Puistattaako ketään muuta lapsen kutsuminen "meidän neidiksi" tai "prinsessaksi"?
Lähipiirissä on muutama ihminen, jotka eivät juuri koskaan puhu tyttäristään nimellä kun kertovat näiden edesottamuksia, vaan aina "meidän neiti sitä ja tätä". Tuo kuulostaa korvaani jotenkin halveksuvalta tai vaihtoehtoisesti vähän ylpistelevältä. Onko vika minun tulkinnassa vai tuossa ilmaisussa? Toinen vähän oksua suuhun tuova ilmaisu on kutsua tyttölasta prinsessaksi. Meillä on itsellä tyttövauva ja en tykkää yhtään, jos joku häntä nimittää prinsessaksi. Ihan kuin hän olisi joku hienohelma palvelijoineen.
Ja näin tasa-arvon aikakautena täytyy sanoa, ettei kauhean usein kuule vastaavia nimityksiä pojista (prinssi tai herra).
Kommentit (688)
Prinsessa-nimitys tulee siitä, että monet pienet tytöt haluavat olla leikisti prinsessoja. Nuo ovat hellittelynimiä, eikä kukaan täysijärkinen ajattele niiden olevan ylpistelyä, tai muuta ikävää, mitä täällä negatiivisesti on sanottu.
Miten tällä sivustolla on niin paljon rakkaudettomia viha-aloituksia, pilkataan lapsia ja vanhuksia, ym. ?
Se on vihaan ja halveksuntaan yllyttämistä tiettyä ihmisryhmää kohtaan.
Alkaa mitta tulla täyteen tuota ihmismielen pa**** ja nuo otsikot näkyvät aina IltaSanomien sivupalkissa. Näyttää kuin tämän sivun moderaattoreilla ei olisi mitään moraalia valvoa aloituksia, että ne pysyisivät ihmisjoukkoja loukkaamattomina. Jo saa viattomia lapsiakin mollata, hyi olkoon!
Jep! Prinsessa Yessica Alexia Camomilla Jurvanen...
kyllä puistatti, kun naapurin kaljupäänatsi kutsui poikaansa "meidän neidiksi", kun poika itki kaaduttuaan
Kutsun meidän koira prinsessaksi. Vihaan lapsia.
Enempi mun sieluun sattuu, kun ihmiset puhuu omista lapsistaan halveksivasti ja vihamielisesti. Prinsessat ja muut ihan ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep tuntuu tosi ensinnäkin sukupuolistavalta ja toiseksi vanhoilliselta. Mulle tulee mieleen kaikki sadut joissa vaan odotetaan sitä prinssiä valkoisella ratsulla, enkä ymmärrä miksi pikkutytöt halutaan yhdistää tällaiseen rooliin. Mieluummin sitten joku superwoman tai Peppi, sellainen tekevä hahmo. En myöskään kannata sitä vaaleanpunaista hörsöunolma-maailmaa, mikä siihen prinsessuuteen liittyy. Puistattaa ennemminkin.
Monet vanhemmat puolustavat lastensa tekemistä prinsessaksi sillä, että "nokun se itse haluaa". Miettikääpä kuinka paljon se haluaminen tulee ympäristön tuputtamisesta ja mainonnasta.
Sinulla on vaan ahdasmielinen kuva siitä, mitä prinsessa tarkoittaa. Jos katsoo nykyajan lastenohjelmia ja kirjoja, siellä on hyvin monenlaisia prinsessoja. On aika tavallista että tytöt ja pojat tykkää jossain vaiheessa elämää tyllihörhelöistä, kimalteesta jne :) meidän lapset ei edes ole nähneet mainoksia juuri missään, kun ei mainoskanavia katsota eikä meille tule mainoslehtiä. Silti vaan pikkutytön ja -pojan silmät kirkastuu kun jossain näkyy kunnon prinsessaröyhelömekko.
Ootpa naiivi jos kuvittelet, että mainoksia välttelemällä sun lapset olisi jotenkin erillään yhteiskunnan vaikutuksista. Niillä on varmaan kavereita joilla on vaatteita, eikö? Te varmaan käytte ulkona ja kaupoissa? Puhut ehkä itse lapsillesi tietyillä sanoilla?
Toi on ihan yleinen käsitys prinsessoista ja jos et sitä tajua, oot tullut sokeaksi siitä mitä toi hörhelömaailma edustaa, ja miten kapeaan lokeroon tyttöjä yritetään työntää. Huolestuttavaa koska sun kaltaisia vanhempia on kyllä pilvin pimein.. Kannattais vähän avata silmiä ja miettiä minkälaista maailmaa lapsillesi syötät.
En voi sietää neidiksi kutsumista enkä vastaavasti sitä, että pientä vauvaa sanotaan jätkäksi.
Onhan heillä varmaan nimikin niin käyttäisivät sitä.
Pelkkää hirveyttä. Kaikki nuo "meidän neidit/herrat/jätkät/prinsessat / tms. sukupuolittavat täysin turhaan ja luovat lapsille tiettyjä mielikuvia.
Esim. Meidän jätkä= poikamainen, reipas menevä. Sellainen kuin "pojan kuuluu olla". Meidän neiti näppärä on taas asioita fiksusti hoitava tyttö, johon voi luottaa. Eli sellainen "ihanne tyttö".
Mä kutsun meidän teinejä kusiaivoiksi ja paskiaisiksi, oman pääni sisällä toki. Siitä huolimatta ne määrää täällä ja juoksuttavat äitiään, minkä ehtivät rahan vinkumiseltaan. Pari vuotta vielä lusittavaa...
Nää on varmaan näitä, jotka jo sikiöaikana ovat masuasukkeja, rakkauspakkauksia ym. ällöttävän imelää :)
Vierailija kirjoitti:
Vikaa on sinun tulkinnassasi. En tosin itsekään pidä "prinsessasta" mutta neidistä tykkään.
Samaa mieltä. "Neiti" vastaa "pikkumiestä". En itse käytä, mutta ei nyt ala korvat vuotamaan verta kun noita moni käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Pelkkää hirveyttä. Kaikki nuo "meidän neidit/herrat/jätkät/prinsessat / tms. sukupuolittavat täysin turhaan ja luovat lapsille tiettyjä mielikuvia.
Esim. Meidän jätkä= poikamainen, reipas menevä. Sellainen kuin "pojan kuuluu olla". Meidän neiti näppärä on taas asioita fiksusti hoitava tyttö, johon voi luottaa. Eli sellainen "ihanne tyttö".
Ja kun kehutaan poikaa, sanotaan "oletpa reipas poika" vs. tytölle "oletpa kiltti tyttö".
En tiedä kuinka vähän muiden lapset saavat kotona läheisyyttä, mutta olen hämmästellyt, että kun haen lapsen päiväkodista, tämä on ainoa joka juoksee syliin. Muut lapset ainakin ilmeistä päätellen kaipaisivat samaa, että lapsen vanhempi ottaa heti syliin ja kysyy miten päivä on mennyt.
Tämän takia en voinut katsoa Kaappaus keittiössä -ohjelmaa, vaikka muuten ihan kiva konsepti onkin. Ärsytti niin paljon, kun Kape käytti aina ohjelmassa olleiden perheiden lapsista nimityksiä prinsessa, päällikkö, pikkusankari, mestari jne.
Vierailija kirjoitti:
Jep! Prinsessa Yessica Alexia Camomilla Jurvanen...
Jo on kansainvälinen nimi.Ei sovi yhteen sukunimen kanssa.
Itse en käytä varmaan ikinä tuollasia nimityksiä lapsistani, muuta kuin 1. lapsesta sanaa 'vauva' jälkeen päin ajateltuna vähän liian pitkään, kuitenkin alle 1 vuotiaaksi. 'Meidän neiti' on muiden käyttämänä omista lapsistaan ihan ok ja 'prinsessa' vähän riippuu tilanteesta. Lähinnä inhoan jos joku nimittelee minun lapsia oudoilla nimityksillä varsinkin, jos minä tai lapsi itse ei tykkää ko. nimityksestä.
Esim. minua ärsytti ihan järjettömästi, että yksi sukulaiseni alkoi kutsua minun vatsassa kasvavaa vauvaa 'Pikku-Myyksi' minun kanssa siitä edes keskustelematta. Tuntui jotenkin loukkaavalta ja omimiselta. Kirjoitteli näitä sitten vielä facebookiin ym.
Ei ärsytä (no, enkeliä en ehkä käyttäisi em syistä ja koska enkeleistä puhutaan muutenkin liikaa).
ON hyvä että joka äippä tai isä pitää omaa adhd- yökastelija-mölyapinaansa ainutlaatuisena ja tärkeänä ja ainutlaatuisena, ja on pelkästään hyvä että lapsi saa kokea tuon ihailun.
Olen minäkin pusutellut ja hellitellyt ja prinsessoinut lastani vaikka meillä on ollut ihan selvät säännöt, joista ei ole edes aikuisena höllätty jos kotona asutaan. Lapsilla on rajoja, lapsen kasvaessa ne on vaihtuneet tiettyihn velvollisuuksiin
Näin antropologiaa lukeneena sukututkimuksen harrastajana ärsyttää myös perheen kutsuminen klaaniksi.
Mutta tää onkin vaan minä.
Minusta outoa joidenkin äitien puhuminen pojistaan jätkinä. Tosin nämä äidit joilla on vain poikia, ovat useasti myös jätkämäisiä itsekin, vähintäänkin rempseitä ja meluisia. Ovatko hyviä jätkiä - en tiedä. Sekin on kuultu miten iso pip peli jätkällä on(murrosikäinen), että kyllä tyttöystäviä piisaa. Olisin hyvin voinut elää ilman tällaista tietoa. Itsellä tyttöjä enkä kyllä kenellekään huutele että tällaisia pimatsuja mulla, tulee hyvät bosat, poikakavereita riittää. - Meitä on moneksi.
Mutta siis poitsuttelu ja rakas-hokema käy korviin. Ja se että enkeli viittaa kuolleeseen lapseen. Tuoreena äitinä kehuin puhelimessa siskolleni ettei ole niin tummahiuksinen kuin esikoinen, vaan semmoinen enkeli. Hirvee parkaisu ettei saa niin sanoa kun se tarkoittaa kuollutta lasta!. - Minua ärsyttää se että enkeli-sana on varattu kuolleille. Eikä voi ostaa enkelipatsaita kun ne on hautakoristeita. Eipä sitä kakarana tajunnut kun muistovihkoon enkeleitä liimaili, että kuolemaahan se tarkoittaa.
Meidän neiti kuulostaa kivalta. En tosin lapsettomana sinkkumiehenenä ole varmaan riittävän asiantunteva vastatakseni tähän.
Minusta tyttöoletetusta puhuminen kuulostaisi karmivalta.