Lue keskustelun säännöt.
Naurattaa, kun 7-kymppiset vanhempani kuvittelevat omistavansa arvokasta tavaraa ja arvokkaan osakkeen
26.02.2021 |
Tänään kävin vanhemmilla siivoomassa ja taas oli niin kova uho vanhemmillani siitä, miten arvokasta omaisuutta ja tavaraa heillä on. 60-luvun puolenvälin neukkukuutiokolmio, itä-Vantaalla huonojen julkisten yhteyksien päässä ei-arvostetulla asuinalueella. Ostettu 80-luvun alussa ja vähän ennen myyntiä asuntoa on vähän pintarempattu edellisten asukkaiden toimesta myynnin edistämisen vuoksi. Sen jälkeen ei mitään remppaa, muuta kuin pari vuotta sitten putkiremppa, jossa vanhempani valitsivat vessaan mahdollisimman halvat materiaalit ja kalusteet. Eivät suostuneet tekemään muuta remppaa, koska "ei tarvetta" ja "remonttifirmat kusettaa". Käytännössä huoneessa kuin huoneessa lattialistat irti ja repsottaa, seinän maali rapissut, kaapinovet niin keittiössä, eteisessä kuin makkarissa rikki, saranat pois paikoiltaan, sieltä täältä paikkailtu jeesusteipillä. Vanhempien käsitys asunnon arvosta on ainakin puoli miljoonaa, perustuen siihen että "asuntojen arvo nousee".
Samoin vanhemmilla on älytön oletus siitä, että heidän tavaransa ovat jotain arvotavaraa, josta minä ja veljeni tulemme aikanaan tappelemaan perinnönjaossa. Isä uhosi, että pitää tehdä oikein etukäteen sopimus, ettei teille tule riitaa. Niin riitaa Myrna-kahviastiastosta, Valittujen Palojen kirjaklassikoista ja muista kirjoista, joita divarit ei ota ilmaiseksikaan, Kotilieden tms. keräily koristeposliinilautasista, Chippendale-pikkulusikoista ja ottimista, Askon 90-luvun alun nahkasohvakalustosta, pronssisista Kalevala-koruista jne.
Ihan kiva siis, että aikanaan pienituloiset vanhempani ovat tyytyväisiä kotiinsa ja tavaroihinsa mutta oikeasti jotain käsittämätöntä, miten arvokkaiksi he ne kuvittelevat. Puoli miljoonaa lähestulkoon peruskorjaamattomasta 60-luvun kolmiosta itä-Vantaalla? Tai ajatus siitä, että me veljien kanssa tapellaan siitä, kuka pääsee panemaan rahaksi Myrna-kupeilla sitten kun vanhempia ei enää ole? Please kertokaa, että teillä on myös samanlaisia kokemuksia!?
Kommentit (1400)
Vierailija kirjoitti:
Tämä ilmiö ja puheet kuulostavat kyllä tutuilta, mutta minä kuulen näitä 80-v vanhempien ja appivanhempien suusta. Krääsää on isot, 60-70-luvuilla korpeen rakennetut ja peruskuntoiset omakotitalot pullollaan. Jokainen kippo, kuppi ja rääsy on sen arvoinen, kuin on markkoina aikoinaan maksettu, mutta nyt vain euroiksi muunnettuna. Varsinkin vanhoja juhlavaatteita pidetään huikeassa arvossa. Suututaan, kun lapsenlapsi haluaa itse valita rippijuhliin oman pukunsa, vaikka kaapissa olisi kaksi hyvää, mistä valita. Sitten paasataan, että viedään sitten kirpputorille tai takapihalle palamaan, kun ei hyvä tavara kelpaa. Voi kun kerrankin toteuttaisivat uhkauksensa.
Ja nyt kun palokunnat eivät enää tule tekemään paloharjoituksia vanhoilla talomörskillä, ei perintöä kannata ottaa vastaan tontin takia. Purkukustannukset ovat liian suuret.
Kahdesta juhlapuvusta saa valita! Jo on ylellisyyttä. Ei meillä vain. Isoäidin mekko / isoisän puku vaan teinin päälle ja kirkolle. Ja jos ei teini muuten muista tai halua muistaa, niin rippikuvasta voi verestää muiston vielä vuosikymmeniä myöhemmin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun vanhemmillani olisi tavaroita joista tykkäisin ja ottaisin mielelläni ihan käyttöesineiksi, esimerkiksi just jotkut astiat. Aina he voivottelevat kun on niin paljon tavaraa ja mihin nämä kaikki laitetaan, kunpa joku veisi! Mutta sitten kun kysyn, että voisinko ottaa esim. tämän lautasen tai maljakon, niin ei käy. Mitähän tuossakin on taustalla?
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhemmillani olisi tavaroita joista tykkäisin ja ottaisin mielelläni ihan käyttöesineiksi, esimerkiksi just jotkut astiat. Aina he voivottelevat kun on niin paljon tavaraa ja mihin nämä kaikki laitetaan, kunpa joku veisi! Mutta sitten kun kysyn, että voisinko ottaa esim. tämän lautasen tai maljakon, niin ei käy. Mitähän tuossakin on taustalla?
Kuulostaa tyypilliseltä boomerilta. Nämä ovat kaiken saaneet vanhemmiltaan kultalautasella, mutta itse eivät ole valmiita mihinkään. Älä välitä.
Olen kirjoittanut tähän ketjuun, enkä voi sanoa halveksivani vanhempiani. Omat vanhempani ovat itsekin monesti tuskailleeet tavaran määrää. Ehkä tavaraa on vain kertynyt, kun on ollut tilaa, missä sitä säilyttää.
Tavataan on vain joku kummallinen kiintymyssuhde ja uskon sen johtuvan siitä, että heidän lapsuudessaan ja nuoruudessaan on ollut pula kaikesta. Ei ymmärretä, ettei jokaista jogurttipurkkia, pinaattikeittokulhoa ja jäätelörasiaa tarvitse pestä ja säilöä. Eikä tavaran tosiaan tarvitse olla heidän omaansakaan, niin kuin edellä kirjoitin, saimme itse kaatopaikalle menemään laittamiamme tavaroita takaisin vanhemmiltamme, kun he olivat ehtineet tutkia peräkärryn ennen sorttiasemalle vientiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhemmillani olisi tavaroita joista tykkäisin ja ottaisin mielelläni ihan käyttöesineiksi, esimerkiksi just jotkut astiat. Aina he voivottelevat kun on niin paljon tavaraa ja mihin nämä kaikki laitetaan, kunpa joku veisi! Mutta sitten kun kysyn, että voisinko ottaa esim. tämän lautasen tai maljakon, niin ei käy. Mitähän tuossakin on taustalla?
Kuulostaa tyypilliseltä boomerilta. Nämä ovat kaiken saaneet vanhemmiltaan kultalautasella, mutta itse eivät ole valmiita mihinkään. Älä välitä.
Ei 60v ole mikään boomeri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhemmillani olisi tavaroita joista tykkäisin ja ottaisin mielelläni ihan käyttöesineiksi, esimerkiksi just jotkut astiat. Aina he voivottelevat kun on niin paljon tavaraa ja mihin nämä kaikki laitetaan, kunpa joku veisi! Mutta sitten kun kysyn, että voisinko ottaa esim. tämän lautasen tai maljakon, niin ei käy. Mitähän tuossakin on taustalla?
Kuulostaa tyypilliseltä boomerilta. Nämä ovat kaiken saaneet vanhemmiltaan kultalautasella, mutta itse eivät ole valmiita mihinkään. Älä välitä.
Erehdyt. Vanhempani eivät saaneet mitään, itse ovat kaiken hankkineet. Rakkaita ovat, ehkä vain kiintyneet maljakoihin. Muuten kyllä avustavat esim. rahallisesti.
Tuomas Epäileväinen kirjoitti:
Ulkolaisen kaverin kaa valmistauduttiin vieraiden tuloon. Laitettiin pöytää. Hän meinasi ottaa kaapista Arabian astioita valmiiksi pöydälle. Minä siihen ett ne on paremmille vieraille ja sitten Jouluna. Kyllä sitä nauratti lähes kippurassa. Kerroin että esim äidilläni on 4 eri astiastoa vieraiden ja pyhien mukaan. Yhtä ei liene koskaan käytetty. Nauroi edelleen että et ole tosissaan. En minäkään mutta äitini ja hänen sukupolvensa normi toimintaa.[/quote
Jos äidilläsi on jokin jouluastiasto, niin olisihan se aika kurjaa käyttää niitä juhannuksena. Tunnelma jotenkin kärsii.
Itse ymmärrän oikein hyvin, että ainakin perheet, joissa on vietetty ristiäisiä, isompia syntymäpäiviä/ valmistumisjuhlia ym juhlia, omistavat jonkin verran astioita joita ei joka päivä käytetä.
Itse käytän arkenakin jalallisia laseja, mutta en tokikaan niitä ohuen ohuita, jotka joutuu pesemään käsin ja joita joutuu koko ajan varomaan etteivät mene rikki.
Niitä käytetään juhlatilaisuuksiin, kuten jouluna ja syntymäpäivina ym.
Jotkut säästelee myös muumimukeja käytöltä, mutta se on turhaa, koska ne ovat ihan käyttötavaraa.
Itse katson, että astiat jotka ovat niin ohuita tai muuten herkästi särkyviä, eivätkä kestä arkikäyttöä, joutavatkin jäädä kaappiin odottamaan juhlia. Jos juhlia ei koskaan elämän aikana ole, ei niitä astioitakaan tarvita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo kultalusikkasuussa syntyneet itkee kun kämppä vantaalla onkin vain 100.000 e arvoinen
kuka h....ti tämä Stiina-Susanna oikein on ja miten hän liittyy ketjun aiheeseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhemmillani olisi tavaroita joista tykkäisin ja ottaisin mielelläni ihan käyttöesineiksi, esimerkiksi just jotkut astiat. Aina he voivottelevat kun on niin paljon tavaraa ja mihin nämä kaikki laitetaan, kunpa joku veisi! Mutta sitten kun kysyn, että voisinko ottaa esim. tämän lautasen tai maljakon, niin ei käy. Mitähän tuossakin on taustalla?
Kuulostaa tyypilliseltä boomerilta. Nämä ovat kaiken saaneet vanhemmiltaan kultalautasella, mutta itse eivät ole valmiita mihinkään. Älä välitä.
Erehdyt. Vanhempani eivät saaneet mitään, itse ovat kaiken hankkineet. Rakkaita ovat, ehkä vain kiintyneet maljakoihin. Muuten kyllä avustavat esim. rahallisesti.
Olen se joka kirjoitti ton ekan viestin - minun vanhempani ovat jo päälle 75 ja tiedostavat kyllä että tarpeetonta tavaraa voisi karsia kun kaikkea on kertynyt yllin kyllin. Mutta kun ei vaan raaski. Appivanhemmat samanlaisia. Nuorina opiskelijoina olisimme ottaneet mielellämme käytettyä tavaraa ja sanoimmekin, vaan eivät halunneet antaa.
Minäkin olin kiittämätön, kun varomattomasti sanoin äidille, että juhlat on tulossa ja tarvitsen vähän parempaa vaatetta. Äiti lähti heti vaatekaapille, toi sieltä laventelin värisen pusero-hame-yhdistelmän ja sanoi, että ei sinun tarvitse ostaa, tässä on häneltä lainaan. Olen äitiä 15 cm pitempi ja parikymmentä kiloa painavampi. Sen värinen vaate päällä näytän ruumiilta. Äiti loukkaantui, kun käyttämätön vaate ei kelvannut.
Toinen tilanne tuli, kun kerroin, että olin ostanut matkalaukun. Äiti alkoi voivottelemaan, kun olin mennyt tuhlaamaan, heillä olisi ollut hyvä laukku. Toi sen näytille, se oli 70-luvulla ostettu, minun tarpeisiin liian pieni eikä siinä tietenkään ollut pyöriä.
Myös minua on uhkailtu nuorempana perinnön menettämisellä. En ymmärrä, miksi. Olen aina sanonut heille, että he tarvitsevat rahaa vanhemmiten palveluihin, joten silloin sitä pitää käyttää. Eivät käytä, kun mikään ei saisi maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
kuka h....ti tämä Stiina-Susanna oikein on ja miten hän liittyy ketjun aiheeseen?
Joku kirjoittaa omasta sivupersoonastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhemmillani olisi tavaroita joista tykkäisin ja ottaisin mielelläni ihan käyttöesineiksi, esimerkiksi just jotkut astiat. Aina he voivottelevat kun on niin paljon tavaraa ja mihin nämä kaikki laitetaan, kunpa joku veisi! Mutta sitten kun kysyn, että voisinko ottaa esim. tämän lautasen tai maljakon, niin ei käy. Mitähän tuossakin on taustalla?
Kuulostaa tyypilliseltä boomerilta. Nämä ovat kaiken saaneet vanhemmiltaan kultalautasella, mutta itse eivät ole valmiita mihinkään. Älä välitä.
Erehdyt. Vanhempani eivät saaneet mitään, itse ovat kaiken hankkineet. Rakkaita ovat, ehkä vain kiintyneet maljakoihin. Muuten kyllä avustavat esim. rahallisesti.
Olen se joka kirjoitti ton ekan viestin - minun vanhempani ovat jo päälle 75 ja tiedostavat kyllä että tarpeetonta tavaraa voisi karsia kun kaikkea on kertynyt yllin kyllin. Mutta kun ei vaan raaski. Appivanhemmat samanlaisia. Nuorina opiskelijoina olisimme ottaneet mielellämme käytettyä tavaraa ja sanoimmekin, vaan eivät halunneet antaa.
Jokos olet itse aloittanut karsimisen, täytyyhän sinullakin jo olla ikää.
Se joka ymmärtää kuolevaisuutensa, alkaa inventoida.
Jos taas vanhukset kokevat olevansa elinvoimaisia, ei heidän tarvitse mistään luopua.
Saat sitten haluamasi muutaman vuosikymmenen viiveellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kauhee. Ap. on 30-40v ja on jo jakamassa vanhempiensa omaisuutta ja perintöjä ja vanhemmat 70v. Ja moni 70v on vielä työelämässä ja yrityselämän johdossa. Ja Niinistö 72v presidenttinä.
Minun vanhemmat ovat yli 75v ja pidän heitä nuorekkaana, kun 95v ja 97v isovanhemmatkin ovat hyväkuntoisia. Eikä tulisi edes mieleen puuttua sanallakaan heidän elämäänsä.
Kovin itsekästä porukkaa osin palstalla.
Mun vanhemmat on nyt 71 ja 73v. Vanhin suvussa elänyt ihminen oli mummini joka eli 84-vuotiaaksi. Toisella vanhemmistani ei ole tuohon ikään kuin 11 vuotta...
Sulla on reilut 10v aikaa voivotella ja murehtia. Voi sen ajan niinkin kuluttaa.
Mitäs voivottelua se on, että huomauttaa sinulle että maailmassa on muitakin ihmisiä kuin sinä ja sinun vanhat sukulaisesi?
Mun vanhemmat on nyt 71 ja 73v. Vanhin suvussa elänyt ihminen oli mummini joka eli 84-vuotiaaksi. Toisella vanhemmistani ei ole tuohon ikään kuin 11 vuotta...
näinhän sä kirjoitit, ei minun ruudulla muuta näy
-eli 11v aikaa odottaa vanhempiesi kuolemaa
Ei näy minun ruudulla odottamisesta mitään. Se on varmaan vain sinun ruudullasi. Tai päässäsi. Etkö oikeasti ymmärtänyt mistä sinulle huomautettiin? Jos et niin ei maksa ratakisko vaivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhemmillani olisi tavaroita joista tykkäisin ja ottaisin mielelläni ihan käyttöesineiksi, esimerkiksi just jotkut astiat. Aina he voivottelevat kun on niin paljon tavaraa ja mihin nämä kaikki laitetaan, kunpa joku veisi! Mutta sitten kun kysyn, että voisinko ottaa esim. tämän lautasen tai maljakon, niin ei käy. Mitähän tuossakin on taustalla?
Kuulostaa tyypilliseltä boomerilta. Nämä ovat kaiken saaneet vanhemmiltaan kultalautasella, mutta itse eivät ole valmiita mihinkään. Älä välitä.
Erehdyt. Vanhempani eivät saaneet mitään, itse ovat kaiken hankkineet. Rakkaita ovat, ehkä vain kiintyneet maljakoihin. Muuten kyllä avustavat esim. rahallisesti.
Olen se joka kirjoitti ton ekan viestin - minun vanhempani ovat jo päälle 75 ja tiedostavat kyllä että tarpeetonta tavaraa voisi karsia kun kaikkea on kertynyt yllin kyllin. Mutta kun ei vaan raaski. Appivanhemmat samanlaisia. Nuorina opiskelijoina olisimme ottaneet mielellämme käytettyä tavaraa ja sanoimmekin, vaan eivät halunneet antaa.
Jokos olet itse aloittanut karsimisen, täytyyhän sinullakin jo olla ikää.
Se joka ymmärtää kuolevaisuutensa, alkaa inventoida.
Jos taas vanhukset kokevat olevansa elinvoimaisia, ei heidän tarvitse mistään luopua.
Saat sitten haluamasi muutaman vuosikymmenen viiveellä.
Eihän he enää niitä tavaroita tarvitse, kun ovat hommanneet aikoinaan itselleen uudet. Juna meni jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olin kiittämätön, kun varomattomasti sanoin äidille, että juhlat on tulossa ja tarvitsen vähän parempaa vaatetta. Äiti lähti heti vaatekaapille, toi sieltä laventelin värisen pusero-hame-yhdistelmän ja sanoi, että ei sinun tarvitse ostaa, tässä on häneltä lainaan. Olen äitiä 15 cm pitempi ja parikymmentä kiloa painavampi. Sen värinen vaate päällä näytän ruumiilta. Äiti loukkaantui, kun käyttämätön vaate ei kelvannut.
Toinen tilanne tuli, kun kerroin, että olin ostanut matkalaukun. Äiti alkoi voivottelemaan, kun olin mennyt tuhlaamaan, heillä olisi ollut hyvä laukku. Toi sen näytille, se oli 70-luvulla ostettu, minun tarpeisiin liian pieni eikä siinä tietenkään ollut pyöriä.
Myös minua on uhkailtu nuorempana perinnön menettämisellä. En ymmärrä, miksi. Olen aina sanonut heille, että he tarvitsevat rahaa vanhemmiten palveluihin, joten silloin sitä pitää käyttää. Eivät käytä, kun mikään ei saisi maksaa.
Mahtaa elämä olla vaikeaa, kun muistaa kaikki mitättömät muka loukkaantumiset ja voivottelut.
Kärsimys kai jalostaa. "en minäkään pässyt helpolla, kaikkee tyrkytettiin, en huolinu, voivoteltiin ja vinguttiin, UHKAILTIIN"
saanhan myötätuntoa ja vertaistukea, pliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiis
Tämähän se on ketjun aihe. Kaikki pitää ottaa kiitollisena vastaan ja mistään ei saa kieltäytyä, mutta mitään ei saa myöskään toivoa. Myös minulla on oikeus päättää mitä kotiini tuon ja säilytän.
Mitäs muuta kuin uhkailua se on, kun sanotaan, että jos teet noin/et tee näin, niin joudut perinnöttömäksi? Tosin lopputulos ei vanhempien kannalta ollut sellainen, mitä he toivoivat.
Sinun ei tarvitse lukea tätä ketjua, kun se käy noin pahasti sinun psyyken päälle.
Vierailija kirjoitti:
Ottaako boomerilla todella tunteisiin, kun vuosikymmenien aikana tienattu palkka on tuhlattu arvottomaan rojuun? Luuleeko boomer todella, että jälkikasvu ottaa silmät ilonkyynelissä vastaan ne käytetyt tietosanakirjat ja ”retro”sohvakalustot? Kyllä kyynelet voivat olla silmissä vastaanottajalla, mutta ei ehkä ilosta.
Ei luule , mutta kuten noin 20 sivua sitten kirjoitin siitä pääse käsin koskematta eroon helposti, rahalla. Ei sitä kukaan pakota vastaanottamaan.
Ne sohvat ja myrnat ovat heidän elettyä elämäänsä, pitäisikö viimeisinä vuosinaan ostaa uudet Le Corbusierin divaani Aarnion pallotuoli , jotta perilliset olisivat tyytyväisiä ?
En edelleenkään tajua mikä on ongelma , harva sieltä vanhempiensa jäämistöstä edes saisi mitään mahtumaan omien rojujensa jatkoksi omaan asuntoonsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jani-Petteri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuomas Epäileväinen kirjoitti:
Ulkolaisen kaverin kaa valmistauduttiin vieraiden tuloon. Laitettiin pöytää. Hän meinasi ottaa kaapista Arabian astioita valmiiksi pöydälle. Minä siihen ett ne on paremmille vieraille ja sitten Jouluna. Kyllä sitä nauratti lähes kippurassa. Kerroin että esim äidilläni on 4 eri astiastoa vieraiden ja pyhien mukaan. Yhtä ei liene koskaan käytetty. Nauroi edelleen että et ole tosissaan. En minäkään mutta äitini ja hänen sukupolvensa normi toimintaa.
Sama kokemus! Vanhemmillani on itse ostetut, häälahjaksi saadut ja molempien vanhemmilta perityt astiastot. Vajaa kymmenen eri Arabia-kokonaisuutta. Vievät tilaa. Käytetäänkö? No ei helvetissä, että eivät mene rikki. Kerran muistan käytetyn, kun vein nykyisen vaimoni ensi kertaa vanhemmille. Kauhulla odotan milloin minun pitää ne raahata meille.
Hitsin vitsi! Mun mutsi varjelee ja kiillottaa muumimukejaan. Tulen sen mielest tekee ison tilin niillä joskus vuonna future tai jotain. Sanonx mitä v..........
ja arvaa viittiix ees frendei himaan raahata, hyi stna joku pikkumyy kokismukina
ja tiättex mitä jäbät, ette usko mut mullon nyt vain yx pari sukkii ja kaks kalsarii.
Vide! mude oli siis lahjottanu loput jolleki Konttisen Marille. Mä en muka ollu niitä vuoteen käyttäny.
siis nyt on siistii settii
mut tosi kivaa tää vertailutuki vai mikä se oli
jotenki ei siis ahista nii
kun on teit muitakii
Cmon Tuomas ynnämuut jäbikät!
Mihis te häippäsitte, kuis ne mutsit teil fyrkkaa järkkää?
Mä tarttisin tukee
mutsi kiljuu pää punasena ja hikisenä, mä en tajuu!!!!!!!!!
mikä sil on
Jotenkin on vaan irvokasta, että auton ilmajousituksen uusimiseen 2000 € on pikkuraha, mutta lapsenlapsen joululahjana 2 € on välillä liikaa
Näitä on vähän vaikea verrata, koska jos autoa aikoo käyttää liikenteessä, ja saada se katsastuksesta läpi, se viallinen ilmajousitus on pakko korjata, tai ostaa toinen, kunnossa oleva auto tilalle.
Joululahjoja sen sijaan kukaan viranomainen ei pakota ostamaan, tai aseta sille jotain vaatimuksia :P
ja tiättex mitä jäbät, ette usko mut mullon nyt vain yx pari sukkii ja kaks kalsarii.
Vide! mude oli siis lahjottanu loput jolleki Konttisen Marille. Mä en muka ollu niitä vuoteen käyttäny.
siis nyt on siistii settii
mut tosi kivaa tää vertailutuki vai mikä se oli
jotenki ei siis ahista nii
kun on teit muitakii