Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten kannustaa aikuista lasta muuttamaan kotoa?
Ja nyt en kaipaa kiitos ilkeilyä tai syyllistämistä, vaan kysyn aivan asiallisesti kokemuksia vanhemmilta, joilla on ollut haasteita oman lapsen itsenäisen elämän aloituksen kanssa.
Totta kai lapseni saa asua omassa lapsuudenkodissaan niin pitkään kuin haluaa. Hän on rakas, mutta juuri siksi toivoisin hänen iloisena ja itsevarmana muuttavan omaan kotiin - mutta mielenterveyden ongelmat ja koronapandemia ovat aikaansaaneet sen, että hän empii ja ahdistuu.
Miten tukea itsenäistymistä? Mielelläni siis toisaalta pitäisin hänet kotonakin, mutta hänen itsensä kannalta olisi tärkeää kerätä rohkeutta muuttoon.
Käytännön asiat eivät ole kynnyskysymys, autanme niissä ja tuemme taloudellisesti. Kohtalontovereita?
Kommentit (296)
No ehkä sinun pitää puskea enemmän painostamatta. Kysyt onko joku kämppä mielessä, katotte sivun, otatte yhteyttä välittäjään. Autat takuuvuokrassa. Teet jotain!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sun lapsella on ap asiat kumminkin ihan hyvin. Mukava ja tukeva äiti, taloudellisesti asiat kunnossa ja terapiaakin saa. Kannattaa muistaa tämä ja huolehtia vähän vähemmän. Monella ei ole mitään taloudellisia mahdollisuuksia muuttaa omilleen!
Se on toki totta, kiitos muistutuksesta. Joo, asumistuki ja opintotuki eivät kyllä ainakaan riitä täällä stadissa yhdessä edes vuokran maksuun, saati että syödäkin voisi - jos ei pysty näin pandemian aikaan hankkimaan töitä opintojen sivuun tai muuten vaan voimavarat riitä ansiotyössä käymiseen opintojen ohella.
Ap
Esim kun puhuu että ois kiva muuttaa, kattelin taas kämppiä. Innostut ja sanot jee, ai millanen, katotaanpa. Sitten ihan vaikka sä soitat tai viestit välittäjälle heti tai teette yhdessä sen yhteydenottoviestin siinä.
Etkä oo vaan passiivinen että okei kiva juttu. Koska lapsesi sitten ei ala edistämään asiaa vaan alkaa epäröidä.
Vierailija kirjoitti:
No ehkä sinun pitää puskea enemmän painostamatta. Kysyt onko joku kämppä mielessä, katotte sivun, otatte yhteyttä välittäjään. Autat takuuvuokrassa. Teet jotain!
En ole painostanut ja juuri noin olen auttanutkin.
Ap
Sain muutenkin kuvan että kyseessä olisi tosi syrjäytynyt ja pelokas ihminen. Mutta kun kerroit enemmän, hän vaikuttaa ihan tavalliselta nuorelta joka vaan käy terapiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehkä sinun pitää puskea enemmän painostamatta. Kysyt onko joku kämppä mielessä, katotte sivun, otatte yhteyttä välittäjään. Autat takuuvuokrassa. Teet jotain!
En ole painostanut ja juuri noin olen auttanutkin.
Ap
No mihin se juttu tyssää? Kun oot kirjoittamassa välittäjälle, sanooko lapsi eiku en mä vielä haluakaan. Sä voit siihen sanoa että kyllä nyt olisi just hyvä tilaisuus muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen ikä?
20
Ap
Niska peräsin ote
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Esim kun puhuu että ois kiva muuttaa, kattelin taas kämppiä. Innostut ja sanot jee, ai millanen, katotaanpa. Sitten ihan vaikka sä soitat tai viestit välittäjälle heti tai teette yhdessä sen yhteydenottoviestin siinä.
Etkä oo vaan passiivinen että okei kiva juttu. Koska lapsesi sitten ei ala edistämään asiaa vaan alkaa epäröidä.
Juuri noin olen kannustanutkin. Se ei ole riittänyt.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim kun puhuu että ois kiva muuttaa, kattelin taas kämppiä. Innostut ja sanot jee, ai millanen, katotaanpa. Sitten ihan vaikka sä soitat tai viestit välittäjälle heti tai teette yhdessä sen yhteydenottoviestin siinä.
Etkä oo vaan passiivinen että okei kiva juttu. Koska lapsesi sitten ei ala edistämään asiaa vaan alkaa epäröidä.
Juuri noin olen kannustanutkin. Se ei ole riittänyt.
Ap
Niin mutta mihin se siis tyssää aina? Mitä konkreettisesti tapahtuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkaisin kauniisti puhella muutosta, kun mielenterveysongelmista parantumisesta on mennyt vuosi. Korona kuormittaa muutenkin ihmisten jaksamista.
Jos mielenterveysongelmat ovat kroonisia, voisi sitten jossain vaiheessa alkaa miettiä muuttoa joka tapauksessa joskus 23-24 vuoden kieppeillä.
Uskon, että lapsi muuttaa itse omatoimisesti jo aiemmin, koska jo mielessään valmistelee muuttoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehkä sinun pitää puskea enemmän painostamatta. Kysyt onko joku kämppä mielessä, katotte sivun, otatte yhteyttä välittäjään. Autat takuuvuokrassa. Teet jotain!
En ole painostanut ja juuri noin olen auttanutkin.
Ap
No mihin se juttu tyssää? Kun oot kirjoittamassa välittäjälle, sanooko lapsi eiku en mä vielä haluakaan. Sä voit siihen sanoa että kyllä nyt olisi just hyvä tilaisuus muuttaa.
On jänistänyt siinä vaiheessa, kun on käyty jo katsomassa kämppää. Että ei uskallakaan ja mielenterveys. Painostaa en siinä tilanteessa oikein voi, homma on monimutkaisempi kuin terveen nuoren kanssa. Totta kai olen sanonut, että hän pärjäisi kyllä ja nyt olisi hyvä vaihe muuttaa ennen syksyä ja opiskelijoiden ryntäystä kaupunkiin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sain muutenkin kuvan että kyseessä olisi tosi syrjäytynyt ja pelokas ihminen. Mutta kun kerroit enemmän, hän vaikuttaa ihan tavalliselta nuorelta joka vaan käy terapiassa.
Hänellä on masennusta ja sosiaalista ahdistusta, mutta samalla on fiksu ja luova nuori, jolla on hyviä ystäviä ja toimintakykyä, joskaan nyt ei kauheasti voimia. Todella rakas ihminen, ja totta kai tuen mitä ikinä tekeekin.
Ap
Pyydä nyt lapselta ainakin jotain nimellistä satasen vuokraa ja omien ruokien maksamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehkä sinun pitää puskea enemmän painostamatta. Kysyt onko joku kämppä mielessä, katotte sivun, otatte yhteyttä välittäjään. Autat takuuvuokrassa. Teet jotain!
En ole painostanut ja juuri noin olen auttanutkin.
Ap
No mihin se juttu tyssää? Kun oot kirjoittamassa välittäjälle, sanooko lapsi eiku en mä vielä haluakaan. Sä voit siihen sanoa että kyllä nyt olisi just hyvä tilaisuus muuttaa.
On jänistänyt siinä vaiheessa, kun on käyty jo katsomassa kämppää. Että ei uskallakaan ja mielenterveys. Painostaa en siinä tilanteessa oikein voi, homma on monimutkaisempi kuin terveen nuoren kanssa. Totta kai olen sanonut, että hän pärjäisi kyllä ja nyt olisi hyvä vaihe muuttaa ennen syksyä ja opiskelijoiden ryntäystä kaupunkiin.
Ap
Mielestäni voisit kyllä sanoa että eikun nyt muutat, topakasti mutta tosi lämpimästi. Ja sovitte että käyt aina kylässä kun ehdit.
Olin sairas kaksikymppisenä. Mielenterveys ja jaksaminen oli kovilla, toisen vanhemman kanssa oli vakava traumatisoiva ongelma ja sairastelin tilanteen vuoksi koko ajan myös fyysisesti. Onneksi äiti antoi minun jäädä rauhassa kotiin, ettei pitänyt vielä lisäksi alkaa lainata rahaa ja taiteilla rahahuolien kanssa. Sain käytyä opintoni loppuun, pääsin parempaan kuntoon ja 24-vuotiaana muutin suoraan hankkimaani omistusasuntoon.
Kannattaa pitää nuori kotona mieluummin kuin sysätä yhteiskunnan tuilla jossain narkkiyksiössä.
Töihin pitää toki patistaa. Lisäksi käske häntä säästää asp-tilillle tai osakkeisiin puolet palkasta. Mikäli rahat menee humputteluun, niin ala vaatia vuokraa ja kerro, että vuokra laskee 0 euroon heti, kun palkasta menee 50% säästöön.
Toimitte näin pari vuotta, mikä on tosi lyhyt aika ja sitten nuorella on varaa ostaa oma omistuskämppä. Lähtökohdat oikeaan itsenäiseen elämään on 1000x paremmat kuin 16 vuotiaana yhteiskunnan maksemaan yksiöön ja yhteiskunnan tuiden varassa lähteneellä nuorella.
Vierailija kirjoitti:
Alkaisin kauniisti puhella muutosta, kun mielenterveysongelmista parantumisesta on mennyt vuosi. Korona kuormittaa muutenkin ihmisten jaksamista.
Jos mielenterveysongelmat ovat kroonisia, voisi sitten jossain vaiheessa alkaa miettiä muuttoa joka tapauksessa joskus 23-24 vuoden kieppeillä.
Uskon, että lapsi muuttaa itse omatoimisesti jo aiemmin, koska jo mielessään valmistelee muuttoa.
Kiitos, joo olen itsekin ajatellut, että nyt on hyvä ottaa pieni aikalisä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa pitää nuori kotona mieluummin kuin sysätä yhteiskunnan tuilla jossain narkkiyksiössä.
Töihin pitää toki patistaa. Lisäksi käske häntä säästää asp-tilillle tai osakkeisiin puolet palkasta. Mikäli rahat menee humputteluun, niin ala vaatia vuokraa ja kerro, että vuokra laskee 0 euroon heti, kun palkasta menee 50% säästöön.
Toimitte näin pari vuotta, mikä on tosi lyhyt aika ja sitten nuorella on varaa ostaa oma omistuskämppä. Lähtökohdat oikeaan itsenäiseen elämään on 1000x paremmat kuin 16 vuotiaana yhteiskunnan maksemaan yksiöön ja yhteiskunnan tuiden varassa lähteneellä nuorella.
Hän ei ole töissä, vaan opiskelee. Stadissa ei yksiön hintaa saa kasaan mitenkään asp-säästöillä parissa vuodessa. Yksiöt maksavat pitkälle toista sataa tuhatta euroa.
Kyse ei kuitenkaan ole taloudellisesta puolesta, vaan henkisestä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa pitää nuori kotona mieluummin kuin sysätä yhteiskunnan tuilla jossain narkkiyksiössä.
Töihin pitää toki patistaa. Lisäksi käske häntä säästää asp-tilillle tai osakkeisiin puolet palkasta. Mikäli rahat menee humputteluun, niin ala vaatia vuokraa ja kerro, että vuokra laskee 0 euroon heti, kun palkasta menee 50% säästöön.
Toimitte näin pari vuotta, mikä on tosi lyhyt aika ja sitten nuorella on varaa ostaa oma omistuskämppä. Lähtökohdat oikeaan itsenäiseen elämään on 1000x paremmat kuin 16 vuotiaana yhteiskunnan maksemaan yksiöön ja yhteiskunnan tuiden varassa lähteneellä nuorella.
Meillä oli näin eli sain säästää palkasta asuntoa varten eikä tarvinnut maksaa vuokraa. Ukaasi oli se, että jos alan humputella palkkarahani, kotona aletaan periä vuokraa.
/58
Alue: Aihe vapaa
Sun lapsella on ap asiat kumminkin ihan hyvin. Mukava ja tukeva äiti, taloudellisesti asiat kunnossa ja terapiaakin saa. Kannattaa muistaa tämä ja huolehtia vähän vähemmän. Monella ei ole mitään taloudellisia mahdollisuuksia muuttaa omilleen!