Naurattaa, kun 7-kymppiset vanhempani kuvittelevat omistavansa arvokasta tavaraa ja arvokkaan osakkeen
Tänään kävin vanhemmilla siivoomassa ja taas oli niin kova uho vanhemmillani siitä, miten arvokasta omaisuutta ja tavaraa heillä on. 60-luvun puolenvälin neukkukuutiokolmio, itä-Vantaalla huonojen julkisten yhteyksien päässä ei-arvostetulla asuinalueella. Ostettu 80-luvun alussa ja vähän ennen myyntiä asuntoa on vähän pintarempattu edellisten asukkaiden toimesta myynnin edistämisen vuoksi. Sen jälkeen ei mitään remppaa, muuta kuin pari vuotta sitten putkiremppa, jossa vanhempani valitsivat vessaan mahdollisimman halvat materiaalit ja kalusteet. Eivät suostuneet tekemään muuta remppaa, koska "ei tarvetta" ja "remonttifirmat kusettaa". Käytännössä huoneessa kuin huoneessa lattialistat irti ja repsottaa, seinän maali rapissut, kaapinovet niin keittiössä, eteisessä kuin makkarissa rikki, saranat pois paikoiltaan, sieltä täältä paikkailtu jeesusteipillä. Vanhempien käsitys asunnon arvosta on ainakin puoli miljoonaa, perustuen siihen että "asuntojen arvo nousee".
Samoin vanhemmilla on älytön oletus siitä, että heidän tavaransa ovat jotain arvotavaraa, josta minä ja veljeni tulemme aikanaan tappelemaan perinnönjaossa. Isä uhosi, että pitää tehdä oikein etukäteen sopimus, ettei teille tule riitaa. Niin riitaa Myrna-kahviastiastosta, Valittujen Palojen kirjaklassikoista ja muista kirjoista, joita divarit ei ota ilmaiseksikaan, Kotilieden tms. keräily koristeposliinilautasista, Chippendale-pikkulusikoista ja ottimista, Askon 90-luvun alun nahkasohvakalustosta, pronssisista Kalevala-koruista jne.
Ihan kiva siis, että aikanaan pienituloiset vanhempani ovat tyytyväisiä kotiinsa ja tavaroihinsa mutta oikeasti jotain käsittämätöntä, miten arvokkaiksi he ne kuvittelevat. Puoli miljoonaa lähestulkoon peruskorjaamattomasta 60-luvun kolmiosta itä-Vantaalla? Tai ajatus siitä, että me veljien kanssa tapellaan siitä, kuka pääsee panemaan rahaksi Myrna-kupeilla sitten kun vanhempia ei enää ole? Please kertokaa, että teillä on myös samanlaisia kokemuksia!?
Kommentit (1400)
Tuomas Epäileväinen kirjoitti:
Ulkolaisen kaverin kaa valmistauduttiin vieraiden tuloon. Laitettiin pöytää. Hän meinasi ottaa kaapista Arabian astioita valmiiksi pöydälle. Minä siihen ett ne on paremmille vieraille ja sitten Jouluna. Kyllä sitä nauratti lähes kippurassa. Kerroin että esim äidilläni on 4 eri astiastoa vieraiden ja pyhien mukaan. Yhtä ei liene koskaan käytetty. Nauroi edelleen että et ole tosissaan. En minäkään mutta äitini ja hänen sukupolvensa normi toimintaa.
Sun ikä ja äitisi?
max 20 , äiti n.40v ?
En oikein usko, että keskimääräisistä suomalaisista boomer-kodeista ”arvotavaraa” löytyy. Eipä siitä tarvitse katkeroitua, kun tietää, että mitään omaisuutta ei ole tulossa. Lähinnä vain rahanmenoa ja vaivaa, kun pitää perinnöstä eroon hankkiutua jollakin tavoin. Kun olet muutamassa tälläisessä siivouksessa kesäviikot käyttänyt, niin kyllä siinä mieleen hiipii, että olisi sen ajan voinut muutenkin käyttää. Joten senkin vuoksi olisi hyvä, että vanhempi polvi itse siivoaisi tavaransa.
Vierailija kirjoitti:
Purkukunnossa alkaa olla 60 luvun kerrostalot valitettavasti.
Hullua kun pääkaupunkiseudulla aivan slummialueilla teetetään 60-70 luvun neukkuukuutioihin näitä 5-10milj euron linjasaneerausremontteja, kolmiossa jyvitettynä remontti voi maksaa 1200-1500e per asuinneliö. Betoni rapistuu ympäriltä ja talo näyttää vankilalta, mutta saatiinpa uudet 10mb talonetti, viemärit ja asbestit pois.
Tuomas Epäileväinen kirjoitti:
Ulkolaisen kaverin kaa valmistauduttiin vieraiden tuloon. Laitettiin pöytää. Hän meinasi ottaa kaapista Arabian astioita valmiiksi pöydälle. Minä siihen ett ne on paremmille vieraille ja sitten Jouluna. Kyllä sitä nauratti lähes kippurassa. Kerroin että esim äidilläni on 4 eri astiastoa vieraiden ja pyhien mukaan. Yhtä ei liene koskaan käytetty. Nauroi edelleen että et ole tosissaan. En minäkään mutta äitini ja hänen sukupolvensa normi toimintaa.
Sama kokemus! Vanhemmillani on itse ostetut, häälahjaksi saadut ja molempien vanhemmilta perityt astiastot. Vajaa kymmenen eri Arabia-kokonaisuutta. Vievät tilaa. Käytetäänkö? No ei helvetissä, että eivät mene rikki. Kerran muistan käytetyn, kun vein nykyisen vaimoni ensi kertaa vanhemmille. Kauhulla odotan milloin minun pitää ne raahata meille.
Näitä on paljon, kun neukkis kaupungin vuokratontilla ei ole riittänyt remonttilainan vakuudeksi ja asukkaat ovat joutuneet panttaamaan omat osakkeensa jotta remppa saadaan tehdyksi.
Vierailija kirjoitti:
En oikein usko, että keskimääräisistä suomalaisista boomer-kodeista ”arvotavaraa” löytyy. Eipä siitä tarvitse katkeroitua, kun tietää, että mitään omaisuutta ei ole tulossa. Lähinnä vain rahanmenoa ja vaivaa, kun pitää perinnöstä eroon hankkiutua jollakin tavoin. Kun olet muutamassa tälläisessä siivouksessa kesäviikot käyttänyt, niin kyllä siinä mieleen hiipii, että olisi sen ajan voinut muutenkin käyttää. Joten senkin vuoksi olisi hyvä, että vanhempi polvi itse siivoaisi tavaransa.
Jälkipolvilta voi aina oppia itse tekemään toisin, paremmin.
Hanki siis kotiisi vain desing-huonekaluja, talo/asunto keskeiseltä paikalta pääkaupunkiseudulta.
Muista tehdä säännöllisesti inventaario irtaimistostasi. Hävitä kaikki arvoton/kulunut ajoissa.
Valmistaudu, et voi koskaan olla varma onko kuolemasi vaivaksi!
Vierailija kirjoitti:
Tuomas Epäileväinen kirjoitti:
Ulkolaisen kaverin kaa valmistauduttiin vieraiden tuloon. Laitettiin pöytää. Hän meinasi ottaa kaapista Arabian astioita valmiiksi pöydälle. Minä siihen ett ne on paremmille vieraille ja sitten Jouluna. Kyllä sitä nauratti lähes kippurassa. Kerroin että esim äidilläni on 4 eri astiastoa vieraiden ja pyhien mukaan. Yhtä ei liene koskaan käytetty. Nauroi edelleen että et ole tosissaan. En minäkään mutta äitini ja hänen sukupolvensa normi toimintaa.
Sama kokemus! Vanhemmillani on itse ostetut, häälahjaksi saadut ja molempien vanhemmilta perityt astiastot. Vajaa kymmenen eri Arabia-kokonaisuutta. Vievät tilaa. Käytetäänkö? No ei helvetissä, että eivät mene rikki. Kerran muistan käytetyn, kun vein nykyisen vaimoni ensi kertaa vanhemmille. Kauhulla odotan milloin minun pitää ne raahata meille.
Oho, ups, oho, kilin kolin, kilin kolin. Ongelma ratkaistu.
Vierailija kirjoitti:
Tuomas Epäileväinen kirjoitti:
Ulkolaisen kaverin kaa valmistauduttiin vieraiden tuloon. Laitettiin pöytää. Hän meinasi ottaa kaapista Arabian astioita valmiiksi pöydälle. Minä siihen ett ne on paremmille vieraille ja sitten Jouluna. Kyllä sitä nauratti lähes kippurassa. Kerroin että esim äidilläni on 4 eri astiastoa vieraiden ja pyhien mukaan. Yhtä ei liene koskaan käytetty. Nauroi edelleen että et ole tosissaan. En minäkään mutta äitini ja hänen sukupolvensa normi toimintaa.
Sama kokemus! Vanhemmillani on itse ostetut, häälahjaksi saadut ja molempien vanhemmilta perityt astiastot. Vajaa kymmenen eri Arabia-kokonaisuutta. Vievät tilaa. Käytetäänkö? No ei helvetissä, että eivät mene rikki. Kerran muistan käytetyn, kun vein nykyisen vaimoni ensi kertaa vanhemmille. Kauhulla odotan milloin minun pitää ne raahata meille.
Voi poikaparkaa, kauhusta kankeana. Mutta "vaimo" kerrankin mielissään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuomas Epäileväinen kirjoitti:
Ulkolaisen kaverin kaa valmistauduttiin vieraiden tuloon. Laitettiin pöytää. Hän meinasi ottaa kaapista Arabian astioita valmiiksi pöydälle. Minä siihen ett ne on paremmille vieraille ja sitten Jouluna. Kyllä sitä nauratti lähes kippurassa. Kerroin että esim äidilläni on 4 eri astiastoa vieraiden ja pyhien mukaan. Yhtä ei liene koskaan käytetty. Nauroi edelleen että et ole tosissaan. En minäkään mutta äitini ja hänen sukupolvensa normi toimintaa.
Sama kokemus! Vanhemmillani on itse ostetut, häälahjaksi saadut ja molempien vanhemmilta perityt astiastot. Vajaa kymmenen eri Arabia-kokonaisuutta. Vievät tilaa. Käytetäänkö? No ei helvetissä, että eivät mene rikki. Kerran muistan käytetyn, kun vein nykyisen vaimoni ensi kertaa vanhemmille. Kauhulla odotan milloin minun pitää ne raahata meille.
Oho, ups, oho, kilin kolin, kilin kolin. Ongelma ratkaistu.
Olenkin sanonut vaimolle, että kohta meillä on posliinia kukkaruukkuihin s
loppuelämän tarpeiksi... ;)
Vierailija kirjoitti:
Tuomas Epäileväinen kirjoitti:
Ulkolaisen kaverin kaa valmistauduttiin vieraiden tuloon. Laitettiin pöytää. Hän meinasi ottaa kaapista Arabian astioita valmiiksi pöydälle. Minä siihen ett ne on paremmille vieraille ja sitten Jouluna. Kyllä sitä nauratti lähes kippurassa. Kerroin että esim äidilläni on 4 eri astiastoa vieraiden ja pyhien mukaan. Yhtä ei liene koskaan käytetty. Nauroi edelleen että et ole tosissaan. En minäkään mutta äitini ja hänen sukupolvensa normi toimintaa.
Sama kokemus! Vanhemmillani on itse ostetut, häälahjaksi saadut ja molempien vanhemmilta perityt astiastot. Vajaa kymmenen eri Arabia-kokonaisuutta. Vievät tilaa. Käytetäänkö? No ei helvetissä, että eivät mene rikki. Kerran muistan käytetyn, kun vein nykyisen vaimoni ensi kertaa vanhemmille. Kauhulla odotan milloin minun pitää ne raahata meille.
Ja sinunkaan vanhemmat eivät ole yli 50v ;DDDDDDDDDDDDDD
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Purkukunnossa alkaa olla 60 luvun kerrostalot valitettavasti.
Hullua kun pääkaupunkiseudulla aivan slummialueilla teetetään 60-70 luvun neukkuukuutioihin näitä 5-10milj euron linjasaneerausremontteja, kolmiossa jyvitettynä remontti voi maksaa 1200-1500e per asuinneliö. Betoni rapistuu ympäriltä ja talo näyttää vankilalta, mutta saatiinpa uudet 10mb talonetti, viemärit ja asbestit pois.
Mikä olisi parempi vaihtoehto asunnon omistajan näkökulmasta?
Jos omistaa tuollaisesta asunnon, niin tietysti se kannattaa korjata. Purkaminen veisi koko omaisuuden. (jos tontti on oma niin sen arvo ehkä jäisi, mutta miinustettuna purkulustannuksilla.
Vierailija kirjoitti:
Tuomas Epäileväinen kirjoitti:
Ulkolaisen kaverin kaa valmistauduttiin vieraiden tuloon. Laitettiin pöytää. Hän meinasi ottaa kaapista Arabian astioita valmiiksi pöydälle. Minä siihen ett ne on paremmille vieraille ja sitten Jouluna. Kyllä sitä nauratti lähes kippurassa. Kerroin että esim äidilläni on 4 eri astiastoa vieraiden ja pyhien mukaan. Yhtä ei liene koskaan käytetty. Nauroi edelleen että et ole tosissaan. En minäkään mutta äitini ja hänen sukupolvensa normi toimintaa.
Sama kokemus! Vanhemmillani on itse ostetut, häälahjaksi saadut ja molempien vanhemmilta perityt astiastot. Vajaa kymmenen eri Arabia-kokonaisuutta. Vievät tilaa. Käytetäänkö? No ei helvetissä, että eivät mene rikki. Kerran muistan käytetyn, kun vein nykyisen vaimoni ensi kertaa vanhemmille. Kauhulla odotan milloin minun pitää ne raahata meille.
Hitsin vitsi! Mun mutsi varjelee ja kiillottaa muumimukejaan. Tulen sen mielest tekee ison tilin niillä joskus vuonna future tai jotain. Sanonx mitä v..........
Jani-Petteri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuomas Epäileväinen kirjoitti:
Ulkolaisen kaverin kaa valmistauduttiin vieraiden tuloon. Laitettiin pöytää. Hän meinasi ottaa kaapista Arabian astioita valmiiksi pöydälle. Minä siihen ett ne on paremmille vieraille ja sitten Jouluna. Kyllä sitä nauratti lähes kippurassa. Kerroin että esim äidilläni on 4 eri astiastoa vieraiden ja pyhien mukaan. Yhtä ei liene koskaan käytetty. Nauroi edelleen että et ole tosissaan. En minäkään mutta äitini ja hänen sukupolvensa normi toimintaa.
Sama kokemus! Vanhemmillani on itse ostetut, häälahjaksi saadut ja molempien vanhemmilta perityt astiastot. Vajaa kymmenen eri Arabia-kokonaisuutta. Vievät tilaa. Käytetäänkö? No ei helvetissä, että eivät mene rikki. Kerran muistan käytetyn, kun vein nykyisen vaimoni ensi kertaa vanhemmille. Kauhulla odotan milloin minun pitää ne raahata meille.
Hitsin vitsi! Mun mutsi varjelee ja kiillottaa muumimukejaan. Tulen sen mielest tekee ison tilin niillä joskus vuonna future tai jotain. Sanonx mitä v..........
ja arvaa viittiix ees frendei himaan raahata, hyi stna joku pikkumyy kokismukina
Täältä viedään ulkomaille kirjoitti:
Kirpparilla liikkuu myös varastettua tavaraa. On asioita joilla on tunnearvoa muistoja.Ilmeisesti teillä ei ole tunteita eikä muistoja.Vanhemmilla on muistoja.Olette asuneet heidän asunnossa ja syöneet siellä ilmaista ruokaa.Lapsilisät ja heidän rahansa.Ei saa vähätellä noin.Monet asuvat vuokralla eikä mitään jää.Paitsi ne valokuvat joita jotkut pitää roskina. Ne on muistoja eri tapahtumista.Monet ovat täällä vain varastamassa heillä on osakkeensa ulkomailla.
Ymmärrän oikein hyvin tunnesiteen ja sen, että niitä rakkaita asioita vaalitaan. Meillä se vaan ei mennyt koskaan noin.
Minun äidilläni ei ole yhtään sellaista tavaraa, johon hänellä olisi rakas tunneside. Hän on nimenomaan hävittänyt hääpukunsa ja isäni kanssa seurusteluaikana käymänsä kirjeenvaihdot. Vihkisormukset he molemmat ovat hävittäneet, enkä tiedä missä mekossa minut on kastettu. Äidilläni ei ole yhtään yli kymmentä vuotta vanhaa vaatetta. Muistoesineenä hänellä on omien vanhempiensa vihkiraamattu. Äitini ei ole kertaakaan elämässään omaehtoisesti yhtään Raamattua (eikä varmaan kovin montaa kirjaa muutenkaan) avannut, tärkeää on vain korostaa muka-uskovaisuuttaan ja kertoa kaikille vanhempiensa vihkiraamatusta. Ja tärkeää on toki myös se, että omat sisaruksensa eivät sitä itselleen saaneet.
Äitini ostaa aina lahjaksi muille mahdollisimman halpaa. Minua hän on opastanut, että lahjaksi kannattaa ostaa lasitavaraa, niistä saa halvalla näyttävän paketin. Esimerkiksi häälahjaksi voi ostaa kuusi euron viinilasia, jolloin häälahjan hinnaksi tulee 6 € + sellofaani. Kummilapsille ostettiin syntymäpäivälahjaksi joku randomi kirja, tärkeintä oli että se oli 3 € alekorissa. Sukuun vastasyntyneelle vauvalle hän haki kahdella eurolla henkkamaukan alelaarista potkuhousut.
Tästä voisi kuvitella, että äitini hyvää hyvyyttään antaa lahjan kaapien viimeisiä pennosiaan kokoon. Ei suinkaan, vaan äitini nauroi räkäisesti saadessaan kiitoksena kuvan, jossa vauva oli puettu lahjaksi saatuihin potkareihin. -Halpaan menivät, totesi äitini, eivät tajunneet että saamansa lahja oli vain kahden euron arvoinen. 🙄
Itse saan aina joululahjaksi puolentusinaa pakettia älyttömiä lahjoja. Aina tulee vähintään kolme vaatekappaletta, joista yksikään ei ole edes sopivan kokoinen. Mukaan on usein liitetty euron alelaarista haalattu täysin random kirja jne. Mitenkään ei sovi, että lahjoja ei hankittaisi, sillä täytyy kaikille mainostaa hankittujen lahjojen määrää ja ostoksilla raadettua aikaa. Rakkaudella hankittuja. Tai kuten äitini joskus totesi, ei kai sillä ole väliä mitä lahjoja ostaa, sietäisivät olla kiitollisia kun jotain saavat. Eikä todellakaan tarvitsisi ostaa mitään, mutta on mielestäni aika julmaa ensin kysyä lapselta lahjatoivetta ja sitten ostaa sitten sen sijaan jotain kahdella eurolla ja sanoa sen olevan ”aivan samanlainen”.
Lahjojen mukana tulee myös velvollisuus säilyttää niitä ikuisesti. Lahjan pois laittaminen ei ole vain kiittämättömyyttä vaan äitini kertoo taikauskoisesti lahjan poisantajan kutsuvan pahaa onnea itselleen. Toki omista häälahjoista säilytti vain statuskelpoiset esineet.
Kukin saa tietysti elää sillä elintasolla millä haluaa. Jotenkin on vaan irvokasta, että auton ilmajousituksen uusimiseen 2000 € on pikkuraha, mutta lapsenlapsen joululahjana 2 € on välillä liikaa. Ja moderni talo poreammeineen löytyy, kuten joku tässä ketjussa itsestään vanhemman sukupolven edustajana kertoi - olisi sopinut hyvin äitinikin suuhun se lause.
Vierailija kirjoitti:
Täältä viedään ulkomaille kirjoitti:
Kirpparilla liikkuu myös varastettua tavaraa. On asioita joilla on tunnearvoa muistoja.Ilmeisesti teillä ei ole tunteita eikä muistoja.Vanhemmilla on muistoja.Olette asuneet heidän asunnossa ja syöneet siellä ilmaista ruokaa.Lapsilisät ja heidän rahansa.Ei saa vähätellä noin.Monet asuvat vuokralla eikä mitään jää.Paitsi ne valokuvat joita jotkut pitää roskina. Ne on muistoja eri tapahtumista.Monet ovat täällä vain varastamassa heillä on osakkeensa ulkomailla.
Ymmärrän oikein hyvin tunnesiteen ja sen, että niitä rakkaita asioita vaalitaan. Meillä se vaan ei mennyt koskaan noin.
Minun äidilläni ei ole yhtään sellaista tavaraa, johon hänellä olisi rakas tunneside. Hän on nimenomaan hävittänyt hääpukunsa ja isäni kanssa seurusteluaikana käymänsä kirjeenvaihdot. Vihkisormukset he molemmat ovat hävittäneet, enkä tiedä missä mekossa minut on kastettu. Äidilläni ei ole yhtään yli kymmentä vuotta vanhaa vaatetta. Muistoesineenä hänellä on omien vanhempiensa vihkiraamattu. Äitini ei ole kertaakaan elämässään omaehtoisesti yhtään Raamattua (eikä varmaan kovin montaa kirjaa muutenkaan) avannut, tärkeää on vain korostaa muka-uskovaisuuttaan ja kertoa kaikille vanhempiensa vihkiraamatusta. Ja tärkeää on toki myös se, että omat sisaruksensa eivät sitä itselleen saaneet.
Äitini ostaa aina lahjaksi muille mahdollisimman halpaa. Minua hän on opastanut, että lahjaksi kannattaa ostaa lasitavaraa, niistä saa halvalla näyttävän paketin. Esimerkiksi häälahjaksi voi ostaa kuusi euron viinilasia, jolloin häälahjan hinnaksi tulee 6 € + sellofaani. Kummilapsille ostettiin syntymäpäivälahjaksi joku randomi kirja, tärkeintä oli että se oli 3 € alekorissa. Sukuun vastasyntyneelle vauvalle hän haki kahdella eurolla henkkamaukan alelaarista potkuhousut.
Tästä voisi kuvitella, että äitini hyvää hyvyyttään antaa lahjan kaapien viimeisiä pennosiaan kokoon. Ei suinkaan, vaan äitini nauroi räkäisesti saadessaan kiitoksena kuvan, jossa vauva oli puettu lahjaksi saatuihin potkareihin. -Halpaan menivät, totesi äitini, eivät tajunneet että saamansa lahja oli vain kahden euron arvoinen. 🙄
Itse saan aina joululahjaksi puolentusinaa pakettia älyttömiä lahjoja. Aina tulee vähintään kolme vaatekappaletta, joista yksikään ei ole edes sopivan kokoinen. Mukaan on usein liitetty euron alelaarista haalattu täysin random kirja jne. Mitenkään ei sovi, että lahjoja ei hankittaisi, sillä täytyy kaikille mainostaa hankittujen lahjojen määrää ja ostoksilla raadettua aikaa. Rakkaudella hankittuja. Tai kuten äitini joskus totesi, ei kai sillä ole väliä mitä lahjoja ostaa, sietäisivät olla kiitollisia kun jotain saavat. Eikä todellakaan tarvitsisi ostaa mitään, mutta on mielestäni aika julmaa ensin kysyä lapselta lahjatoivetta ja sitten ostaa sitten sen sijaan jotain kahdella eurolla ja sanoa sen olevan ”aivan samanlainen”.
Lahjojen mukana tulee myös velvollisuus säilyttää niitä ikuisesti. Lahjan pois laittaminen ei ole vain kiittämättömyyttä vaan äitini kertoo taikauskoisesti lahjan poisantajan kutsuvan pahaa onnea itselleen. Toki omista häälahjoista säilytti vain statuskelpoiset esineet.
Kukin saa tietysti elää sillä elintasolla millä haluaa. Jotenkin on vaan irvokasta, että auton ilmajousituksen uusimiseen 2000 € on pikkuraha, mutta lapsenlapsen joululahjana 2 € on välillä liikaa. Ja moderni talo poreammeineen löytyy, kuten joku tässä ketjussa itsestään vanhemman sukupolven edustajana kertoi - olisi sopinut hyvin äitinikin suuhun se lause.
Aiheesta sais herkullisen romaanin. Sulla on sana hallussa, ootko harkinnu.....
Tragikomiikkaa.
Tämä ilmiö ja puheet kuulostavat kyllä tutuilta, mutta minä kuulen näitä 80-v vanhempien ja appivanhempien suusta. Krääsää on isot, 60-70-luvuilla korpeen rakennetut ja peruskuntoiset omakotitalot pullollaan. Jokainen kippo, kuppi ja rääsy on sen arvoinen, kuin on markkoina aikoinaan maksettu, mutta nyt vain euroiksi muunnettuna. Varsinkin vanhoja juhlavaatteita pidetään huikeassa arvossa. Suututaan, kun lapsenlapsi haluaa itse valita rippijuhliin oman pukunsa, vaikka kaapissa olisi kaksi hyvää, mistä valita. Sitten paasataan, että viedään sitten kirpputorille tai takapihalle palamaan, kun ei hyvä tavara kelpaa. Voi kun kerrankin toteuttaisivat uhkauksensa.
Ja nyt kun palokunnat eivät enää tule tekemään paloharjoituksia vanhoilla talomörskillä, ei perintöä kannata ottaa vastaan tontin takia. Purkukustannukset ovat liian suuret.
Mintukkamiiri kirjoitti:
Oikeesti ,jos heille tärkeät arvokkaat.Persaukisena lähteneet,ja nyt ..osake voi kyllä olla arvokas.Heidän koti!
Ei millään pahalla, mutta miten voi olla, ettei osata kirjoittaa kunnolla?Ja sanan eteen ei tule pilkkua ja pisteen jälkeen välilyönti.
Ja mitä tarkoittaa lause: "Oikeesti, jos heille tärkeät arvokkaat."
En ymmärrä tätä katkeruutta, ivaa ja halveksuntaa omia vanhempia kohtaan.
Suurin osa 7-kymppisistä ovat olleet vähän koulutettuja, olleet pienipalkkaisessa työssä tai korkeitaan keskiluokkaisia ja kun huomioi suomalaisten palkansaajien ostovoiman, niin on tosi hyvä jos asunnon ovat saaneet maksettua. Ja minkälaisia perintöjä ja tavaroita odotatte saavanne työläisperheissä, jossa palkka on mennyt elämiseen. Tilaston mukaan suomalaisten keskim. perintö on 25.000€, niin tuskin tuon tason perinnönjättäjillä on taidetta ja designiä.
Suurin osa 7-kymppisistä on maalta muuttaneita, koska Suomi eli maataloudesta vielä 50-60-luku, jonka jälkeen alkoi maalta pako kaupunkiin. Eikä opiskelu ollut mikään itsestään selvää, koska oli yksityiskoulut ja lukukausimaksut. Ja suurin osa 7-kymppisistä on ollut tehdastyöläisiä.
Eipä minultakaan tule kummoista perintöä lapsille, kun okt ja pari sijoitusasuntoa ei ole pk-seudulla ja 40v päästä ne ovat arvottomia ja ollaan ihan keskituloisia ja kodin tavarat sen mukaisia.
Ei omat vanhemmat, mutta edelliset vuokranantajat. Ihan pikkupaikkakunnan mettässä oleva, paskassa kunnossa oleva vanha kämppä. Sie tais käydä kolme eri välittäjää, kun ekojen välittäjien hinta-arvio oli omistajien mielestä liian alhanen. Siis sieltä oli 20km lähimpään kauppaan ja siitäkin suurin osa huonokuntoisia pikkuhiekkatietä. Ei mitään pintaremontteja tehty, patteriputket joskus 90-luvulla vedetty pintaan. Siellä olis pitänyt heti uusia lämmitysjärjestelmä, ikkunat ja ovet, katto, sauna+suihkutilasta oli kosteutta levinnyt rakenteisiin, sekä koko kämpän pintaremontti, koska aika karsees kunnos oli. Olisivat sen 80-90t siitä halunneet (maata/metsää ei ees kuulunut mukaan), mutta ilmeisesti saivat siitä lopulta jonkun max 35t, mikä omasta mielestä oli sekin liikaa ottaen huomioon ne remonttikustannukset jos siitä oikeesti olis halunnu saada asuttavan.
Ulkolaisen kaverin kaa valmistauduttiin vieraiden tuloon. Laitettiin pöytää. Hän meinasi ottaa kaapista Arabian astioita valmiiksi pöydälle. Minä siihen ett ne on paremmille vieraille ja sitten Jouluna. Kyllä sitä nauratti lähes kippurassa. Kerroin että esim äidilläni on 4 eri astiastoa vieraiden ja pyhien mukaan. Yhtä ei liene koskaan käytetty. Nauroi edelleen että et ole tosissaan. En minäkään mutta äitini ja hänen sukupolvensa normi toimintaa.