Lue keskustelun säännöt.
Kuinka iso osa ihmisistä joutuu tyytymään elämäänsä?
11.03.2021 |
Hei,
Haluaisin kuulla laajasti ihmisten tuntemuksia siitä, että kuinka moni meistä joutuu lopultakin tyytymään elämäänsä ja siihen mitä siinä saa? Aloituksen tarkoituksena ei ole olla katkera ja syyttää tilanteestani ketään, vaan lähinnä kysellä teiltä muilta, että onko tämä kuinka yleistä ja miten käsittelette omia tuntemuksianne? Alkuun täsmennän myös heti tärkeän asian: en ole läheisriippuvainen, eikä minulla ole tarvetta pakonomaisesti olla jonkun kanssa ja olen elänyt pitkiä aikoja yksin ilman parisuhteita.
Olen itse 37-vuotias mies ja olen joutunut myöntämään itselleni, että olen käytännössä parisuhteessa naisen kanssa, joka on "ihan hyvä" enkä koskaan ole tuntenut hänen kanssaan samanlaista intohimoa ja rakkaudentunnetta, kuin ensimmäisen naisystäväni kanssa, jonka kanssa seurustelin viisi vuotta yliopistoaikoinani. Rakastan kyllä puolisoani, mutta en samalla tavalla fyysisesti, kuin ensimmäistä naisystävääni. Nykyisellä on tosin muita hyviä ominaisuuksia, jonka johdosta hänestä pidän.
Silti aika ajoin saan turhautumiskohtauksia ja koen orastavaa katkeruutta. Sitten havahdun ja kavahdan itseäni ja ajatuksiani. Häpeän. Tiedän olevani heikko ihminen.
Fakta on kuitenkin, että ensirakkauteni jälkeen ole onnistunut saamaan niitä naisia, joita olisin itse halunnut (sain aina pakkeja). Vastaavasti minä annoin rukkasia monille naisille, joista en ollut itse kiinnostunut. Kunnes löytyi nykyinen, jonka kanssa minulla on ainakin jonkinlainen rauha. Kyllästyin myös paneskelemaan ympäriini ja huomasin, kuinka tinder-naisten jatkuva pyöritys tuhoaa myös minun psyykettäni.
Minua ärsyttää kaikenlaisten elämänohjeiden ristiriitaisuus: yhtäältä ihminen ei saisi olla pinnallinen (ei saa siis etsiä isoa fyysistä intohimoa!), mutta ei kuitenkaan saisi koskaan "tyytyä" keneenkään (koska se on väärin kumppania kohtaan). Kypsyys on kuulemma sitä, ettei paneskele ympäriinsä, mutta sen jota sitten paneskelee, pitäisi olla se himottavin henkilö.
Olen myös huomannut, että kaikkein korkeaotsaisimpia tuomitsijoita ovat yleensä ne, joilla kaikki on mennyt tähän asti hyvin. Esimerkiksi kaksi kaunista ihmistä, jotka muodostivat rakkausavioliiton ja saivat terveitä lapsia, eikä kumpikaan ole koskaan pettänyt. Siitä on helppo huudella ydinperheen autuudesta ja ihmetelle, miksi "joku tyytyy johonkin". Samalla voi myös tuomita yksinhuoltajat tai "kaikenmaailman uusperhekuviot".
Tv: ikäkriiseilevä mies
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaistun. Itse olen 29v mies enkä ole löytänyt sellaista naista jonka kanssa haluaisin loppuelämäni viettää. Olen joutunut "tyytymään", sillä en kertakaikkiaan saa vastakaikua niiltä naisilta, joista itse viehätyn, ja ne naiset jotka minusta tuntuvat viehättyvän, ovat sellaisia jotka eivät kertakaikkiaan sytytä. Olen erittäin liikunnallinen ja suhtaudun intohimolla salitreenaamiseen, mutta vain pullukoilta tulee yhteydenottoja ja koskaan timmi ja fyysisesti aktiivinen nainen ei ole minusta kiinnostunut. Tiedän että en ole lihaksikkuudestani huolimatta komea (olen aika lyhyt ja vähän "baby face" eli ei oikein parta kasva ja niin edelleen).
Pari vuotta sitten seurustelin muutaman kuukauden erään pullukan kanssa, kun oli pieni kriisi menossa: vanhemmat sukulaiset vihjailivat että olenko homo kun en ole vielä koskaan tuonut naista näytille ja kaveritkin kehottivat laskemaan rimaa "kun et sä mitään fitnessmissiäkään nyt vaan saa". Minäpä tein kuten käskettiin ja koitin kelpuuttaa erään naisen. Oli kyllä jotain yhteisiä kiinnostuksen kohteita mutta fyysisesti ei sytyttänyt yhtään. Sängyssä sai munan pystyyn vaivoin fantasioimalla niistä salimimmeistä. Päädyttiin sitten lopulta eroon minun toimesta - en kertonut oikeaa syytä vaan jonkun alhaisen "ansaitset jonkun paremman" tarinan. Ei tuntunut kivalta huijata sekä itseä että sitä toista ja tuolloin vannoin, että olen vaikka sitten loppuelämäni yksin kunnes löydän sen naisen joka aidosti kiinnostaa.
Mutta kyllähän se kirpaisee kun ei "tasot" kohtaa siinä mielessä, että saisi kumppanikseen jonkun jota rakastaa tietysti muidenkin kuin ulkosten ominaisuuksien vuoksi, mutta jota myös fyysisesti himoitsee.
Haluan vanhempana miehenä vähän neuvoa sinua ja lohduttaa.
Oletko koskaan oikeasti epäillyt olevasi ns. homo.
Voit ehkä yllättyä nelikymppisenä kun tajuatkin asioita joita sukulaiset ja läheisesi ovat huomanneet. Kaikki loksahtaa paikalleen. Se harmitus on suuri kun tajuaa liian myöhään. Se nuoruus olisi ollut ihanaa, jos silloin olisi tajunnut, että miksi ei onnistunut naisten kanssa ja ei ottanut eteen...
Muista että sua rakastetaan ja ne muut on huolissaan, kun ei ihminen ole saari.
Onhan näitä myöhäisiä, jotka on aina ihmetellyt kun ei ota eteen naisen kanssa ja syytetään että ei ollut tarpeeksi "salikissa".
Vaikka sen pitikin olla salikolli, mutta yhteiskunta ja itse perheen kautta saatu kasvatus on niin tiukka erilaisuutta kohtaan, että kielletään se. Totuus on että kyllä heterolla ottaa eteen naisen kuin naisen kanssa.
Tuossa on totuuden sana. Mutta osalle yhä ne defenssit on niin kovat, ettei ole koskaan edes kokeillut miestä.
Se ei haittaisi, että pilaavat oman elämänsä, mutta aika usein pilaavat myös jonkun syyttömän naisen elämän. Joka ei ollenkaan tajua, ettei vika ole hänessä laisinkaan.
Niin että jos heteroporno kiihottaa ja masturboin naisista fantasioiden, mutta naisten kanssa ei kuitenkaan livenä onnistu, niin olenkin homo. Joo-o, vaikuttaa loogiselta.
Toisaalta siis siirtymävaihetta voi herätellä.
Otat muutaman lonkeron tai oluen ja katsot pari viikkoa illassa vaikka sitä miestoimintaa.
Tai ihan toimintaelokuviakin. Nehän on usein aika homoja myös.
Aluksi tulee ne defenssit mutta pian mieli rentoutuu. Kerranhan tässä eletään.
Voit yllättyä rajusti. Elämä on seikkailu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaistun. Itse olen 29v mies enkä ole löytänyt sellaista naista jonka kanssa haluaisin loppuelämäni viettää. Olen joutunut "tyytymään", sillä en kertakaikkiaan saa vastakaikua niiltä naisilta, joista itse viehätyn, ja ne naiset jotka minusta tuntuvat viehättyvän, ovat sellaisia jotka eivät kertakaikkiaan sytytä. Olen erittäin liikunnallinen ja suhtaudun intohimolla salitreenaamiseen, mutta vain pullukoilta tulee yhteydenottoja ja koskaan timmi ja fyysisesti aktiivinen nainen ei ole minusta kiinnostunut. Tiedän että en ole lihaksikkuudestani huolimatta komea (olen aika lyhyt ja vähän "baby face" eli ei oikein parta kasva ja niin edelleen).
Pari vuotta sitten seurustelin muutaman kuukauden erään pullukan kanssa, kun oli pieni kriisi menossa: vanhemmat sukulaiset vihjailivat että olenko homo kun en ole vielä koskaan tuonut naista näytille ja kaveritkin kehottivat laskemaan rimaa "kun et sä mitään fitnessmissiäkään nyt vaan saa". Minäpä tein kuten käskettiin ja koitin kelpuuttaa erään naisen. Oli kyllä jotain yhteisiä kiinnostuksen kohteita mutta fyysisesti ei sytyttänyt yhtään. Sängyssä sai munan pystyyn vaivoin fantasioimalla niistä salimimmeistä. Päädyttiin sitten lopulta eroon minun toimesta - en kertonut oikeaa syytä vaan jonkun alhaisen "ansaitset jonkun paremman" tarinan. Ei tuntunut kivalta huijata sekä itseä että sitä toista ja tuolloin vannoin, että olen vaikka sitten loppuelämäni yksin kunnes löydän sen naisen joka aidosti kiinnostaa.
Mutta kyllähän se kirpaisee kun ei "tasot" kohtaa siinä mielessä, että saisi kumppanikseen jonkun jota rakastaa tietysti muidenkin kuin ulkosten ominaisuuksien vuoksi, mutta jota myös fyysisesti himoitsee.
Haluan vanhempana miehenä vähän neuvoa sinua ja lohduttaa.
Oletko koskaan oikeasti epäillyt olevasi ns. homo.
Voit ehkä yllättyä nelikymppisenä kun tajuatkin asioita joita sukulaiset ja läheisesi ovat huomanneet. Kaikki loksahtaa paikalleen. Se harmitus on suuri kun tajuaa liian myöhään. Se nuoruus olisi ollut ihanaa, jos silloin olisi tajunnut, että miksi ei onnistunut naisten kanssa ja ei ottanut eteen...
Muista että sua rakastetaan ja ne muut on huolissaan, kun ei ihminen ole saari.
Onhan näitä myöhäisiä, jotka on aina ihmetellyt kun ei ota eteen naisen kanssa ja syytetään että ei ollut tarpeeksi "salikissa".
Vaikka sen pitikin olla salikolli, mutta yhteiskunta ja itse perheen kautta saatu kasvatus on niin tiukka erilaisuutta kohtaan, että kielletään se. Totuus on että kyllä heterolla ottaa eteen naisen kuin naisen kanssa.
Tuossa on totuuden sana. Mutta osalle yhä ne defenssit on niin kovat, ettei ole koskaan edes kokeillut miestä.
Se ei haittaisi, että pilaavat oman elämänsä, mutta aika usein pilaavat myös jonkun syyttömän naisen elämän. Joka ei ollenkaan tajua, ettei vika ole hänessä laisinkaan.
Niin että jos heteroporno kiihottaa ja masturboin naisista fantasioiden, mutta naisten kanssa ei kuitenkaan livenä onnistu, niin olenkin homo. Joo-o, vaikuttaa loogiselta.
Heteropornossahan päätähti on mies ja erityisesti penis.
Joudun tyytymään geeneihini, olosuhteisiin johon olen syntyntyt ja jossa kasvanut, luonnonilmiöihin, yms., sekä siihen etten ole saanut lottovoittoa. Aika vähään voi elämässään loppujen lopuksi vaikuttaa, mutta onhan niitäkin asioita. Ei voi muuta kuin tehdä parhaansa ja olla iloinen jos joskus käy onnenkantamoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaistun. Itse olen 29v mies enkä ole löytänyt sellaista naista jonka kanssa haluaisin loppuelämäni viettää. Olen joutunut "tyytymään", sillä en kertakaikkiaan saa vastakaikua niiltä naisilta, joista itse viehätyn, ja ne naiset jotka minusta tuntuvat viehättyvän, ovat sellaisia jotka eivät kertakaikkiaan sytytä. Olen erittäin liikunnallinen ja suhtaudun intohimolla salitreenaamiseen, mutta vain pullukoilta tulee yhteydenottoja ja koskaan timmi ja fyysisesti aktiivinen nainen ei ole minusta kiinnostunut. Tiedän että en ole lihaksikkuudestani huolimatta komea (olen aika lyhyt ja vähän "baby face" eli ei oikein parta kasva ja niin edelleen).
Pari vuotta sitten seurustelin muutaman kuukauden erään pullukan kanssa, kun oli pieni kriisi menossa: vanhemmat sukulaiset vihjailivat että olenko homo kun en ole vielä koskaan tuonut naista näytille ja kaveritkin kehottivat laskemaan rimaa "kun et sä mitään fitnessmissiäkään nyt vaan saa". Minäpä tein kuten käskettiin ja koitin kelpuuttaa erään naisen. Oli kyllä jotain yhteisiä kiinnostuksen kohteita mutta fyysisesti ei sytyttänyt yhtään. Sängyssä sai munan pystyyn vaivoin fantasioimalla niistä salimimmeistä. Päädyttiin sitten lopulta eroon minun toimesta - en kertonut oikeaa syytä vaan jonkun alhaisen "ansaitset jonkun paremman" tarinan. Ei tuntunut kivalta huijata sekä itseä että sitä toista ja tuolloin vannoin, että olen vaikka sitten loppuelämäni yksin kunnes löydän sen naisen joka aidosti kiinnostaa.
Mutta kyllähän se kirpaisee kun ei "tasot" kohtaa siinä mielessä, että saisi kumppanikseen jonkun jota rakastaa tietysti muidenkin kuin ulkosten ominaisuuksien vuoksi, mutta jota myös fyysisesti himoitsee.
Haluan vanhempana miehenä vähän neuvoa sinua ja lohduttaa.
Oletko koskaan oikeasti epäillyt olevasi ns. homo.
Voit ehkä yllättyä nelikymppisenä kun tajuatkin asioita joita sukulaiset ja läheisesi ovat huomanneet. Kaikki loksahtaa paikalleen. Se harmitus on suuri kun tajuaa liian myöhään. Se nuoruus olisi ollut ihanaa, jos silloin olisi tajunnut, että miksi ei onnistunut naisten kanssa ja ei ottanut eteen...
Muista että sua rakastetaan ja ne muut on huolissaan, kun ei ihminen ole saari.
Onhan näitä myöhäisiä, jotka on aina ihmetellyt kun ei ota eteen naisen kanssa ja syytetään että ei ollut tarpeeksi "salikissa".
Vaikka sen pitikin olla salikolli, mutta yhteiskunta ja itse perheen kautta saatu kasvatus on niin tiukka erilaisuutta kohtaan, että kielletään se. Totuus on että kyllä heterolla ottaa eteen naisen kuin naisen kanssa.
Tuossa on totuuden sana. Mutta osalle yhä ne defenssit on niin kovat, ettei ole koskaan edes kokeillut miestä.
Se ei haittaisi, että pilaavat oman elämänsä, mutta aika usein pilaavat myös jonkun syyttömän naisen elämän. Joka ei ollenkaan tajua, ettei vika ole hänessä laisinkaan.
Niin että jos heteroporno kiihottaa ja masturboin naisista fantasioiden, mutta naisten kanssa ei kuitenkaan livenä onnistu, niin olenkin homo. Joo-o, vaikuttaa loogiselta.
Heteropornossahan päätähti on mies ja erityisesti penis.
Ja sitten jos miehiä on useampi, niin sielä näkyy paljon peniksiä ja ne miekkailee vahingossa toisia kohti...
Vierailija kirjoitti:
Nyt on ehkä vedetty palstan pohjat. Miehen pitää kiihottua joka naisesta tai muuten on piilohomo. Ja näin peukutetaan.
Tuossa taidettiin kyllä puhua ihan tavallisesta naisesta, joka on pikkuisen pyöreä, ei mistään suohirviöstä. Kyllä normaalin heteromiehen pitäisi sellaisesta kiihottua enemmän kuin omasta kädestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähes nelikymppiseksi tyydyin suhteisiin joissa en ollut onnellinen, töihin ja asuinpaikkana joita vihasin ja moneen muuhun asiaan nyt ylipäätään. Sitten jossain vaiheessa jokin vain iski ja tajusin että hei eihän mun ole pakko tyytyä tämmöiseen ja lähdin tavoittelemaan sellaista elämää kuin halusin. Parin vuoden sisällä elämä muuttui täysin ja nyt elän kaikin puolin onnellista elämää. Ikinä ei kannata tyytyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on ehkä vedetty palstan pohjat. Miehen pitää kiihottua joka naisesta tai muuten on piilohomo. Ja näin peukutetaan.
Tämä kirjoittaja, jolla jäi tämä homokasetti pyörimään, on varmaan nainen joka ei tietenkäään pysty samaistumaan tilanteesen, jossa liikunnallinen mies ei saa timmiä naista.
Eiköhän meistä naisista kaikki ymmärrä, että pelkkä liikunnallisuus ei takaa yhtään mitään. Se ei tee susta sen kiinnostavampaa ihmisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanan rehellinen kirjoitus 🙂. En suostu tyytymään. Teen elämästäni sellasen, jonka haluan siinä joutuu tekee töitä enemmän. Ja opetella myös luopumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaistun. Itse olen 29v mies enkä ole löytänyt sellaista naista jonka kanssa haluaisin loppuelämäni viettää. Olen joutunut "tyytymään", sillä en kertakaikkiaan saa vastakaikua niiltä naisilta, joista itse viehätyn, ja ne naiset jotka minusta tuntuvat viehättyvän, ovat sellaisia jotka eivät kertakaikkiaan sytytä. Olen erittäin liikunnallinen ja suhtaudun intohimolla salitreenaamiseen, mutta vain pullukoilta tulee yhteydenottoja ja koskaan timmi ja fyysisesti aktiivinen nainen ei ole minusta kiinnostunut. Tiedän että en ole lihaksikkuudestani huolimatta komea (olen aika lyhyt ja vähän "baby face" eli ei oikein parta kasva ja niin edelleen).
Pari vuotta sitten seurustelin muutaman kuukauden erään pullukan kanssa, kun oli pieni kriisi menossa: vanhemmat sukulaiset vihjailivat että olenko homo kun en ole vielä koskaan tuonut naista näytille ja kaveritkin kehottivat laskemaan rimaa "kun et sä mitään fitnessmissiäkään nyt vaan saa". Minäpä tein kuten käskettiin ja koitin kelpuuttaa erään naisen. Oli kyllä jotain yhteisiä kiinnostuksen kohteita mutta fyysisesti ei sytyttänyt yhtään. Sängyssä sai munan pystyyn vaivoin fantasioimalla niistä salimimmeistä. Päädyttiin sitten lopulta eroon minun toimesta - en kertonut oikeaa syytä vaan jonkun alhaisen "ansaitset jonkun paremman" tarinan. Ei tuntunut kivalta huijata sekä itseä että sitä toista ja tuolloin vannoin, että olen vaikka sitten loppuelämäni yksin kunnes löydän sen naisen joka aidosti kiinnostaa.
Mutta kyllähän se kirpaisee kun ei "tasot" kohtaa siinä mielessä, että saisi kumppanikseen jonkun jota rakastaa tietysti muidenkin kuin ulkosten ominaisuuksien vuoksi, mutta jota myös fyysisesti himoitsee.
Haluan vanhempana miehenä vähän neuvoa sinua ja lohduttaa.
Oletko koskaan oikeasti epäillyt olevasi ns. homo.
Voit ehkä yllättyä nelikymppisenä kun tajuatkin asioita joita sukulaiset ja läheisesi ovat huomanneet. Kaikki loksahtaa paikalleen. Se harmitus on suuri kun tajuaa liian myöhään. Se nuoruus olisi ollut ihanaa, jos silloin olisi tajunnut, että miksi ei onnistunut naisten kanssa ja ei ottanut eteen...
Muista että sua rakastetaan ja ne muut on huolissaan, kun ei ihminen ole saari.
Juurikin tällaisia teorioita varmaan nämä minun sukulaisetkin päissään pyörittelevät. Nämä tasoisensa naisen saaneet ja naismarkkinoilla hyvin pärjäävät miehet eivät pysty ymmärtämään mitä se on kun ei saa haluamansa tyyppistä naista, kun itselle se omasta mielestäsi viehättävä nainen on aina ollut itsestäänselvyys. "Kyllähän sen on pakko olla homo kun ei naista saa, sainhan minäkin naisen joka on musta tosi kuuma". Mutta ei, en ole homo, joten kiitos tyhjästä neuvosta. Toiset eivät vaan kertakaikkiaan saa oman tasoistaan kumppania.
Tota hei, kaikella rakkaudella nyt.
Jos sun läheiset ja suku tuollaisia päästelee suustaan ja haluaa ymmärtää että olet rakas ja ne näkee ulkopuolelta jotain mitä et ite ehkä tajua tunnustaa. Meillä on tosi paksut verhot silmillä monesti.
Siis ei joka jannulle läheiset tuollaisia heittele. Ymmärrän et kiusaannut tuommoisesta, se on ymmärrettävää jos sulla on kasvatuksessa peritty sellainen asia et homous olisi huono juttu ja alennustila miehelle.
Nykyään on ihan ok olla sinut itsensä kanssa. Ei tarvi enää elää kuin 1900-luvulla.
Ota läheisiltä vinkistä vaaria, ei ne turhaan heitä homoläppää. Ei ole mikään häpeä jos naisen kanssa ei pysty oleen silleen. Joskus voi onnistua, mutta sä huijaat silloin toista ja sen sydän murtuu. Et varmaan haluais että sun sydän murskattais ja kuulisit ollees vain testi ja tutkmusmatka :(
Tuun äärettömän surulliseks kun luen näitä, ite käynyt läpi saman ja miksi niin monen pojan pitää käydä tämä sama käsikirjoitus läpi elämässä.
Menee nuoruus hukkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on ehkä vedetty palstan pohjat. Miehen pitää kiihottua joka naisesta tai muuten on piilohomo. Ja näin peukutetaan.
Tämä kirjoittaja, jolla jäi tämä homokasetti pyörimään, on varmaan nainen joka ei tietenkäään pysty samaistumaan tilanteesen, jossa liikunnallinen mies ei saa timmiä naista.
Eiköhän meistä naisista kaikki ymmärrä, että pelkkä liikunnallisuus ei takaa yhtään mitään. Se ei tee susta sen kiinnostavampaa ihmisenä.
Näin. Ja sellainen fanaattinen rahkapetri-liikunnallisuus laskee pisteitä, ja roimasti. Jos korvien väliin ei mahdu muuta kun se liikunta (ja paino, siitähän tässä on kyse eikä liikunnan ilosta), niin on hyvin huono kumppaniehdokas. Siihen lisättynä heikko libido ja tunnekylmyys ja hyväksikäyttö - vai tietääkö se nykyinen nainen että hän on pelkkä tyytymisen kohde- niin eiköhän ap:lla ole parempi nainen kuin mitä ap oikeasti edes ansaitsee.
Vastaa ap, mikä oikeuttaa sinut hyväksikäyttämään naista, pitämään häntä ikäänkuin kulissina?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaistun. Itse olen 29v mies enkä ole löytänyt sellaista naista jonka kanssa haluaisin loppuelämäni viettää. Olen joutunut "tyytymään", sillä en kertakaikkiaan saa vastakaikua niiltä naisilta, joista itse viehätyn, ja ne naiset jotka minusta tuntuvat viehättyvän, ovat sellaisia jotka eivät kertakaikkiaan sytytä. Olen erittäin liikunnallinen ja suhtaudun intohimolla salitreenaamiseen, mutta vain pullukoilta tulee yhteydenottoja ja koskaan timmi ja fyysisesti aktiivinen nainen ei ole minusta kiinnostunut. Tiedän että en ole lihaksikkuudestani huolimatta komea (olen aika lyhyt ja vähän "baby face" eli ei oikein parta kasva ja niin edelleen).
Pari vuotta sitten seurustelin muutaman kuukauden erään pullukan kanssa, kun oli pieni kriisi menossa: vanhemmat sukulaiset vihjailivat että olenko homo kun en ole vielä koskaan tuonut naista näytille ja kaveritkin kehottivat laskemaan rimaa "kun et sä mitään fitnessmissiäkään nyt vaan saa". Minäpä tein kuten käskettiin ja koitin kelpuuttaa erään naisen. Oli kyllä jotain yhteisiä kiinnostuksen kohteita mutta fyysisesti ei sytyttänyt yhtään. Sängyssä sai munan pystyyn vaivoin fantasioimalla niistä salimimmeistä. Päädyttiin sitten lopulta eroon minun toimesta - en kertonut oikeaa syytä vaan jonkun alhaisen "ansaitset jonkun paremman" tarinan. Ei tuntunut kivalta huijata sekä itseä että sitä toista ja tuolloin vannoin, että olen vaikka sitten loppuelämäni yksin kunnes löydän sen naisen joka aidosti kiinnostaa.
Mutta kyllähän se kirpaisee kun ei "tasot" kohtaa siinä mielessä, että saisi kumppanikseen jonkun jota rakastaa tietysti muidenkin kuin ulkosten ominaisuuksien vuoksi, mutta jota myös fyysisesti himoitsee.
Haluan vanhempana miehenä vähän neuvoa sinua ja lohduttaa.
Oletko koskaan oikeasti epäillyt olevasi ns. homo.
Voit ehkä yllättyä nelikymppisenä kun tajuatkin asioita joita sukulaiset ja läheisesi ovat huomanneet. Kaikki loksahtaa paikalleen. Se harmitus on suuri kun tajuaa liian myöhään. Se nuoruus olisi ollut ihanaa, jos silloin olisi tajunnut, että miksi ei onnistunut naisten kanssa ja ei ottanut eteen...
Muista että sua rakastetaan ja ne muut on huolissaan, kun ei ihminen ole saari.
Onhan näitä myöhäisiä, jotka on aina ihmetellyt kun ei ota eteen naisen kanssa ja syytetään että ei ollut tarpeeksi "salikissa".
Vaikka sen pitikin olla salikolli, mutta yhteiskunta ja itse perheen kautta saatu kasvatus on niin tiukka erilaisuutta kohtaan, että kielletään se. Totuus on että kyllä heterolla ottaa eteen naisen kuin naisen kanssa.
Tuossa on totuuden sana. Mutta osalle yhä ne defenssit on niin kovat, ettei ole koskaan edes kokeillut miestä.
Se ei haittaisi, että pilaavat oman elämänsä, mutta aika usein pilaavat myös jonkun syyttömän naisen elämän. Joka ei ollenkaan tajua, ettei vika ole hänessä laisinkaan.
Niin että jos heteroporno kiihottaa ja masturboin naisista fantasioiden, mutta naisten kanssa ei kuitenkaan livenä onnistu, niin olenkin homo. Joo-o, vaikuttaa loogiselta.
Heteropornossahan päätähti on mies ja erityisesti penis.
Ja sitten jos miehiä on useampi, niin sielä näkyy paljon peniksiä ja ne miekkailee vahingossa toisia kohti...
Heteropornossa kaksi miestä ja yksi nainen, niin...
Tuota noin niin.
Ne miehet katsoo palavasti toisiaan silmiin ja nainen on siinä välissä.
Eikö se nainen ole siinä tavallaan vähän turhana stunttina. Jätkät kuitenkin siinä työstää silmät palavina.
Heteroporno on homompaa kuin homoporno monessa mielessä. Kun siinä on se kaappielementti taustalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"ikäkriiseilevä mies" kirjoitti pitkän avauksen, yhteenkään kysymykseen ei ole vastannut, eikä muutenkaan osoittanut olevansa mukana keskustelussa.
Mies kertoo ettei hän saa haluamaansa naista.
Sen sijaan, että kukaan kehottaisi häntä menemään eteenpäin ja kehittämään elämäänsä, tulevat homomiehet sanomaan että olet varmaan homo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ydinperhe, mies komea ja kiltti. Mutta mies tyhmä kuin saapas.,ei voi keskustella mitään, harrastaa pleikkaria ja jalkapalloa. Nuorena sitä kun katsoo pääasiassa ulkonäköä.
Omat raha asiat sössin jo ennen miestä ja lapsia, mutta tilanne siis se, etten saa edes vuokra-asontoa yksin.
Ei vakityötä, olen työtön ollut jo 12v. Opiskella en uskalla, pelkään esitelmiä ja kaikkia esiintymistilanteita.
Eli pakko tyytyä tähän mieheen ja elämään. Olen kyllä jo suht vanha, 36v,että en enää edes saisi laatu miestä, varsinkaan yh-äitinä.
-elämä ohi-
Miksei ap vastaa, mikä oikeuttaa hänet hyväksikäyttämään nykyistä naista?
Vierailija kirjoitti:
Miksei ap vastaa, mikä oikeuttaa hänet hyväksikäyttämään nykyistä naista?
Katosi kuin pieru Saharaan. Ei hän pysty asettumaan sen toisen asemaan lainkaan, hänen itsekkäässä päässä ei ole muuta kuin se "urheilullisuus", mikä tarkoittaa alipainoista naista ja hänen pakkomiellettään sellaiseen. Ei hän hetkeäkään mieti mitä tekee sille naiselle johon tyytyy ja jota vedättää, ei kiinnosta.
Ja tuoko muka ansaitsisi hyvän naisen? Millä ihmeen perusteella?
Vierailija kirjoitti:
Mulla ydinperhe, mies komea ja kiltti. Mutta mies tyhmä kuin saapas.,ei voi keskustella mitään, harrastaa pleikkaria ja jalkapalloa. Nuorena sitä kun katsoo pääasiassa ulkonäköä.
Omat raha asiat sössin jo ennen miestä ja lapsia, mutta tilanne siis se, etten saa edes vuokra-asontoa yksin.
Ei vakityötä, olen työtön ollut jo 12v. Opiskella en uskalla, pelkään esitelmiä ja kaikkia esiintymistilanteita.
Eli pakko tyytyä tähän mieheen ja elämään. Olen kyllä jo suht vanha, 36v,että en enää edes saisi laatu miestä, varsinkaan yh-äitinä.
-elämä ohi-
Mistä alapeukut? Vastasin aloituksen kysymykseen rehellisesti
Vierailija kirjoitti:
Mulla ydinperhe, mies komea ja kiltti. Mutta mies tyhmä kuin saapas.,ei voi keskustella mitään, harrastaa pleikkaria ja jalkapalloa. Nuorena sitä kun katsoo pääasiassa ulkonäköä.
Omat raha asiat sössin jo ennen miestä ja lapsia, mutta tilanne siis se, etten saa edes vuokra-asontoa yksin.
Ei vakityötä, olen työtön ollut jo 12v. Opiskella en uskalla, pelkään esitelmiä ja kaikkia esiintymistilanteita.
Eli pakko tyytyä tähän mieheen ja elämään. Olen kyllä jo suht vanha, 36v,että en enää edes saisi laatu miestä, varsinkaan yh-äitinä.
-elämä ohi-
Tarkoitatko laatumiehellä nyt oikeasti fiksua välittävää isähahmoa vai sitä kaksimetristä, laatikkoleukaista palomiestä?
Vierailija kirjoitti:
Mies kertoo ettei hän saa haluamaansa naista.
Sen sijaan, että kukaan kehottaisi häntä menemään eteenpäin ja kehittämään elämäänsä, tulevat homomiehet sanomaan että olet varmaan homo?
En usko että tuo homojankkaaja on mies vaan nainen, sen perusteella että ei selkeästi pysty samaistumaan tuon alunperin kirjoittaneen miehen tilanteeseen. On helppo kuitata että olet varmaan homo jos et saa haluamasi tyyppistä naista, ja näin ohitetaan kätevästi kaikki naisten pinnallisuuteeen ja nirsouteen kohdistuvat syytökset. Naisiin kohdistuu niin paljon kovempi kysyntä, että perustason normaalipainoinen nainenkin saa helposti komean miehen, ja näin ollen se tasokkaan kumppanin saaminen ajatellaan itsestäänselvyytenä.
Tämä kirjoittaja, jolla jäi tämä homokasetti pyörimään, on varmaan nainen joka ei tietenkäään pysty samaistumaan tilanteesen, jossa liikunnallinen mies ei saa timmiä naista.