Lue keskustelun säännöt.
Opinnäytetyö - ohjaaja antaa palautetta tosi ilkeään sävyyn :(
11.03.2021 |
Joo, ymmärrän että näiden kritisointi on tärkeää ja tarvitsen palautetta, mutta onko palaute pakko antaa piikittelevään ja passiivisaggressiiviseen tapaan?
Mulla on lukihäiriö, mutta koitan parhaani mukaan nyppiä kaikki kirjoitusvirheet pois, silti ekaan luonnokseen oli lipsahtanut muutamia ja palaute oli tyyliä:
" Tämä on opinnäytetyö, ei henkilökohtainen päiväkirjasi!" Kun olin muutamassa kohdassa käyttänyt yhden lauseen kappaleita. Tai "Tälläiset lauserakenteet kuuluvat peruskoulu esseeseen!"
Lisäksi haukkui mun aiheen sekavaksi (vaikka aiemmin kehui) ja kommentoi "onkohan aihe liian haastava sinulle? Vaikuttaa ettet tiedä mistään mitään"
Ei yhtään positiivista sanaa koko työstä, ainoastaan negatiivista. :( Sanoi vielä, että jos en paranna dramaattisesti niin ei todellakaan mene läpi.
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Ohjaaja tuntuu kritisoivan tekstin sävyä, ei niinkään kirjoitusvirheitä. Kirjoitat siis väärää tekstilajia.
Tutustu käsitteeseen asiateksti ja katso, mitä voisit parantaa omassa tekstissäsi. Esim. minämuotoinen teksti ei ole asiatekstiä.
"Minä selasin lähteitä läpi opparia varten"
Vrt
"Opinnäytetyötä varten käytiin läpi useita akateemisia lähteitä, kuten x, y ja z".
Meillä kirjoitusohjeissa nimenomaan suositellaan minä-muotoa passiivin sijaan (yhteiskuntatieteet). Ehkä jossain voi olla toisenlaiset ohjeet., mutta alan tieteelliset julkaisutkin kirjoitetaan muodossa "we analyzed...".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ohjaaja tuntuu kritisoivan tekstin sävyä, ei niinkään kirjoitusvirheitä. Kirjoitat siis väärää tekstilajia.
Tutustu käsitteeseen asiateksti ja katso, mitä voisit parantaa omassa tekstissäsi. Esim. minämuotoinen teksti ei ole asiatekstiä.
"Minä selasin lähteitä läpi opparia varten"
Vrt
"Opinnäytetyötä varten käytiin läpi useita akateemisia lähteitä, kuten x, y ja z".
Olet väärässä. Asiateksti voi olla minämuotoista, ja nykypäivänä tieteessä nimenomaan myös pyritään siihen.
Siis:
Kävin opinnäytetyötäni varten läpi useita akateemisia lähteitä, kuten x, y ja z.
Tietysti siinä tapauksessa, että kirjoittaja kuvailee jonkun muun opinnäytetyötä kuin omaansa, on perusteltua käyttää ehdottamaasi passiivirakennetta.
Meidän amkissa ainakin lukihäiriöiset saavat tukisetelin avulla opettajilta tarvittaessa lisäohjausta. Eli kannattaa selvittää tuokin. Lukihäiriö kannattaa tuoda selkeästi myös työn ohjaajalle esiin. Voi hyvinkin muuttaa suhtautumistaan opiskelijan tuottamaan työhön. Ja jos ei, niin vammaiskortti kehiin...
Kuulostaa epäammattimaiselta. Lapsellinen palautteenantotyyli, kiukuttelua. Rakentava palaute olisi tyyliin, kiinnitä huomiota kielelliseen muotoiluun ja lauserakenteisiin, opinnäytetyössä edellytetään hyvää äidinkielellistä ilmaisua. Tai aiheesta, mieti vielä aihetta, onko se sellainen, josta olet itse kiinnostunut ja jaksat kirjoittaa tai pohdi mahdollisesti aiheen selkiyttämistä ja rajaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni oli ongelmia kandiohjaajan kanssa joka oli pisteliäs, kyseenalaisti älykkyyttäni ja vattuili yleisissä ryhmätapaamisissa henkilökohtaisesti. Olin tosi epävarma osaamisestani ja tekemisistäni joten tuo oli omiaan viemään loputkin itsetunnon rippeet mitä hommaan tuli.
Ohjaajien tehtävä on antaa palautetta, mutta sen voi tehdä rakentavasti tai lyttäävästi. Jälkimmäinen ei palvele ketään.
Kaikki eivät vain sovellu opetustyöhön, eivät mitenkään. Ja yliopiston laitoksilla aika harvalla on mitään pedagogista osaamista ja koulutusta, esim. oppareiden ohjausta tehdään muun tutkimustyön ohella.
Jep, samaa näkee muun muassa eri taideoppilaitoksissa ja -kursseilla, kun iso osa muusikoista, kirjailijoista ja kuvataiteilijoista joutuu tekemään opetuskeikkaa varsinaisen työnsä ohella. Osalla ei ole mitään pedagogisia valmiuksia, ei edes perustason vuorovaikutustaitoja ja ne ovat tietysti opiskelijat sekä kurssilaiset, jotka siitä kärsivät. Etenkin aloittelijoihin ärsyynnytään avoimesti, kokeneempia saatetaan "haastaa" ja jotkut ovat muuten vain kujalla siitä, miten ihmisten kanssa ylipäätään toimitaan. Ilmeisesti tällaista opetus- ja ohjaustyötä on pitkään pidetty vähän kakkosluokan puuhasteluna, jolloin ei myöskään ole seulottu ajatuksen kanssa sitä, millainen tyyppi niihin tehtäviin oikein soveltuu. Onneksi kaikki eivät tosiaan ole tällaisia, vaikka kurjaa totta kai on, jos omalle kohdalle osuu epämotivoitunut tai hommaan soveltumaton ohjaaja/opettaja.
Minulla on taidealan koulutus. Joillakin opettajilla istuu vielä syvässä ns. nöyryyttävä opetusmalli, joka perustuu kiusaamiseen niin, että oppilaan pitää itse tajuta missä on vika ja mitä tapahtuu. Venäläiseen taideakateemian opetukseen kuuluu tämä ja se on tavallaan ns. klassisen taiteen vattumainen opetusmuoto.
Yksi omista opettajistani kertoi omista opintoajoistaan, johon kuului oppilaiden nöyryyttäminen. Alastonmallin kurssilla, jossa maalaattiin koko päivä luonnon valossa, opettaja kiersi oppilaalta toiselle sanomassa "Väärin, väärin! Korjaa!"
"Mikä on väärin?"
"No kato sitä nyt ite!! Korjaa, väärin!"
Ei ollut mitenkään outoja, että oppilaat itkivät tunneilla. Oman opettajani mielestäni tämä oli hieno opetusmenetelmä, koska tarkoituksena oli saada oppilaat ymmärtämään, että he eivät mitenkään voi saada alastonmallin maalausta luonnonvalossa oikein, koska valo liikkuu ja muuttuu päivän mukaan. Kun aloitat maalaamaan klo 10 maalausta, se on klo 15 mennessä väärin, koska valo on vaihtunut ja se pitää korjata klo 15 väri- ja valomaailmaan - ja seuraavana päivänä klo 8, kun aloitat, klo 15 väri- ja valomaailma on väärin ja pitää aloittaa taas sama työ alusta.
Opettajani mielestä tämä opetti erinomaisesti oppilaita tarkkailemaan valoa. Tosin kukaan ei kertonut heille, että tässä opetellaan nyt tätä ja tämä on opetusmalli.
Minusta tuo oli ihan puhdasta sadistista kiusaamista, jolla revitään viimeisetkin taiteen ilot tulevilta tekijöiltä.
Tällaista nöyryyttämistä ja oppipoikamenetelmää, jossa ylempiä ei kyseenalaisteta, on kaikilla taidealoilla. Kun ammattilaiset ja opettajat eivät oman opiskeluaikansa kanssa saaneet kyseenalaistaa heidän ylempiarvoisia ammattilaisia ja opettajia, nyt he jatkavat samaa mallia omille oppilailleen.
Valitettavasti minä olin jo pitkään työelämässä ollut aikuinen, kun aloitin taideopinnot, enkä sietänyt opettajien perseilyä ketään kohtaan. Opeta, älä nöyryytä. Rehtori muistaa nimeni varmaan vieläkin kaikkien niiden kanteluiden ja valitusten jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen pahoillani puolestasi. Ehkä työssäsi ei ole oikeasti noin paljon vikaa vaan ohjaajaasi ärsyttää se miten paljon aikaa se häneltä vie tai jonkin muu tälläinen syy. Ehkä sinussa on jotain mikä ärsyttää häntä?
Mulla oli autokoulun opettajana vastaavanlainen tyyppi, joka vei kaiken itsevarmuuteni ajamista kohtaan. Se kritisoi mua kaikesta ja kehui muita oppilaitaan. "Viime tunnilla oli sellainen likka, joka osasi kyllä heti vaihtaa vaihteita oikeaan aikaan". Vielä ennen inssiäkin sanoi, että mun ajaminen on surkeeta enkä tule korttia saamaan. Vieläkin harmittaa miten paljon rahaa tuohon järkyttävään kiusaamiseen tuli käytettyä. Mutta jos jokin hyvä puoli oli tässä niin se, että tuli todella suuri motivaatio päästä inssistä ekalla kerralla läpi, ettei tarvitsi sitä ihmispersettä enää kohdata. Ja onneksi pääsinkin.
No noita nyt sattuu. Oman kandini ja graduni ohjasi samantyylinen proffa, eli kommentit oli hyvin vit-tui-le-vi-a ja vähätteleviä tyyliin suomeksi kiitos. Tosin kaikki häneen ohjaukseen joutuneet ovat valitelleet samaa, joten osasin kandin aikaan muuttaa suhtautumistani yhteistyöhön. Hän siis puuttui lähinnä tyyliseikkoihin eikä niinkään sisältöön, mutta on varsin huvittavaa kun ilmaisua muuten oikeastaan vain kehuttiin erikseen palautteissa. Kansainvälistä tutkimusta tehnyt proffa mm. kehui tieteellisen kirjoittamisen tyyliä harvinaisen selkeäksi ja kypsäksi aikaisempien opintojen aikaan ja ilmaisua muutenkin siis kehuttu.
Luulen, että tuossa oli kyse hieman henkilökemioista ja omasta paikoin persoonallisesta tyylistä, minkä ohjaaja selkeästi halusi kitkeä nollaan. Mutta eipä tuo itseä alkushokin jälkeen niin hetkauttanut. Jos ei ymmärrä hyvän päälle niin ei vain ymmärrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni oli ongelmia kandiohjaajan kanssa joka oli pisteliäs, kyseenalaisti älykkyyttäni ja vattuili yleisissä ryhmätapaamisissa henkilökohtaisesti. Olin tosi epävarma osaamisestani ja tekemisistäni joten tuo oli omiaan viemään loputkin itsetunnon rippeet mitä hommaan tuli.
Ohjaajien tehtävä on antaa palautetta, mutta sen voi tehdä rakentavasti tai lyttäävästi. Jälkimmäinen ei palvele ketään.
Kaikki eivät vain sovellu opetustyöhön, eivät mitenkään. Ja yliopiston laitoksilla aika harvalla on mitään pedagogista osaamista ja koulutusta, esim. oppareiden ohjausta tehdään muun tutkimustyön ohella.
Jep, samaa näkee muun muassa eri taideoppilaitoksissa ja -kursseilla, kun iso osa muusikoista, kirjailijoista ja kuvataiteilijoista joutuu tekemään opetuskeikkaa varsinaisen työnsä ohella. Osalla ei ole mitään pedagogisia valmiuksia, ei edes perustason vuorovaikutustaitoja ja ne ovat tietysti opiskelijat sekä kurssilaiset, jotka siitä kärsivät. Etenkin aloittelijoihin ärsyynnytään avoimesti, kokeneempia saatetaan "haastaa" ja jotkut ovat muuten vain kujalla siitä, miten ihmisten kanssa ylipäätään toimitaan. Ilmeisesti tällaista opetus- ja ohjaustyötä on pitkään pidetty vähän kakkosluokan puuhasteluna, jolloin ei myöskään ole seulottu ajatuksen kanssa sitä, millainen tyyppi niihin tehtäviin oikein soveltuu. Onneksi kaikki eivät tosiaan ole tällaisia, vaikka kurjaa totta kai on, jos omalle kohdalle osuu epämotivoitunut tai hommaan soveltumaton ohjaaja/opettaja.
Minulla on taidealan koulutus. Joillakin opettajilla istuu vielä syvässä ns. nöyryyttävä opetusmalli, joka perustuu kiusaamiseen niin, että oppilaan pitää itse tajuta missä on vika ja mitä tapahtuu. Venäläiseen taideakateemian opetukseen kuuluu tämä ja se on tavallaan ns. klassisen taiteen vattumainen opetusmuoto.
Yksi omista opettajistani kertoi omista opintoajoistaan, johon kuului oppilaiden nöyryyttäminen. Alastonmallin kurssilla, jossa maalaattiin koko päivä luonnon valossa, opettaja kiersi oppilaalta toiselle sanomassa "Väärin, väärin! Korjaa!"
"Mikä on väärin?"
"No kato sitä nyt ite!! Korjaa, väärin!"
Ei ollut mitenkään outoja, että oppilaat itkivät tunneilla. Oman opettajani mielestäni tämä oli hieno opetusmenetelmä, koska tarkoituksena oli saada oppilaat ymmärtämään, että he eivät mitenkään voi saada alastonmallin maalausta luonnonvalossa oikein, koska valo liikkuu ja muuttuu päivän mukaan. Kun aloitat maalaamaan klo 10 maalausta, se on klo 15 mennessä väärin, koska valo on vaihtunut ja se pitää korjata klo 15 väri- ja valomaailmaan - ja seuraavana päivänä klo 8, kun aloitat, klo 15 väri- ja valomaailma on väärin ja pitää aloittaa taas sama työ alusta.
Opettajani mielestä tämä opetti erinomaisesti oppilaita tarkkailemaan valoa. Tosin kukaan ei kertonut heille, että tässä opetellaan nyt tätä ja tämä on opetusmalli.
Minusta tuo oli ihan puhdasta sadistista kiusaamista, jolla revitään viimeisetkin taiteen ilot tulevilta tekijöiltä.
Tällaista nöyryyttämistä ja oppipoikamenetelmää, jossa ylempiä ei kyseenalaisteta, on kaikilla taidealoilla. Kun ammattilaiset ja opettajat eivät oman opiskeluaikansa kanssa saaneet kyseenalaistaa heidän ylempiarvoisia ammattilaisia ja opettajia, nyt he jatkavat samaa mallia omille oppilailleen.
Valitettavasti minä olin jo pitkään työelämässä ollut aikuinen, kun aloitin taideopinnot, enkä sietänyt opettajien perseilyä ketään kohtaan. Opeta, älä nöyryytä. Rehtori muistaa nimeni varmaan vieläkin kaikkien niiden kanteluiden ja valitusten jälkeen.
😐
Kauheaa. Vaihda ohjaajaa!
Mun kandiohjaaja teki koko ajan suunnanvaihtoja mun työlle, ensin tutkielmani aihe x oli hyvä, seuraavassa seminaarissa siitä ei voi missään tapauksessa tehdä. Vaihtamani näkökulma ok, mutta seuraavalla tapaamisella piti vaihtaa taas. Viimeisessä seminaarissa hän vaihtoi mun työstä tutkimusmenetelmän kun ei muuta enää keksinyt, ja minä tyttö itkin ja kirjoitin koko paskan uudelleen kesällä. Ja sain kakkosen, mikä on täysin ennenkuulumatonta ko. laitoksella. En jaksanut silloin valittaa. Mutta älä sinä siedä tuollaista henkilöön menevää epäasiallisuutta. Osaat ja pystyt, minä uskon sinuun!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, onko siinä opinnäytetyössä tarkoitus tutustua oman alan tutkimusmetodeihin, jargoniin ja auktoriteetteihin, vai suomen kielen pilkkusääntöihin? Suomalaisen mentaliteetin tuntien se on tietysti se jälkimmäinen vaihtoehto. Kuinkas muuten.
Vaikka ei suoranaisesti aiheeseen liitykään, hallituksen takertelu ja hoipertelu ja hallinnon itseaiheuttama koronakriisi ovat enemmän tai vähemmän seurausta pilkunjyystöstä. Tarjolla on luonnon- ja lääketieteellistä asiantuntijuutta, mutta tärkeintä näyttää olevan kiistely pilkun paikasta, kaikenlaiset tiedotuksellliset elementit, sanamuodot ja lakitekstien tulkinta, joka lähestyy jo eksegenetiikkaa.
First things first.
Jos mun oppariohjaaja kommentoisi tuohon sävyyn niin tekisin hänestä valituksen rehtorille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No noita nyt sattuu. Oman kandini ja graduni ohjasi samantyylinen proffa, eli kommentit oli hyvin vit-tui-le-vi-a ja vähätteleviä tyyliin suomeksi kiitos. Tosin kaikki häneen ohjaukseen joutuneet ovat valitelleet samaa, joten osasin kandin aikaan muuttaa suhtautumistani yhteistyöhön. Hän siis puuttui lähinnä tyyliseikkoihin eikä niinkään sisältöön, mutta on varsin huvittavaa kun ilmaisua muuten oikeastaan vain kehuttiin erikseen palautteissa. Kansainvälistä tutkimusta tehnyt proffa mm. kehui tieteellisen kirjoittamisen tyyliä harvinaisen selkeäksi ja kypsäksi aikaisempien opintojen aikaan ja ilmaisua muutenkin siis kehuttu.
Luulen, että tuossa oli kyse hieman henkilökemioista ja omasta paikoin persoonallisesta tyylistä, minkä ohjaaja selkeästi halusi kitkeä nollaan. Mutta eipä tuo itseä alkushokin jälkeen niin hetkauttanut. Jos ei ymmärrä hyvän päälle niin ei vain ymmärrä.
Mulla oli kandiohjaajana vuosi takaperin nuori ilkeä apulaisproffa, jota inhosin. Jätin kandin kesken ja menin seuraavaan kandiryhmään, jossa ohjaaja oli eri.
Sitä tässä kyselen, että mites sitten työelämässä, jos pitää opiskeluaikana luetuttaa tekstejään oikolukijoilla, pitääkö työssä sitten olla avustajia kanssa palkattuna?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitä tässä kyselen, että mites sitten työelämässä, jos pitää opiskeluaikana luetuttaa tekstejään oikolukijoilla, pitääkö työssä sitten olla avustajia kanssa palkattuna?
Jos ei muuten pysty tuottamaan riittävän hyvää tekstiä, niin pitää maksaa oikoluvusta jollekin. Näin se vaan menee.
T: Lukihäiriöinen.
Hyvää on, että ohjaaja on rehellinen ja kertoo, että työ ei ole tuollaisena menossa läpi. Pitäisi ohjaajan kuitenkin osata valita sanansa paremmin. :/
Hei, ohjaan itse opinnäytteitä. Ohjaajan tyyli kuulostaa tosiaan tarpeettoman ilkeältä. Kaikista ei ole opettajiksi. Tässä voi olla myös lieventäviä asianhaaroja. Ehkä hänellä on tosi kiire, tai hän kokee että sinulla ei ole riittäviä taustatietoja ja -taitoja joita opinnäytetyön tekijällä pitäisi olla ja se saa turhautumaan. Turhautumisen pitäisi kuitenkin kohdistua järjestelmään (keitä otetaan sisään, mitä opintojen aikana opetetaan) eikä sinuun. Tai hän voi kokea että hän sanoo sinulle samoista asioista monta kertaa eikä viesti jostain syystä ole mennyt perille. Eikä se siis välttämättä ole sinun syysi, vaan kemianne eivät ehkä kohtaa tai lukihäiriö tekee vaikeaksi ymmärtää annettuja ohjeita. Korona-aika myös haastaa. On vaikeaa olla empaattinen ohjaaja etänä, ja aistia millaista palautetta opiskelijalle voi antaa.
Minusta sinulla on kaksi hyvää vaihtoehtoa. 1. Älä ota ilkeyttä itseesi. Tee vain parhaasi ja kohta pääset hänestä eroon. 2. Sano asiasta hänelle ja/tai jollekin opinnoista vastaavalle (amanuenssi, koordinaattori tms) ja pyydä saada vaihtaa ohjaajaa. Tsemppiä joka tapauksessa!
Vierailija kirjoitti:
Sitä tässä kyselen, että mites sitten työelämässä, jos pitää opiskeluaikana luetuttaa tekstejään oikolukijoilla, pitääkö työssä sitten olla avustajia kanssa palkattuna?
Monessa työssä ei tarvita opinnäytetyön kaltaisten pitkien asiatekstien tuottamista ollenkaan. Opinnäytetyön tarkoitus on eri, sillä ei useinkaan simuloida varsinaisen työtehtävän tekoa.
Aloissa on toki eroja.
Jospa se sun työ on oikeesti aivan surkea? Kaikki skeida ei vaan oo okei.
No onpas asiatonta :/ Täälläkin oppariprosessi meneillään mutta onneksi ollaan saatu asiallinen opettaja ohjaajaksi.. Tsemppiä ap, älä ota liikaa itseesi opettajan vattuilua!