Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Liian herkkä työkaveri
02.03.2021 |
Apua auttakaa.
Miten ihmeessä tulette toimeen työkaverin kanssa joka on aivan uskomattoman herkkä. Olen tehnyt ihan kaikkeni, että hän kokisi olonsa hyväksi, arvostetuksi ja luottaisi itseensä.
Muistan kehua, annan tehdä työnsä omalla tyylillään, en puutu hänen tekemisiinsä ja itseasiassa en edes sano jos olisi jotain mitä voisi tehdä paremmin. Jos nyt olisi oikeasti mokaamassa niin toki hienovaraisesti neuvoisin oikeaan, mutta kun ei ole edes mokannut missään. Ihan täysin normaalisti ja hyvin tekee työnsä, silti ei luota itseensä yhtään ja tämä heijastuu kaikkeen.
Viikko sitten sain uskomattoman itkun sekaisen raivopuuskan häneltä niskaani koska kuulemma en pidä hänestä ja kohtelen häntä huonosti. Tähän päätelmään hän oli tullut siksi, koska en puhunut tarpeeksi hänen kanssaan. Kuuntelin kolme minuuttia putkeen miten minut haukutaan pohjalukemiin ja esitetään sellaisia syytöksiä että en oikeasti edes tajunnut mistä puhutaan. En osannut tehdä muuta kuin poistua tilanteesta koska työkaveri oli oikeasti hysteerisessä tilassa, vartin päästä tuli itkien pyytämään anteeksi ja sanoin että olen kyllä aidosti pahoillani jos olen vaikuttanut jotenkin ilkeältä tai saanut hänelle pahan olon, sanoin silti myös että asioita ei todellakaan selvitetä niin että aletaan haukkumaan toista ilman mitään syytä, siksi että itsellä on mielikuva jostain mitä toinen ei todellakaan edes tajua.
Tämä tilanne on ollut jokaisessa työpaikassa missä hän on ollut tiimityöskentelyssä. Kaikissa paikoissa hän on kokenut jäävänsä jyrätyksi tai kiusatuksi, todellisuudessa niissä hetkissä hänelle on annettu täysin normaalia palautetta mitä annetaan JOKAISELLE työntekijälle.
Olen keskustellut tästä esimiehen kanssa ja esimies sanoi että kyseinen henkilö on todella haastava työkaveri, juuri sen takia että se tekee aivan omia päätelmiä sanotuista ja sanomattomista asioista. Kummissakaan päätelmissä ei ole käytännössä mitään totuuspohjaa vaan päätelmät kumpuavat siitä että henkilö on aidosti sitä mieltä että kaikki ajattelevat hänestä pahinta. Työkaverilla on todella huono itseluottamus ja olen omalta osaltani yrittänyt koko ajan kannustaa ja tukea, en kuitenkaan ole ikinä "tuputtanut" mitään omia neuvojani vaan nimenomaan kannustanut niissä asioissa missä työkaveri on hyvä. Nyt en enää tiedä että mitä seuraavaksi keksin.
Alkaa itsellä olemaan takki aivan tyhjä ja oikeasti tulee sellainen olo että ei huvita mennä edes töihin kun saa vahtia koko päivän omia sanoja, ilmeitä, eleitä ja jopa nyt sitä että ei voi olla hiljaa ja keskittyä omaan tekemiseen kun toinen ottaa sen loukkauksena. En oikeasti jaksa edes puhua kahdeksaa tuntia putkeen yhdenkään työkaverin kanssa.
Onko kenelläkään kokemuksia vastaavasta ja mikä tässä edes voisi olla oikea tyyli toimia? En halua hänelle pahaa mieltä mutta en kyllä kestä sitäkään että esitän koko päivän jotain äiti Teresaa ettei toinen vahingossakaan pahoita mieltään.
Kommentit (126)
Vierailija kirjoitti:
Käyttäytyykö hän muiden työkavereiden kanssa vastaavasti eli aloittaa ryöpytyksen, sitten itketään ja halataan? Minun mielestäni myös esimiehen pitäisi puuttua tuohon eli jutella työkaverin kanssa ja sanoa asiallisesti, että täytyy koittaa hillitä itseään eli ei voi laulaa toista suohon ja 15 minuutin päästä katua ja perua kaikki puheet. Sinuna kysyisin työkaverilta, että kuinka hänellä menee tai kuinka voi? Esimies voi ohjata sitten keskusteluavun piiriin. On todella raskasta olla koko ajan varpaillaan.
Ja se unohtui vielä, että hänen mielestään myös esimies kohtelee häntä epäreilusti. Ehkä siinä mielessä kyllä, että esimies on minullekin suoraan todennut tämän henkilön olevan vaikea, tiedän kuitenkin myös että esimies on tehnyt kaikkensa että löytäisi tälle henkilölle paikan jossa hän pärjäisi. Eikä esimies ole ikinä parjannut häntä, meille tämän työntekijän tullessa esimies kehui häntä ja sanoi että hän on ehkä hieman epävarma mutta oikeassa seurassa todella hyvä työntekijä. En vaan tiedä että mikä se oikea seura sitten on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lakkaa nyt ihan ensi kädessä tanssimasta työkaverin pillin mukaan. Sinä et ole tipan vertaa vastuussa hänen itsetunnostaan tai tulkinnoistaan.
Jos tuollainen itkuraivosurkukohtaus toistuu, menet luottamusmiehen puheille. Uuvut ihan totaalisesti jos joudut jatkuvasti kävelemään varpaillasi jotta joku mt-potilas ei hermostuisi. Älä lähde siihen enää, olet tehnyt jo liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tähän esimiehen pitää puuttua voimallisemmin. Kaikkien pitää saada olla omia itsejään työpaikalla, myös sinun, eikä kävellä munankuorilla. Kaikkien pitää käyttäuäytyä kunnioittavasti ja reilusti kollegoita kohtaan, eikä saada itkuraivareita kuvitelluista asioista.
Ala laittaa rajoja. Koska sinua syytetään asioista joita et ole tehnyt tai sanonut, voitko jatkossa olla tapaamatta kaksin tätä työkaveria? (Jotta sinulla on todistaja kolmannesta työkaverista, joka voi antaa ”sanity check”). Tai voitteko hoitaa kaiken kirjallisesti (tiedän, tosi vaivalloista)?
Itse tekisin ilmoituksen HR:ään henkilöstä ja olen vähän vastaavanlaisessa tilanteessa tehnytkin (eikä se ollut edes yhtä paha kuin sinuun kohdistunut purkaus, toki jäävuoren huippu pitkään jatkuneista ongelmista). Soitin HR:ään ja henkilön esimiehelle seuraavana päivänä. Olin niin tolaltani, etten nukkunut yhteen yöhön, pulssi oli korkealla koko ajan. HR käski minun jäädä töistä pois seuraavana päivänä ja mennä vaikka kävelylle tai tehdä jotain mikä rauhoittaa minua ja saa ajatukset pois työstä.
Onpa se sitten tietoista tai ei, tuo on pahimman luokan vallankäyttöä ja myrkyttää työpaikan ilmapiirin. Esimiehen pitää suojella teitä muita.
Kiitos sinulle tästä viestistä!
Olen niin sokeutunut jo koko tilanteelle, että jotenkin sitä on päätynyt etsimään itsestä korjattavaa ja ongelmakohtia. Ei tämä normaalia käytöstä ole eikä tähän kuuluisi voimavaroja näin paljon kuluttaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäytyykö hän muiden työkavereiden kanssa vastaavasti eli aloittaa ryöpytyksen, sitten itketään ja halataan? Minun mielestäni myös esimiehen pitäisi puuttua tuohon eli jutella työkaverin kanssa ja sanoa asiallisesti, että täytyy koittaa hillitä itseään eli ei voi laulaa toista suohon ja 15 minuutin päästä katua ja perua kaikki puheet. Sinuna kysyisin työkaverilta, että kuinka hänellä menee tai kuinka voi? Esimies voi ohjata sitten keskusteluavun piiriin. On todella raskasta olla koko ajan varpaillaan.
Tietääkseni olen ainoa, jolle on antanut oikein kunnon ryöpytyksen. Uskon vahvasti, että tämä johtuu siitä että olen tosi rauhallinen ja kiltti töissä. En ole mitenkään "tallottavissa" tai kynnysmatto kuitenkaan. Perusluonteeni on kuitenkin ymmärtäväinen, ja tuli tunne että olin turvallinen henkilö, mille avautua, koska en ala huutamaan takaisin. Ilmeisesti hän odotti että olisin siinä hetkessä alkanut pyytämään anteeksi ja halailemaan, poistuin kuitenkin paikalta ja ilmoitin että mun ei tarvitse kuunnella tälläistä.
Hänellä on mennyt sukset ristiin suhteellisen monen kanssa, nimenomaan siksi että häntä on neuvottu, tai annettu palautetta. Yleensä silloin on hakeutunut uuteen seuraan ja kertonut miten huonosti joku on häntä kohdellut, tilanteen rauhoituttua unohtanut koko homman.
Pahimmat "kiusaajat" hänen mielestään ovat olleet niitä, joiden tiedän olevan suorasanaisia. Reiluja kyllä, mutta tyyliltään sellaisia että eivät varo sanojaan. Nämä henkilöt ovat hänen mielestään inhonneet häntä ja halunneet hänelle vain pahaa. Itse olen työskennellyt samojen henkilöiden kanssa ja tiedän että asiat ei tosiaan ole menneet niin.
Kun se aloittaa tuon, niin voi kysyä "Voitko tarkentaa, miten sä koet tilanteen? Mitä sinulle sanottiin?" Ei voi vaan sanoa, että "Joo joskus neiti X antoi palautetta ja kiusaa" - millaista palautetta, mitä sanoi ja missä tilanteessa. Muuten nuo jutut kuulostaa vaan ailahtelevan tunteenpurkauksilta. Vaadi, että esimies puuttuu jämäkämmin. Ensi kerralla, kun tuo alkaa pyydät esimiehen avuksi tilanteen selvittämiseen. Ja kerrot, miten on aiemmin käyttäytynyt eli tulee pian perumaan puheet.
Tiedätkö onko työkaveri terapiassa? Sinnehän hän ilman muuta kuuluisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäytyykö hän muiden työkavereiden kanssa vastaavasti eli aloittaa ryöpytyksen, sitten itketään ja halataan? Minun mielestäni myös esimiehen pitäisi puuttua tuohon eli jutella työkaverin kanssa ja sanoa asiallisesti, että täytyy koittaa hillitä itseään eli ei voi laulaa toista suohon ja 15 minuutin päästä katua ja perua kaikki puheet. Sinuna kysyisin työkaverilta, että kuinka hänellä menee tai kuinka voi? Esimies voi ohjata sitten keskusteluavun piiriin. On todella raskasta olla koko ajan varpaillaan.
Ja se unohtui vielä, että hänen mielestään myös esimies kohtelee häntä epäreilusti. Ehkä siinä mielessä kyllä, että esimies on minullekin suoraan todennut tämän henkilön olevan vaikea, tiedän kuitenkin myös että esimies on tehnyt kaikkensa että löytäisi tälle henkilölle paikan jossa hän pärjäisi. Eikä esimies ole ikinä parjannut häntä, meille tämän työntekijän tullessa esimies kehui häntä ja sanoi että hän on ehkä hieman epävarma mutta oikeassa seurassa todella hyvä työntekijä. En vaan tiedä että mikä se oikea seura sitten on.
Teillä tuntuu olevan aika paljon selän takana puhumista. Mielestäni tuo on ikävää käytöstä, että esimies pohtii työntekijän vaikeaa luonnetta sinun kanssasi. Tuo työntekijä on ilmeisesti aika epävarma. Saako hän oikeasti hyvää palautetta koskaan? Esim. miten monta kertaa kuukaudessa/vuodessa häntä kehutaan?
Onko muut työntekijät mahdollisesti luonteeltaan päsmäröiviä ja komentelevia ja puuttuvat herkästi kaikkeen turhaankin? Saako epävarma työntekijä ääntään ja ideoitaan kuuluville?
Sivusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäytyykö hän muiden työkavereiden kanssa vastaavasti eli aloittaa ryöpytyksen, sitten itketään ja halataan? Minun mielestäni myös esimiehen pitäisi puuttua tuohon eli jutella työkaverin kanssa ja sanoa asiallisesti, että täytyy koittaa hillitä itseään eli ei voi laulaa toista suohon ja 15 minuutin päästä katua ja perua kaikki puheet. Sinuna kysyisin työkaverilta, että kuinka hänellä menee tai kuinka voi? Esimies voi ohjata sitten keskusteluavun piiriin. On todella raskasta olla koko ajan varpaillaan.
Ja se unohtui vielä, että hänen mielestään myös esimies kohtelee häntä epäreilusti. Ehkä siinä mielessä kyllä, että esimies on minullekin suoraan todennut tämän henkilön olevan vaikea, tiedän kuitenkin myös että esimies on tehnyt kaikkensa että löytäisi tälle henkilölle paikan jossa hän pärjäisi. Eikä esimies ole ikinä parjannut häntä, meille tämän työntekijän tullessa esimies kehui häntä ja sanoi että hän on ehkä hieman epävarma mutta oikeassa seurassa todella hyvä työntekijä. En vaan tiedä että mikä se oikea seura sitten on.
Teillä tuntuu olevan aika paljon selän takana puhumista. Mielestäni tuo on ikävää käytöstä, että esimies pohtii työntekijän vaikeaa luonnetta sinun kanssasi. Tuo työntekijä on ilmeisesti aika epävarma. Saako hän oikeasti hyvää palautetta koskaan? Esim. miten monta kertaa kuukaudessa/vuodessa häntä kehutaan?
Onko muut työntekijät mahdollisesti luonteeltaan päsmäröiviä ja komentelevia ja puuttuvat herkästi kaikkeen turhaankin? Saako epävarma työntekijä ääntään ja ideoitaan kuuluville?
Sivusta
Minunkaan mielestäni esimiehen ei olisi tarvinnut hänen luonteestaan alkaa puhumaan, toisaalta asia tuli esiin siinä kohdassa kun kerroin että sain itkuhuudot osakseni ja selitin että tilanne on haastava kaikille.
Työntekijä on -todella- epävarma itsestään ja työstään. Tämä on korostunut jokaisessa paikassa jossa hän on työskennellyt. Yhtäkään päsmäröivää tai pomottavaa henkilöä työpaikallamme ei ole, siksi hänet meille varmaan siirrettiinkin. Positiivista palautetta tulee joka viikko, monta kertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinkahan helppoa tai vaikeaa ihminen on potkia ulos tuollaisen ongelman takia jos tekee työnsä hyvin? Jos hänet saadaan ohjattua terapiaan, muutos lienee mahdollista vuodessa tai parissa.
Kerroit aikaisemmassa viestissä suorasanaisista tyypeistä, jotka eivät varo sanojaan. Voisiko työkaveri kokea kuitenkin tuollaiset tyypit pomottaviksi? Ikävä kyllä olen huomannut työpaikoilla tällaisen ilmiön. Usein pomottavien päsmäreiden uhriksi joutuu sijaiset ja epävarmat. Siihen ei puututa, jos tällainen päsmäri on pomon paras kaveri. Meilläkin pomo sallii suosikkiensa huonon käytöksen. Joillakin on oikeus paiskoa tavaroita, tulla myöhässä töihin, kiroilla, päsmäröidä muita, komennella, puuttua aiheettomasti muiden työntekoon jne.
Ehkä hän kokee olevansa eritysen tarkkailun alla. Kommentoidaanko muiden työtä jatkuvasti? Sanotaanko muille koko ajan, että ei saa tehdä noin, ei saa tehdä näin, meillä on tehty asiat tällä tavalla 30 vuotta ja piste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäytyykö hän muiden työkavereiden kanssa vastaavasti eli aloittaa ryöpytyksen, sitten itketään ja halataan? Minun mielestäni myös esimiehen pitäisi puuttua tuohon eli jutella työkaverin kanssa ja sanoa asiallisesti, että täytyy koittaa hillitä itseään eli ei voi laulaa toista suohon ja 15 minuutin päästä katua ja perua kaikki puheet. Sinuna kysyisin työkaverilta, että kuinka hänellä menee tai kuinka voi? Esimies voi ohjata sitten keskusteluavun piiriin. On todella raskasta olla koko ajan varpaillaan.
Ja se unohtui vielä, että hänen mielestään myös esimies kohtelee häntä epäreilusti. Ehkä siinä mielessä kyllä, että esimies on minullekin suoraan todennut tämän henkilön olevan vaikea, tiedän kuitenkin myös että esimies on tehnyt kaikkensa että löytäisi tälle henkilölle paikan jossa hän pärjäisi. Eikä esimies ole ikinä parjannut häntä, meille tämän työntekijän tullessa esimies kehui häntä ja sanoi että hän on ehkä hieman epävarma mutta oikeassa seurassa todella hyvä työntekijä. En vaan tiedä että mikä se oikea seura sitten on.
Teillä tuntuu olevan aika paljon selän takana puhumista. Mielestäni tuo on ikävää käytöstä, että esimies pohtii työntekijän vaikeaa luonnetta sinun kanssasi. Tuo työntekijä on ilmeisesti aika epävarma. Saako hän oikeasti hyvää palautetta koskaan? Esim. miten monta kertaa kuukaudessa/vuodessa häntä kehutaan?
Onko muut työntekijät mahdollisesti luonteeltaan päsmäröiviä ja komentelevia ja puuttuvat herkästi kaikkeen turhaankin? Saako epävarma työntekijä ääntään ja ideoitaan kuuluville?
Sivusta
Mullekin tuli samoja mieleen. Seläntakana puhumisia, esimiehen myötävaikutuksella porukan laitamille. Viimeinen kappale, juuri noin minäkin rivien välistä luin.
Olen ollut itse työpaikalla sekä sivusta seuraajana muilutuksessa että sen "yliherkän" roolissa, kun en tiiviiseen porukkaan mahtunut (en kyllä itkenyt, raivonnut tai puistatus sentään, halannut).
Molemmissa oli mukana "kaveripomo", ulkopuolisena sain kuulla ohjeita ja neuvoja siinä, miten siihen yliherkkään piti suhtautua. Porukka oli ihan huuli pyöreänä, että ei he voi tuollaisen kanssa töitä tehdä, ja se seläntakana puhuminen ja muka-asiallinen käytös.
En tiedä, miten se alkoi, mutta kyllä muiden "asiallinen" käytös näkyi läpi sille "herkälle" kun näkyi mullekin. Sitä ei vaan voitu hyväksyä porukkaan, ja kaikista sen sanomisista ja tekemisistä löytyi virheitä. Joista "ei huomautettu" tai annettiin "normaalia palautetta". Kai se itseensä otti ja hermostukin joskus, mun mielestä ymmärrettävää. En tiedä, uskoiko se muu porukka toimivansa ihan,reiluina työkavereina vai ei, ulkopuolelle se yksi kuitenkin suljettiin.
Omasta keissistäni en edes viitsi puhua, muuta kuin että todella raskasta oli. Mulla ei edes ollut sellaista, että olisin jollain pomon saatesanoilla siirtynyt saman yksikön sisällä. Olipahan porukka, ja porukan nokkamies. Vaihtuvuus oli aika suurta - ihme, että sinne koko ajan kulkeutuikin ne uudet "herkät" hyvän porukan riesaksi. Ei yhtään normaaleita työntekijöitä saatu palkkalistoille vanhaan hienoon porukkaan. 😁
Vierailija kirjoitti:
Kerroit aikaisemmassa viestissä suorasanaisista tyypeistä, jotka eivät varo sanojaan. Voisiko työkaveri kokea kuitenkin tuollaiset tyypit pomottaviksi? Ikävä kyllä olen huomannut työpaikoilla tällaisen ilmiön. Usein pomottavien päsmäreiden uhriksi joutuu sijaiset ja epävarmat. Siihen ei puututa, jos tällainen päsmäri on pomon paras kaveri. Meilläkin pomo sallii suosikkiensa huonon käytöksen. Joillakin on oikeus paiskoa tavaroita, tulla myöhässä töihin, kiroilla, päsmäröidä muita, komennella, puuttua aiheettomasti muiden työntekoon jne.
Ehkä hän kokee olevansa eritysen tarkkailun alla. Kommentoidaanko muiden työtä jatkuvasti? Sanotaanko muille koko ajan, että ei saa tehdä noin, ei saa tehdä näin, meillä on tehty asiat tällä tavalla 30 vuotta ja piste.
Samasta ilmiöstä taidetaan puhua.
- 31
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerroit aikaisemmassa viestissä suorasanaisista tyypeistä, jotka eivät varo sanojaan. Voisiko työkaveri kokea kuitenkin tuollaiset tyypit pomottaviksi? Ikävä kyllä olen huomannut työpaikoilla tällaisen ilmiön. Usein pomottavien päsmäreiden uhriksi joutuu sijaiset ja epävarmat. Siihen ei puututa, jos tällainen päsmäri on pomon paras kaveri. Meilläkin pomo sallii suosikkiensa huonon käytöksen. Joillakin on oikeus paiskoa tavaroita, tulla myöhässä töihin, kiroilla, päsmäröidä muita, komennella, puuttua aiheettomasti muiden työntekoon jne.
Ehkä hän kokee olevansa eritysen tarkkailun alla. Kommentoidaanko muiden työtä jatkuvasti? Sanotaanko muille koko ajan, että ei saa tehdä noin, ei saa tehdä näin, meillä on tehty asiat tällä tavalla 30 vuotta ja piste.
Kerran vielä:
Meillä ei päsmäröidä, ei komennella, ei pompoteta. Olen jo maininnut että hän tekee työnsä hyvin mutta on silti todella epävarma itsestään sekä työstään. Kukaan ei ole sanonut sanaakaan pahaa hänen tekemisistään, koska ei ole ollut huomautettavaa.
Kyseiset suorapuheiset ihmiset ovat tyyliltään sellaisia, että yksinkertaisesti puhuvat asiat suoraan ilman sen suurempia selittelyjä. Kukaan edelleenkään, suorapuheinen tai ei, ei ole sanonut tälle henkilölle mitään minkä voisi liittää pomottamiseen tai päsmäröintiin. Perus keskustelu jostain työtehtävästä tämän henkilön kanssa kestää poikkeuksetta reilusti kauemmin koska jokainen asia pitää käydä läpi 10 kertaan. Myös ne osiot mitkä tämä henkilö on tehnyt jo sadat kerrat, täytyy käydä uudestaan läpi. Eikä ole kyse ymmärryksen puutteesta, vaan täydestä epävarmuudesta omaa tekemistä kohtaan. Toistaiseksi kukaan ei ole saanut sitä epävarmuutta helpottamaan, joka päivä menee käytännössä rukoillen ettei henkilö vahingossakaan tee virhettä. Virheet ei muita haittaa yhtään, jokainen niitä tekee. Mutta jos tämä henkilö tekee virheen, hän selittää yksityiskohtaisesti sitä tunnin verran ja miettii että miten hän on niin huono. Ja sitten siinä porukalla tsempataan loppupäivä että siihen ei jäädä loputtomiin vellomaan. Jos ei tsempata, niin henkilö on hiljaa loppupäivän ja yleensä hiukan itkee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerroit aikaisemmassa viestissä suorasanaisista tyypeistä, jotka eivät varo sanojaan. Voisiko työkaveri kokea kuitenkin tuollaiset tyypit pomottaviksi? Ikävä kyllä olen huomannut työpaikoilla tällaisen ilmiön. Usein pomottavien päsmäreiden uhriksi joutuu sijaiset ja epävarmat. Siihen ei puututa, jos tällainen päsmäri on pomon paras kaveri. Meilläkin pomo sallii suosikkiensa huonon käytöksen. Joillakin on oikeus paiskoa tavaroita, tulla myöhässä töihin, kiroilla, päsmäröidä muita, komennella, puuttua aiheettomasti muiden työntekoon jne.
Ehkä hän kokee olevansa eritysen tarkkailun alla. Kommentoidaanko muiden työtä jatkuvasti? Sanotaanko muille koko ajan, että ei saa tehdä noin, ei saa tehdä näin, meillä on tehty asiat tällä tavalla 30 vuotta ja piste.
Samasta ilmiöstä taidetaan puhua.
- 31
Siltä kuulostaa, tämä tilanne ei nyt vaan siltikään ole kummankaan teidän tilanteen mukainen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä perusoletus työyhteisössä on, että kaikki työntekijät kykenevät normaaliin asialliseen kanssakäymiseen aivan kaikkien kanssa siten että työt hoituvat. Ei toisten tarvitse ketään alkaa kannattelemaan tai käsittelemään silkkihansikkain. Yliherkän työkaverin käytös on tekstin perusteella epävakaata ja lähinnä verrattavissa työpaikkakiusaamiseen. Jos tapaukset toistuvat useasti, dokumentoisin niitä ja raportoisin ne esimiehelle, jolla velvollisuus puuttua asiaan tai viedä se organisaatiossa eteenpäin (jos pelkkä asiasta esimiehelle puhuminen ei ole saanut muutosta tapahtumaan)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oisko tuo tunne-elämältään epävakaa... Luulis että netistä löytyy ohjeita ja vinkkejä näiden työkavereille. Epävakailta itseltään ja psykologeilta jne. Monasti esim YouTuben kanavissa tosin on se ongelma, että tuon kaltaisiin ihmisiin suhtaudutaan demonisoiden. Kun kuitenkin työkaverikaan ei taatusti yritä tahallaan olla ongelma. Paniikki ja kauhu ovat hänen perusolotilojaan joissa yrittää selvitä niin hyvin kuin kykenee.
Eli AP:n ja muiden työkaverien pitäisi elää koko ajan pelossa kun yksi vetää kilarit ihan milloin vain? Ymmärtämiselläkin on rajansa.
Tottakai, ja jos kyseessä olisi joku hyvänpäiväntuttu, niin ap voisi ottaa etäisyyttä. Mutta kun tää on työkaveri jonka kanssa pitää pärjätä joka päivä. Tässä yksi pätkä jossa puhutaan siitä miten validointi toimii paremmin strategiana kuin vääntäminen siitä mikä on kohtuullista tai järkevää.
Hyvä video.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä perusoletus työyhteisössä on, että kaikki työntekijät kykenevät normaaliin asialliseen kanssakäymiseen aivan kaikkien kanssa siten että työt hoituvat. Ei toisten tarvitse ketään alkaa kannattelemaan tai käsittelemään silkkihansikkain. Yliherkän työkaverin käytös on tekstin perusteella epävakaata ja lähinnä verrattavissa työpaikkakiusaamiseen. Jos tapaukset toistuvat useasti, dokumentoisin niitä ja raportoisin ne esimiehelle, jolla velvollisuus puuttua asiaan tai viedä se organisaatiossa eteenpäin (jos pelkkä asiasta esimiehelle puhuminen ei ole saanut muutosta tapahtumaan)
Ei tuo ole kiusaamista, koska en usko, että hän mahtaa mitään käytökselleen omin voimin. Toki kannattaa puhua esimiehelle.
Jos työkaverisi kokee tulleensa kiusatuksi, olet tällöin kiusaaja. Olette molemmat kiusaajia.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tähän esimiehen pitää puuttua voimallisemmin. Kaikkien pitää saada olla omia itsejään työpaikalla, myös sinun, eikä kävellä munankuorilla. Kaikkien pitää käyttäuäytyä kunnioittavasti ja reilusti kollegoita kohtaan, eikä saada itkuraivareita kuvitelluista asioista.
Ala laittaa rajoja. Koska sinua syytetään asioista joita et ole tehnyt tai sanonut, voitko jatkossa olla tapaamatta kaksin tätä työkaveria? (Jotta sinulla on todistaja kolmannesta työkaverista, joka voi antaa ”sanity check”). Tai voitteko hoitaa kaiken kirjallisesti (tiedän, tosi vaivalloista)?
Itse tekisin ilmoituksen HR:ään henkilöstä ja olen vähän vastaavanlaisessa tilanteessa tehnytkin (eikä se ollut edes yhtä paha kuin sinuun kohdistunut purkaus, toki jäävuoren huippu pitkään jatkuneista ongelmista). Soitin HR:ään ja henkilön esimiehelle seuraavana päivänä. Olin niin tolaltani, etten nukkunut yhteen yöhön, pulssi oli korkealla koko ajan. HR käski minun jäädä töistä pois seuraavana päivänä ja mennä vaikka kävelylle tai tehdä jotain mikä rauhoittaa minua ja saa ajatukset pois työstä.
Onpa se sitten tietoista tai ei, tuo on pahimman luokan vallankäyttöä ja myrkyttää työpaikan ilmapiirin. Esimiehen pitää suojella teitä muita.
Mikä on HR?
Vierailija kirjoitti:
Jos työkaverisi kokee tulleensa kiusatuksi, olet tällöin kiusaaja. Olette molemmat kiusaajia.
Juuri tämän takia suosittelisin itse yhteydenottoa luottamusmiehiin. Pahimmassa tapauksessa työkaveri saa asian väännettyä ja käännettyä niin, että ap tosiaan on kiusaaja. Olisi hyvää nyt saada jollain tavalla mustaa valkoiselle tuosta työkaverin harrastamasta manipuloinnista ja riehumisesta.
/23
Alue: Aihe vapaa
Kyllä tähän esimiehen pitää puuttua voimallisemmin. Kaikkien pitää saada olla omia itsejään työpaikalla, myös sinun, eikä kävellä munankuorilla. Kaikkien pitää käyttäuäytyä kunnioittavasti ja reilusti kollegoita kohtaan, eikä saada itkuraivareita kuvitelluista asioista.
Ala laittaa rajoja. Koska sinua syytetään asioista joita et ole tehnyt tai sanonut, voitko jatkossa olla tapaamatta kaksin tätä työkaveria? (Jotta sinulla on todistaja kolmannesta työkaverista, joka voi antaa ”sanity check”). Tai voitteko hoitaa kaiken kirjallisesti (tiedän, tosi vaivalloista)?
Itse tekisin ilmoituksen HR:ään henkilöstä ja olen vähän vastaavanlaisessa tilanteessa tehnytkin (eikä se ollut edes yhtä paha kuin sinuun kohdistunut purkaus, toki jäävuoren huippu pitkään jatkuneista ongelmista). Soitin HR:ään ja henkilön esimiehelle seuraavana päivänä. Olin niin tolaltani, etten nukkunut yhteen yöhön, pulssi oli korkealla koko ajan. HR käski minun jäädä töistä pois seuraavana päivänä ja mennä vaikka kävelylle tai tehdä jotain mikä rauhoittaa minua ja saa ajatukset pois työstä.
Onpa se sitten tietoista tai ei, tuo on pahimman luokan vallankäyttöä ja myrkyttää työpaikan ilmapiirin. Esimiehen pitää suojella teitä muita.