Minkä ikäisinä olitte / suunnittelette olevanne lainattomia?
Minulla on ikää 45 vuotta ja asuntolainani viimeisen erän maksu on 10 vuoden päästä. Muut lainat maksettu pois.
Välillä kun lukee näitä AV-juttuja, niin saa sellaisen käsityksen, että joillain asuntolainat on maksettu 40 ikävuoteen mennessä. Onko tämä kuinka yleistä? Minkä ikäisinä te olette saaneet lainanne kuitattua?
Kommentit (477)
Miksi.
Lainaa on 160 k€
Sijoituksia 400k€
Lainan korot 0€
Sijoitusten tuotto 20-60k€
M46
Olen lainaton velaton NYT 53 vuotiaana
Silti saatan vielä velkaantua, koska en ole rikas.
Kysymyksen muotoilu ontuu
39 vuotta olen ja vielä vähän vajaa 8 vuotta pitäisi maksella nykyisellä maksusuunnitelmalla. Aion tosin yrittää nipistää siitä vielä pari vuotta pois tekemällä raivoisasti ylimääräisiä lyhennyksiä. Tavoitteenani olisi olla 45-vuotiaana asuntolainaton.
Otimme miehen kanssa asuntolainan kun olin 31-vuotias. Se saatiin maksettua ja oltiin velattomia kun olin 39. Seuraavana vuonna erosimme ja otin uudestaan velkaa. Sen sain maksettua kun olin 48-vuotias. Nyt taitaa olla aika vaihtaa 19-vuotias auto uudempaan, joten velkaantuminen lienee taas edessä.
Miksi velaton?
Suunnittelen suurempaa velkavipua. Pari sijoitusasuntoa lisää ja osakepotin moninkertaistaminen. Toiveita lähivuosiksi.
Jos joskus eläkeaika vastaan kävelelee, niin ehkä sitten pelaan vain voitoilla ja elelen tuotoilla.
Tässä helposti unohdetaan sukupolvien erot. Esimerkiksi 70-luvulla ne, joilla oli asuntolainaa, hyötyivät inflaatiosta. Tulloin inflaatio oli "pysyvästi" korkealla tasolla, jopa yli 10 prosentissa. Asuntovelka tavallaan maksoi itse itsensä takaisin inflaation takia. Toki ko. sukupolvi on jo eläkkeellä.
Nykyinen sukupolvi ei näe velattomuutta samanlaisena peikkona kuin aiemmat sukupolvet. Nyt tosin hyödytään alhaisista koroista, mutta laina-ajat ovat pidentyneet aikaisemmasta. Tämän päivän ilmiö on suuremmassa määrin myös erilaiset kulutus- ja joustoluotot sekä pikavipit.
Vierailija kirjoitti:
Tässä helposti unohdetaan sukupolvien erot. Esimerkiksi 70-luvulla ne, joilla oli asuntolainaa, hyötyivät inflaatiosta. Tulloin inflaatio oli "pysyvästi" korkealla tasolla, jopa yli 10 prosentissa. Asuntovelka tavallaan maksoi itse itsensä takaisin inflaation takia. Toki ko. sukupolvi on jo eläkkeellä.
Nykyinen sukupolvi ei näe velattomuutta samanlaisena peikkona kuin aiemmat sukupolvet. Nyt tosin hyödytään alhaisista koroista, mutta laina-ajat ovat pidentyneet aikaisemmasta. Tämän päivän ilmiö on suuremmassa määrin myös erilaiset kulutus- ja joustoluotot sekä pikavipit.
... velkaa samanlaisena peikkona...
Juuri nyt olen velaton, mutta suunnittelen kyllä velkaa vielä ottavani, ajatuksena olisi rakentaa tähän ihan kokonaan uusi talo ja pistää tämä vanha jyrän alle. Toivoisin, että sekin olisi maksettu eläkeikään mennessä, mutta silloin lienee jo ensimmäiset isommat rempat edessä, joihin saattaa joutua ottamaan lainaa.
Toisin sanoen, minulla ei varsinaisesti ole tavoitteena olla koskaan täysin, lopullisesti ja ehdottomasti velaton.
Otin lainan 37-vuotiaana ja 57-vuotiaana se pitäisi olla maksettu.
Mä otin asuntolainan 25-vuotiaana 20 vuoden laina-ajalla. Nyt olen 32 ja tällä hetkellä olen lyhennyksissä yli kuusi vuotta edellä aikataulusta. Itse asiassa mulla olisi varaa maksaa koko loppuvelka jo pois, mutta tällä hetkellä laina on niin edullinen, että käytän säästöni mieluummin putki- ja parvekeremonttiin. Näillä näkymin mulla on nelikymppisenä täysin velaton asunto, josta ei tarvitse maksaa rahoitusvastikettakaan.
Miksi.
Lainaa on 160 k€
Sijoituksia 400k€
Lainan korot 0€
Sijoitusten tuotto 20-60k€
M46
Juuri näin, miksi. Itsellä lainaa reilut 200 kEUR ja bruttovarallisuus selvästi yli puoli miljoonaa. Korot joitakin kymppejä kuukaudessa. Lainat voisin kuitata 2 päivässä, mutta siinä ei olisi järjen häivää.
Naurattaa aina kun tuulipukuja haastetellaan mitä tekisivät lottovoiton sattuessa kohdalle. Valtaosa ääliöistä kertoo maksavansa ensimmäisenä asuntolainan pois ja sen jälkeen ostavansa uuden auton ja tietokoneen. Ei siinä, itsekin ostaisin sen auton tuon nykyisen uuden rinnalle, mutta nuo kolme ovat silti mainittuina paskan taloudenpidon käsikirjan johdannossa.
Lainallinen ollut 23-40 vuotiaana.
Ensi-asuntoa varten otettiin lainaa ollessani 27-vuotias ja viimeinen erä maksettiin ollessani 39-vuotias. Viimeinen kymppitonni kuittaantui saamallani perinnöllä. Velatonta eloa on takana 6 vuotta ja kiva olisi päivittää isompaan, mutta kun ei millään raskisi. Ei se velan maksaminen ensimmäiselläkään kerralla pelottanut, mutta nyt on tottunut siihen, että velkaa ei ole.
en varmaan ole koskaan velaton, rahaa lainataan ja laitetaan se poikimaan, velkavivulla varallisuus nousee tuulipukukansan saavuttamattomiin
Helsingissä asuvana oman talon laina suunnitelman mukaan kuitattu kun olen 45. Olen kotoisin länsirannikolta ja siellä kaverit lainattomia jo ellei ole tullut sössittyä nuorena luottotietojaan tai työttömyyttä. Meidän asunto ei ole kalliista päästä, siksi pystyttiinkin ottamaan lainaa lisää ja nyt sijoitusasunto myös Helsingistä. Sen maksaa vuokralainen, ei kiirettä. Nyt 39v.
Ajattelin just ottaa lainaa 0.8 pros korolla.
Jos maksan lainaa suunnittelemassani tahdissa enkä muuta siinä välillä, niin vuonna 2038 olisin velaton. Eli 44-vuotiaana. Saa nähdä miten tulee käymään, tuossa laskelmassa ei ole esim. vielä perintöjen vaikutusta tai mahdollista palkkatason nousua uran edetessä.
34 rakensin talon. Ensi asunto. Lainaa 240000 ja 13000 omia säästöjä. Loppuerän lainasta maksoin pois 5v etuajassa kerralla.
Oli muutama hyvä vuosi töissä niin pystyi tekemään noin. Tää oli just ennen kuin korot painu alas. En muuten olis maksanu. Toisaalta hyvä niin, sillä kun lama iski, tuli kenkää ja tulot romahti. Sen jälkeen olen ollut paljon pienemmillä liksoilla. Mutta mikäs tässä kun ei ole velkoja niskassa ja kohtuullinen palkka on edelleen. Eipä tartte stressata työvastuita eikä lainoja.
Mä otin ekan lainani ikinä 32-vuotiaana, kun rakennettiin omakotitalo. Pitäis olla maksettu, kun oon 55. Tosin luulen, että sitä ennen on joko vaihdettu halvempaan tai otettu lisää lainaa kalliimpaan. Sitä ikinä tiedä vaikka ois jo ehtinyt kuollakin. Turha liikaa suunnitella.