Te joilla on kotona aina siistiä, siivoatteko joka päivä?
Minun kotonani on välillä siistiä ja välillä sotkuista, useimmiten suht siistiä eli tiskit tiskattu, roskikset viety ja pyykit pestyinä, mutta on pölyä sekä vaatteita ja tavaroita hujan hajan, saattaa olla murusia pöydällä.
Minulla on kokemus, että jotta kotonani olisi aina siistiä, joutuisin siivoamaan koko ajan. Kun siihen yhdistää faktan, että energiatasoni ovat alhaiset luonnostaan, en ehtisi tehdä mitään muuta kuin siivota.
Miten te joilla on aina hyvin siistiä, siivoatteko päivittäin? Montako tuntia yhteensä?
Kommentit (274)
Olen ammatiltani siivooja joten en todella siivoa kotona joka päivä, en niin paljoa siivoamisesta tykkää että tekisin sitä koko hereilläoloajan. :D
Tavarat järjestykseen ja pientä lakaisua ja pyyhintää pitkin viikkoa, siihen ei kauaa mene. Kerran viikossa sitten kunnon siivous imurointeineen kaikkineen.
Siivoan jälkeni ja muutkin siivoaa, silloin ei ole sotkua ja epäjärjestystä. Varsinaiseen viikkosiivoukseen menee kerran viikossa aikaa juuri sen verran kuin haluaa käyttää, puoli tuntia ja siitä eteenpäin. Ei ole liikaa ja on helpompaa.
Kun tässä huushollissa oli vielä siistiä, niin siivosin joka päivä. Mies välillä avusteli. Nykyään kun mulla on muuta mietittävää, kun siivous, täällä on välillä hyvinkin sotkuista. Miestä en saa omatoimisesti siivoamaan, ellen lopulta huuda pää punaisena. Naistenpäivänä suostui imuroimaan.
Ei tarvitse siivota joka päivä, kun ei sotke! Tavarat käytön jälkeen paikoilleen, tiskit koneeseen, pyykit likapyykkikoppaan ja pesun jälkeen heti silitys ja kaappeihin. Vessaharja pyöräytetään pytyssä jokaisen isomman asian jälkeen. Keittiön tasot pyyhkäistään aina ruoanlaiton ja päivän päätteekis, kylppärin hanat käytön jälkeen ja allastaso samantien, jos vesiroiskeita on
Keittiössä on varrellinen rikkalapio ja harja, jota on helppo käyttää aina tarpeen tullen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta olen oppinut eron minun (sotkupetteri) ja luontaisesti siistien ihmisten välillä:
Luontaisesti siistit siivoavat paljonkin päivittäin ja vähän joka välissä, mutteivät miellä sitä siivoamiseksi, koska se tulee heille luonnostaan ja helposti.
Olen teille kateellinen. :)
Voisin varmasti jollain ilveellä opetella joka välissä siivoamisen taidon, mutten tiedä, voisinko mitenkään oppia sellaiseksi, ettei se tuntuisi siivoamiselta ja työltä. Ja TÄMÄ on se ero.
Tämä! Minä teen ruoan päivittäin ja samassa yhteydessä lajittelen roskat, laitan tiskit, tyhjään ja täytän koneen, siistin keittiön tasot, pesen koneellisen pyykkiä ja imuroin keittiön (kyllä, päivittäin lasten vuoksi) ja mielestäni olen siivonnut jo todella paljon. Jos tuohon päälle pesen vessat (kaksi kertaa viikossa) tai imuroin koko alakerran, viikkaan pyykit, vaihdan lakanat tai järjestelen paikkoja, minulla on tunne, että olan siivonnut ihan hullusti. Moni minua ahkerampi kokisi tuon vain pieneksi ylläpitosiistimiseksi, joka menee siinä arjen keskellä nopeasti. Vihaan siivoamista ja "pientä järjestelyä" :)
Jep, ketju on täynnä vastauksia "en siivoa, koska en sotke" ja sitten luetellaan asioita jotka kyllä meidän huushollissa on siivoamista :D. Tällaiset "pyyhin sormenjäljet mikrosta ohimennessäni" -ihmiset ovat ihan oma lajinsa - en minä ole koskaan pyyhkinyt sormenjälkiä mikrosta!
Mikron kyllä pesen tarvittaessa, ja se on ihan rehellistä siivoamista. Samoin päivittäin lakaisen rikkaharjalla keittiön, hoidan astiat, pyyhkäisen hellan, järjestän jos on jotain tavarapinoa kertymässä, laitan kengät paikoilleen ja vaatteet henkarille, jne. Ja ihan siivoamista se kaikki on. Ei vain lauantaisin tapahtuva imurointi, vessan pesu, pölyjen pyyhintä jne.
Eli "en siivoa, koska en sotke" on oikeastaan "siivoan koko ajan, en vain koe sitä siivoamiseksi", näin meidän tavisten näkökulmasta :).
Ilmeisesti siivoa joka päivä vaikka en sitä huomaa koska olen jo niin tottunut keräämään tavaroita pois lojumasta ja omille paikoilleen. En kuitenkaan pyyhi joka päivä pölyjä tai imuroi. Puolison kanssa eletään kaksin mutta onneksi hänkin pitää tavaroistaan huolta eikä jätä niitä ympäriinsä.
Koti pysyy varsin siistin näköisenä, kun asiaa ylläpitää. Toinen vaihtoehto on tietyin väliajoin keskittyä siivoamiseen. Mikä nyt kustakin mieluisin tapa?
Entinen työkaveri sanoi joka aamu imuroivansa yhden huoneen ennen töihinlähtöä. Itse imuroin kerran viikossa. Luultavasti meistä kumpikin on omaan tapaansa tyytyväinen.
Tuulastaja kirjoitti:
EI TARVII SIIVOO JOKA PÄIVÄ KUN EI OO PASKASIA KOIRIA JA VAUVOJA LATTIOILLA
Ehkä vähän asian vierestä, mutta nauroin tälle ääneen. Ja meilläkin asuu kaksi lasta, jostain syystä silti nauratti :’D
Vierailija kirjoitti:
Koti pysyy varsin siistin näköisenä, kun asiaa ylläpitää. Toinen vaihtoehto on tietyin väliajoin keskittyä siivoamiseen. Mikä nyt kustakin mieluisin tapa?
Entinen työkaveri sanoi joka aamu imuroivansa yhden huoneen ennen töihinlähtöä. Itse imuroin kerran viikossa. Luultavasti meistä kumpikin on omaan tapaansa tyytyväinen.
En kyllä tekisi noin, koska sitten sitä pölyä siirtyy muista huoneista. Mieluummin imuroi kaikki kerrallaan, toisena päivänä luutuaa, kolmantena pölyt jne...
Melko siistiä vaikka lemmikkejä. Pari kertaa viikossa pikaisesti imuroin, vessat kerran viikossa, tiskipöytä päivittäin. Tosin suursiivouksia olen laiska tekemään. Puuhaillessa kuuntelen jotain kivaa samalla.
Vierailija kirjoitti:
No kun on lapsia niin on pakko siivota joka päivä eikä silti ole siistiä. Nytkin lojuu lasten haalarit eteisessä, kun sisälle tullessa oli kiire vessaan ensin yhdellä ja sitten toisella ja sitten olikin jo nälkä, eli piti siirtyä ruuan laittoon, sitten niiden jälkien siivoukseen jne. Ei aina vaan yksinkertaisesti voi laittaa asioita heti paikalleen, tai en tiedä miten muut pienten lasten kanssa muka pystyy. Aina iskee joku kriisi johon tarvitsee reagoida just heti nyt ja se oma tekeminen keskeytyy. No, hommat varmaan helpottuu ja lapset kasvaa, ehkä ne joskus oppii laittamaan itse vaatteensa naulakkoon ja siivoamaan omien askartelujensa jäljet.
Riippuu toki, minkä ikäisiä lapsia. Pikkulapsetkin voi opettaa siivoamaan itse jälkensä. (Siis ensin siivotaan lapsen kanssa yhdessä ja sitten lasten ollessa kykeneviä he laittavat itse haalarit, kengät ja reput paikoilleen ja siivoavat lelunsa jne.) Ei kannata alkaa paapomaan lapsiaan. Se vain kostautuu myöhemmin. Lapset eivät suhtaudu arkirutiineihin normaalisti vaan inholla. On vaikeampi opettaa heille asioita. Lisäksi on tottakai oma jaksaminen tiukilla.
Periaatteessa kyllä. En tee mitään isoa siivousta, mutta aina ennen nukkumaan menoa varmistan, että keittiö on siisti. Astiat pois, siistit pinnat ja roskis viety, jos on täynnä. Tavarat laitetaan myös paikalleen, heti kun niille ei ole enää tarvetta.
Moni sanoisi varmaan siivoushulluksi mutta mä tykkään siivota/touhuta. Ja koska kotoa löytyy kaksi koiraa sotkua tulee. Ja kaksi teiniä. Ne kyllä pitävät huoneensa siisteinä. Mutta kyllähän pyykkiä saa olla pesemässä harva se päivä. Keittiön tasot ym tulee pestyä monta kertaa päivässä.
Voisin sanoa että siivoilu/järjestely on mun harrastus 😁
Meilläkin pysyy kämppä siistinä sillä periaatteella, että tehdään monet asiat samantien eikä viikon päästä. Tai pääasiassa minä teen.
Miestä en ole saanut oppimaan sitä, että jos esimerkiksi tekee ruokaa, niin se liesi kannattaa putsata samantien, jos sille jotain tipahtelee. Hänellä on omituinen kyky sotkea seiniäkin ruuanlaittopuuhissa. Monta ruokaa tehdään myös käyttäen kolmea paistinpannua (en ymmärrä) ja paria kattilaa.
Olen ajatellut, että osaa voisi selittää se, että hän ei näe kunnolla. Olisiko kaihi tulossa?
Esimerkiksi jos loiskuttaa kahvia lattialle, niin kai normaalisti sen jokainen pyyhki pois samantien eikä jää odottamaan, että palvelusväki hoitaa asian? Mielestäni asiat hoituivat häneltä napakammin vielä viisi vuotta sitten.
No tämä oli vähän tällaista urputusta. Viikkosiivouksessa hän auttaa, kun pyydän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse seurasin erään siistin ihmisen elämää pari viikkoa.
Hän siivosi kokoajan vähän. Aina kun jotain teki niin siivosi heti.
Jos teki ruokaa niin siivoiluun meni sitten lisää aikaa.
Huomasin että ei hänellä sinällään olisi jäänyt aikaa lenkkeilyyn tai kuntoiluun.
Siivoilen kerran viikossa urakalla kerralla. Jos jatkuvasti neuroottisesti siivoilisin, niin ei jäisi aikaa muuhun toimintaan. Haluan kuitenkin kehittyä fyysisesti ja henkisesti eri elämän osa-alueila.
Siivoiluun kyllä saisi joka päivä aikaa kulumaan, mutta en ole siivooja.
No älä nyt viitsi. Minä siivoan aina heti sotkuni. Aivan loistavasti jää joka päivä monta tuntia netissä pyörimiseen, telkan katsomiseen ja liikuntaan ja vaikka päiväuniin. Töissäkin ehdin käydä.
Itseasiassa se vie ihan yhtä paljon aikaa, että jättää tavarat levälleen jonnekin, kun että siinä ruokaa tehdessä pistää ne esim. kaappiin takaisin, Tai likaisen astian saman tien astianpesukoneeseen, se että keräilee niitä esim tiskialtaaseen tai jonnekin muualle, eli vaatii myös jonkulaisen liikkeen, johon menee se 5 sekuntia, kuin että laittaa sen oikeaan paikkaan saman tien. Samoin jos seisoo ja tuijottaa kun joku asia paistuu pannulla, niin voisi senkin ajan käyttää siihen, että pyyhkäiseen vaikka keittiön tason sillä välillä ja menee sitten vähän hämmentämään lieden ääreen. Itse toimin näin ja tyttäreni aina välillä ihmetteleekin, että kun äiti tekee ruokaa niin keittiö ei ole kuin pommin jäljilta ja ruoka taitaa tulla valmiiksikin ripeämmin kuin että joku muu tekee ruokaa ja jättää keittiön sotkuiseksi.
Ja väittäisin, että kun pistää tavarat paikalleen siinä esim. ruokaa tehdessä, kuin että jälkikäteen raivaa, niin ei se kyllä mistään liikunnasta pois ole. Eikö siinäkin mene sitten aikaa kun kerran viikossa raivaa kaiken? Tuolla heti siivoojalla ei ole tuollaista raivausurakkaa tehtävänä.
Kaffepulla kirjoitti:
Sitäkin voi miettiä, että jos ei ole aikaa siivoamiseen, niin mihin se aika menee?
Käyn salilla viisi kertaa viikossa ja lenkillä pari kertaa, luen viikottain vähintään yhden kirjan, kuljetan lapsia harrastuksiin, tapaan ystäviä, teen töitä ja opiskelen samalla, lasten peittelyihin menee jo tunti päivässä ja yhteiseen päivälliseen puoli tuntia.
Enemmän ihmettelen sitä, kenellä on aikaa siivota tunti päivittäin. No, ehkä minulla olisi, ellen olisi näin laiska ja välttelisi asiaa. Pääsääntöisesti meillä on melko siistiä, mutta täysin siistiä ei koskaan. Joskus ahdistaa ylimääräiset tavarat ja pesemättömät lattiat, jolloin pyydän lapset ja miehen paikalle, otetaan kellosta vartti aikaa ja jokainen siivoaa niin paljon kuin ehtii sen vartin aikana.
Eräs ystäväni totesi, että jos siivoaminen on mieluista puuhaa, kyseessä taitaa olla melko tylsä ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivoan joka päivä noin tunnin. Joka toinen päivä imuroin ja pyyhin lattiat alakerrasta, pölyt pari kertaa viikossa, vessanpöntön ja lavuraarin päivittäin, astiat pyrin laittamaan heti koneeseen ja tasot pyyhkimään, mutta kyllä joskus on joku kuppi tiskialtaassa. Yläkertaa siivoan vain joka toinen viikko, koska koirat eivät pääse sinne. Ilman koiria olisi tietysti siistimpää eikä tarvitsisi siivota niin paljon, mutta siivouskin on kuntoilua niin kuin koiratkin eli hyötyliikuntaa ja askelia kertyy.
En siis tee mitään viikkosiivousta, vaan siivoan vähän joka päivä. Koen että siisti koti on viihtyisä, mutta en ole nipottaja. Kun lapset olivat pieniä siivosin paljon enemmän, mies meillä ei siivoa ollenkaan. Hän tekee kaikki remontti- komposti- auto- puilla lämmitys yms. hommat.
Joka toinen päivä noin tunnin? Kuinka iso asunto teillä on ja kuinka paljon yleensä sotkette?
Joka päivä noin tunnin, kyllä. En ole kellosta katsonut, mutta epäilen että tuon verran aikaa menee, pyykkikonekin pyörii päivittäin, sitä en maininnut. Talo on iso ja isoja koiria kaksi, joten kyllä siitä sotkua syntyy ja pienestä siistimisesta kertyy helposti aikaa (ikkunoiden, peilien, tasojen, kahvojen siivous yms.) Puulämmitys myös liikuttaa ilmaa niin paljon, että pölyä kertyy jatkuvasti pinnoille. Eikä meillä edes ole supersiistiä, pitäisi varmaan tehdä suursiivouksia useammin tai vähentää reilusti tavaraa niin pölyjen pyyhkiminen helpottuisi.
Voisitko listata nuo asiat mitä teet päivittäin tunnin ajan? Olisi mielenkiintoista nähdä mitä kaikkea siihen sisältyy.
Hassua, että se kiinnostaa, kun itselleni niin normia. En siis ole supersiisti enkä tee käytännössä koskaan suursiivouksia, koska siivoan joka päivä vähän.
Aamiaistarpeiden siistiminen 5-15 min (riippuen millainen aamiainen, onko paistinpannu käytössä tai voileipägrilli), tasojen ja pöytäliinan pyyhkiminen muruista, astioiden huuhtominen ja tiskikoneeseen.
Töiden lomassa teen koko ajan jotain eli pyyhin vaikka ikkunan liasta tai tason pölyistä, puhdistan ovenkarmin tai kiillotan hanan. Pyykkihuoltoon menee myös aikaa, koirat tuovat tähän lisää haastetta, koska pesen usein tekstiilejä ja mattoja. 15-20 min.
Alakerran imurointi ja luuttuaminen joka toinen päivä tai tarvittaessa, 15-20 min. Puulämmitys ja tuhkan poisto tuo myös töitä, ne otetaan lakaisemalla tai tuhkaimurilla, noin 20 min.
Vessas siistiminen noin 10 min päivässä eli se on koko ajan puhdas, tarjolla on varavessapaprurulla ja pönttö ja lavuaari ovat puhtaita.
Yläkerran imuroin ja pyyhin pölyt vain joka toinen viikko, koska siellä oleskellaan vähemmän, eivätkä koirat pääse sinne. Sen siivoamiseen menee noin tunti eli siellä on kyllä hämähäkinseittejäkin.
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta olen oppinut eron minun (sotkupetteri) ja luontaisesti siistien ihmisten välillä:
Luontaisesti siistit siivoavat paljonkin päivittäin ja vähän joka välissä, mutteivät miellä sitä siivoamiseksi, koska se tulee heille luonnostaan ja helposti.
Olen teille kateellinen. :)
Voisin varmasti jollain ilveellä opetella joka välissä siivoamisen taidon, mutten tiedä, voisinko mitenkään oppia sellaiseksi, ettei se tuntuisi siivoamiselta ja työltä. Ja TÄMÄ on se ero.
Kyse ei ole mistään luontaisesta synnynnäisestä ominaisuudesta vaan kasvatuksesta. Ero on vanhemmissa. Sun vanhemmat eivät vaivautuneet kasvattamaan sua kunnolla.
Luin otsikon väärin ja ihmettelin kuinka etunimi voi vaikuttaa siihen että kotona on siistiä ja miksi juuri Teijo nimisillä näin olisi.
Niin, puhekielessä käytetään usein liioittelevia ilmauksia humoristisen vaikutuksen takia.