Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Yksinäinen Sauli Paavola, 43, ei ole koskaan pitänyt ketään kädestä ja toive rakkauden löytymisestä on hiipunut
21.03.2021 |
Korona-aika on helpottanut Sauli Paavolan oloa, sillä nyt muutkin tietävät, millaista hänen elämänsä on ollut jo vuosikymmeniä.
Kommentit (586)
Jos ei ole viimeistään 40 iässä tajunnut lähteä aasiaan, niin saa syyttää itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miesihminenn kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla on niin helppoa löytää parisuhde sillä tarjontaa löytyy pilvin pimein, tinderiin profiili niin on heti monta sataa tykkääjää ja siitä voi etsiä sopivaa henkilöä, mies vastaavassa tilanteessa saa noin parikymmentä tykkäystä ja siitä porukasta ei todellakaan löydy sopivaa.
Kyllä naisten elämä on helppoa, parisuhdekin saatavilla helposti kuin manulle illallinen ja sitten naiset kehtaa vielä valittaa etteivät löydä miestä.
En ole käyttänyt Tinderiä, mutta jotenkin kuvittelisin, että sekoitat nyt kaksi täysin eri asiaa, tilapäisen panoseuran haun ilman mitään vastuuta ja elämänkumppanin etsimisen vastuullisesti. Erohan on kuin yöllä ja päivällä.
Ei siellä kaikki etsi panoseuraa ja onhan se nyt selvää että paljon suurempi todennäköisyys löytää kumppani satojen tykkääjien joukosta kuin parinkymmenen.
Vierailija kirjoitti:
Älä yleistä. Hänhän sanoi ulkonäkönsä olevan asiassa merkityksellinen. Itse olen tavismaatuska ja ei tulla pokailemaan.
Itse en ole yleisen mittapuun mukaan mikään ilo silmälle. On ollut aikoja, kun olen saanut olla ihan rauhassa, vaikka olisin kaivannut kovasti miesseuraa, ja aikoja, jolloin miehiä on tullut kadullakin pyytämään treffeille. Erona näillä ajoilla on ollut itsetuntoni tila.
Kun olen ollut ahdistunut, masentunut ja uskonut ihmisten ajattelevan minusta ikävästi, ovat ihmiset myös karttaneet minua. Varmasti oloni on näkynyt luimisteluna ja outona käytöksenä, yritykseni jutella kiinnostaville miehille säälittävinä ja epätoivoisina. Kun ihminen häpeää itseään, se näkyy. Tietysti ihmisten reaktiot vielä vahvistavat tuota omaa olotilaa.
Kun taas olen ollut elämässäni onnellinen ja hymyssä suin, rohkeasti katsonut silmiin ja hymyillyt tuntemattomille lapsille, mummoille ja talonmiehille kadulla, ovat ihmiset myös oma-aloitteisesti lähestyneet minua. Se jälleen vahvistaa omaa olotilaa ja uskoa, että minä olen hyvä ja tutustumisen arvoinen.
Tutustumisen jälkeen olen molemmissa elämänvaiheissa ollut ihan sama ihminen, mutta se, kuinka ajattelee itsestään, näkyy muille ihmisille ja vaikuttaa ensivaikutelmaan. Siksi jokainen yksinäinen tarvitsisi hyviä kokemuksia muista ihmisistä, ihan minkälaisesta yhteydestä tahansa. Kun tuntee olonsa hyväksi ja hyväksytyksi, myös muut näkevät sinut niin.
Oma itsetuntoni on eheimmillään silloin, kun olen työpaikassa, jossa viihdyn ja jossa on mukavat työkaverit. Koen olevani arvokas ja omalla toiminnallani olevan väliä.
Vierailija kirjoitti:
Liivi! =mammanpoika
Ohjelmoijana ymmärrän tämän niin että liivi ei ole mammanpojan merkki! Operaattori != tarkistaa kahden muuttujan eriarvoisuutta, joten jos liivi != mammanpoika palauttaa true, tällöin liivi ei indikoi mammanpoikaa.
Vierailija kirjoitti:
Miesihminenn kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla on niin helppoa löytää parisuhde sillä tarjontaa löytyy pilvin pimein, tinderiin profiili niin on heti monta sataa tykkääjää ja siitä voi etsiä sopivaa henkilöä, mies vastaavassa tilanteessa saa noin parikymmentä tykkäystä ja siitä porukasta ei todellakaan löydy sopivaa.
Kyllä naisten elämä on helppoa, parisuhdekin saatavilla helposti kuin manulle illallinen ja sitten naiset kehtaa vielä valittaa etteivät löydä miestä.
En ole käyttänyt Tinderiä, mutta jotenkin kuvittelisin, että sekoitat nyt kaksi täysin eri asiaa, tilapäisen panoseuran haun ilman mitään vastuuta ja elämänkumppanin etsimisen vastuullisesti. Erohan on kuin yöllä ja päivällä.
Ei siellä kaikki etsi panoseuraa ja onhan se nyt selvää että paljon suurempi todennäköisyys löytää kumppani satojen tykkääjien joukosta kuin parinkymmenen.
Mietitäänpä. Jos ei halua maksaa Tinderistä, niin eikös se toimi niin, että tykkääjät näkee vain kun tulee match? Eli yksinkertaistettuna ajatusleikkinä: olen sinkkunainen ja menen Tinderiin. Selaan sen läpi kohtuullisella haarukalla ja löydän 10 miestä, jotka herättävät kiinnostuksen.
Mitä hyötyä siitä on, että niistä jäljellä olevista ehkä 90 tai vaikka 900 on antanut minulle sydämen (tai mikä se Tinderissä onkin, en tiedä kun en ole koskaan käyttänyt)? Minulla on tasan 10 miestä, joiden joukosta voin toivoa löytäväni sen, joka tykkäisi myös minusta, jolloin syntyisi match.
Äläkä ihan oikeasti ala taas selittää, kuinka naisena voisin tykätä paljon suuremmasta joukosta miehiä. Miksi alkaisin, jos he eivät kerran herätä mielenkiintoani? Jos en joka tapauksessa vaivautuisi edes tapaamaan heitä, puhumattakaan että voisin kuvitella itseni parisuhteessa ja/tai haluamassa seksiä heidän kanssaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesihminenn kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla on niin helppoa löytää parisuhde sillä tarjontaa löytyy pilvin pimein, tinderiin profiili niin on heti monta sataa tykkääjää ja siitä voi etsiä sopivaa henkilöä, mies vastaavassa tilanteessa saa noin parikymmentä tykkäystä ja siitä porukasta ei todellakaan löydy sopivaa.
Kyllä naisten elämä on helppoa, parisuhdekin saatavilla helposti kuin manulle illallinen ja sitten naiset kehtaa vielä valittaa etteivät löydä miestä.
En ole käyttänyt Tinderiä, mutta jotenkin kuvittelisin, että sekoitat nyt kaksi täysin eri asiaa, tilapäisen panoseuran haun ilman mitään vastuuta ja elämänkumppanin etsimisen vastuullisesti. Erohan on kuin yöllä ja päivällä.
Ei siellä kaikki etsi panoseuraa ja onhan se nyt selvää että paljon suurempi todennäköisyys löytää kumppani satojen tykkääjien joukosta kuin parinkymmenen.
Mietitäänpä. Jos ei halua maksaa Tinderistä, niin eikös se toimi niin, että tykkääjät näkee vain kun tulee match? Eli yksinkertaistettuna ajatusleikkinä: olen sinkkunainen ja menen Tinderiin. Selaan sen läpi kohtuullisella haarukalla ja löydän 10 miestä, jotka herättävät kiinnostuksen.
Mitä hyötyä siitä on, että niistä jäljellä olevista ehkä 90 tai vaikka 900 on antanut minulle sydämen (tai mikä se Tinderissä onkin, en tiedä kun en ole koskaan käyttänyt)? Minulla on tasan 10 miestä, joiden joukosta voin toivoa löytäväni sen, joka tykkäisi myös minusta, jolloin syntyisi match.
Äläkä ihan oikeasti ala taas selittää, kuinka naisena voisin tykätä paljon suuremmasta joukosta miehiä. Miksi alkaisin, jos he eivät kerran herätä mielenkiintoani? Jos en joka tapauksessa vaivautuisi edes tapaamaan heitä, puhumattakaan että voisin kuvitella itseni parisuhteessa ja/tai haluamassa seksiä heidän kanssaan?
Tässä sen näkee kuinka nirsoja naiset ovat, noin 900 joukosta vain 10 kelpaa. Eipä ihme että ihmiset eivät kohtaa, naiset ovat pinnallisia.
Vierailija kirjoitti:
Miesihminenn kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla on niin helppoa löytää parisuhde sillä tarjontaa löytyy pilvin pimein, tinderiin profiili niin on heti monta sataa tykkääjää ja siitä voi etsiä sopivaa henkilöä, mies vastaavassa tilanteessa saa noin parikymmentä tykkäystä ja siitä porukasta ei todellakaan löydy sopivaa.
Kyllä naisten elämä on helppoa, parisuhdekin saatavilla helposti kuin manulle illallinen ja sitten naiset kehtaa vielä valittaa etteivät löydä miestä.
En ole käyttänyt Tinderiä, mutta jotenkin kuvittelisin, että sekoitat nyt kaksi täysin eri asiaa, tilapäisen panoseuran haun ilman mitään vastuuta ja elämänkumppanin etsimisen vastuullisesti. Erohan on kuin yöllä ja päivällä.
Ei siellä kaikki etsi panoseuraa ja onhan se nyt selvää että paljon suurempi todennäköisyys löytää kumppani satojen tykkääjien joukosta kuin parinkymmenen.
Miksi? Vaikka olisi 1000 tykkääjää, jos niissä ei ole kiinnostavia, niin ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesihminenn kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla on niin helppoa löytää parisuhde sillä tarjontaa löytyy pilvin pimein, tinderiin profiili niin on heti monta sataa tykkääjää ja siitä voi etsiä sopivaa henkilöä, mies vastaavassa tilanteessa saa noin parikymmentä tykkäystä ja siitä porukasta ei todellakaan löydy sopivaa.
Kyllä naisten elämä on helppoa, parisuhdekin saatavilla helposti kuin manulle illallinen ja sitten naiset kehtaa vielä valittaa etteivät löydä miestä.
En ole käyttänyt Tinderiä, mutta jotenkin kuvittelisin, että sekoitat nyt kaksi täysin eri asiaa, tilapäisen panoseuran haun ilman mitään vastuuta ja elämänkumppanin etsimisen vastuullisesti. Erohan on kuin yöllä ja päivällä.
Ei siellä kaikki etsi panoseuraa ja onhan se nyt selvää että paljon suurempi todennäköisyys löytää kumppani satojen tykkääjien joukosta kuin parinkymmenen.
Miksi? Vaikka olisi 1000 tykkääjää, jos niissä ei ole kiinnostavia, niin ei ole.
No mene sitten baariin katsomaan juoppoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesihminenn kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla on niin helppoa löytää parisuhde sillä tarjontaa löytyy pilvin pimein, tinderiin profiili niin on heti monta sataa tykkääjää ja siitä voi etsiä sopivaa henkilöä, mies vastaavassa tilanteessa saa noin parikymmentä tykkäystä ja siitä porukasta ei todellakaan löydy sopivaa.
Kyllä naisten elämä on helppoa, parisuhdekin saatavilla helposti kuin manulle illallinen ja sitten naiset kehtaa vielä valittaa etteivät löydä miestä.
En ole käyttänyt Tinderiä, mutta jotenkin kuvittelisin, että sekoitat nyt kaksi täysin eri asiaa, tilapäisen panoseuran haun ilman mitään vastuuta ja elämänkumppanin etsimisen vastuullisesti. Erohan on kuin yöllä ja päivällä.
Ei siellä kaikki etsi panoseuraa ja onhan se nyt selvää että paljon suurempi todennäköisyys löytää kumppani satojen tykkääjien joukosta kuin parinkymmenen.
Miksi? Vaikka olisi 1000 tykkääjää, jos niissä ei ole kiinnostavia, niin ei ole.
Mitä jos tuosta ruikuttajasta tykkää vain rumat, lihavat, mt-ongelmaiset yh:t vailla elämänhallintaa, onko tosiaan parempi että tykkääjiä on 100, kuin 10? Siis 100 rumaa, ylipainosta moniongelmaista tykkääjää lisää valinnanvaraa? Miten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sauli taitaa kuitenkin olla vaativa mies? Hän on ihan ok näköinen ja varmasti saisi naisen itselleen, jos vain haluaa.
Olisi ok näköinen jos laihduttaisi 30 kg.
Eniten tässä ihmetyttää, miten hänellä on auto kun on kerran ollut työtön koko elämänsä. Aika hyvät tuet vissiin tulee. Toivottavasti hän onnistuisi saamaan vielä töitä, vaikka tämän minidokkarin avulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nepsy kirjoitti:
Työpaikan saamisesta asia käynnistyy. Nyt TE-toimiston kautta logistiikkapuolen kursseille oppisopimuksella. Roikkuvasta vatsasta pitää päästä eroon eli liikuntaa ja tarkempaa syömistä. Vaatekerta nuorekkaammaksi. Sopivaan harrastukseen kiinni. Tanssikursseilla on pulaa miehistä, ja siellä opetetaan, miten naisen kanssa voi olla lähellä. Perheen perustaminen ei taida enää onnistua, mutta parisuhde voi hyvinkin. Etsi, Sauli, naista ikäluokassa 45-50. On paljon yksinäisiä 45-50-v. naisia joita perhettä kaipaavat miehet eivät enää huoli. Tai on yksinhuoltajia, joiden lapsi tai lapset ovat jo lentämässä pesästä. Mutta työpaikka on tärkein, sillä nainen ei heti aluksi halua tilanteeseen, jossa voi joutua maksamaan miehen kustannuksia ja yhteiset huvit kariutuisivat rahapulaan.
Jos kuvailemasi remontti onnistuisi (ei onnistu), niin aivan helposti löytäisi nuoremmankin naisen, jonka kanssa perustaa perhe. Ei ole nimittäin mikään ruma mies, miehen ulkonäkö on erittäin tärkeää naisille.
Vierailija kirjoitti:
Eniten tässä ihmetyttää, miten hänellä on auto kun on kerran ollut työtön koko elämänsä. Aika hyvät tuet vissiin tulee. Toivottavasti hän onnistuisi saamaan vielä töitä, vaikka tämän minidokkarin avulla.
Autonrähjän saa vaikka muutamalla satasella. Ajelee sillä pari vuotta, minkä jälkeen ei mene katsastuksesta läpi ja ostaa sitten uuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisi ok näköinen jos laihduttaisi 30 kg.
Aivan oikein, todellakin kehityskelpoinen mies, sen näkee heti.
Painon pudottaminen antaisi myös työhaastatteluissa signaalin miehestä, joka pitää huolta itsestään. Vaikka ketään ei saisi syrjiä ulkomuotonsa takia, työnantajilla on kuitenkin jonkinlainen käsitys erilaisten sairauksien, vaivojen ja poissaolojen korrelaatiosta pahanlaiseen vyötärölihavuuteen isommassa ihmisjoukossa. Vaikka se ei saisi lain mukaan vaikuttaa valintaan millään tapaa, mitä jos kuitenkin vaikuttaa, kun on paljon hakijoita, mistä valita?
En varmaan lue enää ketjua, koska ymmärrän sen, että moni varmaan pitää minuakin jo aika epäonnistujana tyyliin :"Jokainen mielellään ottaa omasta mielestään laadukkaan miehen tai naisen". En kiistä sitä, mutta pienelläkin asiolla on vaikutusta elämään ja en tahtoisi oloni muuttuvan huonommaksi, koska nämä asiat ovat vaikeita minulle. Minä olen vielä alle 30-v nainen. En ole seurustellut koskaan ja ystäviä ei enää ole ollut pitkään aikaan. Joskus yläkoulussa pari "huonoa" kaveria, jotka kiusasivat välillä. Olin muutinkin kiusattu aina lukioon asti ja paljon pilkattiin ja arvosteltiin sekä jäin myös yksin ja kukaan ei halunnut seurassani olla. Myöhemmin tutustuin pariin ihmiseen, mutta heidänkin kanssaan kaikki loppui nopeasti, kun esim henkilö vaihtoi opiskelupaikkaa. Hekään eivät siis sillä tavallaa koskaan olleet vapaa-ajalla kanssani. Asiassa on varmaan pahinta se, että olen kuitenkin sellainen ihminen joka tahtoisi muiden seuraa ja kaipaa sitä. Minulla on kuitenkin sellainen persoona, että kaipaan kaikenlaista tekemistä ja olisin aina halunnut kavereita. Tuntuu tavallaan, että olen mennyt ihan hukkaan viettäessäni yksinäistä elämää. Toisaalta taas en voi kiistää sitä etteivät yksinäiset vuodet ja kiusaaminen olisi jättänyt paljon jälkiä ja en ole mikään rohkea enää. Nyt on vaiketa enää tutustua ja luottaa sekä yleensäkin löytää niitä ihmisiä, jotka olisivat valmiita tutustumaan minuun ja tavallaan tarvitsisivat ystävää. En ole sellainen, joka haluaa tuppaantua kenenkään seuraan väkisin ja samalla olen kuitenkin tavallinen vähän ujokin ja hiljaisempi ihminen ainakin aluksi. En siis voi tarjota mitään ihmeellistä toiselle kuitenkaan. Joskus mietin paljon sitä jos nuoruus olisi mennyt toisin ja olisin saanut kuulua porukkaan ja tavallaan kasvaa rauhassa. Miten sitten voisin nyt ja mikä olisi tilanne. Ehkä ujo olisin tietyssä mielessä silloinkin, mutta varmasti muuten rohkeampi ja olisi kuitenkin eri tilanne. Tietysti jokaisella on vastuu elämästään, mutta ymmärrän kyllä paljon yksinäisiä. Tällä hetkellä elämäni on aika ikävää monin tavoin ja vaikka siihen yksinäisyyteen kai pitäisi jo vihdoin tottua niin itse en varmaan koskaan täysin siihen totu. Ehkä se ajatus myös tuli vielä mieleen, että ehkä jokainen ihminen voisi sattumalta olla se yksinäinen jos elämässä tapahtuisi jotain sellaista mikä pistäisi sen alulle. Joku voi välttää esim kiusaaminen ja saada sillä tavalla kasvaa rauhassa ja tämä auttaa sitten aikuisena. Joku taas on kiusattuna pitkään. Toinen voi taas muuton tai jonkun muun ikävän asian takia ( esim sairastuminen, onnettomuus yms) menettää ystävänsä. Tietysti ihmisen persoona myös paljon vaikuttaa. Mieleen on jäänyt myös se, kuinka läheisten merkitys korostuu vaikeina hetkinä ja jos esim sairastuneella on läheisiä jotka välittävät niin sen merkitys on suuri. Yksinäisyys on aika pelottavakin asia joskus ja mietin monesti elämääni eteenpäin. Itse en toivo edes parisuhdetta, koska nyt en ole siihen valmis. Samalla mietin monesti kuinka helppoa jollekin on esim perustaa perhe. Minulle se taas olisi ihan mahdottomuus tällä hetkellä. Samalla ihailen paljon ihmisiä, jotka uskaltavat tehdä asioita ovat rohkeita.
Pitäisiköhän kouluissa alkaa opettaa normaalia sosiaalista kanssakäymistä, kun se niin monelle nykyään on vaikeaa. Miten esitellään itsensä, kätellään ja katsotaan silmiin. Keskustelunaiheita ventovieraiden kanssa. Tervehtiminen, puhelinkäyttäytyminen jne.
Mietin myös itse vielä sitä, että jotkut ihmiset varmasti saavat elämänsä suuntaa käännettyä. Eli jos vaikka on ollut kiusattu niin pystyykin myöhemmin rohkaistumaan ja tutustumaan ihmisiin. Ehkä siihenkin vaikuttaa paljon monet muutkin asiat ( esim millainen se ympäristö ja ne muut ihmiset ovat) ja oma persoona myöskin. Toisille taas varmaan käy huonommin ja aikaisemmat vuodet määrittävät liikaa sitä loppuelämää. Itsekin mietin sitä, että olen jäänyt jälkeen muista niin paljon ja en ole kokenut asioita mitkä ovat muille ihan tavallisia. Samalla sen kyllä ymmärtää, että itse pitäisi muuttua ja pystyä parempaan, mutta moni ei varmasti ymmärrä kuinka pitkä se matka on siihen, että pystyisin olemaan porukassa rennosti ja ilman jännitystä. Olen viettänyt vuosia niin, että olen yrittänyt olla mahdollisimman näkymätön ja nyt on vaikeaa enää muuttaa sitä. Tietysti itsetuntonikin on hyvin huono ja sekin vaikuttaa. Kaipaisin varmaan eniten niitä hyviä kokemuksia ihmisistä, mutta tuntuu ettei niitä paljon ole kertynyt tähän mennessä.
Alue: Aihe vapaa
En ole käyttänyt Tinderiä, mutta jotenkin kuvittelisin, että sekoitat nyt kaksi täysin eri asiaa, tilapäisen panoseuran haun ilman mitään vastuuta ja elämänkumppanin etsimisen vastuullisesti. Erohan on kuin yöllä ja päivällä.