Miten kannustaa aikuista lasta muuttamaan kotoa?

Älä painosta, se on tärkein asia. Tue hänen itseluottamustaan. Helpommin sanottu kuin tehty, jos lapsella on vaikka masennus. Nyt pandemian aikana omilleen muuttaminen ei ole yksinkertainen asia, siinä on jumissa sitten yksin omassa kämpässä ja yhteyden pitäminen vanhempiin ja ystäviin on rajattua. Ehkä voisi olla parempi siirtää projekti kokonaan ensi syksyyn, jolloin toivon mukaan pandemiatilannekin on jo helpompi?

Saa asua lapsuudenkodissaan niin pitkään kuin haluaa, sanoit jo alussa.

Eli nuori ei tule muuttamaan.

Vierailija kirjoitti:

Älä painosta, se on tärkein asia. Tue hänen itseluottamustaan. Helpommin sanottu kuin tehty, jos lapsella on vaikka masennus. Nyt pandemian aikana omilleen muuttaminen ei ole yksinkertainen asia, siinä on jumissa sitten yksin omassa kämpässä ja yhteyden pitäminen vanhempiin ja ystäviin on rajattua. Ehkä voisi olla parempi siirtää projekti kokonaan ensi syksyyn, jolloin toivon mukaan pandemiatilannekin on jo helpompi?

Kiitos vastauksesta. Näin olen yrittänytkin toimia.

Lapsella olisi kyllä kaveri, jonka kanssa hommata asunto, eli aivan yksin hänen ei tarvitsisi muuttaa. Silti häntä ahdistaa ajatus. Välillä on ihan innoissaan, sitten jänistää taas. Harmittaa hänen itsensä takia tuo, koska se syö hänen omaa itseluottamustaan, että ei uskallakaan sitten toteuttaa unelmiaan omasta kodista.

Ap

Kaffepulla kirjoitti:

Saa asua lapsuudenkodissaan niin pitkään kuin haluaa, sanoit jo alussa.

Eli nuori ei tule muuttamaan.

No enpä tiedä, kyllä useimmilla on kumminkin aivan sisäsyntyinen halu itsenäistyä ja päättää omasta elämästään ja kodistaan. Mistään ankeasta leipää-ja-vettä-elämästäkään kun ei olisi kyse, tuemme kyllä taloudellisesti.

Pakottamista en kumminkaan voi harjoittaa.

Ap

Lapsen ikä?

Ehkä koronatilanteen takia kuitenkin tilanne tuntuu vielä epävarmemmalta? Onko lapsesi tunnollinen ihminen, joka on jo laskenut kulujaan ja sen takia tuntuu epävarmalta, kun ei tiedä, kuinka hoitaa vuokra ja muut maksut?

Miten muut elämän suunnitelmat, jos kokee menevänsä tavoitteitansa kohti niin silloin varmasti muutto tulee kuulumaan samaan pakettiin. Mutta siitä päästääkin taas siihen, jos koronan takia pitää asioita epävarmana.

Kotona on nyt koronaoloissa varmasti helpompaa ja mukavampaa asua, palvelu pelaa ja seuraa piisaa. Mäkin suosittelen ottamaan aikalisän syksyyn ja katsomaan sitten uudelleen. Onko sun lapsesi hoidossa mielenterveytensä takia, kannusta prosessoimaan noita pelkoja siellä?

Miksi ap ei kerro lapsen ikää vaikka kysytään?

Vierailija kirjoitti:

Ehkä koronatilanteen takia kuitenkin tilanne tuntuu vielä epävarmemmalta? Onko lapsesi tunnollinen ihminen, joka on jo laskenut kulujaan ja sen takia tuntuu epävarmalta, kun ei tiedä, kuinka hoitaa vuokra ja muut maksut?

Miten muut elämän suunnitelmat, jos kokee menevänsä tavoitteitansa kohti niin silloin varmasti muutto tulee kuulumaan samaan pakettiin. Mutta siitä päästääkin taas siihen, jos koronan takia pitää asioita epävarmana.

Taloudellinen puoli ei ole ongelma. Mutta hän on arka ja kärsii mielenterveyden ongelmista, muutos pelottaa.

Eikä siis kenelläkään ole ollut omien lastensa kanssa tällaisia ongelmia? Omakohtaisia kokemuksia kenelläkään?

Ap

Onko hän viettänyt aikaa/öitä yksin kotona? Onko hän tehnyt itse ruokaa ja käynyt kaupassa? Onko hän osallistunut siivoukseen, onko hänellä omia vastuualueita kodinhoidossa? Hoitaako hän itse omat viralliset asiansa? Varmaan kannattaa katsoa tuollaiset perusasiat kuntoon, kun lapsesi huomaa pärjäävänsä noissa, niin ei itsenäistymisessä ole enää mitään pelottavaa.

Vierailija kirjoitti:

Kotona on nyt koronaoloissa varmasti helpompaa ja mukavampaa asua, palvelu pelaa ja seuraa piisaa. Mäkin suosittelen ottamaan aikalisän syksyyn ja katsomaan sitten uudelleen. Onko sun lapsesi hoidossa mielenterveytensä takia, kannusta prosessoimaan noita pelkoja siellä?

On hän terapiassa ja on ottanut asian esillekin, täytyy kehottaa juttelemaan lisää.

Ap

Onko se lapsi 19 vai 29?

Vierailija kirjoitti:

Onko hän viettänyt aikaa/öitä yksin kotona? Onko hän tehnyt itse ruokaa ja käynyt kaupassa? Onko hän osallistunut siivoukseen, onko hänellä omia vastuualueita kodinhoidossa? Hoitaako hän itse omat viralliset asiansa? Varmaan kannattaa katsoa tuollaiset perusasiat kuntoon, kun lapsesi huomaa pärjäävänsä noissa, niin ei itsenäistymisessä ole enää mitään pelottavaa.

On. Ruokaa ei kauheasti tee itse. Monissa asioissa kaipaa kyllä äidin henkistä tukea ja neuvoja.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Lapsen ikä?

20

Ap

No anna se lapsen olla kotona vielä ihan rauhassa, ilman että tuntee painetta muuttaa.

Vierailija kirjoitti:

No anna se lapsen olla kotona vielä ihan rauhassa, ilman että tuntee painetta muuttaa.

Ilman muuta saa olla kotona, tuo toive omasta kodista on alkujaan hänestä itsestään. Välillä on innoissaan ja suunnittelee ja hakee asuntoilmoituksia ja sitten viime hetkellä lyö jarrut päälle ja ahdistuu.

Lähinnä siis hänen itsensä kannalta olisi hyvä, jos rohkaistuisi toteuttamaan oman unelmansa.

Ap

Poikani muutti muutamaksi kuukaudeksi luokseni kun opiskelu päättyi. Minä totesin hänelle lopulta suoraan, että nyt riittää, ja hän totesi saman. Välit on hyvät edelleen.

Onko nuorella opiskelupaikka?

Minulla on samanlaisia kokemuksia omasta pojastani. Muutti kotoa vasta usemman vuoden vanhempana kuin ap:n lapsi. On aina tukeutunut aika lailla kaikessa meihin vanhempiinsa, joten ei se oikeastaan mikään yllätys ollut, että oman elämän aloittaminen vei aikaa. Ei minulla muuta neuvoa ole kuin tukea tosiaan omatoimisuutta, välttää liikaa puolesta tekemistä.

Nyt vaan aikuiselle lapselle enemmän vastuuta omista asioistaan. Puhelinlasku, vakuutukset omiin nimiin yms. Siivous ja ruoan laitto omalla vuorolla, oma pyykkikori ja pesee pyykit itse. Lähetä se kauppaan ostamaan ruokaa ja käskekää mennä vaikka osa- aika töihin.

Hullua ajatella että täysi- ikäinen ihminen ei ota yhtään vastuuta omasta elämästään, mutta hullumpaa on se ettei hänen tarvitse tehdä sitä kun vanhemmat hoitavat senkin puolesta. Ja mitä tulee mielenterveysongelmiin, ne hoidetaan ja sillä selvä, ne eivät ole syy kotona loikoiluun.