Miksi lapsenne on joka viikko munmolassa yökylässä?
Leikkipuistossa vanhempi rouva kertoi, että lapsenlapsi on heillä joka viikko 1-3 yötä. Jäin miettimään, mikä teillä palstailijoilla on syynä siihen, jos lapsi on viikottain tai lähes viikottain yökylässä? Millainen elämäntilanne teillä on?
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Äiti haluaa vetää kotona sidukkaa ja roikkua mammapalstalla. Ilman kakaroita paljon paremmin menee.
Minä ainakin edistän opintoja, mitä en päivisin ehdi, kun olen töissä, toki sen myönnän, että joskus kirjoitan niitä esseitä jopa viinilasillisen kera.
Mun lapsenlapsi on usein toisella mummolla viikonloppuisin yökylässä. Se mummo asuu niiden lähellä, on 59v sinkku ja sillä on auto jolla hakee ja tuo lapsen. Ihan kateeksi käy, kun itse asun 300km ja olen autoton. Itse näen lapsenlasta ( 3v) vain muutaman kerran vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsenlapsi on usein toisella mummolla viikonloppuisin yökylässä. Se mummo asuu niiden lähellä, on 59v sinkku ja sillä on auto jolla hakee ja tuo lapsen. Ihan kateeksi käy, kun itse asun 300km ja olen autoton. Itse näen lapsenlasta ( 3v) vain muutaman kerran vuodessa.
Miksi noin harvoin? Eihän tuo mahdoton matka ole, jos edes julkiset kulkee tai lapsellasi on auto.
Vierailija kirjoitti:
Me ei käydä joka viikko, mutta ehkä pari kertaa kuussa viikonloppuisin yökylässä lapsen kanssa (ei asuta ihan lähellä, joten olemme molemmat yökylässä). Isovanhemmat hoitavat lasta mielellään, itse saan ladata akkuja ja viettää aikaa laajennetun perheen kanssa kun mies on viikonlopputöissä.
Tätä en tarkoittanut, vaan mietin lapsen kyläilyjä yksin.
Ihan tavallinen yksinhuoltaja olen. Ja juuri tämä mummola asia on kiinnostanut erityisesti muutamaa äitiä, joita ennen kutsuin kaverikseni. Aluksi minulle naputeltiin että miksi se lapsi menee yöksi mummolaan. Syyllistettiin että olen kamala äiti! Aina se nousi uudelleen esiin. No, olen edelleen se yh. Koen että mummo ja pappa vähän kuin korvaavat sitä ettei lapsi nää isää lainkaan. Koen sen rikkautena. Omat vanhempani soittavat päivittäin meille ja kyselevät jo viikolla saisiko lapsi tulla kylään sitten vkl. Meillä on aina ollut läheiset välit perheen kanssa ja se on tärkein. Olen iloinen että lapsellani on monta aikuista jotka rakastavat ehdoitta! Kai tämä on liian itslialaismaista tai sellaista vierasta olla perheläheinen täällä Suomessa että tätäkin ihmetellään. Kaikkien pitäisi olla omissa poteroissaan, hampaat irvessä parisuhteessa vaikka toinen onkin niin kamala ja sitä rataa.. Sen verran sanon vain että kaveri joka minua Hän ryyppäsi kun lapsi oli vieressä. Eli olisi mieluusti antanut lapsensa hoitoon ja kadehti tätä. Sitten lapsi meni SOS-lapsikylään ja kauheasti kärsi tästä alkoholismista. Pistin välit poikki kun hänen juoppoutensa jne selvisi. (Oli muutenkin erittäin huono ystävä). Toinen äiti syytti kabs, mitta piab hommais itselleen tukiperheen. En sitten ymmärrä miksi valtionrahoittama tuntematon ihminen on parempi hoitamaan sitä lasta (ei ole mitään vastaan tukiperheitä, hienoa että sai tukiperhettä kun oli aina niin väsynyt ja valitti koko ajan kaikesta) kuin innokkaat ja rakastavat vanhempani minun lastani. :) Eli voisin todellakin sanoa että nämä syyttelivät olivat vain kateita. Itse ajattelen vain lapseni parasta, uskon että jos en veisi lastani mummolaan ikinä niin hän jäisi todella monesta paitsi, sillä omat vanhempani keksivät koko ajan tekemistä maalaistalossa ja luonnossa ollen. Ei se että minun lapseni saa kolmelta aikuiselta pyyteetöntä rakkautta, pitäisi olla keneltäkään pois. Osa lapsista ei saa rakkautta edes yhdeltä vanhemmalta..
No oma tyttäreni oli viikonloppuisin koska tein töitä yökerhossa tarjoilijana, kaupan kassalla olon lisäksi koska jossain se yksinhuoltajaäitien on saatava vuokra maksettua kun asuu pääkaupunki seudulla
Meidän lapset eivät ole koskaan hoidossa tai yökylässä mummoloissa. En mitenkään ymmärrä näitä vanhempia, jotka vievät lapsiaan jatkuvasti mummoloihin ja lapset ovat mummoloissa yöhoidossa jopa viikottain.
On todella outoa, jos lapsi on mummolassa joka viikolla 1-3 yötä. Tämä kertoo jo vanhempien eli äidin ja isän vakavista elämänhallinnan ongelmista. Vastuu lapsista ja lastenkasvatuksesta sysätään isovanhemmille. Uusavuttomuutta, silkkaa laiskuutta, uushaluttomuutta ja/tai päihdeongelmia. Ja joissakin perheissä voisi olla jopa lastensuojeluilmoituksen paikka!
Vierailija kirjoitti:
En voi käsittää näitä jotka hoidettavat lapset enimmäkseen isovanhemmilla, ja suoltavat niitä lisää isovanhempien hoidettavaksi.
Kyllähän lapsi jo aistii että omat vanhemmat eivät halua olla hänen kanssaan kun aikaa vietetään enemmän mummolassa kuin kotona.
Läheiset isovanhemmat on rikkaus mutta se että mummila on lapsen ensisijainen asunto.. ei hyvä,
Tunnen joitakin tällaisia jotka haluavat useita lapsia ja syytävät heitä sitten leireille kesät ja mummolaan kaiken liikenevän ajan, ei voi käsittää,
Ja ei en ole kateellinen, hoitoapua on itsellä tarjolla mutta koti on kuitenkin se meidän perheen ensisijainen paikka missä haluamme olla yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Nyt korona-aikaankin? Meidän lapset on nähneet isovanhempiaan viimeksi kesällä.
En tiedä onko enemmän huvittavaa vai pelottavaa, että osa ihmisistä tosiaan toimii noin. Ja sitten vielä ikään kuin suurena saavutuksena kehuskelee kuinka pitkä aika siitä on, kun viimeksi on antanut lastensa nähdä rakkaita sukulaisia. Ihan kuin siitä saisi erityisen kirkkaan sädekehän, että eristää lapsen muusta maailmasta.
Tunnen yli 80v mummon, joka hoitaa tyttärensä neljää alle alakoululaista lasta, kun ei kehtaa kieltäytyä. Sitten jälkikäteen huimaa ja oksettaa. Jaksaisi hoitaa yhtä lasta kerrallaan, mutta ei kehtaa tyttärelleen sanoa. Ja tytär ei tietenkään "tajua", että äitinsä on vanha, eikä enää jaksa.
Minun äitini voisi horista tuollaisia.
Todellisuudessa yksi lapsi on kerran ollut yötä siellä.
Muutenkin valehtelee koko ajan miten hoitaa ja miten minä en pärjää jne. Täyttä puppua.
Vierailija kirjoitti:
- Voi ei, työkaveri sadattelee aina perjantaina iltapäivällä, kun näkee puhelimestaan, että lapsenlapsi kyselee viikonlopuksi. Ei koskaan kuitenkaan kiellä, vaan ihanasti lepertelee puhelimeen, että totta kai saa tulla mummon luo. Luultavasti sadattelee enemmänkin miniäänsä, ettei tämä pidä lastaan kotona myös viikonloppuisin.
Miksi sadattelee miniäänsä eikä poikaansa/tytärtänsä? Miksi juuri miniän pitäisi pitää lapsenlapsi kotona eikä sen oman jälkeläisen? Vai onko kyseessä eroperhe, jossa työkaverin lapsi eli etävanhempi ei ota mitään vastuuta lapsestaan?
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapset eivät ole koskaan hoidossa tai yökylässä mummoloissa. En mitenkään ymmärrä näitä vanhempia, jotka vievät lapsiaan jatkuvasti mummoloihin ja lapset ovat mummoloissa yöhoidossa jopa viikottain.
On todella outoa, jos lapsi on mummolassa joka viikolla 1-3 yötä. Tämä kertoo jo vanhempien eli äidin ja isän vakavista elämänhallinnan ongelmista. Vastuu lapsista ja lastenkasvatuksesta sysätään isovanhemmille. Uusavuttomuutta, silkkaa laiskuutta, uushaluttomuutta ja/tai päihdeongelmia. Ja joissakin perheissä voisi olla jopa lastensuojeluilmoituksen paikka!
Vierailija kirjoitti:
En voi käsittää näitä jotka hoidettavat lapset enimmäkseen isovanhemmilla, ja suoltavat niitä lisää isovanhempien hoidettavaksi.
Kyllähän lapsi jo aistii että omat vanhemmat eivät halua olla hänen kanssaan kun aikaa vietetään enemmän mummolassa kuin kotona.
Läheiset isovanhemmat on rikkaus mutta se että mummila on lapsen ensisijainen asunto.. ei hyvä,
Tunnen joitakin tällaisia jotka haluavat useita lapsia ja syytävät heitä sitten leireille kesät ja mummolaan kaiken liikenevän ajan, ei voi käsittää,
Ja ei en ole kateellinen, hoitoapua on itsellä tarjolla mutta koti on kuitenkin se meidän perheen ensisijainen paikka missä haluamme olla yhdessä.
Vakava elämänhallintaongelma, että perhe on enemmän kuin äiti, isä ja lapset ja siksi isovanhemmatkin osallistuvat lapsen elämään aktiivisesti? Pidätkö muitakin sinun toimintatavastasi poikkeavia tapoja ongelmina?
Vierailija kirjoitti:
Koska lapset haluaa. Ei meillä ole joka viikko eikä kolmea yötä, mutta usein yhtä yötä. Heillä on oma huone ja omat lelut mummolassa.
Sama tilanne, ja mummolassa omakotitalo puutarhoineen. Mummo on opettanut lapsille kasvimaan hoitamista jne. On erilaista tekemistä kuin meidän kaupunkikodissa.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yli 80v mummon, joka hoitaa tyttärensä neljää alle alakoululaista lasta, kun ei kehtaa kieltäytyä. Sitten jälkikäteen huimaa ja oksettaa. Jaksaisi hoitaa yhtä lasta kerrallaan, mutta ei kehtaa tyttärelleen sanoa. Ja tytär ei tietenkään "tajua", että äitinsä on vanha, eikä enää jaksa.
Lähinnä mummon oma vika. On kuitenkin jo niin aikuinen, että pitää osata sanoa, jos ei jaksa. Jos esittää tyttärelleenkin reipasta ja jaksavaista niin mistäpä se tyttö voisi totuuden tietää. Kaikkihan eivät ole yli 80-vuotiainakaan vielä sairaita ja raihnaisia, vaan jaksavat oikein hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Koska lapset haluaa. Ei meillä ole joka viikko eikä kolmea yötä, mutta usein yhtä yötä. Heillä on oma huone ja omat lelut mummolassa.
Sama tilanne, ja mummolassa omakotitalo puutarhoineen. Mummo on opettanut lapsille kasvimaan hoitamista jne. On erilaista tekemistä kuin meidän kaupunkikodissa.
Mummo soittaa itse melkein joka viikko ja pyytää lapsen sinne yöksi. Kutsuu myös lapsen serkkuja kylään.
Ovat niitä huonoja vanhempia jotka eivät halua viettää aikaa lastensa kanssa. Meillä 8v on ollut nyt 5 kertaa mummolassa yökylässä.
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapset eivät ole koskaan hoidossa tai yökylässä mummoloissa. En mitenkään ymmärrä näitä vanhempia, jotka vievät lapsiaan jatkuvasti mummoloihin ja lapset ovat mummoloissa yöhoidossa jopa viikottain.
On todella outoa, jos lapsi on mummolassa joka viikolla 1-3 yötä. Tämä kertoo jo vanhempien eli äidin ja isän vakavista elämänhallinnan ongelmista. Vastuu lapsista ja lastenkasvatuksesta sysätään isovanhemmille. Uusavuttomuutta, silkkaa laiskuutta, uushaluttomuutta ja/tai päihdeongelmia. Ja joissakin perheissä voisi olla jopa lastensuojeluilmoituksen paikka!
Vierailija kirjoitti:
En voi käsittää näitä jotka hoidettavat lapset enimmäkseen isovanhemmilla, ja suoltavat niitä lisää isovanhempien hoidettavaksi.
Kyllähän lapsi jo aistii että omat vanhemmat eivät halua olla hänen kanssaan kun aikaa vietetään enemmän mummolassa kuin kotona.
Läheiset isovanhemmat on rikkaus mutta se että mummila on lapsen ensisijainen asunto.. ei hyvä,
Tunnen joitakin tällaisia jotka haluavat useita lapsia ja syytävät heitä sitten leireille kesät ja mummolaan kaiken liikenevän ajan, ei voi käsittää,
Ja ei en ole kateellinen, hoitoapua on itsellä tarjolla mutta koti on kuitenkin se meidän perheen ensisijainen paikka missä haluamme olla yhdessä.
No meistä voisi sitten koko suvusta tehdä ilmoituksia!
isoisovanhemmista ovat olleet kortteerissa isovanhempiensa luona kouluviikkoina ( ma-la), jotta saivat koulutusta itselleen.
Heidän lapsensa eli isovanhempani olivat omien isovanhempien luona koulukortteerissa ( ma-la).
Omat vanhempani taas olivat kesät ja lomat omien isoisovanhempien/isovanhempien luona. Toinen asui osan koulu- ja opiskeluajoista isovanhempiensa luona.
Minua on isoäitini hoitanut minun ollessa pieni. Välillä olin myös yökylässä, koska vanhemmat tekivät päivystyksiä. Huomioitavaa on, että päiväkotipaikkaa ei saanut, koska sosiaalinen tilanne oli liian hyvä. Lukioikäisenä yövyin pari kertaa viikossa isoäitini luona. Samalla toki kannoin raskaat ostokset mummille kaupasta.
Omat lapseni ovat olleet pääsääntöisesti 1 vuorokauden viikossa isovanhemmilla. Lisäksi isovanhemmat hoitavat pääasiassa nuoren polven harrastuskuljetukset.
Me ei käydä joka viikko, mutta ehkä pari kertaa kuussa viikonloppuisin yökylässä lapsen kanssa (ei asuta ihan lähellä, joten olemme molemmat yökylässä). Isovanhemmat hoitavat lasta mielellään, itse saan ladata akkuja ja viettää aikaa laajennetun perheen kanssa kun mies on viikonlopputöissä.