Mistä kiskalta ostit pienenä karkkeja sanomalla 50 pennillä noita, markalla noita... ja myyjä laski niitä lusikalla pussiin

Pennin nallekarkkeja ostettiin invalidikioskilta, ja joko viitosen tai kympin tikkarit.  Viiden pennin tikkari oli hedelmätikkari ja kymmenen pennin oli joku muu, kola tai suklaatikkari.  Mitään muita tikkareita ei ollut tai en muista.

Nallekarkit oli muuten silloin hiukkasen isompia ja kuviot tarkempia.  Ja muistelen, ettei ne olleet niin pehmeitä ja venyviä koostumukseltaan kuin nykyään myytävät.  Nykyäänhän kaikki nämä pehmeät hedelmäkarkit on ihan kuin samasta "taikinasta."

Että oli hienoa kun löysi jostain muutaman pennin ja sillä sai jo karkkia!

Meidän kylällä ei kioskeja ollut, mutta kirkonkylän uimahallun kahviossa niitä myytiin. Uimareissujen tai harkkojen jälkeen sitten sinne ostoksille. Pisaran muotoiset salmiakit oli hyviä, ja ne kalliimmat toffeeneliöt tiukkaan liimatussa muovissa.

Yläasteikäisenä bussia odotellessa tuli käytyä Kymppikiskalla, jossa ei ollut irtokarkkeja, mutta Oukkidoukkeja ja Kuumia kumpuja hyvä valikoima.

Saseka kioskilta

Espoossa Haukilahdessa oli 1980-luvulla S-kioski, jossa sai roikkua siinä ulkopuolella olevalla puisella tai metallisella tasolla ja valita eri lasipurkeissa olevia karkkeja kappaleittain tai kauhoittan. Sitten mentiin tyttöystävän kanssa takaisin mun kotiin ja herkuteltiin. Lukiolaisia oltiin molemmat.

Ja myyjät oli tosi mukavat.

Sitruunapommeja - pelkästä ajatuksesta alkoi nyt se hapan muisto kihelmöimään suussa.

Oli myös viiden pennin karkkeja, pieniä pyöreitä.

Harmaahapsinen vanha mummu tiskin takana oli välillä jo aika äreänä, raukka hermostui niistä pikkuostoksista ja jahkailuista.

Impin kioski Yrjönkadulla.

R-kioskilta, joka oli väkerretty asuntovaunusta. Asuntovaunun kyljessä oli luukku asiakaspalvelua varten. Sisälle ei päässyt.

Myöhemmin meidän kodin lähelle tuli Kymppikioski, johon edistyksellisesti pääsi sisälle ja karkkivalikoima oli isompi, kuin ärrällä. Tuollakin karkit olivat lasin takana ja myyjälle sitten sanottiin, mitä haluaa ja milläkin summalla.

Oulusta Rajakylästä :)

Munkan puukkarilta

Vierailija kirjoitti:

Raholan kioskista olen ostanut nallekarkkeja pennillä/kpl. Ja karkkiaski maksoi 20 penniä.

Vuosiluku?

Ikkan kiskalta. Meijän lähiökioski. Oli ihan huikeeta jos joskus pääsi johonkin toiselle kioskille karkkiostoksille. Niissä oli usein eri valikoima.

Vierailija kirjoitti:

Espoossa Haukilahdessa oli 1980-luvulla S-kioski, jossa sai roikkua siinä ulkopuolella olevalla puisella tai metallisella tasolla ja valita eri lasipurkeissa olevia karkkeja kappaleittain tai kauhoittan. Sitten mentiin tyttöystävän kanssa takaisin mun kotiin ja herkuteltiin. Lukiolaisia oltiin molemmat.

Ja myyjät oli tosi mukavat.

Jedan ässältä minäkin karkkeja ostelin 80 luvun alussa. Siinä oli myös se grilli Karonsuo, tosi hyvät hampparit. Sitä S-kioskia taisi pyörittää perhe. Heidän aikuiset tytöt oli identtisiä kaksosia ja niitä ei tahtonut erottaan toisistaan.

Oulun Rajakylän R-kioskilta.

Muistan, että sellainen punainen "toukka" ja muutenkin pienet karkit maksoivat kymmenen penniä. Vähän isommat sitten 20 p ja joku tosi iso karkki 50 p, jollen väärin muista. 80-luku.

Hiukan myöhempi tuttavuus olivat tennismailat, jotka ovat edelleen nostalginen lempparini, jos niitä jossain satun näkemään. Niitä on isoja ja pieniä muistaakseni. ap

Höyhtyän grilliltä.

Sain iskältä 10 markkaa. Rinta rottingilla marssin ärrälle ja pyysin markalla merkkareita ja loppurahalla tuttifrutteja. Myyjä katsoi mua kysyvästi että olinko tosissani. Siihen maailman aikaan kympillä sai ihan kunnon kokoisen säkin karkkia

Tapiolan elokuvateatterin kiskalta.

Siellä oli ihania erikoisia irtokarkkeja.

Ura on alkanutv70-luvun lopulla Nättinummen uimahallin kassalla, sieltä haettiin niitä piniä kokispullon mallisia cola-karkkeja.

Turun kauppatorilta sai siitä vessan viereiseltä luukulta salmiakkikissanpäitä 5p kappale vielä 80-luvun alussa.

Parhaita oli salmiakkimerenneidot, 50 p kappale, ainakin Pääskyvuoren grillillä.

Eniten varmaan ostanut ruokavälkällä Koukkarinkujan? kiskalta siinä Norssin vieressä Varissuolla. Oliko sillä kiskalla joku nimi?

Kannelmäen kiskalta, sieltä "uuden puolen" K-kaupan läheltä. Oli muistaakseni kerrostalon alimmassa kerroksessa, aika lähellä niitå bunkkereita, joissa murhattiin se poika noin 1983.

Siellä ei ollut pusseja, vaan karkit laitettiin paperista kiedottuun tötteröön.

70-luvulla karkki saattoi maksaa puoli penniä kappale.

Voi niitä aikoja.