Päivi Räsänen: abortti on kestämätön alhaisen syntyvyyden Suomessa
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/85e49a5a-9d25-46ef-81d3-059f5196a45e
Voi Päivi, miksi noin? Minusta abortissa kyse on jokaisen henkilökohtaisesta valinnasta.
Kommentit (347)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kieltämättä suren itsekin abortoitujen puolesta, sillä samaan aikaan suomessakin on pariskuntia jotka eivät voi omaa lasta saada. Adoptio olisi lapsen ja perheen parhaaksi, mutta nyt ollaan jumiuduttu äidin oikeuksiin. Olen nainen ja synnytysikäinen, mutta silti haluaisin että adoptioon antamisesta tehtäisiin abortin kanssa tasavertainen vaihtoehto. Lisäksi abortti on äidille sekä henkisesti että fyysisesti raskas prosessi, ehkä adoptioon antaminen vähentäisi aborttien henkistä kuormitusta
Ei se lapsen adoptioon antaminen nyt ainakaan yhtään helpompaa henkisesti ole kuin abortti, veikkaisin että päinvastoin.
Jos lukisit abortin tehneiden naisten haastatteluja, tietäisit että naisilla on erilaisia jälkifiiliksiä. Hyvin moni suree aborttia jälkikäteen, ikään kuin ymmärtävät vasta tilanteen jälkeen tehneensä virheen, karuimmillaan tappaneensa lapsensa. Jotkut taas pystyvät elämään ilman tunnontuskia ja se on hienoa, että elämä jatkuu. Mutta tosiaan kiinnostaisi tietää, kuinka aktiivisesti aborttia hakeville ehdotetaan adoptiomahdollisuuksia
Adoptio on sille lapselle todella huono ratkaisu. Ihan sama vaikka kuinka hyvään perheeseen päätyisi, hän tulee aina kokemaan itsensä huonoksi ja kelpaamattomaksi, kun omat vanhemmat hylkäsivät. Tästä on tutkimuksia olemassa. Abortti on inhimillisempi vaihtoehto.
Ei noin automaattisesti käy. Omakohtaisesti tiedän, että adoptoitu elää ihan onnellisena eikä tunne olevansa hylätty. Välttämättä ei ole hylätty. Kyllä adoptio aina on parempi ratkaisu lapsen kannalta. Saa elää elämänsä.
Ei se alkio osaa kaivata elämättä jäänyttä elämää, kun taas vasten tahtoaan lapsen synnyttämään joutunut nainen todella kärsii osastaan. Kenen parasta te oikeasti luulette ajavanne?
Tämän pienen elämän joka sylissäni tuhisee. Raiskausta lukuunottamatta ihminen itse päättää haluaako tulla raskaaksi.
Ok. Palataan asiaan kun raskaus-/imetyshormonit eivät ole noin pinnassa sinulla. Looginen ajattelu ei taida olla nyt ihan helppoa.
En imetä enkä ole ollut raskaana kymmeniin vuosiin.
...nyt en edes tiedä....
Mikä sinun sylissäsi sitten tuhisee?Vauva
Ahaa. No millä tavalla tämän vauvan oikeuksiin ja elämään vaikuttaa se, että muiden syntymättömien alkioiden äideillä on oikeus aborttiin?
Ehkäisy - päätä itse kehostasi ja suojele itseäsi myös seksitaudeilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kieltämättä suren itsekin abortoitujen puolesta, sillä samaan aikaan suomessakin on pariskuntia jotka eivät voi omaa lasta saada. Adoptio olisi lapsen ja perheen parhaaksi, mutta nyt ollaan jumiuduttu äidin oikeuksiin. Olen nainen ja synnytysikäinen, mutta silti haluaisin että adoptioon antamisesta tehtäisiin abortin kanssa tasavertainen vaihtoehto. Lisäksi abortti on äidille sekä henkisesti että fyysisesti raskas prosessi, ehkä adoptioon antaminen vähentäisi aborttien henkistä kuormitusta
Sinä et tiedä mistään mitään . Äitini on adoptoitu ja hän on kärsinyt siitä koko ikänsä, toivoo että ei olisi koskaan syntynyt.
Abortti on raskas päätös mutta se on naisen päätös ja oikeus. Raskaus on yksin naisen kannettava samoin abortti. Ne eivät kuulu kenellekään muulle., ei yhteiskunnalle eikä satukirjaan uskoville. Ja pitää olla pihalla kun vertaa raskauden ja synnytyksen fyysistä ja psyykkistä kuornaa aborttiin. Raskaus ja varsinkin synnytys vaurioittaa naisen pysyvästi
Ja ettå pakotetaan naisia synnyttämään kun joillakin on paha mieli kun ei saa lasta? Mutta kaikkeen pakotetulla painostetulla naisella ei ole mitåän väliä? Hän ei halua lasta, ei halua olla raskaana ja ei halua synnyttåä mutta sillä ei ole väliä kun jollakin lapsettomalla on paha mieli?
Nainen ei ole lehmä joka tekee lapsia vasten tahtoaan muille. Tai miksi te jotka surette lapsettomia ette itse tee heille lapsia jos niin säälittäå? Jos nyt alatte niin ties vaikka 10 ehditte tehdä eikä tunnu missään.
Lapsi ei ole tavara jonka voi tehdä ja antaa sen sitä eniten haluavalle. Eihän siinä ole ihmisellä mitään arvoa.
Pitää käyttää resurssit ja voimavarat tänne jo syntyneisiin.
Yleistät paljon ja näet asiat hyvin kapea-alaisesti vain tuosta yhdestä näkökulmasta käsin. Läheskään kaikki adoptoidut eivät ajattele samalla tavalla kuin äitisi. Läheskään kaikki synnyttävät ja lapsensa adoptioon antavat eivät koe olevansa jotain lehmiä. Läheskään kaikki eivät koe abortin helpommaksi vaihtoehdoksi kuin raskautta, synnytystä ja adoptiota. Kommenttisi oli vain yleistystä, yleistystä ja yleistystä.
Raiskaustapaukset ym ovat asia erikseen, mutta jos omasta vapaasta halustaan harrastaa seksiä ja tulee raskaaksi, niin turha pillittää mistään raskauksen ja synnytyksen psyykkisistä tai fyysisestä kuormasta tai lehmänä olosta. Nykyään synnyttäminenkin on melkolailla turvallista.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se abortti jonkinlaisen jäljen jättää.
Eikä ole ihan riskitön.
Ehkäisy on keksitty.
Ehkäisy voi oikein käytettynäkin pettää.
Vierailija kirjoitti:
ABORTTI ON MURHA!!
Olisipa äitisi tehnyt kun sinua odotti, todella harmi.
Voi luoja. Ei adoptio ihan oikeasti ole mikään abortin vaihtoehto. Uskomatonta pskanjauhantaa tarjota sitä ikään kuin tasavertaisena vaihtoehtona. Raskaaksi tullut nainen ei halua lasta, mutta ei myöskään raskautta tai synnytystä. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kieltämättä suren itsekin abortoitujen puolesta, sillä samaan aikaan suomessakin on pariskuntia jotka eivät voi omaa lasta saada. Adoptio olisi lapsen ja perheen parhaaksi, mutta nyt ollaan jumiuduttu äidin oikeuksiin. Olen nainen ja synnytysikäinen, mutta silti haluaisin että adoptioon antamisesta tehtäisiin abortin kanssa tasavertainen vaihtoehto. Lisäksi abortti on äidille sekä henkisesti että fyysisesti raskas prosessi, ehkä adoptioon antaminen vähentäisi aborttien henkistä kuormitusta
Meinaatko tosissasi, että 9 kk:n raskaus ja adoptio ovat fyysisesti ja henkisesti kevyempi prosessi kuin abortti? Vau.
Ovat. Ei tarvitse loppuikäänsä pohtia, olenko murhaaja.
Vierailija kirjoitti:
Jos syntyvyyttä halutaan lisätä, se pitää toteuttaa tekemällä lasten hankkiminen mahdolliseksi. Toisin sanoen lyhentää opiskeluaikoja (riittävät tuet, ei lainaa ja töitä) eli nopeuttaa työllistymistä (tarvitaan lisää työpaikkoja, työnantajille pitää olla hyödyllistä palkata lisääntymisikäinen nainen). Näin lapsia uskalletaan tehdä nuorempana, ettei tarvitse odottaa lähes nelikymppiseksi ja tehdä sitten yhtä lasta hedelmöityshoidoilla. Lapsilisien määrän voisi kääntää päinvastoin, isoin summa ensimmäisestä lapsesta ja muista sitten matalampi. Lasten hoitamiseen kotona pitäisi kannustaa, ei tehdä sitä mahdollisimman vaikeaksi kuten nyt tehdään.
Mielestäni sterilointi voisi olla ihan ok myös nuorelle. Mutta kondomi suojaa seksitaudeilta ja mahdolliselta hedelmättömyydeltä (jonka sp - tauti voi aiheuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi uskovaiset osaavat elää oikein.
Ja taas yleistetään kaikki uskovaiset samanlaisiksi...
En osaa elää oikein, ja uskis olen.
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja. Ei adoptio ihan oikeasti ole mikään abortin vaihtoehto. Uskomatonta pskanjauhantaa tarjota sitä ikään kuin tasavertaisena vaihtoehtona. Raskaaksi tullut nainen ei halua lasta, mutta ei myöskään raskautta tai synnytystä. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää?
Kunhan muistatte että yhdestä suojaamattomassa yhdynnästä voi tulla raskaaksi.
Tämän pitäisi jokainen nainen tajuta v 2021.
Mutta ei...
Ootteko tyhmiä.
Onneksi te ette päätä kuka abortin tekee ja kuka ei.
Päivi on kohta ainoa, joka täällä enää uskaltaa avata suunsa. Muut toisinajattelijat on jo peloteltu hiljaisiksi. Pakko on ihailla.
Kuinkahan rasittava piina tää Päivi on omille lapsilleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos syntyvyyttä halutaan lisätä, se pitää toteuttaa tekemällä lasten hankkiminen mahdolliseksi. Toisin sanoen lyhentää opiskeluaikoja (riittävät tuet, ei lainaa ja töitä) eli nopeuttaa työllistymistä (tarvitaan lisää työpaikkoja, työnantajille pitää olla hyödyllistä palkata lisääntymisikäinen nainen). Näin lapsia uskalletaan tehdä nuorempana, ettei tarvitse odottaa lähes nelikymppiseksi ja tehdä sitten yhtä lasta hedelmöityshoidoilla. Lapsilisien määrän voisi kääntää päinvastoin, isoin summa ensimmäisestä lapsesta ja muista sitten matalampi. Lasten hoitamiseen kotona pitäisi kannustaa, ei tehdä sitä mahdollisimman vaikeaksi kuten nyt tehdään.
Mielestäni sterilointi voisi olla ihan ok myös nuorelle. Mutta kondomi suojaa seksitaudeilta ja mahdolliselta hedelmättömyydeltä (jonka sp - tauti voi aiheuttaa.
Sterilisaation ikärajaa pitäisikin laskea. Se ei kuitenkaan auta heitä, jotka tietävät haluavansa lapsia myöhemmin.
Kuinkahan moni meistäkin olisi päätynyt sekajätteisiin poltettavaksi jos äitimme olisi ihan itse saanut päättää ...
Luulen, että aika moni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kieltämättä suren itsekin abortoitujen puolesta, sillä samaan aikaan suomessakin on pariskuntia jotka eivät voi omaa lasta saada. Adoptio olisi lapsen ja perheen parhaaksi, mutta nyt ollaan jumiuduttu äidin oikeuksiin. Olen nainen ja synnytysikäinen, mutta silti haluaisin että adoptioon antamisesta tehtäisiin abortin kanssa tasavertainen vaihtoehto. Lisäksi abortti on äidille sekä henkisesti että fyysisesti raskas prosessi, ehkä adoptioon antaminen vähentäisi aborttien henkistä kuormitusta
Ei se lapsen adoptioon antaminen nyt ainakaan yhtään helpompaa henkisesti ole kuin abortti, veikkaisin että päinvastoin.
Jos lukisit abortin tehneiden naisten haastatteluja, tietäisit että naisilla on erilaisia jälkifiiliksiä. Hyvin moni suree aborttia jälkikäteen, ikään kuin ymmärtävät vasta tilanteen jälkeen tehneensä virheen, karuimmillaan tappaneensa lapsensa. Jotkut taas pystyvät elämään ilman tunnontuskia ja se on hienoa, että elämä jatkuu. Mutta tosiaan kiinnostaisi tietää, kuinka aktiivisesti aborttia hakeville ehdotetaan adoptiomahdollisuuksia
Adoptio on sille lapselle todella huono ratkaisu. Ihan sama vaikka kuinka hyvään perheeseen päätyisi, hän tulee aina kokemaan itsensä huonoksi ja kelpaamattomaksi, kun omat vanhemmat hylkäsivät. Tästä on tutkimuksia olemassa. Abortti on inhimillisempi vaihtoehto.
Ei noin automaattisesti käy. Omakohtaisesti tiedän, että adoptoitu elää ihan onnellisena eikä tunne olevansa hylätty. Välttämättä ei ole hylätty. Kyllä adoptio aina on parempi ratkaisu lapsen kannalta. Saa elää elämänsä.
Ei se alkio osaa kaivata elämättä jäänyttä elämää, kun taas vasten tahtoaan lapsen synnyttämään joutunut nainen todella kärsii osastaan. Kenen parasta te oikeasti luulette ajavanne?
Tämän pienen elämän joka sylissäni tuhisee. Raiskausta lukuunottamatta ihminen itse päättää haluaako tulla raskaaksi.
Ok. Palataan asiaan kun raskaus-/imetyshormonit eivät ole noin pinnassa sinulla. Looginen ajattelu ei taida olla nyt ihan helppoa.
En imetä enkä ole ollut raskaana kymmeniin vuosiin.
...nyt en edes tiedä....
Mikä sinun sylissäsi sitten tuhisee?Vauva
Ahaa. No millä tavalla tämän vauvan oikeuksiin ja elämään vaikuttaa se, että muiden syntymättömien alkioiden äideillä on oikeus aborttiin?
Niin eihän tietenkään suoraan vaikuta niiden syntymättömien lasten oikeuksiinkaan. Niiden siellä kohdussa olevien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se abortti jonkinlaisen jäljen jättää.
Eikä ole ihan riskitön.
Ehkäisy on keksitty.
Raskaus ja synnytys jättävät paljon suuremman jäljen. Tutkitusti ensisynnytys on traumaattisempi kuin raiskatuksi tuleminen. Ja varmasti se on vielä traumatisoivampaa silloin kun ei halua lasta.
Raskaudessa ja synnytyksessä on paljon enemmän riskejä kuin abortissa.
Onneksi abortti on keksitty.
Lähde?
Vierailija kirjoitti:
Kieltämättä suren itsekin abortoitujen puolesta, sillä samaan aikaan suomessakin on pariskuntia jotka eivät voi omaa lasta saada. Adoptio olisi lapsen ja perheen parhaaksi, mutta nyt ollaan jumiuduttu äidin oikeuksiin.
Minä en ole ollenkaan niin varma, että adoptio on aina lapsen parhaaksi. Monet adoptoiduista varmasti kokevat hylkäämisen tunteita läpi elämänsä eikä se ole ihan pikku juttu.
Kohta saan paljon paskaa niskaan, mutta alkuviikkojen abortti ei mielestäni ole murha. Muutaman solun alkio ei ole vielä ihminen. Missä kulkee raja, onkin sitten jo vaikea kysymys. Mikä ratkaisee,sekö että sydän lyö? Vai kun sikiö on "ihmisenhahmoinen" (miten sekin määritellään?) Vaiko se, milloin sikiö voisi olla elinkelpoinen kohdun ulkopuolellakin? Lain määrittelemät viikkorajat abortin saamiselle ovat mielestäni aika onnistuneet. Samoin perusteet, joilla abortin voi saada.
Jos syntyvyyttä halutaan lisätä, se pitää toteuttaa tekemällä lasten hankkiminen mahdolliseksi. Toisin sanoen lyhentää opiskeluaikoja (riittävät tuet, ei lainaa ja töitä) eli nopeuttaa työllistymistä (tarvitaan lisää työpaikkoja, työnantajille pitää olla hyödyllistä palkata lisääntymisikäinen nainen). Näin lapsia uskalletaan tehdä nuorempana, ettei tarvitse odottaa lähes nelikymppiseksi ja tehdä sitten yhtä lasta hedelmöityshoidoilla. Lapsilisien määrän voisi kääntää päinvastoin, isoin summa ensimmäisestä lapsesta ja muista sitten matalampi. Lasten hoitamiseen kotona pitäisi kannustaa, ei tehdä sitä mahdollisimman vaikeaksi kuten nyt tehdään.