain suomalaisille tärkeästä tullut kuluneeksi 100 vuotta? Lue päivän lehti. Siinä se.
L kirjoituksissa englannista, ruotsista, äidinkielestä ja reaalista. Matikasta E ja saksasta M.
Töitä en tehnyt, lukuloma oli bileloma, koska aloittaminen oli hankalaa. Realia varten luin fysiikkaa ja kemiaa, mutta kysymykset ei ihan sattunut kohdalleen, niin vastasin fysiikan, kemian, biologian ja maantiedon kysymyksiin. Silloin pystyi vielä taktikoimaan ja risteytystehtävä bilsassa oli varma nakki. Tulos siis johtuu siitä, että oli eri aika ja pystyi napsimaan kysymykset sieltä täältä. Kielissä en ole erityisen hyvä, saksa meni tosi huonosti, mutta muuten olen kieliin tyytyväinen. Olen varmaan vain renessanssin yleisneron kaltainen huippuälykäs yksilö, matemaattisesti lahjakas.
Pitää olla kiinnostunut jutuista, eikä opiskella (vain) arvosanan vuoksi. Silloin asiat pysyvät muistissa ja uusi tieto täydentää vanhaa.
Arvosanat tulee sivutuotteena... Tai melkein. Kyllä töitä saa tehdä, mutta kertaamisen tarve vähenee.
En, mutta M:ää ja C:ää kirjoitin kännissä, joten kai L:kin olisi voinut olla mahdollinen jos olisin edes lukenut kirjoituksiin :D mutta olkaa hyvä, osallistuin laskemaan rimaa, jotta pärjääminen olisi muille helpompaa.
Sain mun ainoan L:n b-ruotsista ja se yllätti, sillä varsinainen arvosana kursseista oli aina 8. En mielestäni panostanut ruotsin kirjoituksiin mitenkään erityisesti, mutta ope oli kyllä ihan huippu ja tunneilla oli aina mukavaa :) opettajalla on iso merkitys opiskelumotivaation kannalta.
Toisaalta monelle ruotsi on pakkopullaa ja siksi on helpompi ehkä loistaa siinä verrattuna muihin. Minun aikanani ruotsi oli myös pakollinen aine kirjoituksissa.
Esim. englantiin panostin paljon enemmän, kurssiarvosanat oli 9-10, mutta silti L jäi kahden pisteen päähän.