Evan ekonomisti: Tilastot eivät valehtele, käsitys köyhistä eläkeläisistä on myytti – Eläkeläisten ansiot nousevat työikäisiä nopeammin

Mun palkka on tällä hetkellä 5000.

Tulen saamaan tällä ennusteella eläkettä 2200. Verot siitä pois tietenkin.

Molempien vanhempieni eläke on takuueläkkeen luokkaa.

Vanhuudenturva on maksettu, hyvin pidetty omakotitalo - haja-asutusalueella, rakennettu 1980...

Evan ekonomisti tekee juuri sellaisen tilaston, josta Evan jäsenet hänelle maksavat. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry:n jäsenet ovat Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK) ry, Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton (TT) -säätiö, Finanssiala ry, Kaupan Liitto ry, Metsäteollisuus ry sekä Teknologiateollisuus ry. Totuushan on se, että palkkojen ja työeläkkeiden kasvu v.1995-2013 oli sellainen, että palkat nousivat 85%:ia ja eläkkeet 45%:ia ko. vuosien aikana. Kumpikohan ryhmä on tuossa rikastunut, kun samalla myös muu hintataso on noussut paljon.

Vierailija kirjoitti:

Eläke alta tonnin. Mm lääkkeet jää joskus ostamatta. Aina halpa huono ruoka. Löytyisppä varakas eläkeukkeli joka edes vähän auttaisi. Yhteiskunta ei välitä. Sitten näitä ko otsikoita. Mekin olemme ihmisiä.

Tämä on muuten ainoa keino millä tulemme jotenkin toimeen, minä olen siinämielessä onnellisessa asemassa että olen saanut tutustua uuteen kumppaniin ja olemme jo tästä menojen jakamisesta keskustelleetkin., Hänelläkin on pieni eläke niikuin minullakin, mutta jos asumis ja muut pakolliset menot jaamme tasan molemmille, ehkä eläkkeestä jää pieni siivu molemmille omiin tarpeisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koskaan elämä ei ole ollut niin helppoa ja vaurasta kuin nykyään, sukupolvesi on syntynyt vaurauteen vaikka ei olisi varsinaisesti rikas. Jokainen sukupolvi on edeltäjiään ahneempi, kuten puheillasi todistit. Ja jos työtä teet eläkkeesi tulee olemaan suurempi kuin nykyeläkeläisten.

Olen joutunut kamppailemaan huomattavasti enemmän opiskelu- ja työpaikkojen eteen kuin aiemmat sukupolvet edeltävinä vuosikymmeninä. Kotoa sain onneksi kannustusta opiskeluun ja jonkin verran apua, mutta pääosin yksin olen joutunut raivaamaan tieni. Jo minun ikäluokistani suuri osa kävi lukion ja kilpaili vähäisistä korkeakoulupaikoista, huomattavasti suurempi osa kuin 1945-1970 syntyneistä ikäluokista.

Töitäkään ei tarjottimella ollut, sillä ikäluokkani oli väliinputoaja niin Nokia-ihmeen kuin internet-kuplankin aikana, olimme näet vielä opiskelemassa. Sen jälkeen ei mitään ihmeellisiä työpaikkaimureita suomalaisessa liike-elämässä juuri ole ollut.

En nyt ihan allekirjoita väitettäsi entisajan opiskelijaelämän helppoudesta. Valtion takaama opintolaina tuli 1969, opintoraha 1972 ja asumislisä 1977. 1970 korkeakoulututkinto oli vain 11 % suomalaisista, mutta 2012 jo 37,6 %. Eiköhän tästä voisi päätellä, että kyllä ennen oli paljon haastavampaa kouluttautua pitkälle. Iso osa ei päässyt siihen lukiovaiheeseenkaan, kun iso osa oppikouluista oli maksullisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koskaan elämä ei ole ollut niin helppoa ja vaurasta kuin nykyään, sukupolvesi on syntynyt vaurauteen vaikka ei olisi varsinaisesti rikas. Jokainen sukupolvi on edeltäjiään ahneempi, kuten puheillasi todistit. Ja jos työtä teet eläkkeesi tulee olemaan suurempi kuin nykyeläkeläisten.

Olen joutunut kamppailemaan huomattavasti enemmän opiskelu- ja työpaikkojen eteen kuin aiemmat sukupolvet edeltävinä vuosikymmeninä. Kotoa sain onneksi kannustusta opiskeluun ja jonkin verran apua, mutta pääosin yksin olen joutunut raivaamaan tieni. Jo minun ikäluokistani suuri osa kävi lukion ja kilpaili vähäisistä korkeakoulupaikoista, huomattavasti suurempi osa kuin 1945-1970 syntyneistä ikäluokista.

Töitäkään ei tarjottimella ollut, sillä ikäluokkani oli väliinputoaja niin Nokia-ihmeen kuin internet-kuplankin aikana, olimme näet vielä opiskelemassa. Sen jälkeen ei mitään ihmeellisiä työpaikkaimureita suomalaisessa liike-elämässä juuri ole ollut.

En nyt ihan allekirjoita väitettäsi entisajan opiskelijaelämän helppoudesta. Valtion takaama opintolaina tuli 1969, opintoraha 1972 ja asumislisä 1977. 1970 korkeakoulututkinto oli vain 11 % suomalaisista, mutta 2012 jo 37,6 %. Eiköhän tästä voisi päätellä, että kyllä ennen oli paljon haastavampaa kouluttautua pitkälle. Iso osa ei päässyt siihen lukiovaiheeseenkaan, kun iso osa oppikouluista oli maksullisia.

Ei kai kukaan helposta ole puhunut vaan helpommasta. Ja kyllä tuo maksullisuus esteenä aikamoinen legenda on. Isäni jonka voi katsoa vielä juuri ja juuri kuuluvan isoihin ikäluokkiin, ja jonka kasvatti työväenluokkaan kuuluva yh-äiti, kävi oppikoulun vaikka se oli maksullinen ja lukioonkin meni joten on lähinnä ollut piheydestä kiinni jos lapsia ei ole päästetty opiskelemaan. Lisäksi töitä sai samantien vain kun älysi kysyä, isäni kertoman mukaan riitti kun lampsi firmaan tai soitti työpaikkailmoituksen perusteella ja kysyi töitä niin kysyttiin milloin voit aloittaa...hänen oli tosi vaikea ymmärtää 1990-luvun laman tultua miten niin niitä töitä ei ole, kyllä tekijälle aina...

1990-luvullä myös alettiin lopullisesti betonoida ajatusta siitä, että ikäluokista 60% pitäisi korkeakouluttaa. Tämä näkyi heti korkeakoulujen hakijamäärissä ja sitä ennen jo ylioppilastutkintojen määrässä 1980-luvun loppupuolella. Yläasteella ammattikouluun meneviä pidettiin totaaliluusereina vaikka monen oppilan vanhemmilla itselläänkin oli ammatti- tai opistokoulutus. Aiemmin korkeakoulutettujen määrä oli pienempi siksi koska opiskelun ei nähty tuovan riittävää lisäarvoa kun töitä löytyi hyvin lyhyemmälläkin koulutuksella. Ei sen takia, että koulutus oli osittain maksullista. Silloin vain kunnianhimoisimmat jatkoivat opiskelua kun taas nykyään korkeakouluihin yrittää paljon sellaisiakin joilla ei ole edellytyksiä opiskella ko. tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Mun palkka on tällä hetkellä 5000.

Tulen saamaan tällä ennusteella eläkettä 2200. Verot siitä pois tietenkin.

Muista, että mamsat eläkkeestä suhteessa enemmin veroa kuin palkkatulosta.

Jus tarkistin oman tilanteeni.

Bruttoeläkkeeni on 1400 e ja veroja maksan 20%, samalla veroprosentilla voisin palkkana ansaita yli 3000 e.🙄

T. Yksi rikas eläkeläinen.

Suurin epäoikeudenmukaisuus on systeemin muutos siten että suurille ikäluokille riitti maksimieläkkeisiin viimeisten vuosien isot tulot eikä aiempia edes laskettu. Myöhemmille ikäluokille yhtäkkiä vaikuttikin kaikki työvuodet jolloin työttömyyskaudet laskee tehokkaasti myös eläkettä. Lisäksi joiltain ikäluokilta nipsaistiin ilman sen kummempia perusteita alle 25 vuotiaana jo tehdyt työt pois kertymästä.

JOten työttömänä olleen (kun suuret ikäluokat hajotti työmarkkinatkin lähtiessään) on käytännössä pakko painaa seitsenkymppiseksi jos haluaa edes kohtalaista eläkettä. Paitsi että näillä hajonneilla työmarkkinoilla työnteko loppuu viimeistään viisikymppisenä joten sitten voikin viimeiset 20 vuotta harjoitella toimeentulotuella pärjäämistä koska koko loppuikä tulee olemaan sitä samaa tulotasoa.

Hyvinvointi, matkustelut, investoinnit mukavuuksiin ja ylipäänsä kaikki ns. normaalielämä kuuluu tuossa kohtaa muille kuin tälle köyhyysputkeen survotulle. 

Vierailija kirjoitti:

Evan ekonomisti tekee juuri sellaisen tilaston, josta Evan jäsenet hänelle maksavat. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry:n jäsenet ovat Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK) ry, Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton (TT) -säätiö, Finanssiala ry, Kaupan Liitto ry, Metsäteollisuus ry sekä Teknologiateollisuus ry. Totuushan on se, että palkkojen ja työeläkkeiden kasvu v.1995-2013 oli sellainen, että palkat nousivat 85%:ia ja eläkkeet 45%:ia ko. vuosien aikana. Kumpikohan ryhmä on tuossa rikastunut, kun samalla myös muu hintataso on noussut paljon.

Vasemmiston pas**-argumentin tunnistaa nopeimmin siitä miten se heittelee joka väliin näitä eri tahoja jotka on "riistäneet" ilman mitään todisteita riistosta ja samalla koittaa antaa ymmärtää että näiden "riistäjien" vuoksi nykysysteemin tulee antaa jatkaa ilman muita argumentteja.

Tosiasiassa suurten ikäluokkien eläkeläisillä menee paremmin kuin tulevien ikäluokkien koska nuo on ahneuksissaan ryöstäneet tulevienkin sukupolvien rahat ja hyvinvoinnit. Siis niitä jotka tekivät töitä eikä esim. juopotelleet sitä 10 vuoden eläkekertymäaikaansa.

Esim. pihalla eniten eläkeköyhyydestä valitti yksi kaveri joka toisaalta oli joka välissä kertomassa tarinoita siitä miten kännissä hän oli milloinkin tai miten mistäkin duunista tuli potkut sen juopottelun vuoksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani ovat todella varakkaita eläkeläisiä. Molemmat jäivät pois työelämästä 64-vuotiaina ja eläke alkaa vitosella. Oma bruttopalkkani nelikymppisenä vaativassa asiantuntija-ammatissa ei ihan yllä samaan. Jos pystyn tekemään töitä 70-vuotiaaksi asti, saatan yltää jopa 3500 euron eläkkeeseen. Kyllä nämä suurten ikäluokkien edustajat voittivat monessa asiassa.

Vitosella alkava eläke ei ole Suomessa normi todellakaan, taidat kirjoitella omiasi. Myös 3500 euron eläkkeestä sopii kyllä haaveilla, mutta harva siihen pääsee.

Kumpikin vanhemmistani saa noin tonnin eläkettä ennen veroja. Kumpikin teki nuoresta asti töitä, toinen kokopäiväisesti 14-vuotiaasta ja toinen 17-vuotiaasta. Vaan kun palkka oli aina pieni duunarinpalkka, niin ei eläkekertymänään mikään kamalan iso ole.

Nyt kun elelevät kahden eläkkeellä, pärjäävät, mutta huolestuttaa miten käy, kun toisesta aika jättää.

Valheen vertailumuodot kuuluvat nykyään, vale, emävale, tilasto, Yle.

Eläkkeiden tilastollinen palkkoja suurempi kasvunopeus johtuu vain siitä yksinkertaisesta syystä, että suurin osa kuolleista on kaikkein pienimmän eläkkeen saajia.

Lipponen poisti eläkkeistä palkkaindeksin jo 90-luvulla ja Sipilä jätti vielä elinkustannusindeksin maksamatta. 

Todellisuudessa eläkkeet eivät koskaan ole kasvaneet eivätkä tule kasvamaan palkkoja suuremmaksi tai palkkoja nopeammin.

PS. Mihin tarvitsemme Pietarin trolleja, kun vastakkainasettelua ja kansan keskinäistä vihaa ja katkeruutta pitää yllä meidän ikioma Yle?

Joo se keskiarvo lohduttaakin tonnin eläkeläisiä

Vuonna 2019 keskimääräinen kokonaiseläke oli 1 716 euroa kuukaudessa, lähes 40 euroa enemmän kuin vuonna 2018. Mediaanieläke oli 1 497 euroa kuukaudessa, melkein 40 euroa enemmän kuin vuonna 2018. Miesten keskieläke oli 1 937 euroa kuukaudessa, ja naisten 1 533 euroa eli reilun viidenneksen vähemmän.

Eli puolet saa 1497 euroa tai vähemmän

Kirjoittaja totesi keskieläkkeen olevan noin 1 650 euroa kuukaudessa. Keskiarvoeläke kuvaa kuitenkin huonosti oikeaa tilannetta.

Parempi kuvaaja on mediaanieläke, joka on nyt noin 1 450 euroa. Eli puolet eläkeläisistä saa vähemmän kuin 1 450 euroa kuukaudessa ja puolet tätä enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani ovat todella varakkaita eläkeläisiä. Molemmat jäivät pois työelämästä 64-vuotiaina ja eläke alkaa vitosella. Oma bruttopalkkani nelikymppisenä vaativassa asiantuntija-ammatissa ei ihan yllä samaan. Jos pystyn tekemään töitä 70-vuotiaaksi asti, saatan yltää jopa 3500 euron eläkkeeseen. Kyllä nämä suurten ikäluokkien edustajat voittivat monessa asiassa.

Vitosella alkava eläke ei ole Suomessa normi todellakaan, taidat kirjoitella omiasi. Myös 3500 euron eläkkeestä sopii kyllä haaveilla, mutta harva siihen pääsee.

Missä kirjoitin, että se olisi normi? Kirjoitin, että vanhempani ovat todella varakkaita eläkeläisiä. Mutta näitä varakkaita on ja tietenkin he näkyvät näissä tilastoissa siten, että keskimääräinen maksettava eläke on noussut. Ja mitä omaan tulevaan eläkkeeseen tulee, niin Kevan ennuste näyttää tällä hetkellä mulle 3800 (eläköityminen 70-vuotiaana) mutta kyynisenä ihmisenä pyöristin alaspäin. Voihan se olla, että koko järjestelmä romahtaa jo kauan ennen sitä. Ja kuka jaksaa 70-vuotiaaksi täysipäiväisesti töitä tehdä? Itse ainakin olen jo nelikymppisenä välillä aika romuna. Siinä mielessä 3500 todellakin jää varmasti vain haaveeksi. Ja koska keskimääräinen elinikäkin on noussut ja nousee, vanhempieni perinnöstä pääsevät nauttimaan lapseni. Hyvä niin. Heidän tulevaisuutensa kun näyttää vielä synkemmältä kuin minun.

Vierailija kirjoitti:

Sun eläkeikä ei kuuna päivänä laske, koska jälkeesi tulleet ikäluokat ovat aina vain pienempiä ja pienempiä. Tällöin työssä olevan väestönosan niskaan sälytetty kuorma kasvaa. Suurten ikäluokkien kupla pitäisi saada puhkaistua, mutta sille ei vaan voi mitään jälkikäteen.

Vanhat eläkesysteemit, jotka perustuivat siihen että ihmisen palkka on huipussaan juuri eläköitymistä ennen ja se sekä tehdyt työvuodet ratkaisevat eläkkeen suuruuden, olivat aivan liian höveleitä. Nyt eläke kertyy vuosi vuodelta ja jokainen droppi vaikuttaa de facto eläkkeeseen: vauvantekovuodet, kotihoitovuodet, ulkomaillaolovuodet, sapattivapaat, hermolomat, työttömyydet. Mä olen jäänyt miehestäni jälkeen 500 eur/kk eläkekarttumassa sillä, että olen viettänyt kolme vauvavuotta ja kaksi ekspattivuotta, vaikka meidän varsinaiset palkat on olleet suunnilleen samat kaiken aikaa.

Työmarkkinatuesta ja työmarkkinatukityöstä ei kerry eläkettä. Itse olen kyseisiä töitä tehnyt, mutta omia vanhempia ja puolison vanhempia en tule hoitamaan (puoliso ainoa lapsi). Olen ilmaistyöosuuteni hoitanut ja 3 tutkintoa olen suorittanut.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani ovat todella varakkaita eläkeläisiä. Molemmat jäivät pois työelämästä 64-vuotiaina ja eläke alkaa vitosella. Oma bruttopalkkani nelikymppisenä vaativassa asiantuntija-ammatissa ei ihan yllä samaan. Jos pystyn tekemään töitä 70-vuotiaaksi asti, saatan yltää jopa 3500 euron eläkkeeseen. Kyllä nämä suurten ikäluokkien edustajat voittivat monessa asiassa.

Hienoa, että vanhempasi kuuluvat parastuloisimpaan 2% kaikista eläkeläisistä.

Minkälainen on se laskukaava, jonka mukaan muutama markka kuukaudessa eläkemaksua 70-luvulta lähtien ”tuottaa” 2020-luvulla 5000 €uroa kuukaudessa esimerkiksi 30 vuoden ajan ?

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani ovat todella varakkaita eläkeläisiä. Molemmat jäivät pois työelämästä 64-vuotiaina ja eläke alkaa vitosella. Oma bruttopalkkani nelikymppisenä vaativassa asiantuntija-ammatissa ei ihan yllä samaan. Jos pystyn tekemään töitä 70-vuotiaaksi asti, saatan yltää jopa 3500 euron eläkkeeseen. Kyllä nämä suurten ikäluokkien edustajat voittivat monessa asiassa.

Meillä puoliso tekee 40 tuntia vuorotyötä viikossa, paljon iltaa ja joka toinen viikonloppu töissä. Meillä on 2 lasta ja tulot nettona: puolison palkka 1600 (vuorolisät mukana summassa), minun työmarkkinatuki 660 ja lapsilisät 200 eli tulot yhteensä 2460 kuukaudessa 4 hengelle, ei ole oikeutta muihin tukiin ja vuokralla asutaan. Olen lukenut 3 tutkintoa, mutta en työllisty.

Omia vanhempia ja puolison vanhempia en tule hoitamaan (puoliso ainoa lapsi), koska en kelpaa palkkatöihin. Lapset kasvavat ja aion pitää jatkossa vain itsestäni ja omasta kodista huolta. Katson telkkaria ja teen käsitöitä, antaa kodinhoitajien juosta.