Lue keskustelun säännöt.
Jos olet saanut lukiossa L? Miten se on mahdollista
21.03.2021 |
Siis ihan vaan haluan tietää, miten paljon olette tehneet sen eteen töitä. En usko, että kukaan ihan tosta vaan saa L kirjoituksista.
Kommentit (160)
Vierailija kirjoitti:
Reaalista L ihan vain sillä, että olin hereillä tunneilla. Minulla on hyvä muisti.
Minulla ei ole... Tunneilla en oppinut oikeastaan mitään. Reaalikokeessa (minun aikaani myös oli vielä sellainen) kirjoitin fysiikan ja kemian, joissa on vähemmän ulkoa opeteltavaa ja jälkimmäisessä tärpit osuivat kohdalleen.
Kielten kanssa on aina pitänyt tehdä töitä jotta sanat jäisivät mieleen. Siis tein läksyt kyllä aika tunnollisesti koko lukioajan. Matematiikka oli helpompaa, siinähän oikeastaan riittää ajatella. Mutta kyllä sekin harjoitusta vaati, integrointi etenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruotsin kielestä, tykkäsin lukea ja hyvä ope.
Samoin, pitkä matematiikka ja biologia jäivät pisteen päähän L:stä.
Biologiasta ja äidinkielestä L. En mielestäni tehnyt mitenkään hirvittävän paljon töitä, enemmän vaivaa, ruotsin ja pitkän matikan E vaativat enemmän. Biologiasta tykkäsin aina ja oli hyvä ope, äidinkielessä auttoi varmasti se, että olin aivan lukutoukka koko lapsuuteni ja nuoruuteni, luin hyvin laajasti kaikenlaista kirjallisuutta jo hyvin nuorena.
Sain 6 L:ää. Toki tein siihen 12 vuotta töitäkin.
Äidinkielessä varmaan auttoi hyvä yleissivistys ja se, että olin lukenut paljon asiatekstejä. Tyylilaji oli tarttunut päähän. Eipä siihen oikein valmistautua voinut, ja siksi se jännittikin eniten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsin kielestä, tykkäsin lukea ja hyvä ope.
Samoin, pitkä matematiikka ja biologia jäivät pisteen päähän L:stä.
Minulla ruotsi jäi pisteen päähän ja kyllä tympäisi... Sitä muistan kyllä ihan opiskelleeni, ahkerastikin, toisin kuin esim äikkää josta sain L:n.
Englannista L aikoinaan ja kahta pistettä vaille täydet pisteet. En opiskellut juuri yhtään, mutta käytin kieltä joka päivä todella aktiivisesti harrastuksissani. Luin ensimmäisen englanninkielisen romaanini muistaakseni 12-vuotiaana ja siitä se kehitys vasta lentoon lähtikin.
Olisi kiinnostavaa tietää, miten noilla 25 vuoden takaisilla yo-tiedoillani pärjäisin nykykokeessa, käsittääkseni koe on vaikeutunut huomattavasti koska nuorison englannin osaaminen on niin paljon yleisempää. Hyvin varmasti pärjäisin edelleen, mutta L:stä ei välttämättä enää voisi olla varma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kappas, tämä selittää asian. Sain 4 kpl L vaikka elämä oli aika kaaosta enkä todellakaan hirveästi tsempannut, kokeisiin kyllä aina pikaisesti luin aina kun niitä oli. Oli kuitenkin vielä tuota aikaa, jolloin näköjään hieman eri kriteerit.
Vierailija kirjoitti:
No kappas, tämä selittää asian. Sain 4 kpl L vaikka elämä oli aika kaaosta enkä todellakaan hirveästi tsempannut, kokeisiin kyllä aina pikaisesti luin aina kun niitä oli. Oli kuitenkin vielä tuota aikaa, jolloin näköjään hieman eri kriteerit.
Siis eikö lainaus tullut mukaan…Mikäkö selittää asian, no se että siihen aikaan näköjään 20% parhaista sai L, myöhemmin näköjään 5%
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään kyllä voi harjoitella esim. englannin kuuntelua ihan eri tavalla kuin joskus 80-luvulla (ennen nettiä). YouTube on minulle kuin kultakaivos, koska tykkään opiskella vieläkin vieraita kieliä.
Toki TV:ssä oli teksitettyjä ohjelmia, mutta on ihan eri asia, kun tietyn videon voi katsoa ÝouTubesta vaikka 100 kertaa.
Esim. ranskan kuuntelukoe oli varmaan aika mahdoton monelle, kun kuunteluharjoitukset olivat varmaan aika pitkälle oppituntien nauhojen varassa.
Kirjoitin 6 ällää, pitkästä matikasta, kemiasta, biologiasta, fysiikasta, äidinkielestä ja enkusta. Tämä onnistui koska kuuntelin oppitunneilla opettajaa ja olin tunneilla aktiivinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en kyllä juuri ennen kirjoituksia mitenkään älyttömästi vaivaa nähnyt. Se vaiva nähdään siinä 3 vuoden aikana ennen kirjoituksia tekemällä läksyt ja kuuntelemalla tunnila. L tuli aikanaan engalnnista, pitkästä matikasta, äidinkilestä ja tästä mikähän se nyt oli, jossa oli samassa historia, fysiikka, kemia, biologia.
Sain L:n äidinkielestä, englannista ja psykologiasta eli lempiaineistani. Pienestä pitäen olin kirjoittanut tarinoita ja luin valtavasti, myöhemmin myös englanniksi (ja kuulin tietysti jatkuvasti englantia TV:ssä sekä musiikin kautta). Koulussa opiskelin noita aineita suurella intohimolla. Äidinkielestä ja englannista kertasin ennen kirjoituksia lähinnä kieliopin poikkeussääntöjä, muuten luotin, että osaaminen tulee selkärangasta. Psykologia hermostutti enemmän, koska siinä tuntui olevan niin paljon muistettavaa. Kävin kirjat sekä muistiinpanot tarkasti läpi alleviivaten ja miellekarttoja piirrellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kappas, tämä selittää asian. Sain 4 kpl L vaikka elämä oli aika kaaosta enkä todellakaan hirveästi tsempannut, kokeisiin kyllä aina pikaisesti luin aina kun niitä oli. Oli kuitenkin vielä tuota aikaa, jolloin näköjään hieman eri kriteerit.
Siis eikö lainaus tullut mukaan…Mikäkö selittää asian, no se että siihen aikaan näköjään 20% parhaista sai L, myöhemmin näköjään 5%
Juuri näin. Vuonna 1996 laudatur jaettiin tavallaan kahtia, kun otettiin käyttöön eximia. E:hän vastaa vanhoja L:n alimpia pistemääriä ja sille jyvitettiin 15 prosenttia. L on siitä eteenpäin ollut tosiaan vain 5 prosentin arvosana. Vanha ja uusi laudatur eivät siis ole vertailukelpoisia, uusi on paljon vaikeampi saada. Tai no uusi ja uusi, 26 vuotta jo käytössä ollut.
Omassa yo-torkassani 2000-luvun alusta oli mm. yksi ällä ja kolme eximiaa. Vanhalla systeemillä olisin voinut sanoa olevani neljän ällän ylioppilas.
Kirjoitin 5 ainetta ja 5 L mukaan lukien pitkä matikka. Lukiossa olin 8 - 9 oppilas pääosin pärstäkertoimen takia. Lukulomalla luin Hemingwayn A Farewell to Arms ja kävin kemian ja matikan Teknillisen korkeakoulun pääsykoepreppauskurssilla. Kun kävin katsomassa kurjoitusten tuloksia koululla törmäsin englannin opettajaani, joka onnitteli ja sanoi, että olivat opettajanhuoneessa hämmästyneet loistavia tuloksiani. Kilttinä tyttönä vain kiitiin kun olisi pitänyt sanoa, että tiesin aina olevani loistava te ette vaan päässeet yli taustani. Pääsin myös sisään Otaniemeen TKKlle.
L äidin kielestä, luku lomalla en tehnyt tuntiakaan hommia, olen vaan aina ollut hyvä etenkin äidin kielessä, lisäksi sana varastoni on hyvä koska olen jo pienestäpitäen lukenut paljon romaneja.
Enään ei tule niin paljon luettua, enemmän ääni kirjoja menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä kummallinen kysymys. Toiset nyt vaan on älykkäämpiä kuin toiset. Eihän lukio edes vaadi työtä.
Kirjoitin 5 ainetta, kaikista L.
Olen huomattavasti keskivertoa älykkäämpi, lukiossa oli todella helppoa. Myös yliopistossa oli helppoa. Väitöskirjan tekeminenkin oli helppoa.
Meille älykkäille tuollaiset asiat eivät ole mitenkään vaikeita.
Hyvä bait. Annan 3/5 t: ääöö testatusti 126
Kirjoitin 6 L:ää. Ihan normaaliopiskelulla. Olin hyvä koulussa ilman suurta työntekoa. Kuuntelin tunneilla ja tein läksyt.
Sain vain pitkästä matematiikasta L:n. En juuri lukenut kirjoituksiin.
Englannista lukematta L. Olen aina vain luonnollisesti ollut hyvä siinä. En kyllä lukenut yhteenkään aineeseen kirjoituksissa ja kaikki heittämällä läpi.