Minkä ikäisinä olitte / suunnittelette olevanne lainattomia?

Olin lainaton jonkin aikaa 30-40 ikävuoden välillä, kun edellinen asunto oli maksettu ja autokin sillä hetkellä kokonaan oma. Sitten vaihdoin asuntoa ja kohta vaihdan autoakin. Jos lyhentelen asuntolainat suunnitelman mukaan, olen taas velaton 57-vuotiaana, jos en sitten juuri sillä hetkellä hanki uutta autoa.

Oisinko ollut 46. Oliko sitten järkevää, en tiedä.

Minulla on vain opintovelkaa takaisinmaksettavana, velaton olen 45v jos nykyinen maksutahti pysyy. Huoh. Mahdollisesti aikaistuu kuitenkin.

Opintolainaa en kyllä kadu, koska on ollut tarpeellista saada elää "normaalisti" ja ei-kituuttaen osana aikaa opsikellessa. Lisäksi otin ennakoivasti opintolainaa kun kävi selväksi, että opintotuki loppuu ennen valmistumistani. Se mahdollisti minulle sitten opintojen loppuunsaattamisen ilman akuuttia huolta.

Tosin nuorena opiskelijana otin opintolainat, koska aikenani oli tietty valmistuttuani työllistyä, ja vi*n lol, sanon nyt. Sittenhän ne olisikin ehkä jo maksettu vailla huolta :D

Minulla on ihan oma valinta se, että on lainaa. Ostin ihan uuden asunnon, jossa on velkaosuutta, eli taloyhtiön lainaa ja annan sen olla, koska tämän asunnon saa myytyä helpommin noin sitten joskus, kun ei tarvitse itse hakea koko hintaan pankista lainaa. Lisäksi minulla on 1 sijoitusasunto, josta maksoin noin puolet ihan omalla rahalla ja otin toisesta puolikkaasta lainaa - jonka vuokralainen ikäänkuin maksaa pois. 

Ja osakesalkussa, rahastoissa yms. minulla kyllä olisi sen verran rahaa, että voisin omasta asunnosta olevan taloyhtiön lainaosuuden maksaa pois, mutta koska se on hyvällä korolla saatu laina (kilpailutettiin se vuosi sitten), niin enpäs viitsi maksaa pois, ennemmin sijoitan nuo rahat tuottamaan paremmin. 

Ostettiin ensiasunto, kun olin 39-v. ja tää on maksettu pois, kun täytän 64. Viime vuonna alkoivat juosta taloyhtiön putkiremonttilainaerät, joiden osuuteni maksan samalla kun yhtiövastikkeen. En ts. pääse eläkkeellä elämään kovin leveästi, jos rahassa mitataan, mutta mikäs tässä muuten on elellessä, paikkakunnan keskitasoon verrattuna hulppeissa neliöissä Helsingin kantakaupungissa.

53-vuotiaana olin maksanut kaksi asuntolainaa ja päätin etten ikinä enää ota lainaa, kuin korkeintaan parikymmentätuhatta asunnon remonttiin. Vielä en ole tarvinnut.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ole koskaan ollut lainaa. Ollaan kohta 50 vuotiaita.

Kumpikaan ei tarvinut opintolainaa vaan elettiin kesätyösäästöillä. Talo rakennettiin säästöillä joita oltiin kumpikin tahollaan keretty säästetty kun oltiin 30v ikäisiä ja sijoitusten tuotoilla. Molemmat ollaan tehty lomilla paljon töitä jo opiskeluaikoina, eletty säästeliäästi ja saatu vanhemmilta vähin rahaa myös (kumpikin sai omilta vanhemmiltaan noin 50 000 mk nuoruudessaan). Lisäksi satuttiin töissä saamaan mahdollisuus ostaa yrityksen osakkeita halvalla ja kumpikin ostettiin niitä säästöillä maksimi määrä mitä saatiin. Osakkeet ampaisivat muutamassa vuodessa ylös ja myytiin osakkeita 10 kertaisella hinnalla juuri ennen talon rakentamista.

Lisäksi rakennettiin talo itse työn ohessa eikä rakennetettu. Kirvesmies oli ehkä kuukauden töissä raksalla ja sähkömies päivän ja putkimies myös päivän. Eli melkein kaikki tehtiin itse. Siksi talo tuli todella halvaksi.

Jatkuvasti seurataan tiettyjä sijoitusmahdollisuuksia ja aina kun hyvä tilaisuus iskee kohdalle niin ostetaan ja sitten myydään kalliilla eteenpäin. Tätä on tehty pörssissä, kiinteistöillä ja koneilla. Välillä on tullut tappiota esim nokian osakkeella mutta useimmin voittoa.

Nykyaikana melko harvalla on varaa tai mahdollisuuksia säästää omakotitalon hintaa kasaan edes viiteenkymppiin mennessä saati kolmikymppiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ole koskaan ollut lainaa. Ollaan kohta 50 vuotiaita.

Kumpikaan ei tarvinut opintolainaa vaan elettiin kesätyösäästöillä. Talo rakennettiin säästöillä joita oltiin kumpikin tahollaan keretty säästetty kun oltiin 30v ikäisiä ja sijoitusten tuotoilla. Molemmat ollaan tehty lomilla paljon töitä jo opiskeluaikoina, eletty säästeliäästi ja saatu vanhemmilta vähin rahaa myös (kumpikin sai omilta vanhemmiltaan noin 50 000 mk nuoruudessaan). Lisäksi satuttiin töissä saamaan mahdollisuus ostaa yrityksen osakkeita halvalla ja kumpikin ostettiin niitä säästöillä maksimi määrä mitä saatiin. Osakkeet ampaisivat muutamassa vuodessa ylös ja myytiin osakkeita 10 kertaisella hinnalla juuri ennen talon rakentamista.

Lisäksi rakennettiin talo itse työn ohessa eikä rakennetettu. Kirvesmies oli ehkä kuukauden töissä raksalla ja sähkömies päivän ja putkimies myös päivän. Eli melkein kaikki tehtiin itse. Siksi talo tuli todella halvaksi.

Jatkuvasti seurataan tiettyjä sijoitusmahdollisuuksia ja aina kun hyvä tilaisuus iskee kohdalle niin ostetaan ja sitten myydään kalliilla eteenpäin. Tätä on tehty pörssissä, kiinteistöillä ja koneilla. Välillä on tullut tappiota esim nokian osakkeella mutta useimmin voittoa.

Nykyaikana melko harvalla on varaa tai mahdollisuuksia säästää omakotitalon hintaa kasaan edes viiteenkymppiin mennessä saati kolmikymppiseksi.

On aivan eri asia säästää esim 30% asunnon/talon hinnasta ja rahoittaa loput lainalla kuin säästää koko hinta ennen ostamista.

Asuntojen hinnat nimittäin nousevat koko ajan (muuttotappiokunnat poislukien), jolloin voi käydä niin, että halutun asunnon hinta kasvaa vuodessa enemmän, kuin mitä pystyy säästämään. Tällöin ei ole ikinä mahdollisuutta ostaa haluttua asuntoa.

Sen sijaan joku tietty prosenttiosuus voi olla mahdollista säästää ja velkarahoituksen jälkeen myös esim osa vanhan asunnon asumiskuluista (vuokrasta) voidaan käyttää lainan lyhennyksiin.

Helppo laskea karkeasti. Lisää omaan ikääsi 25 vuotta joka on kai nykyään aika yleinen laina-aika, ainakin uudistaloissa. Jos otat välillä parin vuoden helpotuksen lyhennyksistä, lasket ikääsi pari vuotta lisää. Siis jos kolmekymppisenä otat 25 vuoden lainan, olet maksanut sen 55-57 vuotiaana. Se taas on ikä jolloin mahdolliset lapsesi ovat jo omillaan eivätkä tarvitse kuin ajoittaista rahallista tukea. Noin 55-vuotiaana voit alkaa matkustelemaan, remontoimaan, ostamaan kesämökkiä ja muutenkin enemmän nauttimaan elämästä. Sitä ennen kaikki rahat kuluvat normaalin lapsiperheen elämään ja tuskin mitään jää säästöön. Kaikki yleensä menee mitä tulee.

Tämä ei tietenkään koske niitä jotka ovat perineet omaisuutta, jonka voi hyödyntää asunnon ostoon. Oma lainamme oli aikanaan kireä 15 vuoden laina, sillä pidempää ei saanut kukaan ja jota maksoimme ”p veressä”. Kun laina oli maksettu pitikin jo ottaa uutta lainaa sillä vanha asunto oli käynyt pieneksi lasten syntymän myötä. Taas olimme velka”vankeudessa”. Siinäkin toteutui sama laskuperuste. Kaikki maksettu 55-vuotiaana.

38v. Mutta sitten muutettiin ja vanha asunto jäi sijoitusasunnoksi. Nykyisen lainan viimeinen maksuerä on kun täytän 65v...

En oo ottanut henk kohtaista lainaa. Kämpän ostin käteisellä.

En mitenkään suunnitellut...

Siinä vaan kävi niin, kun voitti Lotossa 👌🙂

Näillä näkymin 52-vuotiaana, mutta tässä en huomioi mahdollisia sijoituslainoja. Ajatuksena tietysti olisi kiva saada oma asuntolaina maksettua jo paljon aiemmin, mutta näillä koroilla en pidä kiirettä.

Kun lapset ovat muuttaneet omilleen ja vaihdamme talon kerrostalokämppään.

Nykyinen talolaina on sitä luokkaa, että se ei tulisi maksettua loppuun koskaan.

45 v.

Muutama vuosi sitten heräsimme todellisuuteen. Mieheltö lähti työ alta ja on saanut vain lyhyitä pestejä sen jälkeen. Itse en omalta alalta jää eläkkeelle.

Olen aloittanut vuosi sitten opiskelut iltakoulussa, mutta olen nyt jo 42, epäilen pääsen minnekään töihin, kun omalla alalka työt loppuu.

Miehen työpaikalka, kun alkoi yt.t, myimme vuoden sisällä pois mökn, auton ja valtaosan irtaimistosta. Moni sanoi hölmöä lyhentää lainaa näillä koroilla. Meillä ei ole varaa sijoittaa.

Tukirahoilla maksaa yhtiövastiketta, mutta ei lyhennä velkaa.

Pärjäämme, mutta ei hyvin.

Miks teillä on kiire maksaa lainoja pois? Eikö parempi ole nauttia elämästä niin että rahaakin jää. Lainat on vain lainoja kunhan pystyy lyhentään ja rahaa jää elämiseen. Eläkeikää sairauksineen ei kannata odottaa.

Eläkeläinen

Oon 43 ja velaton ollut aina. Omakotitalo ja mökki on ja 2 autoa. Nämä omia. Miehellä on vielä vähän opintolainaa.

Muistaakseni noin nelikymppisenä oli asuntolaina maksettuna.

Jos perii asunnon ja rahaa voi elellä lainattomana,  mutta jos haluaa asua Etelä-Suomessa, lainaa on tavallisen duunarin melkein pakko ottaa. Lääkärit ja lakimiehet on sitten juttu erikseen.

Täytän tänä vuonna 40 vuotta ja tällä hetkellä katsottuna viimeinen erä mistään lainasta olisi reilun 20 vuoden päästä. Tämän hetkinen tilanne ei tosin ole se pysyvä tilanne, aion ostaa lisää sijoitusasuntoja ja mm perintöäkin on tulossa, joten niitä velattomia alkaa tulla kyllä nopeammin. Ja yksin olen siis eli ei ole miestä jakamassa kuluja/tuomassa lisää tuloja talouteen.