Yksinäinen Sauli Paavola, 43, ei ole koskaan pitänyt ketään kädestä ja toive rakkauden löytymisestä on hiipunut

Muita viestejä lukematta, Jos on koko ajan tietokoneella tai katsoo telkkaria niin miten ihmeessä voisi löytää ystäviä tai kumppania? Jonkun nettiyhteisön joo, mutta kyllä pitäisi ne laitteet pystyä hetkeksi jättämään tyttöystävän löytääkseen.

Tää jäbä kertoo, että hänen viimeinen onnellinen hetkensä oli vuosia sitten kun kävi Ilmari Kiannon talolla. Miksei käy enää vastaavissa paikoissa, museoissa yms? Jos se toisi onnen tunteita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saulin kaltaisia kohtaloita on Suomessa tuhansia.

Eikä kaikki ole miehiä, mutta ne naiset selviytyy eikä ruikuta ympäri medioita uhriutumassa.

Kyllähän vastaavia artikkeleita tehdään myös sellaisista naisista, jotka kärsivät yksinäisyydestä. En ymmärrä miksi kiehut raivosta sen takia että joku mies kertoo yksinäisyydestä. Miksi tällainen asia menee sinulla noin pahasti ihon alle? 

Emilian tarina:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/afb0fdb8-7681-4315-8467-d3cd94bcea3a

Vierailija kirjoitti:

Surullista. Yksinäisyys on tutkimusten mukaan lisääntynyt Suomessa ihan valtavasti viimeisen 10 vuoden aikana. 

Vuonna 2016 6,9% naisista koki yksinäisyyttä. 2022 tuo luku oli noussut jo 21,8 prosenttiin!

Miehillä vastaavasti 5,8 % -> 19,0 %. 

Kyseessä on iso yhteiskunnallinen ongelma. 

(Lähde: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146766/YP2303_Laaninen%26…)

Yksinäisyydessä on se jännä piirre, että se sekä aiheutetaan että korjataan ihan itse. Elämä on riskinottoa. Mikä on pahinta, mitä peräkamaripojalle voi ihmisten seurassa tapahtua? Varmaan se, mitä muut miehet tollerolle tekevät.

Kannattaa siis valita seuransa fiksusti eikä yrittää nuoleskella itseään siihen ääliömiesten porukkaan, jolla on samat ja pahemmat ongelmat kuin itsellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saulin kaltaisia kohtaloita on Suomessa tuhansia.

Eikä kaikki ole miehiä, mutta ne naiset selviytyy eikä ruikuta ympäri medioita uhriutumassa.

Kyllähän vastaavia artikkeleita tehdään myös sellaisista naisista, jotka kärsivät yksinäisyydestä. En ymmärrä miksi kiehut raivosta sen takia että joku mies kertoo yksinäisyydestä. Miksi tällainen asia menee sinulla noin pahasti ihon alle? 

Emilian tarina:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/afb0fdb8-7681-4315-8467-d3cd94bcea3a

Emiliakin selviytyy. Hän käy töissä, tienaa leipänsä, harrastaa, tykkää olla ihmisten seurassa ja on itsenäinen aikuinen.

Sillä tavoin epäkypsä hän vielä on, että kaipaa jotakuta sydänystävää, jotka käsittääkseni ovat lapsuus- ja teini-iän ilmiö. Aikuinen ei sellaista kaipaa eikä tarvitse ja siksipä sellaisia ystävyyssuhteita on hyvin harvoilla. Pitää tajuta, että ystävyydet syntyvät ja sammuvat ja niille on aikansa ja paikkansa, eikä niiden tarvitse olla ikuisia.

Hänellä ei ole anomaliaa sosiaalisissa taidoissa, hänellä on pelkästään tunneperäinen kaipuu takaisin lapsuuteen.

Kun taas nämä yksinäiset miehet ei pysty työelämään, ei työtoveruuteen, äiti siivoaa ja ruokkii nelikymppisiä aikuisia miehiä, voi helvetti. Etkö sinä huomaa tätä eroa? Onko mielestäsi normaalia, ettei aikuinen mies osaa pestä pyykkejään, ostaa ruokatarvikkeita, valmistaa ruokaa ja siivota kotiaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surullista. Yksinäisyys on tutkimusten mukaan lisääntynyt Suomessa ihan valtavasti viimeisen 10 vuoden aikana. 

Vuonna 2016 6,9% naisista koki yksinäisyyttä. 2022 tuo luku oli noussut jo 21,8 prosenttiin!

Miehillä vastaavasti 5,8 % -> 19,0 %. 

Kyseessä on iso yhteiskunnallinen ongelma. 

(Lähde: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146766/YP2303_Laaninen%26…)

Yksinäisyydessä on se jännä piirre, että se sekä aiheutetaan että korjataan ihan itse. Elämä on riskinottoa. Mikä on pahinta, mitä peräkamaripojalle voi ihmisten seurassa tapahtua? Varmaan se, mitä muut miehet tollerolle tekevät.

Kannattaa siis valita seuransa fiksusti eikä yrittää nuoleskella itseään siihen ääliömiesten porukkaan, jolla on samat ja pahemmat ongelmat kuin itsellä.

21,8 prosenttia naisista ja 19,0 prosenttia miehistä kärsii yksinäisyydestä. Ei tämä ole sellainen ongelma, mikä ratkeaa raivoamalla "tolleromiehistä". Vaikutat suoraan sanottuna itse aika epätasapainoiselta ja onnettomalta ihmiseltä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saulin kaltaisia kohtaloita on Suomessa tuhansia.

Eikä kaikki ole miehiä, mutta ne naiset selviytyy eikä ruikuta ympäri medioita uhriutumassa.

Kyllähän vastaavia artikkeleita tehdään myös sellaisista naisista, jotka kärsivät yksinäisyydestä. En ymmärrä miksi kiehut raivosta sen takia että joku mies kertoo yksinäisyydestä. Miksi tällainen asia menee sinulla noin pahasti ihon alle? 

Emilian tarina:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/afb0fdb8-7681-4315-8467-d3cd94bcea3a

Emiliakin selviytyy. Hän käy töissä, tienaa leipänsä, harrastaa, tykkää olla ihmisten seurassa ja on itsenäinen aikuinen.

Sillä tavoin epäkypsä hän vielä on, että kaipaa jotakuta sydänystävää, jotka käsittääkseni ovat

"Sillä tavoin epäkypsä hän vielä on, että kaipaa jotakuta sydänystävää"

Siinä ei todellakaan ole mitään epäkypsää, että ihminen kaipaa merkityksellisiä ystävyyssuhteita. Päinvastoin, tuo on täysin normaalia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saulin kaltaisia kohtaloita on Suomessa tuhansia.

Eikä kaikki ole miehiä, mutta ne naiset selviytyy eikä ruikuta ympäri medioita uhriutumassa.

Kyllähän vastaavia artikkeleita tehdään myös sellaisista naisista, jotka kärsivät yksinäisyydestä. En ymmärrä miksi kiehut raivosta sen takia että joku mies kertoo yksinäisyydestä. Miksi tällainen asia menee sinulla noin pahasti ihon alle? 

Emilian tarina:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/afb0fdb8-7681-4315-8467-d3cd94bcea3a

Emiliakin selviytyy. Hän käy töissä, tienaa leipänsä, harrastaa, tykkää olla ihmisten seurassa ja on itsenäinen aikuinen.

Sillä tavoin epäkypsä hän vielä on, että kaipaa jot

"Sillä tavoin epäkypsä hän vielä on, että kaipaa jotakuta sydänystävää"

 

Siinä ei todellakaan ole mitään epäkypsää, että ihminen kaipaa merkityksellisiä ystävyyssuhteita. Päinvastoin, tuo on täysin normaalia.

On kyllä todella tunnekylmää sanoa Emilialle, että se että hän haluaisi ystävän, on epäkypsyyttä.  

Uskon että yhteiskuntamme yksinäisyysepidemia on osittain seurausta juuri tällaisen tunnekylmän ja säälimättömän elämänasenteen leviämisestä ihmisiin. 

Vierailija kirjoitti:

Sauli on ainakin vetänyt,  jos ei ole pitänyt 

:D

Vierailija kirjoitti:

Sauli on ainakin vetänyt,  jos ei ole pitänyt 

Ei tosin vaikuta mieheltä jolla olisi libido ja testotasot kovin korkealla.

Kokemattomuus on tuhonnut elämäni. En saanut kokea hitaiden tansimista diskossa. En teinirakkautta. En ensimmäistä seksikertaa. Ei kädessä pitämistä, ei pussailuja, ei mitään. Nyt, elämäni ehtoopuolella hieman alle nelikymppisenä tämän kaiken kauheus alkaa iskeä raastavasti tajuntaan, pahimmin kuin koskaan aikaisemmin. En ole minkään arvoinen, en kelpaa mihinkään, mitään ei ole enää tehtävissä. Ei ole enää mitään muuta kuin "ei mitään". Kavereita ei ole, autoa ei ole, statusta ei ole, rahaa ei ole, uraa ei ole. Ei mitään, ei mitään, ei mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Kokemattomuus on tuhonnut elämäni. En saanut kokea hitaiden tansimista diskossa. En teinirakkautta. En ensimmäistä seksikertaa. Ei kädessä pitämistä, ei pussailuja, ei mitään. Nyt, elämäni ehtoopuolella hieman alle nelikymppisenä tämän kaiken kauheus alkaa iskeä raastavasti tajuntaan, pahimmin kuin koskaan aikaisemmin. En ole minkään arvoinen, en kelpaa mihinkään, mitään ei ole enää tehtävissä. Ei ole enää mitään muuta kuin "ei mitään". Kavereita ei ole, autoa ei ole, statusta ei ole, rahaa ei ole, uraa ei ole. Ei mitään, ei mitään, ei mitään. 

Onko sulla vielä ruumiin terveys? Jos se löytyy niin voit tehdä vielä vaikka mitä, vaikka hankkia sen työpaikan ja rahaa sekä auton. Alle 40 ikä ei ole ikä eikä mikään. Vai muka elämän ehtoopuolella...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen mielellään ottaa omasta mielestään laadukkaan miehen tai naisen. Syrjäänvetäytyvät on luonnollisesti pelin ulkopuolella vaikka muuten olisi asiat kunnossa. Tämä olisi hyvä opettaa lapsille jo ekalla luokalla ettei havahdu siihen vasta nelikymppisenä.

 

Ottaisivat varmaan mielellään mutta fakta on että 70% miehistä joutuu tyytymään siihen mitä saa vaikka ei miellyttäisikään.

En usko, että miehet ovat niin avuttomia kuin väität. Sinä vain haluat ajatella niin, koska itse haaveilet instababesta.

Ei kukaan palkkaa kokematonta yli-ikäistä miestä olemattomalla työhistorialla minnekään (varsinkaan sellaiseen työpaikkaan joka edes etäisesti olisi eduksi parinhaussa). Ei 38-vuotiaana ehdi rikastua äkkiä sellaisella määrällä rahaa, että saisi naisen. Terveyttä sillä on, mutta ei silläkään mitään tee kun ei naisille kelpaa. Alkoholi ei maistu, tupakka ällöttää.

Vierailija kirjoitti:

Kokemattomuus on tuhonnut elämäni. En saanut kokea hitaiden tansimista diskossa. En teinirakkautta. En ensimmäistä seksikertaa. Ei kädessä pitämistä, ei pussailuja, ei mitään. Nyt, elämäni ehtoopuolella hieman alle nelikymppisenä tämän kaiken kauheus alkaa iskeä raastavasti tajuntaan, pahimmin kuin koskaan aikaisemmin. En ole minkään arvoinen, en kelpaa mihinkään, mitään ei ole enää tehtävissä. Ei ole enää mitään muuta kuin "ei mitään". Kavereita ei ole, autoa ei ole, statusta ei ole, rahaa ei ole, uraa ei ole. Ei mitään, ei mitään, ei mitään. 

Mistähän tuo muuten johtuu, että tuo järkyttävä tyhjyyden tunne ja hirvittäva henkinen kipu iskee just neljänkympin kulmilla?

Itse nimittäin olen myös yksinäinen ikisinkku, ja pärjäsin ikävuodet 30-40v jotenkuten, mutta nyt 41v syntymäpäivän aikoihin sellainen määrä surua ja ahdistusta iski minuun yhtäkkiä, että tein melkein jotain peruuttamatonta. Tietoisuus siitä, että tämä yksinäisyys tulee jatkumaan vielä vuosikymmeniä, musersi minut täysin. En ole koskaan itkenyt, kuten silloin itkin. 

N41

Vierailija kirjoitti:

Ei kukaan palkkaa kokematonta yli-ikäistä miestä olemattomalla työhistorialla minnekään (varsinkaan sellaiseen työpaikkaan joka edes etäisesti olisi eduksi parinhaussa). Ei 38-vuotiaana ehdi rikastua äkkiä sellaisella määrällä rahaa, että saisi naisen. Terveyttä sillä on, mutta ei silläkään mitään tee kun ei naisille kelpaa. Alkoholi ei maistu, tupakka ällöttää.

Ei rakkauden löytääkseen tarvitse olla rikas.