Lue keskustelun säännöt.
Pitäisi laihduttaa, mutta sitten koko perhe saisi kärsiä, ja mies ei suostu.
15.03.2021 |
Ei kuulemma aio lopettaa pitsaperjataita tai sipsien syömistä.
Yritin tehdä ruuaksi kasvissosekeittoa ja raejuustoa, mutta mies kitisi että haluaa oikeaa ruokaa.
En ala vieressä katsomaan, kun muut nauttii elämästä.
Mies tätä laihtumistani toivoo, en minä. Eikö hänen pitäisi tukea. Ylipainoa mulla joku 30-35kg, miehellä 10kg.
Kommentit (414)
Tuo kuulostaa melko haastavalta tilanteelta, mutta yksi keino on se, että muutat kokonaan toiselle paikkakunnalle, kunnes olet 35 kg kevyempi. Jos olet töissä, sinä voi anoa palkatonta virkavapaata ½ vuotta henkilökohtaisista syistä. Tuona aikana laihdutat ja teet pimeitä hommia, jos rahat eivät riitä. Saat samalla lomaa perheestäsi ja he sinusta. Yleensä näissä tilanteissa ei jätetä kotiin mitään yhteystietoja, osta myös ihan perus kännykkä, jolla ilmoittelet itsestäsi, jos haluat. Voi kuitenkin vain olla parempi vain olla hiljaa ja omissa oloissaan tuo ½ vuotta, äkkiä se aika kuitenkin kuluu. Mieskin on varmaan enää puolet entisestään, kun viimein palaat kotiin. Onnea laihtumisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ensinnäkin, tee terveellistä, täyttävää ruokaa niin ei tarvitse nälästä kärsiä. Netti on pullollaan appejä, jotka tekevät ruokasuunnitelmat puolestasi.
Toisekseen, voit kyllä laihduttaessakin syödä palan pizzaa kerran viikossa. Mutta vain yhden pienen palan ahtamisen sijaan. Syö jotain muuta alkuruoaksi niin ei tule ahdettua.
Ai muut saa oman kokonaisen pitsan ja mun pitäis tyytyä palaan?
Hah Hah :'D ei todellakaan
ApJos syö joka kerta ison pitsan yhdellä kertaa, niin ei ihme jos kiloja kertyy. Mun tuntemat normaalipainonaiset syö kerralla maksimissaan puolikkaan pitsan. Ei mitään älyä tuollaisessa ahtamisessa. Sin pitää kelsiä elämääsi jotain kiinnostavampaa kiin syöminen, niin jopas laihdut. Ala vaikka golfaamaan 3–4 krt viikossa, alat laihtumaan ja samalla hivenen annoskokoja pienemmäksi. Alkaa sun sohvaperunaa ottaan pattiin 😂
Täh? Kyllähän normaali aikuinen jaksaa ainakin melkein koko pitsan syödä. Minä ainakin, ja en todellakaan ole ylipainoinen, päinvastoin. Aina en halua, mutta joskus on kiva syödä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te naisette onnistutte lihoamaan? Olen mieslapsi ja elän pitsalla, energiajuotavilla ja kekseillä. Painoni pysyy 75-77 kg alueella ja en harrasta liikuntaa.
Noin se mullakin oli ennen 25 ikävuotta. Sitten alkoi paino nousta.
Jaa, olen 33 vuotias joten ikäkorttia et voi käyttää.
Jossain vaiheessa sinunkin vartalo voi päättää toisin.
Ikääntyminen ei vaikuta niin radikaalisti painonhallintaan kuin väitetään. On totta, että ikääntyessä perusaineenvaihdunta hidastuu jonkun verran, mutta näin käy niille, jotka elävät aina samalla tavalla. Eli jos liikuntatottumukset ja syömistottumukset ovat samat vuodesta toiseen, niin alkaa hitaasti lihoamaan. Tällöin fiksuinta on syödä vähemmän, yleensä 100-200 kcal vähemmän kuin vaikkapa viisi vuotta sitten.
30-vuotiaana voi olla parempi aineenvaihdunta kuin 20-vuotiaana. Olen itse esimerkkinä tällaisesta tapauksesta.
Kun olin 20-vuotias...
* söin paljon roskaruokaa 3000 kcal edestä
* ainoa liikuntamuoto oli kävely kauppaan ja kotiin
* istuin tietokoneen äärellä 14 tuntia päivässä
* olin lievästi ylipainoinen
* perusaineenvaihduntakulutukseni oli varmaan 2000 kcal luokkaa
Nyt 30-vuotiaana...
* syön terveellistä prosessoimatonta ruokaa 2500 kcal edestä
* harrastan lihasvoimaharjoittelua ja kestävyysliikuntaa kuusi tuntia viikossa ja kävelen kauppaan/töihin
* en istu pitkiä aikoja tietokoneen ääressä
* olen normaalipainoinen
* perusaineenvaihduntakulutukseni on suunnilleen 2500 kcal luokkaa
Olen parantanut aineenvaihduntaani 2000 kcal --> 2500 kcal, vaikka olen ikääntynyt.
Jep, totta tuo. On aivan mahdollista pudottaa painoaan vanhempanakin ilman suuria kärsimyksiä. Olen itse kuusikymppinen ja saanut painoa pudotettua ihan vaan hiukan pienemmillä annoksilla samaa ruokaa. Ei ole tarvittu nälkädieettiä eikä raakaa liikuntarääkkiä. Kärsivällisyys on se tärkein apukeino tässä koska sen painon pitää laskea hyvin hitaasti jotta kroppa ei mene shokkiin ja rupea säästöliekille. Noi dieetit ei toimi pääosin siksi että a) kikkaillaan ja syödään ruokaa jota ei normaalisti edes haluaisi syödä ja b) halutaan nopeita muutoksia ja vedetään kalorit ihan minimiin heti. Voihan se paino laskea, mutta kun dieetin jälkeen "saa" taas syödä lempiruokiaan, koko homma karkaa pian lapasesta ja kaikki paino tulee korkojen kanssa takaisin. Sitten masentuu ja uskoo ettei voi ikinä laihtua ja syö vielä enemmän.
Miksi vanhuksena pitää laihduttaa? Eikö se ole ihan tutkittu juttu, että vanhuksilla on hyvä olla rasvakerrosta
No älä pelkää, kyllä sitä rasvakerrosta on silti jäänyt ihan tarpeeksi vanhuuden varalle :). En minä edelleenkään ole mikään 45-kiloinen. Liikalihavuus haittaisi paljonkin ja altistaisi esim. tuki-ja liikuntaelinsairauksille, joiden hoidosta sinä veronmaksajana joutuisit sitten maksamaan kalliisti. Oli ainakin itselleni hyödyksi pudottaa paino kohtuullisiin lukemiin jotta toimintakyky säilyy ja olo muuutenkin paranee. Kyse on terveydestä, mitään mallinmittoja ei tässä tavoitella.
Huvittavaa muuten että joku pitää nykyään 60-vuotiasta "vanhuksena". Kyllä on lapsoset pudonneet totaalisesti kelkasta siitä miten ikäiseni ihmiset tänä päivänä elävät ja miltä näyttävät. Mutta ei hätää, odota sinä vaan kunnes olet itse tämän ikäinen ja sitten naurattaa jo sinuakin että mitä ihmettä mä oikein silloin aikoinaan kuvittelin.... Toisaalta, voihan olla että olet rillutellut, polttanut ja juonut terveytesi tai kuluttava työ tai jokin sairaus on vienyt sen, ja oletkin käytännössä köpöttelevä vanhus. Jos pysyy terveenä, kuusikymppinen ei kauheasti eroa neljä- tai viisikymppisestä.
Syöt samoja ruokia, mutta pienempiä annoksia. Kaikki tyytyväisiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te naisette onnistutte lihoamaan? Olen mieslapsi ja elän pitsalla, energiajuotavilla ja kekseillä. Painoni pysyy 75-77 kg alueella ja en harrasta liikuntaa.
Noin se mullakin oli ennen 25 ikävuotta. Sitten alkoi paino nousta.
Jaa, olen 33 vuotias joten ikäkorttia et voi käyttää.
Jossain vaiheessa sinunkin vartalo voi päättää toisin.
Ikääntyminen ei vaikuta niin radikaalisti painonhallintaan kuin väitetään. On totta, että ikääntyessä perusaineenvaihdunta hidastuu jonkun verran, mutta näin käy niille, jotka elävät aina samalla tavalla. Eli jos liikuntatottumukset ja syömistottumukset ovat samat vuodesta toiseen, niin alkaa hitaasti lihoamaan. Tällöin fiksuinta on syödä vähemmän, yleensä 100-200 kcal vähemmän kuin vaikkapa viisi vuotta sitten.
30-vuotiaana voi olla parempi aineenvaihdunta kuin 20-vuotiaana. Olen itse esimerkkinä tällaisesta tapauksesta.
Kun olin 20-vuotias...
* söin paljon roskaruokaa 3000 kcal edestä
* ainoa liikuntamuoto oli kävely kauppaan ja kotiin
* istuin tietokoneen äärellä 14 tuntia päivässä
* olin lievästi ylipainoinen
* perusaineenvaihduntakulutukseni oli varmaan 2000 kcal luokkaa
Nyt 30-vuotiaana...
* syön terveellistä prosessoimatonta ruokaa 2500 kcal edestä
* harrastan lihasvoimaharjoittelua ja kestävyysliikuntaa kuusi tuntia viikossa ja kävelen kauppaan/töihin
* en istu pitkiä aikoja tietokoneen ääressä
* olen normaalipainoinen
* perusaineenvaihduntakulutukseni on suunnilleen 2500 kcal luokkaa
Olen parantanut aineenvaihduntaani 2000 kcal --> 2500 kcal, vaikka olen ikääntynyt.
Jep, totta tuo. On aivan mahdollista pudottaa painoaan vanhempanakin ilman suuria kärsimyksiä. Olen itse kuusikymppinen ja saanut painoa pudotettua ihan vaan hiukan pienemmillä annoksilla samaa ruokaa. Ei ole tarvittu nälkädieettiä eikä raakaa liikuntarääkkiä. Kärsivällisyys on se tärkein apukeino tässä koska sen painon pitää laskea hyvin hitaasti jotta kroppa ei mene shokkiin ja rupea säästöliekille. Noi dieetit ei toimi pääosin siksi että a) kikkaillaan ja syödään ruokaa jota ei normaalisti edes haluaisi syödä ja b) halutaan nopeita muutoksia ja vedetään kalorit ihan minimiin heti. Voihan se paino laskea, mutta kun dieetin jälkeen "saa" taas syödä lempiruokiaan, koko homma karkaa pian lapasesta ja kaikki paino tulee korkojen kanssa takaisin. Sitten masentuu ja uskoo ettei voi ikinä laihtua ja syö vielä enemmän.
Miksi vanhuksena pitää laihduttaa? Eikö se ole ihan tutkittu juttu, että vanhuksilla on hyvä olla rasvakerrosta
No älä pelkää, kyllä sitä rasvakerrosta on silti jäänyt ihan tarpeeksi vanhuuden varalle :). En minä edelleenkään ole mikään 45-kiloinen. Liikalihavuus haittaisi paljonkin ja altistaisi esim. tuki-ja liikuntaelinsairauksille, joiden hoidosta sinä veronmaksajana joutuisit sitten maksamaan kalliisti. Oli ainakin itselleni hyödyksi pudottaa paino kohtuullisiin lukemiin jotta toimintakyky säilyy ja olo muuutenkin paranee. Kyse on terveydestä, mitään mallinmittoja ei tässä tavoitella.
Huvittavaa muuten että joku pitää nykyään 60-vuotiasta "vanhuksena". Kyllä on lapsoset pudonneet totaalisesti kelkasta siitä miten ikäiseni ihmiset tänä päivänä elävät ja miltä näyttävät. Mutta ei hätää, odota sinä vaan kunnes olet itse tämän ikäinen ja sitten naurattaa jo sinuakin että mitä ihmettä mä oikein silloin aikoinaan kuvittelin.... Toisaalta, voihan olla että olet rillutellut, polttanut ja juonut terveytesi tai kuluttava työ tai jokin sairaus on vienyt sen, ja oletkin käytännössä köpöttelevä vanhus. Jos pysyy terveenä, kuusikymppinen ei kauheasti eroa neljä- tai viisikymppisestä.
Miksi kukaan haluaisi elää yli 60v? Toinen jalka haudassa. Rollaattorilla lähikauppaan ja takas, kotipalvelu käy aamulla ja illalla. Klo 20.00 nukkumaan. Sekö on elämisen arvoista elämää? Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä9697 kirjoitti:
Syöt samoja ruokia, mutta pienempiä annoksia. Kaikki tyytyväisiä?
Paha annoskateus, ei onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te naisette onnistutte lihoamaan? Olen mieslapsi ja elän pitsalla, energiajuotavilla ja kekseillä. Painoni pysyy 75-77 kg alueella ja en harrasta liikuntaa.
Noin se mullakin oli ennen 25 ikävuotta. Sitten alkoi paino nousta.
Jaa, olen 33 vuotias joten ikäkorttia et voi käyttää.
Jossain vaiheessa sinunkin vartalo voi päättää toisin.
Ikääntyminen ei vaikuta niin radikaalisti painonhallintaan kuin väitetään. On totta, että ikääntyessä perusaineenvaihdunta hidastuu jonkun verran, mutta näin käy niille, jotka elävät aina samalla tavalla. Eli jos liikuntatottumukset ja syömistottumukset ovat samat vuodesta toiseen, niin alkaa hitaasti lihoamaan. Tällöin fiksuinta on syödä vähemmän, yleensä 100-200 kcal vähemmän kuin vaikkapa viisi vuotta sitten.
30-vuotiaana voi olla parempi aineenvaihdunta kuin 20-vuotiaana. Olen itse esimerkkinä tällaisesta tapauksesta.
Kun olin 20-vuotias...
* söin paljon roskaruokaa 3000 kcal edestä
* ainoa liikuntamuoto oli kävely kauppaan ja kotiin
* istuin tietokoneen äärellä 14 tuntia päivässä
* olin lievästi ylipainoinen
* perusaineenvaihduntakulutukseni oli varmaan 2000 kcal luokkaa
Nyt 30-vuotiaana...
* syön terveellistä prosessoimatonta ruokaa 2500 kcal edestä
* harrastan lihasvoimaharjoittelua ja kestävyysliikuntaa kuusi tuntia viikossa ja kävelen kauppaan/töihin
* en istu pitkiä aikoja tietokoneen ääressä
* olen normaalipainoinen
* perusaineenvaihduntakulutukseni on suunnilleen 2500 kcal luokkaa
Olen parantanut aineenvaihduntaani 2000 kcal --> 2500 kcal, vaikka olen ikääntynyt.
Jep, totta tuo. On aivan mahdollista pudottaa painoaan vanhempanakin ilman suuria kärsimyksiä. Olen itse kuusikymppinen ja saanut painoa pudotettua ihan vaan hiukan pienemmillä annoksilla samaa ruokaa. Ei ole tarvittu nälkädieettiä eikä raakaa liikuntarääkkiä. Kärsivällisyys on se tärkein apukeino tässä koska sen painon pitää laskea hyvin hitaasti jotta kroppa ei mene shokkiin ja rupea säästöliekille. Noi dieetit ei toimi pääosin siksi että a) kikkaillaan ja syödään ruokaa jota ei normaalisti edes haluaisi syödä ja b) halutaan nopeita muutoksia ja vedetään kalorit ihan minimiin heti. Voihan se paino laskea, mutta kun dieetin jälkeen "saa" taas syödä lempiruokiaan, koko homma karkaa pian lapasesta ja kaikki paino tulee korkojen kanssa takaisin. Sitten masentuu ja uskoo ettei voi ikinä laihtua ja syö vielä enemmän.
Miksi vanhuksena pitää laihduttaa? Eikö se ole ihan tutkittu juttu, että vanhuksilla on hyvä olla rasvakerrosta
No älä pelkää, kyllä sitä rasvakerrosta on silti jäänyt ihan tarpeeksi vanhuuden varalle :). En minä edelleenkään ole mikään 45-kiloinen. Liikalihavuus haittaisi paljonkin ja altistaisi esim. tuki-ja liikuntaelinsairauksille, joiden hoidosta sinä veronmaksajana joutuisit sitten maksamaan kalliisti. Oli ainakin itselleni hyödyksi pudottaa paino kohtuullisiin lukemiin jotta toimintakyky säilyy ja olo muuutenkin paranee. Kyse on terveydestä, mitään mallinmittoja ei tässä tavoitella.
Huvittavaa muuten että joku pitää nykyään 60-vuotiasta "vanhuksena". Kyllä on lapsoset pudonneet totaalisesti kelkasta siitä miten ikäiseni ihmiset tänä päivänä elävät ja miltä näyttävät. Mutta ei hätää, odota sinä vaan kunnes olet itse tämän ikäinen ja sitten naurattaa jo sinuakin että mitä ihmettä mä oikein silloin aikoinaan kuvittelin.... Toisaalta, voihan olla että olet rillutellut, polttanut ja juonut terveytesi tai kuluttava työ tai jokin sairaus on vienyt sen, ja oletkin käytännössä köpöttelevä vanhus. Jos pysyy terveenä, kuusikymppinen ei kauheasti eroa neljä- tai viisikymppisestä.
Miksi kukaan haluaisi elää yli 60v? Toinen jalka haudassa. Rollaattorilla lähikauppaan ja takas, kotipalvelu käy aamulla ja illalla. Klo 20.00 nukkumaan. Sekö on elämisen arvoista elämää? Ohis
Ei kuulosta 60-v elämältä vaan paremminkin yhdeksänkymppisen.
Miksei olisi elämisen arvoista elämää? Miten sinä voit sitä toisen puolesta määritellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletkos ap miettinyt tällaista. Jos jatkat herkuttelua kuten aiemmin ja sinun pitää aina saada sama ruoka/herkku kuin miehesikin niin luultavasti kuolet 5-10v miestäsi aiemmin ihan vain ylipainosi vuoksi.
Siis ajattele kuinka törkeää. Miehesi saa syödä noin 1800-3600 pizzaa/hampurilaista yms enemmän kuin sinä elämänsä aikana. Tasan ei mee onnenlahjat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te naisette onnistutte lihoamaan? Olen mieslapsi ja elän pitsalla, energiajuotavilla ja kekseillä. Painoni pysyy 75-77 kg alueella ja en harrasta liikuntaa.
Noin se mullakin oli ennen 25 ikävuotta. Sitten alkoi paino nousta.
Jaa, olen 33 vuotias joten ikäkorttia et voi käyttää.
Jossain vaiheessa sinunkin vartalo voi päättää toisin.
Ikääntyminen ei vaikuta niin radikaalisti painonhallintaan kuin väitetään. On totta, että ikääntyessä perusaineenvaihdunta hidastuu jonkun verran, mutta näin käy niille, jotka elävät aina samalla tavalla. Eli jos liikuntatottumukset ja syömistottumukset ovat samat vuodesta toiseen, niin alkaa hitaasti lihoamaan. Tällöin fiksuinta on syödä vähemmän, yleensä 100-200 kcal vähemmän kuin vaikkapa viisi vuotta sitten.
30-vuotiaana voi olla parempi aineenvaihdunta kuin 20-vuotiaana. Olen itse esimerkkinä tällaisesta tapauksesta.
Kun olin 20-vuotias...
* söin paljon roskaruokaa 3000 kcal edestä
* ainoa liikuntamuoto oli kävely kauppaan ja kotiin
* istuin tietokoneen äärellä 14 tuntia päivässä
* olin lievästi ylipainoinen
* perusaineenvaihduntakulutukseni oli varmaan 2000 kcal luokkaa
Nyt 30-vuotiaana...
* syön terveellistä prosessoimatonta ruokaa 2500 kcal edestä
* harrastan lihasvoimaharjoittelua ja kestävyysliikuntaa kuusi tuntia viikossa ja kävelen kauppaan/töihin
* en istu pitkiä aikoja tietokoneen ääressä
* olen normaalipainoinen
* perusaineenvaihduntakulutukseni on suunnilleen 2500 kcal luokkaa
Olen parantanut aineenvaihduntaani 2000 kcal --> 2500 kcal, vaikka olen ikääntynyt.
Jep, totta tuo. On aivan mahdollista pudottaa painoaan vanhempanakin ilman suuria kärsimyksiä. Olen itse kuusikymppinen ja saanut painoa pudotettua ihan vaan hiukan pienemmillä annoksilla samaa ruokaa. Ei ole tarvittu nälkädieettiä eikä raakaa liikuntarääkkiä. Kärsivällisyys on se tärkein apukeino tässä koska sen painon pitää laskea hyvin hitaasti jotta kroppa ei mene shokkiin ja rupea säästöliekille. Noi dieetit ei toimi pääosin siksi että a) kikkaillaan ja syödään ruokaa jota ei normaalisti edes haluaisi syödä ja b) halutaan nopeita muutoksia ja vedetään kalorit ihan minimiin heti. Voihan se paino laskea, mutta kun dieetin jälkeen "saa" taas syödä lempiruokiaan, koko homma karkaa pian lapasesta ja kaikki paino tulee korkojen kanssa takaisin. Sitten masentuu ja uskoo ettei voi ikinä laihtua ja syö vielä enemmän.
Miksi vanhuksena pitää laihduttaa? Eikö se ole ihan tutkittu juttu, että vanhuksilla on hyvä olla rasvakerrosta
No älä pelkää, kyllä sitä rasvakerrosta on silti jäänyt ihan tarpeeksi vanhuuden varalle :). En minä edelleenkään ole mikään 45-kiloinen. Liikalihavuus haittaisi paljonkin ja altistaisi esim. tuki-ja liikuntaelinsairauksille, joiden hoidosta sinä veronmaksajana joutuisit sitten maksamaan kalliisti. Oli ainakin itselleni hyödyksi pudottaa paino kohtuullisiin lukemiin jotta toimintakyky säilyy ja olo muuutenkin paranee. Kyse on terveydestä, mitään mallinmittoja ei tässä tavoitella.
Huvittavaa muuten että joku pitää nykyään 60-vuotiasta "vanhuksena". Kyllä on lapsoset pudonneet totaalisesti kelkasta siitä miten ikäiseni ihmiset tänä päivänä elävät ja miltä näyttävät. Mutta ei hätää, odota sinä vaan kunnes olet itse tämän ikäinen ja sitten naurattaa jo sinuakin että mitä ihmettä mä oikein silloin aikoinaan kuvittelin.... Toisaalta, voihan olla että olet rillutellut, polttanut ja juonut terveytesi tai kuluttava työ tai jokin sairaus on vienyt sen, ja oletkin käytännössä köpöttelevä vanhus. Jos pysyy terveenä, kuusikymppinen ei kauheasti eroa neljä- tai viisikymppisestä.
Miksi kukaan haluaisi elää yli 60v? Toinen jalka haudassa. Rollaattorilla lähikauppaan ja takas, kotipalvelu käy aamulla ja illalla. Klo 20.00 nukkumaan. Sekö on elämisen arvoista elämää? Ohis
Ei kuulosta 60-v elämältä vaan paremminkin yhdeksänkymppisen.
Miksei olisi elämisen arvoista elämää? Miten sinä voit sitä toisen puolesta määritellä?
60 tai 90,sama asia, eläkkeellä ja vanha
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletkos ap miettinyt tällaista. Jos jatkat herkuttelua kuten aiemmin ja sinun pitää aina saada sama ruoka/herkku kuin miehesikin niin luultavasti kuolet 5-10v miestäsi aiemmin ihan vain ylipainosi vuoksi.
Siis ajattele kuinka törkeää. Miehesi saa syödä noin 1800-3600 pizzaa/hampurilaista yms enemmän kuin sinä elämänsä aikana. Tasan ei mee onnenlahjat.
Hmmm, totta. Pitää siis aloittaa armoton salasyöminen jotta ollaan tasoissa :D
Ap
Minäkin olen ylipainoinen vaikken pizzaa syökään kirjoitti:
En usko hetkeäkään, että nainen, jolla on 35 kiloa ylipainoa on seksiä päivittäin, etenkin kun kerrot, että miehesi häpeää sinua eikä ota mukaan ystäviään tapaamaan missä on kuitenkin muut vaimot mukana. Eikä halua kanssasi harrastaa. Vai ajatteelko miehesi, että kun nöyryyttää sinua etovilla seksileikeillä, hän antaisi sinulle enemmän motiivia laihduttaa. Alkaisiko sinua kiinnostaa painon pudotus, jos teillä ei olisi lainkaan seksiä? Henkistä väkivaltaa on monenlaista.
En ole koskaan syönyt kokonaista pizzaa. Meillä syödään 1 pakastepizza neljään pekkaan. Paljon syödään kasvis ja kaalikeittoja. Silti on ylipainoa ihan riittävästi ja jopa liikaa.
Jos et keskity ruokapuoleen ja kieltoihin ollenkaan, vaan aloitat itse jonkun kivan harrastuksen. Ilman miestä, etkä sitten huoli miestä mukaan, kun kavereidesi miesten kanssa käyt vähän pelaamassa ;D
Millä sä oot sitten lihonut ylipainoiseksi, jos syöt aina vain 200 kcal edestä pizzaa ja muuten kaalikeittoja? Toivottavasti on muuten lapsille muutakin ruokaa aterialla kuin 1/4 pala pizzaa, sillä ei kasvava lapsi pitkälle pötki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Down. Eiköhän tää jankkaus jo riittäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te naisette onnistutte lihoamaan? Olen mieslapsi ja elän pitsalla, energiajuotavilla ja kekseillä. Painoni pysyy 75-77 kg alueella ja en harrasta liikuntaa.
Noin se mullakin oli ennen 25 ikävuotta. Sitten alkoi paino nousta.
Jaa, olen 33 vuotias joten ikäkorttia et voi käyttää.
Jossain vaiheessa sinunkin vartalo voi päättää toisin.
Ikääntyminen ei vaikuta niin radikaalisti painonhallintaan kuin väitetään. On totta, että ikääntyessä perusaineenvaihdunta hidastuu jonkun verran, mutta näin käy niille, jotka elävät aina samalla tavalla. Eli jos liikuntatottumukset ja syömistottumukset ovat samat vuodesta toiseen, niin alkaa hitaasti lihoamaan. Tällöin fiksuinta on syödä vähemmän, yleensä 100-200 kcal vähemmän kuin vaikkapa viisi vuotta sitten.
30-vuotiaana voi olla parempi aineenvaihdunta kuin 20-vuotiaana. Olen itse esimerkkinä tällaisesta tapauksesta.
Kun olin 20-vuotias...
* söin paljon roskaruokaa 3000 kcal edestä
* ainoa liikuntamuoto oli kävely kauppaan ja kotiin
* istuin tietokoneen äärellä 14 tuntia päivässä
* olin lievästi ylipainoinen
* perusaineenvaihduntakulutukseni oli varmaan 2000 kcal luokkaa
Nyt 30-vuotiaana...
* syön terveellistä prosessoimatonta ruokaa 2500 kcal edestä
* harrastan lihasvoimaharjoittelua ja kestävyysliikuntaa kuusi tuntia viikossa ja kävelen kauppaan/töihin
* en istu pitkiä aikoja tietokoneen ääressä
* olen normaalipainoinen
* perusaineenvaihduntakulutukseni on suunnilleen 2500 kcal luokkaa
Olen parantanut aineenvaihduntaani 2000 kcal --> 2500 kcal, vaikka olen ikääntynyt.
Jep, totta tuo. On aivan mahdollista pudottaa painoaan vanhempanakin ilman suuria kärsimyksiä. Olen itse kuusikymppinen ja saanut painoa pudotettua ihan vaan hiukan pienemmillä annoksilla samaa ruokaa. Ei ole tarvittu nälkädieettiä eikä raakaa liikuntarääkkiä. Kärsivällisyys on se tärkein apukeino tässä koska sen painon pitää laskea hyvin hitaasti jotta kroppa ei mene shokkiin ja rupea säästöliekille. Noi dieetit ei toimi pääosin siksi että a) kikkaillaan ja syödään ruokaa jota ei normaalisti edes haluaisi syödä ja b) halutaan nopeita muutoksia ja vedetään kalorit ihan minimiin heti. Voihan se paino laskea, mutta kun dieetin jälkeen "saa" taas syödä lempiruokiaan, koko homma karkaa pian lapasesta ja kaikki paino tulee korkojen kanssa takaisin. Sitten masentuu ja uskoo ettei voi ikinä laihtua ja syö vielä enemmän.
Miksi vanhuksena pitää laihduttaa? Eikö se ole ihan tutkittu juttu, että vanhuksilla on hyvä olla rasvakerrosta
No älä pelkää, kyllä sitä rasvakerrosta on silti jäänyt ihan tarpeeksi vanhuuden varalle :). En minä edelleenkään ole mikään 45-kiloinen. Liikalihavuus haittaisi paljonkin ja altistaisi esim. tuki-ja liikuntaelinsairauksille, joiden hoidosta sinä veronmaksajana joutuisit sitten maksamaan kalliisti. Oli ainakin itselleni hyödyksi pudottaa paino kohtuullisiin lukemiin jotta toimintakyky säilyy ja olo muuutenkin paranee. Kyse on terveydestä, mitään mallinmittoja ei tässä tavoitella.
Huvittavaa muuten että joku pitää nykyään 60-vuotiasta "vanhuksena". Kyllä on lapsoset pudonneet totaalisesti kelkasta siitä miten ikäiseni ihmiset tänä päivänä elävät ja miltä näyttävät. Mutta ei hätää, odota sinä vaan kunnes olet itse tämän ikäinen ja sitten naurattaa jo sinuakin että mitä ihmettä mä oikein silloin aikoinaan kuvittelin.... Toisaalta, voihan olla että olet rillutellut, polttanut ja juonut terveytesi tai kuluttava työ tai jokin sairaus on vienyt sen, ja oletkin käytännössä köpöttelevä vanhus. Jos pysyy terveenä, kuusikymppinen ei kauheasti eroa neljä- tai viisikymppisestä.
Miksi kukaan haluaisi elää yli 60v? Toinen jalka haudassa. Rollaattorilla lähikauppaan ja takas, kotipalvelu käy aamulla ja illalla. Klo 20.00 nukkumaan. Sekö on elämisen arvoista elämää? Ohis
Ei kuulosta 60-v elämältä vaan paremminkin yhdeksänkymppisen.
Miksei olisi elämisen arvoista elämää? Miten sinä voit sitä toisen puolesta määritellä?60 tai 90,sama asia, eläkkeellä ja vanha
Näin. Moni 35v uskottelee itselleen olevansa nuori, keski ikäisiä tätejä, se pitää vaan hyväksyä se oma vanhuus.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen ylipainoinen vaikken pizzaa syökään kirjoitti:
En usko hetkeäkään, että nainen, jolla on 35 kiloa ylipainoa on seksiä päivittäin, etenkin kun kerrot, että miehesi häpeää sinua eikä ota mukaan ystäviään tapaamaan missä on kuitenkin muut vaimot mukana. Eikä halua kanssasi harrastaa. Vai ajatteelko miehesi, että kun nöyryyttää sinua etovilla seksileikeillä, hän antaisi sinulle enemmän motiivia laihduttaa. Alkaisiko sinua kiinnostaa painon pudotus, jos teillä ei olisi lainkaan seksiä? Henkistä väkivaltaa on monenlaista.
En ole koskaan syönyt kokonaista pizzaa. Meillä syödään 1 pakastepizza neljään pekkaan. Paljon syödään kasvis ja kaalikeittoja. Silti on ylipainoa ihan riittävästi ja jopa liikaa.
Jos et keskity ruokapuoleen ja kieltoihin ollenkaan, vaan aloitat itse jonkun kivan harrastuksen. Ilman miestä, etkä sitten huoli miestä mukaan, kun kavereidesi miesten kanssa käyt vähän pelaamassa ;D
Millä sä oot sitten lihonut ylipainoiseksi, jos syöt aina vain 200 kcal edestä pizzaa ja muuten kaalikeittoja? Toivottavasti on muuten lapsille muutakin ruokaa aterialla kuin 1/4 pala pizzaa, sillä ei kasvava lapsi pitkälle pötki.
Niinhän ne Dr Now potilaatkin kuulemma noudattaa 1200kcal dieettiä vaikka vain lihoo lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
simppeliä - tavallaan kirjoitti:
Positiivisesti ajatellen tuossa on kyllä syöty niin paljon vararavintoa vyötäryksille, että sillä pärjää pitkälle kriisiaikoina. Ja kun itse tein 40 päivän paaston, niin en ollut edes ylipainoinen. Kun katsoo vain mm. elektrolyyttitasapainon, niin tuollaisella ylipainolla voi vetää huomattavan suuren paaston ( lääkärin valvonnassa mieluusti ) eli ruokarahaa säästyy tolkuttoman paljon. Voi positiivisesti ajatella, että on syönyt jo valmiiksi rahaa kehoonsa, jota nyt paastolla käyttää - eli vähän kuin säästöä pankkitilille on kertynyt jo ja voit sitä "tuhlata" pois mikäli haluat.
Mutta aidosti tuollaiset määrät läskiä ovat jo selvä terveyshaitta ja sukulaisille sun muille rakkaille on ikävä homma mikäli tuollaisen takia "ennenaikaisesti" lähdet delailemaan ( vaikka kuinka herkkua olisi elämä mässäämisen kanssa ). Ylipainohan on siitä "helppo homma", että se kyllä lähtee jättämällä syömättä - vaatii tahdonvoimaa tietenkin eli mikäli ei ole, niin ketohommat ja monet muut auttavat silloin. Kukaan ei ole jäänyt laihtumatta mikäli ei pahemmin syö eli pitäisi olla selvää.
Mutta pulma sitten sen laihdutuksen jälkeen on, ettei lähde uudelleen lihomaan. Eikä tietenkään kannata mennä ylilaihaksikaan ymmärrettävistä syistä. Sinullahan "ongelmaa" ei olekaan, koska et halua edes laihduttaa. Ehkä lapsien yms. takia kannattaa vielä harkita. Ukosta nyt niin väliä, kun ei kuulosta järkevältä hänkään, mutta voithan yrittää auttaa sitä "kelvotonta" ukkoasikin kelvottomassa liitossanne.
Tai sitten jatkat vain linjalla "syöminen on mun ilo" ja sekin on valinta seurauksilla. Oma elämäsi eli tee mitä teet kunhan et muita vahingoita. Yleensä riippuvuus ( alkoholi/ruoka/tupakka/ tai mikä vain ) ei ihan helpolla lähde pois, vaan vaatii jotain korvaavaa hulluutta/harrastusta/jotain tilalle.
Olin ketjupolttaja, ruoka tuli tupakan tilalle. En keksi mitään "laihduttavaa" ja helppoa riippuvuutta tän syömisen tilalle. Tupakoida en enää halua
ApLiikunta. Oikeasti terveellinen ja oikeasti hyvä ruoka. Jätä se moska ja sokerit pois niin huomaat kahden viikon päästä että sun makuaisti on muuttunut eikä se moska edes maistu enää.
Käyn kävelyllä monta kertaa päivässä koirien kanssa. Ei tuo hyvää oloa mulle. On pakollinen toimi.
Ap
Miksi koira, jos ei edes pidä ulkoilusta? Itse otin koiran seuraksi, mutta ehdottomasti myös lenkkikaveriksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te naisette onnistutte lihoamaan? Olen mieslapsi ja elän pitsalla, energiajuotavilla ja kekseillä. Painoni pysyy 75-77 kg alueella ja en harrasta liikuntaa.
Noin se mullakin oli ennen 25 ikävuotta. Sitten alkoi paino nousta.
Jaa, olen 33 vuotias joten ikäkorttia et voi käyttää.
Hahaha! Vai että ihan 33-vuotias. Olin minäkin 52-kiloinen aina tuonne 36-37 -vuotiaaksi, sitten alkoi ikä jo vaikuttaa. On se ihanaa, kun nuoruuden varmuudella tietää ja osaa IHAN KAIKEN!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööö, en edes halua laihtua, kysyin, mitä teen tuon miehen kanssa?
Voin siis laihduttaa, jos koko perhe syö niitä dieetti ruokia. Mutta siihen en ala, että itse kärsin nälkää ja syön kevyesti, kun muut nauttii hyvästä ruuasta ja täydestä vatsasta.
ApMitä hyvää ruokaa pitsa on? Pääasiassa hiilaria. Lapsille kannattaa opettaa jo nuorena terveelliset elämäntavat. Proteiini ja kasvikset pitävät nälän poissa.
Kyllä se voi olla ihan hyvää, jos tekee vaikka kukkakaalipohjalla ja katsoo mitä täytteitä päälle laittaa. Ei tarvitse luopua pitsailloista, jos vain niin haluaa, mutta ap ei taida niin haluta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan haluaisi elää yli 60v? Toinen jalka haudassa. Rollaattorilla lähikauppaan ja takas, kotipalvelu käy aamulla ja illalla. Klo 20.00 nukkumaan. Sekö on elämisen arvoista elämää? Ohis
Mick Jagger sanoi aikanaan haastattelussa, että mieluummin kuolee kuin soittaa rokkia vielä nelikymppisenä.
Arvaas, mitä tapahtui, kun Mick Jagger täytti ne maagiset 40 vuotta?
Eihän siinä perhe kärsi millään tavalla?:D