Sääliks käy noita yläkouluikäisiä ja siitä vanhempia nuoria
Tämä korona ja sen rajoitukset iskee tosi vahvasti heihin. Olen alakouluikäisten äiti ja tuntuu, ettei heidän elämä ole juurikaan muuttunut täällä pks:n ulkopuolella kevään jälkeen. Saavat harrastaa, käydä koulussa, tavata toisiaan. Ei mitään isoja tapahtumia/juhlia odotettavissa, jotka peruuntuisivat.
Tsemppiä ja voimia nuorille tähän aikaan! Todella ikävää heidän kannaltaan. Kaikki merkittävät merkkipaalut elämässä, joita kovasti odotetaan joko lykätään tai perutaan kokonaan.
Kommentit (208)
Olen yllättynyt, kuinka vähän seurakunta ja nuorisotoimi on tähän etähommaan panostanut. Ei olisi ihan mahdotonta järjestää nettitapaamisia, joissa olisi keskustelua, musiikkia ja vaikka jonkun tubettajan haastattelu. Miksi näitä ei nyt järjestetä? Näyttelijöiden haastatteluja, teatteriesityksiä ja konsertteja etänä ja juuri nuorille suunnattuna. Mainostajat mukaan, niin esiintyjille pystytään maksamaan palkkaakin. Sama juttu myös vanhuksille eli heidän ikäryhmänsä mukaista viihdettä.
Oikeasti olen hämmästynyt, että myös viihdepuoli on lyönyt hanskat tiskiin ja odottaa käsi ojossa korvauksia, kun tilanteeseen voitaisiin luoda uusia käytäntöjä. Erilaiset kilpailut myös mukaan, radiossakin homma toimii, niin miksei netissä livenä.
Oma teinini ei ole saanut mitään henkilökohtaista yhteydenottoa seurakunnalta, vaikka kaikki lähitapaamiset on peruttu ja korvattu videoilla ja striimijumalanpalveluksella. Eikö voitaisi edes laittaa spostia, että mitä kuuluu? Tuntuisi paremmalta kuin se, että ketään ei kiinnosta, onko paikalla netissä vai ei. Rippikoulu tuntuu kaukaiselta ja etäiseltä. Mihin on unohdettu se henkilökohtainen kontakti?
Nyt ei kaivata surkuttelua, vaan positiivista asennetta ja kannustusta. Opettajilla on velvollisuus antaa hyvää etäopetusta ja kaikki ovat samassa veneessä. Yhtä kaveria voi varmaan tavata turvallisesti esim. ulkoilun merkeissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun abi on ollut ntt vuoden etänä. Kaksi viikkoa kävi lähiopetuksessa alkusyksystä.
Ysiluokkalainen oli syksyllä kahteen otteeseen etänä. Nyt on ollut jo kolme viikkoa ja sama jatkunee.
En ymmärrä sitä lähiopetusläyhytystä ollenkaan.
Teillä on ilmeisesti sen kokoinen asunto, että nuorilla on omat huoneet joissa saa rauhassa käydä etäkoulua? Ja molemmilla omat koneetkin vielä?
Etenkin täällä pk-seudulla on sellainen tilanne, että todella moni nuori joutuu etäilemään ahtaassa kerrostaloasunnossa jossa ei välttämättä ole mahdollista järjestää rauhallista tilaa opiskelua varten. Ja kodin ainoa kone pitää ehkä jakaa toisten kanssa, jolloin koulua pitää katsella osa ajasta kännykällä.
Kyllä siinä lahjakkaampikin alkaa pudota kelkasta.Koululta koneet lainaan. Niin meillä täällä pohjoisessa toimittiin jos jollain ei ollut omaa konetta.
Ja lukiolaisellahan pitää jo normistikin olla oma läppäri. Ei siitä opiskelusta tule muuten lähiopetuksessakaan mitään. Ja yläkoululaiset saa koululta koneen lainaksi jos omaa ei ole. Laki kun sanoo, että koululta pitää saada tarvittavat opiskeluvälineet. Joten ihan turhaa ruikutusta. Samassa huoneessakin voi olla pari jos vanhemmat hommaa lapsille kuulokkeet. Ei se toinen silloin häiritse niin paljon etteikö opiskelu onnistu jos siihen on haluja. Tai toisen lapsen pistää makkariin ja toisen olkkariin.
Kaikissa perheissä tuo ei ole mahdollista, koska koko kämpässä ei välttämättä ole yhtäkään sellaista tilaa jonka voisi ottaa pelkkään opiskelukäyttöön.
Miten järjestäisit asian esim. sellaisessa nelilapsisessa perheessä, joka asuu kolmiossa?
Miten siinä asunnossa on tähän asti hoidettu esim. läksyt? Löytyykö keittiön pöytää? Olkkarin sohvaa? Eikö lapsilla tosiaan ole työpöytää, ainuttakaan? Sänkyä missä istua läppärin kanssa? Meillä on kolme makkaria, olkkari ja keittiö. Meitä asuu tässä viisi ihmistä, joista neljä oli keväällä etähommissa. Yhdellä lapsista oma huone, jossa työpöytä. Kaksi lapsista jakaa makkarin, molemmilla siellä oma työpöytä ja tietokoneet. Hyvin sopivat sinne, molemmilla kuulokkeet päässä. Tarvittaessa toinen olis päässy myös vanhempien makkariin. Välillä nuorempi myös työskenteli olkkarissa. Vanhempi työskenteli olkkarissa. Hyvin mahduttiin. Kyse on siitä, että järkätään asioita. Se on vähän kuin sitä vanhemmuutta. Se ei aina ole helppoa, mutta se pitää vaan hoitaa. Sekin on vanhemmuutta, että osaa rajoittaa lapsilukunsa sopivasti. Jos rahkeet ei riitä elättää neljää lasta niin sitten ei hankita neljää lasta. Tossa on siis epäonnistuttu jo kauan ennen koronaa.
Joissain perheissä kolme viikkoa kotona yhtäjaksoisesti on katastrofi. Pitäisi saada opiskelurauha isommille lapsille, pitää pienemmät hiljaisina, huolehtia ettei ryyppäävä puoliso aiheuta ongelmia ja omat etätyötkin pitäisi pystyä tekemään.
Eli käytännössä istut olohuoneessa etätyössä ja liimaat pienimmät ruudun ääreen koko työpäiväsi ajaksi, jotta mahuuhuoneet saadaan vapaaksi isompien lasten opiskelua varten.
Siinä sitten hyssyttelet parin minuutin välein lapsia että ovat hiljaa, teet omia töitä puoliteholla ja rukoilet ettei puoliso tule kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minuun keski-ikäisenä tämä ei iske oikein mitenkään, mutta harmittaa teini-ikäisten lasten puolesta. Molemmat harrastaa urheilua, toinen SM-tasolla ja harjoitukset ja kisat lakkaa taas. Tuossa saattaa ihan tulevaisuuden ura olla vaakalaudalla.
Toki on näitä jotka sanoo, että kukaan ei kiellä menemästä ulos lenkille. No se laji ei pelkästään ole peruskuntoa joka kuittaantuu sohjossa juoksemisella. Lajiharjoittelu kun jää pois niin harjoittelun keskeytys tässä vaiheessa on aika paha isku kun pitäisi vielä oppia paljon uutta lajiin littyvää. Toki lähes kaikki saman ikäluokan lapset suomessa samassa tilanteessa. Eihän tämä niitä lapsia haittaa jotka eivät harrasta mitään.
Kuitenkin tuossa viime syksynä hoidettiin tosi tarkkaan kisat ja kontaktit vietiin minimiin, mutta sitten kuitenkin on samaan aikaan sallittu baarikännääminen jossa kukaan ei välitä mitään. Ei oikein tunnu oikealta. Nyt sentään baarejakin rajoitetaan.
Jotenkin tuntunut siltä että nuorten urheiluharrastus nähdään turhempana kuin aikuisten ryyppääminen. Jokainen voi miettiä kummassa tartunnat on todennäköisempiä.
Jos kilpatasolla urheilee, niin ei sitä pienilläkään oireilla urheile vaan jäädään kotiin. Kun taas baariin menoa tuo tauti ei vähäoireisena varsinaisesti estä. Ja se että välinpitämättömät ihmiset todennäköisimmin menee baariin tällaisena aikana, niin tuskin siinä kännissä paljon tartuntaketjuja muistaa tai muutenkaan välittää mistään mitään.
Käsittääkseni myös baarit pistetään nyt kiinni kolmeksi viikoksi, ihan samoin kuin nuorten harrastukset. Ja ihanko oikeesti kolme viikkoa lopettaa koko nuoren uran? Mitäs jos tulis loukkaantuminen, sekö ei sitten lopettais uraa? Mutta kolmen viikon sulku lopettaa. Ettet nyt liioittelis ihan vähäsen?
En tarkoita tuota kolmea viikkoa vaan koko aikaa 2020 kevääsä alkaen jolloin tuli lajiharjoittelukielto ja kisat peruttiin. Kisat tärkeimpiä koska pelaamaan oppii pelaamalla. Syksyllä pari kuukautta normaalia kunnes taas loppuvuoden kisat peruttiin. Myös tämän kevään kaikki kisat peruttu. Toki harjoitukset jatkuneet tähän saakka rajoituksilla. Eli kyse vuoden mittaisesta periodista joka nyt sitten taas menee siihen että harjoitukset kokoanna seis.
Kaikki suosituksia noudatettu tarkasti niin kuin oli ohjeistettu ja yhtään tartuntaa koko seurassa todettu.
Eli ei. En puhunut vain tästä 3 viikon ajasta.
Moni unohtaa että nuoret eivät asu kaikki turvallisissa kodeissa, joissa on esim. oma huone, jossa opiskella rauhassa. Osa asuu, etenkin pk-seudulla, ahtaasti. Nyt kun kaikki tulevat jumittamaan kotona entistä enemmän (jota on tehty jo vuoden verran btw), pinna kiristyy helpommin ja esim. naapureista lähtevät äänet ärsyttävät nopeasti.
Miksi aikuisten marina etätöistä on sallittua ja ok, mutta nuorten pitäisi olla aina vaan kiitollisia kaikesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parista viikosta ei ole kyse 16-19-vuotiailla, kun koulut ovat olleet etänä marraskuun lopulta alkaen. Harrastukset ovat olleet kiinni helmikuun alkuun asti. Vanhojen tanssit ja abien rekka-ajelut peruttu.
Meillä siis kaksi lukiolaista ja kaksi yläkoululaista, ja onhan tämä aivan epäreilu tilanne, vaikka ikäeroa on vuoden verran pienimmillään. 15-vuotias on ollut koko ajan lähiopetuksessa, 16-vuotias taas kolme kuukautta etäopetuksessa.
On väärin, että rajoitukset kohdennetaan voimakkaimmin tiettyyn ikäryhmään ja muut jatkavat täysin normaalisti. Ymmärrän toki, että pienimpien koululaisten pitääkin olla lähinä, mutta yläkoulun jatkuvaa lähiopetusta en ole ymmärtänyt, kun samaan aikaan on toinen aste uhrattu kokonaan. Jälleen en ymmärrä, että alle 13-vuotiaat jatkavat lähikoulua ja saavat myös harrastaa, muut etänä ja harrastukset kiinni. Alle 10-vuotiaat eivät edes tarvitse tavoitteellista harrastamista, joten heille olisi voitu laittaa rajoituksia (etäharrastamista, ulkoilua, pienet ryhmät kerran viikossa) ja näille etäkoululaisille olisi voitu harrastaminen sallia esim. pienissä ryhmissä.
Tai sitten kaikki harrastukset kiinni ja etäkoulua kaikille kolmannesta luokasta ylöspäin. On väärin kohdentaa rajuimmat toimenpiteet koko ajan samaan ikäluokkaan, kun toisten elämää ei rajoiteta mitenkään.
Myötätuntoa sinne! Itse kannattaisin alueellisia rajoituksia.
Mutta osaisitko sinä kertoa mikä nuoria motivoi ja pitää heidät kasassa näinä aikoina? Keksitkö mitään millä heitä voisi auttaa?
Ap
Uskoisin, että paras motivaattori olisi se, että heidät huomattaisiin. Olisi hienoa, jos koulu jaksaisi jakaa opiskelijat "tiimeihin", joissa opiskeltaisiin ja tehtäisiin yhdessä läksyjä. Samoja tiimejä voitaisiin hyödyntää vapaa-ajalla esim. keskusteluja ja lähitapaamisia, lautapelejä, lukupiiri aikuisen vetämänä. Näin saataisiin ne syrjäytyneetkin mukaan.
Lisäksi harrastusten vetäjät pitäisivät yhteyttä, pitäisivät etätapaamisia, antaisivat ohjeita ja toimisivat kuuntelijoina. Tämä olisi erittäin tärkeää niille, jotka harrastavat tavoitteellisesti ja kokevat kauden menneen pilalle. Isommat harrastajat vetämään pienemmille ulkotreeniä (esim. neljä harrastajaa ja kaksi isompaa vetäjää yhdessä treenaamassa ulkona).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun abi on ollut ntt vuoden etänä. Kaksi viikkoa kävi lähiopetuksessa alkusyksystä.
Ysiluokkalainen oli syksyllä kahteen otteeseen etänä. Nyt on ollut jo kolme viikkoa ja sama jatkunee.
En ymmärrä sitä lähiopetusläyhytystä ollenkaan.
Teillä on ilmeisesti sen kokoinen asunto, että nuorilla on omat huoneet joissa saa rauhassa käydä etäkoulua? Ja molemmilla omat koneetkin vielä?
Etenkin täällä pk-seudulla on sellainen tilanne, että todella moni nuori joutuu etäilemään ahtaassa kerrostaloasunnossa jossa ei välttämättä ole mahdollista järjestää rauhallista tilaa opiskelua varten. Ja kodin ainoa kone pitää ehkä jakaa toisten kanssa, jolloin koulua pitää katsella osa ajasta kännykällä.
Kyllä siinä lahjakkaampikin alkaa pudota kelkasta.Koululta koneet lainaan. Niin meillä täällä pohjoisessa toimittiin jos jollain ei ollut omaa konetta.
Ja lukiolaisellahan pitää jo normistikin olla oma läppäri. Ei siitä opiskelusta tule muuten lähiopetuksessakaan mitään. Ja yläkoululaiset saa koululta koneen lainaksi jos omaa ei ole. Laki kun sanoo, että koululta pitää saada tarvittavat opiskeluvälineet. Joten ihan turhaa ruikutusta. Samassa huoneessakin voi olla pari jos vanhemmat hommaa lapsille kuulokkeet. Ei se toinen silloin häiritse niin paljon etteikö opiskelu onnistu jos siihen on haluja. Tai toisen lapsen pistää makkariin ja toisen olkkariin.
Kaikissa perheissä tuo ei ole mahdollista, koska koko kämpässä ei välttämättä ole yhtäkään sellaista tilaa jonka voisi ottaa pelkkään opiskelukäyttöön.
Miten järjestäisit asian esim. sellaisessa nelilapsisessa perheessä, joka asuu kolmiossa?Miten siinä asunnossa on tähän asti hoidettu esim. läksyt? Löytyykö keittiön pöytää? Olkkarin sohvaa? Eikö lapsilla tosiaan ole työpöytää, ainuttakaan? Sänkyä missä istua läppärin kanssa? Meillä on kolme makkaria, olkkari ja keittiö. Meitä asuu tässä viisi ihmistä, joista neljä oli keväällä etähommissa. Yhdellä lapsista oma huone, jossa työpöytä. Kaksi lapsista jakaa makkarin, molemmilla siellä oma työpöytä ja tietokoneet. Hyvin sopivat sinne, molemmilla kuulokkeet päässä. Tarvittaessa toinen olis päässy myös vanhempien makkariin. Välillä nuorempi myös työskenteli olkkarissa. Vanhempi työskenteli olkkarissa. Hyvin mahduttiin. Kyse on siitä, että järkätään asioita. Se on vähän kuin sitä vanhemmuutta. Se ei aina ole helppoa, mutta se pitää vaan hoitaa. Sekin on vanhemmuutta, että osaa rajoittaa lapsilukunsa sopivasti. Jos rahkeet ei riitä elättää neljää lasta niin sitten ei hankita neljää lasta. Tossa on siis epäonnistuttu jo kauan ennen koronaa.
Niin. Kaikki eivät voi olla yhtä hyviä kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Voi ei, pari viikkoa pitää olla kotona ja koko elämä pilalla :((((
Tämä ei kestä paria viikkoa vaan pari vuotta. Tämä on vasta alkua. Rokotteet ovat valtaosin tehottomia viruksen muuttumisen vuoksi. Brittivariantti oli vasta alkusoittoa. Maailmanhistorian kaikki suuret pandemiat ovat kestäneet keskimäärin 5 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Joissain perheissä kolme viikkoa kotona yhtäjaksoisesti on katastrofi. Pitäisi saada opiskelurauha isommille lapsille, pitää pienemmät hiljaisina, huolehtia ettei ryyppäävä puoliso aiheuta ongelmia ja omat etätyötkin pitäisi pystyä tekemään.
Eli käytännössä istut olohuoneessa etätyössä ja liimaat pienimmät ruudun ääreen koko työpäiväsi ajaksi, jotta mahuuhuoneet saadaan vapaaksi isompien lasten opiskelua varten.
Siinä sitten hyssyttelet parin minuutin välein lapsia että ovat hiljaa, teet omia töitä puoliteholla ja rukoilet ettei puoliso tule kotiin.
Ihan ensmmäiseksi. HEITÄ se juoppo pihalle. Oli korona tai ei niin lasten ei tarvitse eikä pidä katsella mitään alkoholistia kotonaan. Sitä paitsi lapsethan sai kevään sulunkin aikana viedä päiväkotiin. Oli vaan toivomus että mahdollisimman moni ei veisi, mutta ketään ei sieltä pois ajettu. Tuossa on siis vanhemman oma valinta pitää alle kouluikäiset kotona ja oma valinta altistaa lapset juopolle. Sä itse teet hallaa lapsillesi ja sitten syytät yhteiskuntaa. Ole aikuinen ja toimi.
Valtion pitäisi tukea lastensuojelua ja mielenterveyspalveluita rahallisesti. Edes etätoimintaa.
Keskusteluyhteydet nettiin, missä ihmiset voivat purkaa tuntojaan!
Vierailija kirjoitti:
Valtion pitäisi tukea lastensuojelua ja mielenterveyspalveluita rahallisesti. Edes etätoimintaa.
Ei pitäisi. Niiden pitäisi itsensä skarpata ja toimia tehokkaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun abi on ollut ntt vuoden etänä. Kaksi viikkoa kävi lähiopetuksessa alkusyksystä.
Ysiluokkalainen oli syksyllä kahteen otteeseen etänä. Nyt on ollut jo kolme viikkoa ja sama jatkunee.
En ymmärrä sitä lähiopetusläyhytystä ollenkaan.
Teillä on ilmeisesti sen kokoinen asunto, että nuorilla on omat huoneet joissa saa rauhassa käydä etäkoulua? Ja molemmilla omat koneetkin vielä?
Etenkin täällä pk-seudulla on sellainen tilanne, että todella moni nuori joutuu etäilemään ahtaassa kerrostaloasunnossa jossa ei välttämättä ole mahdollista järjestää rauhallista tilaa opiskelua varten. Ja kodin ainoa kone pitää ehkä jakaa toisten kanssa, jolloin koulua pitää katsella osa ajasta kännykällä.
Kyllä siinä lahjakkaampikin alkaa pudota kelkasta.Koululta koneet lainaan. Niin meillä täällä pohjoisessa toimittiin jos jollain ei ollut omaa konetta.
Ja lukiolaisellahan pitää jo normistikin olla oma läppäri. Ei siitä opiskelusta tule muuten lähiopetuksessakaan mitään. Ja yläkoululaiset saa koululta koneen lainaksi jos omaa ei ole. Laki kun sanoo, että koululta pitää saada tarvittavat opiskeluvälineet. Joten ihan turhaa ruikutusta. Samassa huoneessakin voi olla pari jos vanhemmat hommaa lapsille kuulokkeet. Ei se toinen silloin häiritse niin paljon etteikö opiskelu onnistu jos siihen on haluja. Tai toisen lapsen pistää makkariin ja toisen olkkariin.
Kaikissa perheissä tuo ei ole mahdollista, koska koko kämpässä ei välttämättä ole yhtäkään sellaista tilaa jonka voisi ottaa pelkkään opiskelukäyttöön.
Miten järjestäisit asian esim. sellaisessa nelilapsisessa perheessä, joka asuu kolmiossa?Miten siinä asunnossa on tähän asti hoidettu esim. läksyt? Löytyykö keittiön pöytää? Olkkarin sohvaa? Eikö lapsilla tosiaan ole työpöytää, ainuttakaan? Sänkyä missä istua läppärin kanssa? Meillä on kolme makkaria, olkkari ja keittiö. Meitä asuu tässä viisi ihmistä, joista neljä oli keväällä etähommissa. Yhdellä lapsista oma huone, jossa työpöytä. Kaksi lapsista jakaa makkarin, molemmilla siellä oma työpöytä ja tietokoneet. Hyvin sopivat sinne, molemmilla kuulokkeet päässä. Tarvittaessa toinen olis päässy myös vanhempien makkariin. Välillä nuorempi myös työskenteli olkkarissa. Vanhempi työskenteli olkkarissa. Hyvin mahduttiin. Kyse on siitä, että järkätään asioita. Se on vähän kuin sitä vanhemmuutta. Se ei aina ole helppoa, mutta se pitää vaan hoitaa. Sekin on vanhemmuutta, että osaa rajoittaa lapsilukunsa sopivasti. Jos rahkeet ei riitä elättää neljää lasta niin sitten ei hankita neljää lasta. Tossa on siis epäonnistuttu jo kauan ennen koronaa.
Niin. Kaikki eivät voi olla yhtä hyviä kuin sinä.
Niin, onhan se Marinin hallituksen vika, että sulla on elämänhallinta hukassa ja lapsia vaan putkahtelee siihen kolmioon tasaiseen tahtiin vaikkei niille ole enää edes nukkumapaikkaa. Tai paikkaa tehdä läksyjä. Marinin vika.
Vierailija kirjoitti:
Joissain perheissä kolme viikkoa kotona yhtäjaksoisesti on katastrofi. Pitäisi saada opiskelurauha isommille lapsille, pitää pienemmät hiljaisina, huolehtia ettei ryyppäävä puoliso aiheuta ongelmia ja omat etätyötkin pitäisi pystyä tekemään.
Eli käytännössä istut olohuoneessa etätyössä ja liimaat pienimmät ruudun ääreen koko työpäiväsi ajaksi, jotta mahuuhuoneet saadaan vapaaksi isompien lasten opiskelua varten.
Siinä sitten hyssyttelet parin minuutin välein lapsia että ovat hiljaa, teet omia töitä puoliteholla ja rukoilet ettei puoliso tule kotiin.
Ei se katastrofi teillä ole etäopiskelu vaan juoppo ja tämän lapaspuoliso.
Tuli mieleen Jyrki-ohjelma. Ehkä tälläistä kaivattais uudistettuna. Nyt on helppo nykyään osallistua kotonakin netissä.
Vierailija kirjoitti:
Moni unohtaa että nuoret eivät asu kaikki turvallisissa kodeissa, joissa on esim. oma huone, jossa opiskella rauhassa. Osa asuu, etenkin pk-seudulla, ahtaasti. Nyt kun kaikki tulevat jumittamaan kotona entistä enemmän (jota on tehty jo vuoden verran btw), pinna kiristyy helpommin ja esim. naapureista lähtevät äänet ärsyttävät nopeasti.
Miksi aikuisten marina etätöistä on sallittua ja ok, mutta nuorten pitäisi olla aina vaan kiitollisia kaikesta?
Kuka on marissut aikuisten etätöistä? Enpä ole sellaista kyllä kuullut paitsi silloin kun piti opettaa ala-asteikäisiä siinä töiden ohessa.
Aika erikoista, että perheellä kotona pinna kiristyy naapureiden äänistä, mutta koulun tai toimiston hälinä on ihan fine.
Vierailija kirjoitti:
Tuli mieleen Jyrki-ohjelma. Ehkä tälläistä kaivattais uudistettuna. Nyt on helppo nykyään osallistua kotonakin netissä.
Mihin tämä liittyy? Eihän nykynuoret jaksaisi katsoa monta tuntia kestävää ohjelmaa, jossa ei tapahdu edes oikein mitään.
Jaa-a. Mitenköhän menee loppupeleissä - ei se "kotona himmailu" ja sen seurauksena joillekin tulevat syrjäytyminen, mt- ja päihdeongelmat, lisääntynyt lähisuhdeväkivalta, ja lopulta joillakin itsetuhoinen käyttäytyminenkään ihan riskitöntä ole. Kumman lasku lopultakin on suurempi: koronan vai eristyksen?