Jos olet saanut lukiossa L? Miten se on mahdollista

Ihan tavallisesti tein läksyt vain.

Mulla on 5 ällää: pitkä matikka, kemia, fysiikka, englanti ja historia. Ihan vaan tekemällä kotiläksyt ja olemalla tunneilla aktiivinen sain nuo ällät.

Vierailija kirjoitti:

Mainitsin jo aiemmin, että 80-luvun alussa ei YO-kokeiden pisteitä mainittu missään, vain arvosana.

Näin se varmaan olikin aivan 1980-luvun alussa. Mutta jossain kohtaa 1980-luvun alkuvuosina homma muuttui niin, että yo-todistukseen merkittiin reaalikokeesta arvosanan lisäksi pisteet niistä kolmesta reaaliaineesta, joista pisteitä tuli eniten. Aineen nimi, tästä aineesta saadut pisteet ja moneenko kysymykseen oppilas oli vastannut tässä aineessa. Muista kokeista kuin reaalista merkittiin edelleen pelkkä arvosana.

Mä oon aina vetänyt hommat vasurilla, koska se on riittänyt. Mun keskiarvo lukion todistuksessa on ehkä 7.5., olin vähän liikaa poissa, ei oikein kiinnostanut jne. Kirjoitin kaksi ällää, äikästä j reaalista. Kirjoittaminen on aina ollut helppoa ja teen sitä paljon työssäni, lisäksi hissa on loogista ja kiinnostavaa. Kielistä on E:t. Eli en juuri lukenut, panostin sitten kun oli pakko vähän enemmän, eli kirjoituksissa.

Äikästä L. Ihan vaan valitsin otsikon ja kirjoitin siitä aineen. Helppoa. Reaali lähti L:nä ja palasi E:nä, oli yksi vuosiluku ollutkin vuodella väärin. Kirjoitin siis pelkän historian.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mainitsin jo aiemmin, että 80-luvun alussa ei YO-kokeiden pisteitä mainittu missään, vain arvosana.

Näin se varmaan olikin aivan 1980-luvun alussa. Mutta jossain kohtaa 1980-luvun alkuvuosina homma muuttui niin, että yo-todistukseen merkittiin reaalikokeesta arvosanan lisäksi pisteet niistä kolmesta reaaliaineesta, joista pisteitä tuli eniten. Aineen nimi, tästä aineesta saadut pisteet ja moneenko kysymykseen oppilas oli vastannut tässä aineessa. Muista kokeista kuin reaalista merkittiin edelleen pelkkä arvosana.

Minäkin muistan tuon merkintätavan, se oli 90-luvulla. Mutta ikinä ei ole korkeakoulujen pääsykokeissa ainakaan minun tietääkseni pisteytetty näitä pisteitä. Reaali oli reaali, ja siitä sai pisteitä todistusvalinnoissa ihan riippumatta, mistä se koostui. Vasta myöhemmin, ainereaalien yhteydessä, alkoi olla väliä että mitä oli kirjoitettu.

-eri.

Olin 2 kesää Marianhaminassa töissä ja Amerikassa vaihto-oppilaana.

Eipä sitä muuta tarvittu niihin L.iin.

Vuotta vanhempi ehkä sekaantui johonkin lieviin huumeisiin ja tuli etukäteen Suomeen. Ei päässyt englannista läpi. Kundi oli luuseri muutenkin.

Sain ruotsin kielestä L:n koulun parhailla pisteillä. Kuulin naapurin nuoremmilta lapsilta, että ruotsin 95 pisteen ainettani luetutettiin nuoremmilla ikäluokilla esimerkillisenä aineena monta vuotta. Opin ruotsin pelkästään kovalla opiskelulla. Opettaja oli myös hyvä ja mukava. Kyllä luokan kymppityttöjä ärsytti kun poika oli luokan paras.

Sain useamman Laudaturin. En tehnyt erityisemmin töitä. Muistan että lukulomalla olimme perheen kanssa reissussa enkä ainakaan sen viikon aikana malttanut tietenkään lukea.

Olin hyvä kielissä, joten niihin ei tarvinnut erityisemmin lukea. En edelleenkään osaa mitään kielioppisääntöjä, mutta minulla on jokin luontainen kieli taju, mistä syystä opin kieliä helposti. Eniten luin reaaliin, mutta siinä itse asiassa mokasin, ja sain Eximian, kun menin vastaamaan yhteen aihealueeseen, johon en ollut valmistautunut etukäteen.

Mutta siis sanoisin, että reaalia lukuun ottamatta en valmistautunut se kummemmin.

Mutta vinkkinä sanoisin kirjoittajille: Ennen äidinkielen kirjoituskonetta, lue eseetyylisiä tekstejä tai esimerkiksi Suomen Kuvalehden juttuja. Ennen kielten kirjoituskonetta lue tekstiä kyseisellä kielellä. Lue vaikka pätkiä äänen. Poimi geneerisiä lauserakenteita mieleesi tai paperille, joita voit hyödyntää kirjoitelmassa substantiiveja vaihdellen. Ja reaalissa älä luule osaavasi vastata aiheeseen, josta et lukenut. Pitäydy siis suunnitelmassasi. :D Ja vielä tuli mieleen, että vastatessa listaa ensin ranskalaisin viivoin vastauksen osat, ja kirjoita vasta sitten. Aikanani jouduimme kirjoittamaan käsin. Nyt kai on toisin.

Toi kieli taju on hauska. :D Terv. edellinen ja tekstinsyöttö. Ja tsemppiä kaikille kirjoituksiin!

Englannista helppo L. Ei se koulun kautta tullut, vaan ihan elämällä ja olemalla. Kielet kiinnosti lapsesta asti ja omaksuin englannin varmaan vaan telkkarin ja viihteen kautta aika itsestään. Opiskelin joo koulussa a2 kielenä, mutta sillai löysästi, aina tuntui että osasin jo kaiken mitä opetettiin, mutta varmasti opin yksittäisiä sanoja. Kielioppi tuli "luonnostaan" omaksumalla, en edellen osaisi kertoa englannin kieliopin sääntöjä, mutta osaan käyttää niitä. Ja sama suomen kielessä.

Matikasta sain E:n ja siihen taas luin NIIIIN PALJON!! Harjoittelin ihan älyttömästi , sain tukiopetusta, kävin ylimääräisiä kursseja ja olen tosi ylpeä tuosta. Enää en kyllä muista siitä mitään, mutta lukioaikana pidin jostain syystä tärkeänä pärjätä matikassa... nyt ne taidot on kaikki kadonneet, en esim todellakaan muista mitä edes tarkoittaa "derivointi", saati että osaisin sitä tehdä.

Sain englannista ja äidinkielestä. Molemmat ovat olleet minulle luontaisesti helppoja, eli niitä ei tarvinnut aikoinaan erikseen päntätä. Ruotsista taisi tulla M. Ja matikasta. Olen aina ollut vähän laiska lukemaan, joten reaalista tuli muistaakseni C.

L äidinkielestä (suomi) ja englannista. Olen pienestä pitäen lukenut todella paljon erilaisia tekstejä molemmilla kielillä, harrastanut niillä kirjoittamista ja lisäksi suhtaudun molempiin kieliin rakkaudella. En valmistautunut yo-kokeisiin millään tavalla.

Olen vieläkin katkera siitä, että omana lukioaikanani ei ollut jokaisesta reaaliaineesta omaa koetta. Olisin kirjoittanut vain noita. Ainakin historian ja yhteiskuntaopin olisin kirjoittanut. Sain reaalista e:n ja äidinkelestä m:n, mutta kielissä olin ja olen yhä umpisurkea. Aloitin opiskelemaan englantia vasta 7.luokalla, mutta jouduin opiskelemaan sitä jo 3.luokalla aloittaneiden kanssa lukiossa. Ei ihme, että oli vaikeuksia päästä edes läpi kursseista. Tätä ei huomioitu mitenkään, enkä apua saanut. Lisäksi se opetus oli umpisurkea. Olin huono myös matematiikassa. Sain lyhyestä matematiikasta 7, enkä sitä edes kirjoittanut. Pidin siis juurikin reaaliaineista ja olisin halunnut opiskella valtiotieteitä Helsingin yliopistossa. En tietenkään useista yrityksistä huolimatta tuonne päässyt, enkä edes korkeakouluun Helsingissä, vaikka ihan syntyperäinen helsinkiläinen olen. Päädyin lopulta AMK:hon Espooseen. Työtön tradenomi olen.

Vierailija kirjoitti:

Olen vieläkin katkera siitä, että omana lukioaikanani ei ollut jokaisesta reaaliaineesta omaa koetta. Olisin kirjoittanut vain noita. Ainakin historian ja yhteiskuntaopin olisin kirjoittanut. Sain reaalista e:n ja äidinkelestä m:n, mutta kielissä olin ja olen yhä umpisurkea. Aloitin opiskelemaan englantia vasta 7.luokalla, mutta jouduin opiskelemaan sitä jo 3.luokalla aloittaneiden kanssa lukiossa. Ei ihme, että oli vaikeuksia päästä edes läpi kursseista. Tätä ei huomioitu mitenkään, enkä apua saanut. Lisäksi se opetus oli umpisurkea. Olin huono myös matematiikassa. Sain lyhyestä matematiikasta 7, enkä sitä edes kirjoittanut. Pidin siis juurikin reaaliaineista ja olisin halunnut opiskella valtiotieteitä Helsingin yliopistossa. En tietenkään useista yrityksistä huolimatta tuonne päässyt, enkä edes korkeakouluun Helsingissä, vaikka ihan syntyperäinen helsinkiläinen olen. Päädyin lopulta AMK:hon Espooseen. Työtön tradenomi olen.

Luin siis paljon reaaliaineita. Luin myös muuta kuin kurssikirjat ja löysin jotain aiheeseen liittyviä dokumentteja, joita ihan televisiossa esitettiin. Silloin ei ollut mitään suoratoistopalveluita tai vastaavia. Panostin oikeasti reaaliin. Kieliin en oikein edes panostanut kun tiesin, että mahdollisuuksia oikein mihinkään ei edes ollut. Oikeastaan se olikin ainoa mahdollisuuteni hyvään arvosanaan. Ihan omalla tasollani reaalin ja äidinkielen arvosanat ovat. Ihmettelen vain vieläkin sitä, mitä lukiossa usean reaaliaineen ja äidinkielen opetus olikin niin paljon parempaa kuin kielten opetus. Usean reaaliaineen ja äidinkielen opettajat oikeasti tiesivät asioista,mutta kieliä, erityisesti englantia tuntui päässeen opettamaan melkein kuka tahansa. Toki sitten AMK:ssa englannissa ja Ruotsissa oli hyvät opettajat, jotka hallitsivat ammattisanaston ja erityisesti ruotsinopettaja myös opetti perinteisellä tavallakin. Englanninopettaja myös sanoi englannintaitoni olevan aika hyvää. Siis tämä meininki oli ihan toista kuin lukiossa. Lukiossa sai vain haukkuja, mutta ei mitään apuja.

Tarkoituksenani oli kyllä opiskella paremmin englantia ja ruotsia ja mennä sitten uusimaan, mutta se jäi kun pääsinkin opiskelemaan ja oli muuta. Nythän nuo kokeet ovat muuttuneet niin paljon, että uusimisessa ei enää edes ole mitään järkeä. Toki haluaisin yhä opiskelemaan valtiotieteitä tai sosiaalitieteitä ne kai nykyään ovat, mutta jo ikäloppuna, AMK-tutkinnon jo suorittaneena, huonolla ylioppilastodistuksella pääsy tuonne on mahdotonta, joten ei kannata.

Vuonna 1992 sain laudaturin ruotsista ja saksasta. Olivat helppoja.

Englannista L. Luin paljon, myös englanniksi. Lopuista sain vain E, joten äitini mielestä todistus oli huono, mutta en toisaalta opiskellut kovin ahkerasti.

Opiskellen.

1983 mulla oli L suomen kielestä (97 pistettä aineesta) . Todennäköisesti ainakin silloin osasin kirjoittaa.

Muutoin semmoinen keskinkertainen eli yleisarvosana M, pitkällä matematiikalla olin

Opin helposti kielet, ja pänttäsin ennen kokeita kielioppia.