Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hyppääminen tyhjän päälle - työttömäksi ilman uutta työtä
07.03.2021 |
Olen niin ahdistunut työssäni, että ajattelen jopa irtisanoutumista. Nippanappa varat riittäisi karenssin ajaksi. Haaveilen jostain leipomon pussittajan työstä, mansikkatilan asiakasneuvojan työstä jne. Kunhan pääsisi nykyisestä pois!
Työterveydessä olen jo jaksamisen vuoksi asiakkaana, mutta mitä apua siitä on? Miten saisin saikkua, hermolepoa?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokakauppaan töihin ostosten keräilijäksi ja kotiinkuljettajaksi? Siellä tarvitaan yhä enemmän tekijöitä.
Kuulostaa niin houkuttelevalta!
Ap
No, tervemenoa vaan kokeilemaan. Hygieniapassin hankkimisesta kannattaa lähteä liikkeelle.
Ostosten keräilijät ja kuljettajat ovat yleensä eri työntekijöitä, jotka työskentelevät eri työnantajille.
Ensimmäisen tehtävän hoitaa kaupan henkilökunta (omat/vuokratyövoima). Kun ravintola-ala on ajettu alas, on sieltä lomautettuja ja irtisanottuja työllistetty näihin tehtäviin. Ruokakauppa ei välttämättä ole hyvä työpaikka ainakaan suorittavalla perustasolla. En usko, että muualla uupuva sitä kauaa kestää. Työhön sisältyy jonkin verran kuormittavia nostoja.
Kuskit ovat työsuhteessa kuljetusfirmaan tai vuokratyövoimana sellaisessa. Sitäkin saattaa kuka tahansa B-ajokortillinen kokeilemaan (ja näin ollen hakijoita on paljon), mutta aika nopeasti tulee lähtö jos ei pää kestä painetta, hommat suju muuten tai auto pysy ehjänä. Toiseksi kuljetusala on myös fyysisesti rankkaa. Miesten työtä.
Helppoa ja kevyttä etsivä katsoo jotain muuta työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opintovapaalla olisit tosiaan kokonaan poissa työpaikaltasi ja voisit keskittyä täysin opiskeluun. Olisi se ainakin irtiotto, vaikket uutta uraa sitten saisikaan siitä mitä nyt ikinä opiskelisitkaan. Aikuiskoulutustuki (palkasta laskettava) on lisäksi aika paljon enemmän kuin kelan työttömyyskorvaus.
Tällaisena aikana suosittelen miettimään kaksi kertaa irtisanoutumista. Itse vaihdoin työtehtäviä toiseen organisaatioon ja aloitan vakituisessa työssä ihan pian. Meillä ei toisessa paikassa toiminut johtaminen eikä mikään ollenkaan ja oli todella huono ja vittumainen työilmapiiri. Onneksi tajusin lähteä.
En tiedä tuleeko meille tänne vielä lamaa, mutta miettikääpä miten tämä corona time vaikuttaa pelkästään maailman talouteen. Ja suosittelen lukemaan miten lamassa käy työllisyydelle, palkoille, elintarvikkeiden hinnoille jne.
T: Lama-ajan lapsi
Ap, tekstisi on melkein kuin minun suustani. Yli 3000€ kuukausipalkka, tavallaan siisti sisätyö, mutta se syö minua sisältäpäin ja tuhoaa minut. Jaksamisongelmia on ollut jo yli vuoden, nyt tilanne on se että lääkäriin on mentävä ja todennäköisesti masennusdiagnoosi tulossa. Annoin tämän jatkua liian pitkään ymmärtämättä, että masennun. Lyhennetty työviikko minulta evättiin, kun sitä itse pyysin jaksamiseen liittyen.
Yrittäjyyttä olen miettinyt pitkään, kaikki olisi tavallaan sitä varten valmiinakin, mutta olen niin ankara itselleni, että olen uskotellut epäonnistuvani.
En sovi tähän oravanpyörään. Haaveilen muutosta keskelle korpea ja sellaisesta itse ansaitusta toimeentulosta, että laskut saa maksettua ja ruokaa pöytään.
Itse en uskalla hypätä tyhjän päälle, vaikka irtiotto on ainoa vaihtoehto. Ehkä tästä vielä noustaan.
Tsemppiä, ap!
Aikanaan osaavimmat tyypit lähti menemään mulqn pomon ja huonon työilmapiirin takia ja sen jälkeen minä aloin saada pskaa niskaani. Irtisanouduin itsekin välittömästi, koska en kuuntele minkäänlaista vttuilua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi aina aina neuvoo joku että hyvänen aika, heti uutta työtä saatava. Kyllä pitää treenin jälkeen palautua. Kaikkia ei kiinnosta työnteko, samaa joka päivä pienellä palkalla. Ap hyppää reilusti pois, saatpa ainakin rauhaa. Mulla tukityö vielä pari kk, ihanaa päästä kesäksi pois.
Vierailija kirjoitti:
Mene työkokeiluun niin ei tule karenssia.
Karenssi kyllä tulee, mutta koska työkokeilun ajalta olet oikeutettu tyttömyysetuuteen niin karenssi kuluu työkokeilun aikana. Eli saat 3kk karenssin jos irtisanoudut työstä, niin työkokeilusopimus kannattaa olla myös 3kk ajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokakauppaan töihin ostosten keräilijäksi ja kotiinkuljettajaksi? Siellä tarvitaan yhä enemmän tekijöitä.
Kuulostaa niin houkuttelevalta!
Ap
No, tervemenoa vaan kokeilemaan. Hygieniapassin hankkimisesta kannattaa lähteä liikkeelle.
Ostosten keräilijät ja kuljettajat ovat yleensä eri työntekijöitä, jotka työskentelevät eri työnantajille.
Ensimmäisen tehtävän hoitaa kaupan henkilökunta (omat/vuokratyövoima). Kun ravintola-ala on ajettu alas, on sieltä lomautettuja ja irtisanottuja työllistetty näihin tehtäviin. Ruokakauppa ei välttämättä ole hyvä työpaikka ainakaan suorittavalla perustasolla. En usko, että muualla uupuva sitä kauaa kestää. Työhön sisältyy jonkin verran kuormittavia nostoja.
Kuskit ovat työsuhteessa kuljetusfirmaan tai vuokratyövoimana sellaisessa. Sitäkin saattaa kuka tahansa B-ajokortillinen kokeilemaan (ja näin ollen hakijoita on paljon), mutta aika nopeasti tulee lähtö jos ei pää kestä painetta, hommat suju muuten tai auto pysy ehjänä. Toiseksi kuljetusala on myös fyysisesti rankkaa. Miesten työtä.
Helppoa ja kevyttä etsivä katsoo jotain muuta työtä.
Hygieniapassi löytyy. Ja se, etten jaksa nykyistä työtäni (jossa paljon henkistä kuormaa ja silkkaa p***aa asiakkailta (etänä)), ei tarkoita etten jaksaisi fyysistä ja suorittavaa työtä. Olen ajanut kroppani alas istumisella, fyysisesti vaihteleva työ olisi siis unelma!
Kevyttä ja helppoa vailla siis en ole.
Mutta kyllähän sen järki sanoo ettei minun kannata asiantuntijapaikalta lähteä keräilijäksi...Ajatus vaan kertoo epätoivoisuudestani.
Ap
Otat saikkua ja etsit samalla uutta työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä tee mitään hätiköityä. Älä irtisanoudun. Pyydä sairaslomaa. Ole vaikka puoli vuotta saikulla ja harkitse. Auttaisiko, jos tekisit työtäsi osa-aikaisesti esim 80 prosentin työaika? Häiriöiden voi tehdä huonoja päätöksiä.
Vierailija kirjoitti:
Ap, tekstisi on melkein kuin minun suustani. Yli 3000€ kuukausipalkka, tavallaan siisti sisätyö, mutta se syö minua sisältäpäin ja tuhoaa minut. Jaksamisongelmia on ollut jo yli vuoden, nyt tilanne on se että lääkäriin on mentävä ja todennäköisesti masennusdiagnoosi tulossa. Annoin tämän jatkua liian pitkään ymmärtämättä, että masennun. Lyhennetty työviikko minulta evättiin, kun sitä itse pyysin jaksamiseen liittyen.
Yrittäjyyttä olen miettinyt pitkään, kaikki olisi tavallaan sitä varten valmiinakin, mutta olen niin ankara itselleni, että olen uskotellut epäonnistuvani.
En sovi tähän oravanpyörään. Haaveilen muutosta keskelle korpea ja sellaisesta itse ansaitusta toimeentulosta, että laskut saa maksettua ja ruokaa pöytään.
Itse en uskalla hypätä tyhjän päälle, vaikka irtiotto on ainoa vaihtoehto. Ehkä tästä vielä noustaan.
Tsemppiä, ap!
Kiitti! Keskelle korpea haluaisin minäkin! Se olisi unelmaa. Vaan perheellisenä se on vähän mahdotonta, lasten koulut jne...
Ehkä sitten joskus.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokakauppaan töihin ostosten keräilijäksi ja kotiinkuljettajaksi? Siellä tarvitaan yhä enemmän tekijöitä.
Kuulostaa niin houkuttelevalta!
Ap
No, tervemenoa vaan kokeilemaan. Hygieniapassin hankkimisesta kannattaa lähteä liikkeelle.
Ostosten keräilijät ja kuljettajat ovat yleensä eri työntekijöitä, jotka työskentelevät eri työnantajille.
Ensimmäisen tehtävän hoitaa kaupan henkilökunta (omat/vuokratyövoima). Kun ravintola-ala on ajettu alas, on sieltä lomautettuja ja irtisanottuja työllistetty näihin tehtäviin. Ruokakauppa ei välttämättä ole hyvä työpaikka ainakaan suorittavalla perustasolla. En usko, että muualla uupuva sitä kauaa kestää. Työhön sisältyy jonkin verran kuormittavia nostoja.
Kuskit ovat työsuhteessa kuljetusfirmaan tai vuokratyövoimana sellaisessa. Sitäkin saattaa kuka tahansa B-ajokortillinen kokeilemaan (ja näin ollen hakijoita on paljon), mutta aika nopeasti tulee lähtö jos ei pää kestä painetta, hommat suju muuten tai auto pysy ehjänä. Toiseksi kuljetusala on myös fyysisesti rankkaa. Miesten työtä.
Helppoa ja kevyttä etsivä katsoo jotain muuta työtä.
Hygieniapassi löytyy. Ja se, etten jaksa nykyistä työtäni (jossa paljon henkistä kuormaa ja silkkaa p***aa asiakkailta (etänä)), ei tarkoita etten jaksaisi fyysistä ja suorittavaa työtä. Olen ajanut kroppani alas istumisella, fyysisesti vaihteleva työ olisi siis unelma!
Kevyttä ja helppoa vailla siis en ole.
Mutta kyllähän sen järki sanoo ettei minun kannata asiantuntijapaikalta lähteä keräilijäksi...Ajatus vaan kertoo epätoivoisuudestani.
Ap
Jos kuormitut noin pahasti etätöistä kotisohvalla maaten niin miten kuvittelet pystyväsi kohtaamaan ihmisiä ja saamaan palautetta kasvokkain, edes ajatuksen tasolla?
Ulkoisestikin huonokuntoinen, löysä, laiska ja leveä keski-ikäinen nainen ei ole se "kuuma" tyyppi fyysisen työn markkinoilla.
Itse jättäydyin puolisen vuotta sitten. Ihanaa on ollut ja nyy ruvennut laiskasti katselemaan työpaikkoja. Olen terveysalalla, joten töitä kyllä riittää jos ei ole turhan kranttu. Ehkä opiskelen jotakin lisää. Tai teen vielä yhden lapsen. Aika näyttää..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasarilla useinkin. Koska töitä oli senkus käveli työhönottoon. Ysärillä piti hankkia jokin koulutuspaikka, jossa kävi jos viitsi. Nykyään on jo vaikeampaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokakauppaan töihin ostosten keräilijäksi ja kotiinkuljettajaksi? Siellä tarvitaan yhä enemmän tekijöitä.
Kuulostaa niin houkuttelevalta!
Ap
No, tervemenoa vaan kokeilemaan. Hygieniapassin hankkimisesta kannattaa lähteä liikkeelle.
Ostosten keräilijät ja kuljettajat ovat yleensä eri työntekijöitä, jotka työskentelevät eri työnantajille.
Ensimmäisen tehtävän hoitaa kaupan henkilökunta (omat/vuokratyövoima). Kun ravintola-ala on ajettu alas, on sieltä lomautettuja ja irtisanottuja työllistetty näihin tehtäviin. Ruokakauppa ei välttämättä ole hyvä työpaikka ainakaan suorittavalla perustasolla. En usko, että muualla uupuva sitä kauaa kestää. Työhön sisältyy jonkin verran kuormittavia nostoja.
Kuskit ovat työsuhteessa kuljetusfirmaan tai vuokratyövoimana sellaisessa. Sitäkin saattaa kuka tahansa B-ajokortillinen kokeilemaan (ja näin ollen hakijoita on paljon), mutta aika nopeasti tulee lähtö jos ei pää kestä painetta, hommat suju muuten tai auto pysy ehjänä. Toiseksi kuljetusala on myös fyysisesti rankkaa. Miesten työtä.
Helppoa ja kevyttä etsivä katsoo jotain muuta työtä.
Hygieniapassi löytyy. Ja se, etten jaksa nykyistä työtäni (jossa paljon henkistä kuormaa ja silkkaa p***aa asiakkailta (etänä)), ei tarkoita etten jaksaisi fyysistä ja suorittavaa työtä. Olen ajanut kroppani alas istumisella, fyysisesti vaihteleva työ olisi siis unelma!
Kevyttä ja helppoa vailla siis en ole.
Mutta kyllähän sen järki sanoo ettei minun kannata asiantuntijapaikalta lähteä keräilijäksi...Ajatus vaan kertoo epätoivoisuudestani.
Ap
Jos kuormitut noin pahasti etätöistä kotisohvalla maaten niin miten kuvittelet pystyväsi kohtaamaan ihmisiä ja saamaan palautetta kasvokkain, edes ajatuksen tasolla?
Ulkoisestikin huonokuntoinen, löysä, laiska ja leveä keski-ikäinen nainen ei ole se "kuuma" tyyppi fyysisen työn markkinoilla.
Tuleeko ylltäyksenä, että myös se kotona sohvalla maaten tehty etätyö voi olla todella raskasta ja vaativaa?
Hienot yleistykset kyllä!
Jos kuormitut noin pahasti etätöistä kotisohvalla maaten niin miten kuvittelet pystyväsi kohtaamaan ihmisiä ja saamaan palautetta kasvokkain, edes ajatuksen tasolla?
Ulkoisestikin huonokuntoinen, löysä, laiska ja leveä keski-ikäinen nainen ei ole se "kuuma" tyyppi fyysisen työn markkinoilla.
Katos vaan, ketjun eka provo! Aika pitkään muuten meni, ennenkuin saatiin aito av-kommentti. Kiitos sinulle. Tuntuu varmaan hyvältä.
Mitäs muuten viime aikoina onkaan puhuttu kiusaamisesta? Jos sinulla on lapsia, toivottavasti heistä ei saada lukea tulevaisuudessa lehdistä.
Vierailija kirjoitti:
Jos kuormitut noin pahasti etätöistä kotisohvalla maaten niin miten kuvittelet pystyväsi kohtaamaan ihmisiä ja saamaan palautetta kasvokkain, edes ajatuksen tasolla?
Ulkoisestikin huonokuntoinen, löysä, laiska ja leveä keski-ikäinen nainen ei ole se "kuuma" tyyppi fyysisen työn markkinoilla.
Katos vaan, ketjun eka provo! Aika pitkään muuten meni, ennenkuin saatiin aito av-kommentti. Kiitos sinulle. Tuntuu varmaan hyvältä.
Mitäs muuten viime aikoina onkaan puhuttu kiusaamisesta? Jos sinulla on lapsia, toivottavasti heistä ei saada lukea tulevaisuudessa lehdistä.
No jos työelämän realiteetit on noin hukassa niin sietääkin herätä tai sitten pysytellä siellä omassa asiantuntijakuplassaan. Sori siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokakauppaan töihin ostosten keräilijäksi ja kotiinkuljettajaksi? Siellä tarvitaan yhä enemmän tekijöitä.
Kuulostaa niin houkuttelevalta!
Ap
No, tervemenoa vaan kokeilemaan. Hygieniapassin hankkimisesta kannattaa lähteä liikkeelle.
Ostosten keräilijät ja kuljettajat ovat yleensä eri työntekijöitä, jotka työskentelevät eri työnantajille.
Ensimmäisen tehtävän hoitaa kaupan henkilökunta (omat/vuokratyövoima). Kun ravintola-ala on ajettu alas, on sieltä lomautettuja ja irtisanottuja työllistetty näihin tehtäviin. Ruokakauppa ei välttämättä ole hyvä työpaikka ainakaan suorittavalla perustasolla. En usko, että muualla uupuva sitä kauaa kestää. Työhön sisältyy jonkin verran kuormittavia nostoja.
Kuskit ovat työsuhteessa kuljetusfirmaan tai vuokratyövoimana sellaisessa. Sitäkin saattaa kuka tahansa B-ajokortillinen kokeilemaan (ja näin ollen hakijoita on paljon), mutta aika nopeasti tulee lähtö jos ei pää kestä painetta, hommat suju muuten tai auto pysy ehjänä. Toiseksi kuljetusala on myös fyysisesti rankkaa. Miesten työtä.
Helppoa ja kevyttä etsivä katsoo jotain muuta työtä.
Hygieniapassi löytyy. Ja se, etten jaksa nykyistä työtäni (jossa paljon henkistä kuormaa ja silkkaa p***aa asiakkailta (etänä)), ei tarkoita etten jaksaisi fyysistä ja suorittavaa työtä. Olen ajanut kroppani alas istumisella, fyysisesti vaihteleva työ olisi siis unelma!
Kevyttä ja helppoa vailla siis en ole.
Mutta kyllähän sen järki sanoo ettei minun kannata asiantuntijapaikalta lähteä keräilijäksi...Ajatus vaan kertoo epätoivoisuudestani.
Ap
Jos kuormitut noin pahasti etätöistä kotisohvalla maaten niin miten kuvittelet pystyväsi kohtaamaan ihmisiä ja saamaan palautetta kasvokkain, edes ajatuksen tasolla?
Ulkoisestikin huonokuntoinen, löysä, laiska ja leveä keski-ikäinen nainen ei ole se "kuuma" tyyppi fyysisen työn markkinoilla.
Tuleeko ylltäyksenä, että myös se kotona sohvalla maaten tehty etätyö voi olla todella raskasta ja vaativaa?
Hienot yleistykset kyllä!
Tekstistäsi ilmeni, ettet ole hyvässä fyysisessä kunnossa. Sellaisia ei oteta hyvää fyysistä kuntoa vaativiin töihin.
Jos rankan aspa...tai siis asiantuntijatyösi vastapainoksi treenaisit tarpeeksi, voisi se helpottaa oloa ja auttaa jaksamista muutenkin.
Itselläni on myös vaikeaa töissä. Stressaan, koska olen melko uusi työssä ja pelkään virheitä. Työyhteisö on tylsä ja nyt etätyöskennellessä työstä ei saa irti mitään sosiaalista. En koe saavani tarpeeksi työyhteisön tukea, tiimityöskentely ryhmässä ontuu ja moni on kovin kilpailullinen ja keskittyy yksilösuoritukseen vaikkei mitään bonareita hyvästä työstä jaetakaan. Lisäksi koen myös ajoittaista kiusaamista tiimissä erään ihmisen taholta joka naljailee ja kettuilee henkilökohtaisesti.
Työ tulee usein uniin ja sunnuntaisin saattaa ahdistaa seuraavan viikon työt. Lisättäköön, että työn on myös aika tylsää eikä täysin omaa alaani. Numeroitakin kytätään johtotaholla ihan kokoajan. Kertomasi perusteella voisimme olla vaikka samassa työpaikassa suoraan sanoen. :D
Koin itse helpotukseksi sen että päätin etten stressaa työstä pakollista enempää. Teen töitä realistisen tehokkaasti ja hyvin, mutta teen sen mitä pystyn, osaan ja työpäivän aikana ehdin. Sitten kone kiinni. Jos välillä tuntuu että hermot kireällä, otan hetken kevyemmin. Kohtelen työtä ns. työnä tekemättä siitä elämää suurempaa asiaa. Puhuin myös avoimesti jaksamisesta tutuille ja jopa esimiehelle ja tarkastelin kriittisesti oman tyytymättömyyteni juurisyitä; itselläni perfektionismi ja se ettei omassa työssä asioita voi tehdä täydellisesti alusta loppuun ja asiat ei koskaan ole täydessä kontrollissa. Lisäksi kaipasin pomolta kehuja ja positiivista palautetta sillä inhottavan työkaverin vaikutuspiiristä oleminen ja muiden stressaantuneiden työkaverien kuunteleminen tarttui itseeenikin.
Lisäksi katselen uusia töitä ja haen sopivien paikkojen avautuessa. Työpaikan vaihtaminen toiseen on aina paljon helpompaa kuin irtisanoutuminen ja uuden työn löytäminen. Tsemppiä!
Alue: Aihe vapaa
Opintojakin olen välillä jopa suht vakavissani harkinnut. Sivusta vaan seurannut muutaman läheisen kärvistelyä, kun yrittävät yhdistää työn, perheen, parisuhteen, ja tulot niukilla. Tosin jos jättäyttyisin kokonaan pois töistä, niin voisi ehkä toimia. Yamk-tutkinto olisi järkevä steppi, mutta ei minusta enää ole pänttääjäksi!
Ap