Olen rappiolla enkä tiedä miten tästä nousisi. Miten pääsit alkoholiongelmastasi?
Juon koska olen riippuvainen alkoholista, se täydentää sisäistä tyhjyyttäni.
En tavallaan välitä enää vaikka joisin itseni hautaan mutta toisaalta myös tunnen siitä syyllisyyttä.
Asun yksin ja olen vain antanut kielteisille tunteilleni vallan ja kaikki tuntuu lopulta merkityksettömältä.
Ei asiat vielä niin huonosti ole, että olisin menettänyt täydellisen hallinan. On minulla töitä, joitakin kavereita, perhe ja elämä edessä niin sanotusti. Terveyskin on ihan ok, mitä nyt mieli on tietenkin aika huonona.
En kuitenkaan jaksa ihmisiä paljoakaan, olen kyllästynyt. Alkoholi antaa sisältöä elämään.
Kommentit (38)
No sulla on ap sentään hyvin asiat!
Mä on täysin yksin tässä elämässä eikä hellitä vaikka mitä tekisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Allekirjoitan tuon ensimmäisen lauseesi täysin. En ole päässyt alkoholista, eli en voi vastata. Jotain sisältöä elämään pitäisi saada, mikä olisi tunnepuolelle palkitsevempaa kuin pöhnässä oman pään sisällä jumiminen.
Mulla kävi niin päin, että lopetin juomisen, ja sitten sisältöä alkoi tulemaan ihan itsekseen. Ajattelin vuosia että pitäisi saada ENSIN jotain sisältöä elämään, mutta se taisikin olla vain juomisen petaamista.
Nyt olisi vielä tuo röökin karistaminen(heh) elämästä, mutta se onkin kinkkisempi juttu. Voin olla polttamattakin, mutta en halua, ja se on surin ongelma. Ja kyllä, olen käynyt keskustelut itseni kanssa, ja tiedän miten addiktio toimii.
Niin joo. Tosiaan tuossa saattaa olla pieni ajatusvirhe :)
Koitan miettiä ja läpikäydä sitä ajatusprosessia läpi. Joskus olen ollut vuodenkin ilman, mutta mitään sisältöä elämääni en löytänyt, niin palasin entiseen vanhaan tuttuun käytösmalliin.
Tyypillistä juopon analysointia, joka ei johda mihinkään. Lopeta selittely, pistä korkki kiinni ja päätä joka ikinen päivä, että tänään et juo. Tehokas ja ainoa keino.
Alkoholi ei anna sisältöä elämään, vaan päinvastoin vie sisällön elämästä ja pahimmassa tapauksessa koko elämän.
Hae apua AA:sta, A-klinikasta. Koska A-klinikan katkohoidot eivät ole auttaneet, voisit saada lääkäriltä lähetteen ja kunnalta maksusitoumuksen minnesotahoitoon. Jos olet vielä työssä niin ota asia esille työterveyslääkärillä.
Uskooon että ennenvanhaa tuo alkoholi ongelma oli pienempi riesa koska ihmisilllä oli töitä vastapainona.
Vierailija kirjoitti:
Hae apua AA:sta, A-klinikasta. Koska A-klinikan katkohoidot eivät ole auttaneet, voisit saada lääkäriltä lähetteen ja kunnalta maksusitoumuksen minnesotahoitoon. Jos olet vielä työssä niin ota asia esille työterveyslääkärillä.
Minnesota-hoito meni konkurssiin.
Elämä on lyhyt ja se on lyhyempi joka hetki. Jos haluat tehdä jotain niin pistä kenkää asian eteen ja heti. Huomista ei ole luvattu.
Vierailija kirjoitti:
Ja muista ap, vain sinä voit päättää, hallitseeko alkoholi sun elämää vai hallitsetko itse. oman elämäsi.
Ihan noin se ei mene, koska alkoholi muokkaa aivoja. Lukekaa kirjs "Isä pullossa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Allekirjoitan tuon ensimmäisen lauseesi täysin. En ole päässyt alkoholista, eli en voi vastata. Jotain sisältöä elämään pitäisi saada, mikä olisi tunnepuolelle palkitsevempaa kuin pöhnässä oman pään sisällä jumiminen.
Mulla kävi niin päin, että lopetin juomisen, ja sitten sisältöä alkoi tulemaan ihan itsekseen. Ajattelin vuosia että pitäisi saada ENSIN jotain sisältöä elämään, mutta se taisikin olla vain juomisen petaamista.
Nyt olisi vielä tuo röökin karistaminen(heh) elämästä, mutta se onkin kinkkisempi juttu. Voin olla polttamattakin, mutta en halua, ja se on surin ongelma. Ja kyllä, olen käynyt keskustelut itseni kanssa, ja tiedän miten addiktio toimii.
Niin joo. Tosiaan tuossa saattaa olla pieni ajatusvirhe :)
Koitan miettiä ja läpikäydä sitä ajatusprosessia läpi. Joskus olen ollut vuodenkin ilman, mutta mitään sisältöä elämääni en löytänyt, niin palasin entiseen vanhaan tuttuun käytösmalliin.
Tämä tarkoittaa vain sitä että sinulla on alkoholin lisäksi muitakin ongelmia. Niitä ei kuitenkaan pysty selvittämään samaa kun juo, joten juominen pitää joka tapauksessa lopettaa. Alkoholisti voi myös olla juomatta vaikka sen vuoden, mutta olla tällöin kuivahumalassa. Kannattaa lukea Kalle Lähteen blogia. On lopettanut sen kirjoittamisen, mutta blogi on täynnä asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisäinen tyhjyyden tunne johtuu varmasti hyvin pitkälle myös aivokemioiden epätasapainosta alkoholin käyttöön liittyen. Aivot palautuvat ennalleen juomisesta vasta 2vk kuluttua juomisen lopettamisesta. Tästä tulee helposti kierre, kun juodaan siihen tyhjyyteen minkä alkoholi alunperin aiheutti/pahensi.
Mainitsen tämän siksi, että tuo tieto luultavasti auttaa sen tyhjyyden sietämiseen, jos aiot ”lusia” sen pois. Olen itse kokenut, että 3kk juomattomuuden jälkeen olet täysin uusi ihminen. Lupaan.
Tekisi mieli kokeilla.
Entä jos onnistun, mitä teen kun häpeä juomisesta ottaa vallan ja pelkään kohdata nuo tunteet?
Näen jo nyt jos olen vaikka kuukauden juomatta, voin paremmin ja ihmettelen, että miksi olen juonut, minua alkaa hävettämään ja tunnen itseni huonoksi ihmiseksi, muistot palautuvat mieleen jne.
Siitä tulee identiteettikriisi joka on hyvä asia mutta miten siitä eteenpäin?
Ap
Ajattelet aivan liian pitkälle. Nyt pitäisi mennä päivä tai vaikka tunti kerrallaan. Päätä että tänään et juo, ja onnittele itseäsi, jos onnistut pitämään päätökseso. Ja huomenna sitten sama juttu.
Arvelen kyllä että tarvitset apua lopettamiseen. Harva siihen ihan yksin pystyy. Tule ensin vaikka päihdelinkin keskusteluihin, sieltä saat alkuun vertaistukea ja voit sitten hakea apua, jos tuntuu ettei vertaistuki netissä riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisäinen tyhjyyden tunne johtuu varmasti hyvin pitkälle myös aivokemioiden epätasapainosta alkoholin käyttöön liittyen. Aivot palautuvat ennalleen juomisesta vasta 2vk kuluttua juomisen lopettamisesta. Tästä tulee helposti kierre, kun juodaan siihen tyhjyyteen minkä alkoholi alunperin aiheutti/pahensi.
Mainitsen tämän siksi, että tuo tieto luultavasti auttaa sen tyhjyyden sietämiseen, jos aiot ”lusia” sen pois. Olen itse kokenut, että 3kk juomattomuuden jälkeen olet täysin uusi ihminen. Lupaan.
Tekisi mieli kokeilla.
Entä jos onnistun, mitä teen kun häpeä juomisesta ottaa vallan ja pelkään kohdata nuo tunteet?
Näen jo nyt jos olen vaikka kuukauden juomatta, voin paremmin ja ihmettelen, että miksi olen juonut, minua alkaa hävettämään ja tunnen itseni huonoksi ihmiseksi, muistot palautuvat mieleen jne.
Siitä tulee identiteettikriisi joka on hyvä asia mutta miten siitä eteenpäin?
Ap
Ajattelet aivan liian pitkälle. Nyt pitäisi mennä päivä tai vaikka tunti kerrallaan. Päätä että tänään et juo, ja onnittele itseäsi, jos onnistut pitämään päätökseso. Ja huomenna sitten sama juttu.
Arvelen kyllä että tarvitset apua lopettamiseen. Harva siihen ihan yksin pystyy. Tule ensin vaikka päihdelinkin keskusteluihin, sieltä saat alkuun vertaistukea ja voit sitten hakea apua, jos tuntuu ettei vertaistuki netissä riitä.
Juon 2-3 kertaa viikossa itseni humalaan. Lopetan vasta kun olen sen verran väsynyt, että menen nukkumaan.
Tiukkoihin en koska, juon "vain" mietoja.
Välipäivinä ei ole ongelmaa ellei ole paljon ollut stressiä niin voin mukamas lohduttaa itseäni saunaoluella.
Sitten kun tiedän, että seuraava päivä on vapaa, tylsistyn ja päätän juoda itseni humalaan.
Aivan helvetin kieroa mielestäni tämä ajattelu.
Tarvitsen apua kylläkin mutta mielestäni tarvitsisin apua kaikista eniten itseltäni. Tiedän paljon asioista ja olen erittäin ajatteleva ihminen ja selviydyn asioista tyylikkäästi mutta koen olevani jopa sen verran fiksu toisinaan, ettei alkoholi ole minulle ongelma vaan tapa olla tässä elämässä.
Typerää sekin. Minun ajatuksieni pitäisi muuttua todella paljon ja asennoitumisen. Tarvitsen sen kivuliaan kohtaamisen itseni kanssa, rehellisyyden ja apua tilanteeseen myös ulkopuolelta.
Olet kyllä oikeassa siinä määrin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hae apua AA:sta, A-klinikasta. Koska A-klinikan katkohoidot eivät ole auttaneet, voisit saada lääkäriltä lähetteen ja kunnalta maksusitoumuksen minnesotahoitoon. Jos olet vielä työssä niin ota asia esille työterveyslääkärillä.
Minnesota-hoito meni konkurssiin.
Minnesotalaitoksia on Suomessa muitakin nuo kaksi konkanneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja muista ap, vain sinä voit päättää, hallitseeko alkoholi sun elämää vai hallitsetko itse. oman elämäsi.
Ihan noin se ei mene, koska alkoholi muokkaa aivoja. Lukekaa kirjs "Isä pullossa".
Kyllä se menee juuri noin, kun vaan tekee sen päätöksen, että aikoo raitistua. Jokainen on itse vastuussa toipumisestaan, ja silloin toipuja nimenomaan on se, joka hallitsee, ei se alkoholi enää.
Minnesotassa on toimintaa konkasta huolimatta...
Mulla kävi niin päin, että lopetin juomisen, ja sitten sisältöä alkoi tulemaan ihan itsekseen. Ajattelin vuosia että pitäisi saada ENSIN jotain sisältöä elämään, mutta se taisikin olla vain juomisen petaamista.
Nyt olisi vielä tuo röökin karistaminen(heh) elämästä, mutta se onkin kinkkisempi juttu. Voin olla polttamattakin, mutta en halua, ja se on surin ongelma. Ja kyllä, olen käynyt keskustelut itseni kanssa, ja tiedän miten addiktio toimii.