Ystävä meinasi saada hepulin kun olin kurkkaamassa hänen vaatekaappiinsa
Oltiin lähdössä viettämään iltaa muutaman kaverin kanssa. Menin ensin tämä kaverin kämpille kun asuu matkan varrella, mihin oltiin menossa. Hän sitten vielä laittaitui ja kävi vessassa, jonka aika katselin vähän paikkoja (olen toki aiemminkin olluyt hänen luonaan). Olin sitten avaamassa yhtä vaatekaappia hänen makuuhuoneessaan, kun hän tuli vessasta juuri. Sai melkein sydärin ja huusi "ÄLÄ KATO SINNE, MITÄ SÄ TEET" tms. :D
Mitä niin salaista siellä mahtoi olla. Nyt jäi oikein mietityttämään. 😲
Kommentit (186)
Ikinä varmaan ei ole ollut näin yksimielistä ketjua palstalla 😁
Vierailija kirjoitti:
Ikinä varmaan ei ole ollut näin yksimielistä ketjua palstalla 😁
Ehkä tosiaan ei ole ollut yhtä yksimielistä ketjua.. Mutta hyvähän se on että suurin osa (pois lukien muutama vänkääjä/ap) tuomitsee toisten kaappien tutkimisen?
Sen sijaan ihmettelen miten nuo jotkut ovat kasvaneet aikuisikään asti pitäen ihan ok toimintana, että toisten kaapeille saa mennä?
Vierailija kirjoitti:
Minä olin juuri tuollainen nuuskijalapsi, ja kotona kyllä asetettiin rajat, mutta olin vain todella utelias. Ihmettelen täällä esiintynyttä, niin voimakasta reaktiota. "Olisi entinen kaveri" tms. Ihanko oikeasti katkaisisitte välit hyvään ystävään tuollaisen takia? Kuten sanoin, olin nuuskijalapsi, mutta en nuuskija-aikuinen, vaikka se uteliaisuus elää minussa edelleen ja minkäs teet. Ei kyllä silti tulisi mieleenkään flipata noin pahasti johonkin vaatekaappiin kurkistamisesta.
No kyllä minulla ainakin flippaisi ja pahasti! Perusteluja asiaan:
Pidän kotonani esillä (esim pöydillä) niitä tavaroita ja esineitä, joita myös vieraiden on lupa tutkia. Poislukien luonnollisesti kännykkä ja muut älylaitteet... Kaappeihin laitan kaiken sen, mitä en esittele vieraille.
On intiimejä asioita, epikriisejä, ties mitä henkilökohtaista... En vain halua, että kukaan penkoo kaappejani!!! Suljettu ovi olipa se kaapin tai makuuhuoneen (pois lukien toki vessa, jota vieraat tietenkin saavat käyttää) on viesti, ettei vieraiden ole ok mennä penkomaan!
Kysyttäessä asia onneri, saatan itse (riippuen kaapista ja sen sisällöstä) näyttää vieraalle, mutta vain jos asia on minulle ok. Kaappien omatoiminen tutkiminen on nuuskimista:(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkohan tän on taas (toivottavasti) provo olla, mutta...
Tykkäisitkö ite, että sun kaappeihin kurkittais ilman lupaa? Ite en tykkäis, vaikka mitään salattavaa siä ei oiskaan. Lentäisit ulos mun asunnosta etkä enää olisi tervetullut kotiini.
Ei haittaisi. Ei mulla ole mitään salattavaa.
Periaatteessa minua ja kotirauhaani kunnioittamatonta käytöstä. En hyväksy.
Mä en tutki kaappeja mutta sormella vetäsen kaappien päältä niin näkee onko siivottu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olin juuri tuollainen nuuskijalapsi, ja kotona kyllä asetettiin rajat, mutta olin vain todella utelias. Ihmettelen täällä esiintynyttä, niin voimakasta reaktiota. "Olisi entinen kaveri" tms. Ihanko oikeasti katkaisisitte välit hyvään ystävään tuollaisen takia? Kuten sanoin, olin nuuskijalapsi, mutta en nuuskija-aikuinen, vaikka se uteliaisuus elää minussa edelleen ja minkäs teet. Ei kyllä silti tulisi mieleenkään flipata noin pahasti johonkin vaatekaappiin kurkistamisesta.
No kyllä minulla ainakin flippaisi ja pahasti! Perusteluja asiaan:
Pidän kotonani esillä (esim pöydillä) niitä tavaroita ja esineitä, joita myös vieraiden on lupa tutkia. Poislukien luonnollisesti kännykkä ja muut älylaitteet... Kaappeihin laitan kaiken sen, mitä en esittele vieraille.
On intiimejä asioita, epikriisejä, ties mitä henkilökohtaista... En vain halua, että kukaan penkoo kaappejani!!! Suljettu ovi olipa se kaapin tai makuuhuoneen (pois lukien toki vessa, jota vieraat tietenkin saavat käyttää) on viesti, ettei vieraiden ole ok mennä penkomaan!
Kysyttäessä asia onneri, saatan itse (riippuen kaapista ja sen sisällöstä) näyttää vieraalle, mutta vain jos asia on minulle ok. Kaappien omatoiminen tutkiminen on nuuskimista:(
Niinkin tyhmiä ihmisiä on, että oikein pyytävät näyttämään makuuhuoneen vaikka sen ovi on kiinni. Minä olen aina kysynyt, että mitä sinä olet sieltä oikein vailla?
Tulen erilaisesta kodista, jossa ei edes ollut soveliasta istua toisen vuoteelle jos nyt ei ollut pikkulapsesta kyse. Se, että aikuinen kyläilijä haluaa tutkia niin henkilökohtaista tilaa kuin makuuhuonetta on mielestäni omituista ja loukkaavaakin. Siinä halutaan tavallaan kävellä minun ylitseni.
Vierailija kirjoitti:
Mä en tutki kaappeja mutta sormella vetäsen kaappien päältä niin näkee onko siivottu.
Sama! Tämä paljastaa sottapytyt! Suurimmalla osalla pölyä kaappien päällä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olin juuri tuollainen nuuskijalapsi, ja kotona kyllä asetettiin rajat, mutta olin vain todella utelias. Ihmettelen täällä esiintynyttä, niin voimakasta reaktiota. "Olisi entinen kaveri" tms. Ihanko oikeasti katkaisisitte välit hyvään ystävään tuollaisen takia? Kuten sanoin, olin nuuskijalapsi, mutta en nuuskija-aikuinen, vaikka se uteliaisuus elää minussa edelleen ja minkäs teet. Ei kyllä silti tulisi mieleenkään flipata noin pahasti johonkin vaatekaappiin kurkistamisesta.
Voisitko ottaa ystävän lompakosta 20 e? Lukea hänen pöydällään olevan palkkalaskelman, kun hän on suihkussa? Lukea viestit puhelimesta? Sovittaa hänen vaatteitaan ilman lupaa?
Vastaus kaikkeen on EI, enkä olisi tehnyt näin lapsenakaan. Minusta on kuitenkin kylässä aina kiva esimerkiksi katsella kirjahylly läpi ja katsoa millaisia esineitä hyllyissä on, esimerkiksi. Lapsena saatoin joskus avata myös jonkun lipaston, kun halusin nähdä mitä siellä on. Aikuisena en tietenkään enää tee niin. Tarkoitus ei ollut ihmetellä sitä, miksi ihmiset pettyvät tällaiseen käytökseen, vaan reaktioiden voimakkuutta. Ehkä kaappien availussa on kyse samasta rajattomuudesta kuin varastamisessa, mutta ne ovat mielestäni silti 2 ihan eri asiaa. Varastaminen on mielestäni paljon pahempi asia, ja sellaisesta voisin jättää ystävän.
Mitä teet sillä tiedolla, mitä laatikoissa jne on? Odotatko löytäväsi jotain, mistä sitten juoruta eteenpäin?
En tekisi tiedolla mitään, ja todennäköisesti unohtaisin kaapin sisällön saman tien. En ole juoruavaa tyyppiä. Selvästi uteliaisuus on paheksuttu piirre, elleivät kaikki alapeukut liittyneet juuri tuohon lapsuuden taipumukseen oikeasti avata ne ovet. Uteliaisuus on eri asia kuin pahansuopuus tai rajattomuus, mutta pienellä lapsella varsinkin 2 viimeistä voivat mennä joskus sekaisin.
Utelias ihminen on tungetteleva ja rajaton, ja sellaisena todella epäluotettava. Uteliaisuus on jo yksinään paheksuttava piirre. On juu ihan eri asia, kun on lapsesta kysymys, mutta siinäkin tapauksessa on aikuisten tehtävä kertoa, että toisten kaapeille ei mennä luvatta tonkimaan.
Aikuisen tonkijan kohdalla asia onkin sikäli eri, että hänen tulee jo ymmärtää sanomattakin. On ihan sama, onko hän vain utelias, vai liittyykö muitakin ikäviä luonteenpiirteitä mukaan. Toisten tavaroihin ja kaappeihin ei kosketa. Ihme juttu, jos olet aikuiseksi kasvanut saamatta tästä tietoa.En kyllä ymmärrä tätä, että uteliaisuus olisi itsessään pahasta. Uteliaisuus on yksi ominaisuus, oma entiteettinsä, ei se oli synonyymi rajattomuudelle tai tungettelevuudelle. Esimerkiksi moni tutkija on utelias, ja siinä työssä siitä on hyötyä. Ei myöskään ole mitään "työuteliaisuutta", vaan utelias on utelias aina. Ei se silti tarkoita, että on moukka tai rajaton tungettelija.
Eli jos kaverisi yllättäisi sinut kaappejaan tonkimasta, hän ei saisi pitää sinua moukkana, koska satut nyt vaan olemaan utelias ja tutkivainen luonne? Mitä schaissea. Aikuinen ihminen osaa hillitä uteliaisuutensa, se kun ei ole mikään vietti, joka ajaa hallitsemattomasti eteenpäin. Kyseessä ovat yksinkertaisesti käytöstavat.
Tutkijan uteliaisuudella ei ole mitään tekemistä kaappien availijan kanssa.
Kaikki tuomitsevat kaappien avaamiset, mutta tässä olikin kyse uteliaisuudesta luonteenpiirtenä. Ei se välttämättä johda mihinkään kaappien avaamiseen. Ihmettelin sitä, miten täällä tunnutaan tuomitsevan pelkkä uteliaisuus sinänsä, vaikka siitä ei seuraisi mitään huonoa käytöstä. Ymmärrän, että ihmiset tuomitsevat esimerkiksi kateuden tai epärehellisyyden, mutta uteliaisuus ei itsessään ole minusta negatiivinen ominaisuus.
Ei ole vaatekaapissa mitään salattavaa, mutta kyllä menisi luotto ystävään, joka sitä alkaisi kurkkia.
Luotto menisi täysin, normaalit ihmiset eivät urki toisten kaappeihin.
Vierailija kirjoitti:
Mä en tutki kaappeja mutta sormella vetäsen kaappien päältä niin näkee onko siivottu.
No minulla siivoamattomat kaapit, mutta eipä ole ok tapa tuokaan. Yksi vanha sukulaismies harrastaa samaa, eli kaappien tai huoneiden ovien kokeilua, että onko pölyä.
Törkeää mielestäni.. Plus ihan riittävästi siivottavaa koko ajan lapsiperheessä, tällä hetkellä perussiisteys ja ne PYYKIT ovat prioriteetti numero yksi.. Jahka saan pyykkivuoren joskus kukistettua, on aika juhlaannja kaappien siivoamiseen.
Mutta miksi joku haluaa kyylätä toisten siisteys tasoa noin? Eikö perussiisti asunto muka riitä, harvempi ehtii ja jaksaa siivota kaappeja viikottain. Ainakaan jos käy töissä/on lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Mä en tutki kaappeja mutta sormella vetäsen kaappien päältä niin näkee onko siivottu.
Ja miksi se pitäisi olla siivottu juuri sillä hetkellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olin juuri tuollainen nuuskijalapsi, ja kotona kyllä asetettiin rajat, mutta olin vain todella utelias. Ihmettelen täällä esiintynyttä, niin voimakasta reaktiota. "Olisi entinen kaveri" tms. Ihanko oikeasti katkaisisitte välit hyvään ystävään tuollaisen takia? Kuten sanoin, olin nuuskijalapsi, mutta en nuuskija-aikuinen, vaikka se uteliaisuus elää minussa edelleen ja minkäs teet. Ei kyllä silti tulisi mieleenkään flipata noin pahasti johonkin vaatekaappiin kurkistamisesta.
Voisitko ottaa ystävän lompakosta 20 e? Lukea hänen pöydällään olevan palkkalaskelman, kun hän on suihkussa? Lukea viestit puhelimesta? Sovittaa hänen vaatteitaan ilman lupaa?
Vastaus kaikkeen on EI, enkä olisi tehnyt näin lapsenakaan. Minusta on kuitenkin kylässä aina kiva esimerkiksi katsella kirjahylly läpi ja katsoa millaisia esineitä hyllyissä on, esimerkiksi. Lapsena saatoin joskus avata myös jonkun lipaston, kun halusin nähdä mitä siellä on. Aikuisena en tietenkään enää tee niin. Tarkoitus ei ollut ihmetellä sitä, miksi ihmiset pettyvät tällaiseen käytökseen, vaan reaktioiden voimakkuutta. Ehkä kaappien availussa on kyse samasta rajattomuudesta kuin varastamisessa, mutta ne ovat mielestäni silti 2 ihan eri asiaa. Varastaminen on mielestäni paljon pahempi asia, ja sellaisesta voisin jättää ystävän.
Mitä teet sillä tiedolla, mitä laatikoissa jne on? Odotatko löytäväsi jotain, mistä sitten juoruta eteenpäin?
En tekisi tiedolla mitään, ja todennäköisesti unohtaisin kaapin sisällön saman tien. En ole juoruavaa tyyppiä. Selvästi uteliaisuus on paheksuttu piirre, elleivät kaikki alapeukut liittyneet juuri tuohon lapsuuden taipumukseen oikeasti avata ne ovet. Uteliaisuus on eri asia kuin pahansuopuus tai rajattomuus, mutta pienellä lapsella varsinkin 2 viimeistä voivat mennä joskus sekaisin.
Utelias ihminen on tungetteleva ja rajaton, ja sellaisena todella epäluotettava. Uteliaisuus on jo yksinään paheksuttava piirre. On juu ihan eri asia, kun on lapsesta kysymys, mutta siinäkin tapauksessa on aikuisten tehtävä kertoa, että toisten kaapeille ei mennä luvatta tonkimaan.
Aikuisen tonkijan kohdalla asia onkin sikäli eri, että hänen tulee jo ymmärtää sanomattakin. On ihan sama, onko hän vain utelias, vai liittyykö muitakin ikäviä luonteenpiirteitä mukaan. Toisten tavaroihin ja kaappeihin ei kosketa. Ihme juttu, jos olet aikuiseksi kasvanut saamatta tästä tietoa.En kyllä ymmärrä tätä, että uteliaisuus olisi itsessään pahasta. Uteliaisuus on yksi ominaisuus, oma entiteettinsä, ei se oli synonyymi rajattomuudelle tai tungettelevuudelle. Esimerkiksi moni tutkija on utelias, ja siinä työssä siitä on hyötyä. Ei myöskään ole mitään "työuteliaisuutta", vaan utelias on utelias aina. Ei se silti tarkoita, että on moukka tai rajaton tungettelija.
Eli jos kaverisi yllättäisi sinut kaappejaan tonkimasta, hän ei saisi pitää sinua moukkana, koska satut nyt vaan olemaan utelias ja tutkivainen luonne? Mitä schaissea. Aikuinen ihminen osaa hillitä uteliaisuutensa, se kun ei ole mikään vietti, joka ajaa hallitsemattomasti eteenpäin. Kyseessä ovat yksinkertaisesti käytöstavat.
Tutkijan uteliaisuudella ei ole mitään tekemistä kaappien availijan kanssa.Kaikki tuomitsevat kaappien avaamiset, mutta tässä olikin kyse uteliaisuudesta luonteenpiirtenä. Ei se välttämättä johda mihinkään kaappien avaamiseen. Ihmettelin sitä, miten täällä tunnutaan tuomitsevan pelkkä uteliaisuus sinänsä, vaikka siitä ei seuraisi mitään huonoa käytöstä. Ymmärrän, että ihmiset tuomitsevat esimerkiksi kateuden tai epärehellisyyden, mutta uteliaisuus ei itsessään ole minusta negatiivinen ominaisuus.
No miten kateellisuus on huono, jos sen pystyy vähintään itselleen myöntämään ja ei aiheuta mitään pahaa muille? Pelkkä päänsisäinen juttu, joka auttaa motivoinnissa muutokseen. Uteliaisuus ei ole myöskään paha, mutta on jos siihen liittyy häiriökäytöstä kuten urkkimista ja juorujen kalastelua.
Itse pidän vaatekaapissa piilossa tärkeitä asiakirjoja, kuten esim. potilaspapereitani. Ne sisätävät todella henkilökohtaista tietoa, jota en halua jakaa kuin hyvin harvoille. Eräs kaverini nuuski niitä kerran ollessaan luonani yötä. Entinen kaveri nykyään. Ei tulisi mieleenkään availla toisten kaappeja ja laatikoita siis ilman lupaa..Jokaisella on oikeus yksityisyyteensä.
Huushollin penkojat on totaalinen turn out. Hävytöntä. Kuulin yhdestä tyypistä, joka oli yökylässä isäntäväen nukkuessa penkonu huushollia. Pitää olla tosi kipiä ja pipi tyyppi!
Luottamus kun menee, niin ei takaisin tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olin juuri tuollainen nuuskijalapsi, ja kotona kyllä asetettiin rajat, mutta olin vain todella utelias. Ihmettelen täällä esiintynyttä, niin voimakasta reaktiota. "Olisi entinen kaveri" tms. Ihanko oikeasti katkaisisitte välit hyvään ystävään tuollaisen takia? Kuten sanoin, olin nuuskijalapsi, mutta en nuuskija-aikuinen, vaikka se uteliaisuus elää minussa edelleen ja minkäs teet. Ei kyllä silti tulisi mieleenkään flipata noin pahasti johonkin vaatekaappiin kurkistamisesta.
Voisitko ottaa ystävän lompakosta 20 e? Lukea hänen pöydällään olevan palkkalaskelman, kun hän on suihkussa? Lukea viestit puhelimesta? Sovittaa hänen vaatteitaan ilman lupaa?
Vastaus kaikkeen on EI, enkä olisi tehnyt näin lapsenakaan. Minusta on kuitenkin kylässä aina kiva esimerkiksi katsella kirjahylly läpi ja katsoa millaisia esineitä hyllyissä on, esimerkiksi. Lapsena saatoin joskus avata myös jonkun lipaston, kun halusin nähdä mitä siellä on. Aikuisena en tietenkään enää tee niin. Tarkoitus ei ollut ihmetellä sitä, miksi ihmiset pettyvät tällaiseen käytökseen, vaan reaktioiden voimakkuutta. Ehkä kaappien availussa on kyse samasta rajattomuudesta kuin varastamisessa, mutta ne ovat mielestäni silti 2 ihan eri asiaa. Varastaminen on mielestäni paljon pahempi asia, ja sellaisesta voisin jättää ystävän.
Mitä teet sillä tiedolla, mitä laatikoissa jne on? Odotatko löytäväsi jotain, mistä sitten juoruta eteenpäin?
En tekisi tiedolla mitään, ja todennäköisesti unohtaisin kaapin sisällön saman tien. En ole juoruavaa tyyppiä. Selvästi uteliaisuus on paheksuttu piirre, elleivät kaikki alapeukut liittyneet juuri tuohon lapsuuden taipumukseen oikeasti avata ne ovet. Uteliaisuus on eri asia kuin pahansuopuus tai rajattomuus, mutta pienellä lapsella varsinkin 2 viimeistä voivat mennä joskus sekaisin.
Utelias ihminen on tungetteleva ja rajaton, ja sellaisena todella epäluotettava. Uteliaisuus on jo yksinään paheksuttava piirre. On juu ihan eri asia, kun on lapsesta kysymys, mutta siinäkin tapauksessa on aikuisten tehtävä kertoa, että toisten kaapeille ei mennä luvatta tonkimaan.
Aikuisen tonkijan kohdalla asia onkin sikäli eri, että hänen tulee jo ymmärtää sanomattakin. On ihan sama, onko hän vain utelias, vai liittyykö muitakin ikäviä luonteenpiirteitä mukaan. Toisten tavaroihin ja kaappeihin ei kosketa. Ihme juttu, jos olet aikuiseksi kasvanut saamatta tästä tietoa.En kyllä ymmärrä tätä, että uteliaisuus olisi itsessään pahasta. Uteliaisuus on yksi ominaisuus, oma entiteettinsä, ei se oli synonyymi rajattomuudelle tai tungettelevuudelle. Esimerkiksi moni tutkija on utelias, ja siinä työssä siitä on hyötyä. Ei myöskään ole mitään "työuteliaisuutta", vaan utelias on utelias aina. Ei se silti tarkoita, että on moukka tai rajaton tungettelija.
Eli jos kaverisi yllättäisi sinut kaappejaan tonkimasta, hän ei saisi pitää sinua moukkana, koska satut nyt vaan olemaan utelias ja tutkivainen luonne? Mitä schaissea. Aikuinen ihminen osaa hillitä uteliaisuutensa, se kun ei ole mikään vietti, joka ajaa hallitsemattomasti eteenpäin. Kyseessä ovat yksinkertaisesti käytöstavat.
Tutkijan uteliaisuudella ei ole mitään tekemistä kaappien availijan kanssa.Kaikki tuomitsevat kaappien avaamiset, mutta tässä olikin kyse uteliaisuudesta luonteenpiirtenä. Ei se välttämättä johda mihinkään kaappien avaamiseen. Ihmettelin sitä, miten täällä tunnutaan tuomitsevan pelkkä uteliaisuus sinänsä, vaikka siitä ei seuraisi mitään huonoa käytöstä. Ymmärrän, että ihmiset tuomitsevat esimerkiksi kateuden tai epärehellisyyden, mutta uteliaisuus ei itsessään ole minusta negatiivinen ominaisuus.
Olen tavannut elämässäni "uteliaita" ihmisiä ja valitettavasti se on luonteenpiirre, mikä herättää lähinnä ahdistusta..
Ei luottamus rakennu siihen, että toinen ripustautuu uteliaana tutkimaan kotonasi heti paikkoja/kysele ties mitä henkilökohtaista yms. Tämmöisiä ihmisiä on ja uteliaisuus luonteenpiirteenä ei kaunista ketään.
Vie kauan tutustua uusiin ihmisiin niin hyvin, että näihin voi luottaa ja uskoutua. Uteliaat eivät herätä luottamusta, päinvastoin herää ajatus juoruilijasta tms..
Eli ei millään pahalla, mutta uteliaisuus ei oikeasti ole mikään hieno luonteenpiirre, ihan kuten epärehellisyys jne eivät ole hienoja piirteitä ihmisessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkohan tän on taas (toivottavasti) provo olla, mutta...
Tykkäisitkö ite, että sun kaappeihin kurkittais ilman lupaa? Ite en tykkäis, vaikka mitään salattavaa siä ei oiskaan. Lentäisit ulos mun asunnosta etkä enää olisi tervetullut kotiini.
Ei haittaisi. Ei mulla ole mitään salattavaa.
Olet valmis kuuluttamaan sitten henkilökohtaiset asiasi kaikille vai? Jos sulla ei kerran ole mitään salattavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muiden ihmisten kaappien penkojat ovat vastenmielistä porukkaa 🤢🤮
Väitätkö tosissasi, ettet ole koskaan kurkannut vieraana ollessasi kylpyhuoneen kaappiin? Sieltä löytyy vaikka mitä aarteita.. MT-lääkkeitä, aikuisten leluja jne. Mitä ei osaisi odottaa.
Olisipa vastenmielistä, jos joku kaveri katselisi minun mt-lääkkeitäni ja pitäisi niitä jonain "aarteena". Kavereillasi on oikeus yksityisyyteen. OIkein tuo sanavalintakin, "aarteita", ihan kuin sulla olisi oikeus tietää kavereistasi jotain salaista, mitä he eivät itse halua jakaa.
Järkyttävää. Toisten tavaroita ja papereita EI tutkita, lueta eikä oteta!
Vaikka oisi ollutkin, ei se poista sitä, että alunperinkään ap:n ei oisi pitänyt mennä luvatta kaapeille. Ihan sama miksi, mutta tuollaista ei vaan tehdä.