Miksi lapsenne on joka viikko munmolassa yökylässä?

Nyt korona-aikaankin? Meidän lapset on nähneet isovanhempiaan viimeksi kesällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi haluaa mummolle eikä mummo raaski kieltää? Itse olin tällainen lapsi. Toinen heti mieleen tuleva tilanne vanhempi on töissä illan/yön ja mummo hoitaa yön yli. Muutama tuttu hoitaa ihan perheen jaksamisen takia.

Karseaa. Meidän Pipsa-Veeti haluaa niin kovasti mummolaan ja vaikka mummo ei jaksaisikaan, niin ei hän raaski kieltää. Pipsa-Veeti on niin temperamenttinen ja kukaan ei jaksa kuunnella pienen Pipsa-Veetin rääkynää, jos hän ei saa haluamaansa. Pipsa-Veetin ollessa mummolassa vanhemmat lähtevätkin baariin, joten siinähän se viikonloppu aina meneekin.

No sitä itsekin mietin, että kuka näistä lopulta päättää. Kai noin tiivis yökyläily kuitenkin ensisijaisesti vanhempien tarpeita palvelee?

Vierailija kirjoitti:

Nyt korona-aikaankin? Meidän lapset on nähneet isovanhempiaan viimeksi kesällä.

Kyllä, korona-aikaankin. Kaikki eivät panikoi, vaan jatkavat elämää mahdollisimman normaalisti. Minusta olisi julmaa riistää lapsilta isovanhemmat kuukausiksi, kun ovat tottuneet näkemään viikottain. Isovanhemmatkaan tuskin tykkäisivät, jos yrittäisin viedä heiltä mahdollisuuden lapsenlapsensa tapaamiseen. 

Koska vanhempani painostivat minua tekemään kakaran vaikka en halunnut. Hommasin yhden yön panolla itselleni kakaran ja vein sen sinne. Pysykööt siellä koska tänne ei ole tulemista.

Vierailija kirjoitti:

Nyt korona-aikaankin? Meidän lapset on nähneet isovanhempiaan viimeksi kesällä.

En keksi yhtään syytä, miksi meidän pitäisi lopettaa kanssakäyminen isovanhempiin, vaikka koronaa onkin liikkeellä. Lapseni isovanhemmat eivät ole hauraita pitkäaikaissairaita vanhuksia, vaan hyväkuntoisia terveitä kuusikymppisiä.  Olemme muutenkin tekemisissä paljon, joten olisi outoa yhtäkkiä lopettaa tapaamiset. 

Meillä isäviikon hoitajana on mummo. Eskarista ottivat yhteyttä, että eskari on tavallaan pakollinen: kun sinne ilmoittautuu, niin pitäisi säännöllisesti käydä. Exän mielestä mummo saa päättää, viekö lapsen eskariin vai ei, hän käy iltaisin leikkimässä pojan kanssa ja se kuulemma riittää. Äitiviikolla lapsi on eskarissa, isäviikolla voi mennä sinne vaikka klo 11, jos ei herää ajoissa aamulla. Exälle kätevää, kun ei ole mitään vastuuta ja minulle kamalaa, kun en ikinä oikeasti tiedä, pääseekö lapsi kivalle retkelle vai myöhästyykö mummon takia.

Vierailija kirjoitti:

Nyt korona-aikaankin? Meidän lapset on nähneet isovanhempiaan viimeksi kesällä.

Mahtuuko päähäsi mitään muuta kuin koronaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt korona-aikaankin? Meidän lapset on nähneet isovanhempiaan viimeksi kesällä.

En keksi yhtään syytä, miksi meidän pitäisi lopettaa kanssakäyminen isovanhempiin, vaikka koronaa onkin liikkeellä. Lapseni isovanhemmat eivät ole hauraita pitkäaikaissairaita vanhuksia, vaan hyväkuntoisia terveitä kuusikymppisiä.  Olemme muutenkin tekemisissä paljon, joten olisi outoa yhtäkkiä lopettaa tapaamiset. 

Myös minun vanhempani ovat perusterveitä kuusikymppisiä ja koska toivon heidän olevan jatkossakin sellaisia, emme ole viime aikoina tavanneet koronan takia.

Vierailija kirjoitti:

Nyt korona-aikaankin? Meidän lapset on nähneet isovanhempiaan viimeksi kesällä.

Tietenkin lapset on lähes joka päivä isovanhempien kanssa tekemisissä. Asutaan lähekkäin.

Kun lapseni, ensimmäinen lapsenlapsi vanhemmilleni syntyi, he olivat niin onnessaan ja innoissaan, että halusivat lapsen jatkuvasti yökylään. Joskus jopa kotiin tuodessaan sanoivat "voitaisiin me hänet toinenkin yö pitää...." ja lähtivät sitten takaisin :) Ihania isovanhempia! Nyt lapsi pain jo 10.v, ei enää yhtä usein yökylässä, mutta heillä erittäin lämmin ja läheinen suhde.

Ei ole siis aina kyse siitä, että vanhemmat väkisin tyrkkäisivät lapset pois jaloista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt korona-aikaankin? Meidän lapset on nähneet isovanhempiaan viimeksi kesällä.

En keksi yhtään syytä, miksi meidän pitäisi lopettaa kanssakäyminen isovanhempiin, vaikka koronaa onkin liikkeellä. Lapseni isovanhemmat eivät ole hauraita pitkäaikaissairaita vanhuksia, vaan hyväkuntoisia terveitä kuusikymppisiä.  Olemme muutenkin tekemisissä paljon, joten olisi outoa yhtäkkiä lopettaa tapaamiset. 

Myös minun vanhempani ovat perusterveitä kuusikymppisiä ja koska toivon heidän olevan jatkossakin sellaisia, emme ole viime aikoina tavanneet koronan takia.

Kai olette jättäneet tapaamiset väliin myös influenssakaudella? Tai silloin kun liikkeellä on norovirusta? Vai onko korona mielestäsi maailman ainut sairaus, jonka voitte EHKÄ isovanhemmille tartuttaa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt korona-aikaankin? Meidän lapset on nähneet isovanhempiaan viimeksi kesällä.

En keksi yhtään syytä, miksi meidän pitäisi lopettaa kanssakäyminen isovanhempiin, vaikka koronaa onkin liikkeellä. Lapseni isovanhemmat eivät ole hauraita pitkäaikaissairaita vanhuksia, vaan hyväkuntoisia terveitä kuusikymppisiä.  Olemme muutenkin tekemisissä paljon, joten olisi outoa yhtäkkiä lopettaa tapaamiset. 

Myös minun vanhempani ovat perusterveitä kuusikymppisiä ja koska toivon heidän olevan jatkossakin sellaisia, emme ole viime aikoina tavanneet koronan takia.

Minäkin toivon vanhempieni olevan jatkossakin terveitä. Siksi tapaamme normaalisti emmekä altista isovanhempia yksinäisyyden aiheuttamalle masennukselle. 

Tässä ei nyt oikein vielä ole vastauksissa avattu sitä, mitä kysyin eli millainen elämäntilanne teillä on? Onko teillä usein perheaikaa? Oletteko lasten yökyläillessä töissä vai mitä teette?

Minä en siis tajua, mihin mahduttaisin viikottaiset yökyläilyt, kun lapset ovat jo arkipäivät koulussa/Pk:ssa ja yhteistä aikaa on lähinnä viikonloppuisin. Toki siis ei ole ollut mitään yökyläpaikkoja eli eipä ole tullut mietittyä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Nyt korona-aikaankin? Meidän lapset on nähneet isovanhempiaan viimeksi kesällä.

Mistä me korona saataisiin kun käyn ainoastaan kerran viikossa kaupassa ja siellä ei ole muita kuin minä ja kauppias. Pari kertaa kuussa apteekissa, muualla ei käydä.

Äiti haluaa vetää kotona sidukkaa ja roikkua mammapalstalla. Ilman kakaroita paljon paremmin menee.

Vierailija kirjoitti:

Tässä ei nyt oikein vielä ole vastauksissa avattu sitä, mitä kysyin eli millainen elämäntilanne teillä on? Onko teillä usein perheaikaa? Oletteko lasten yökyläillessä töissä vai mitä teette?

Minä en siis tajua, mihin mahduttaisin viikottaiset yökyläilyt, kun lapset ovat jo arkipäivät koulussa/Pk:ssa ja yhteistä aikaa on lähinnä viikonloppuisin. Toki siis ei ole ollut mitään yökyläpaikkoja eli eipä ole tullut mietittyä.

Ap

Ihan tavallinen elämäntilanne. Molemmat vanhemmat työssä. Lapset ovat mummolla yökylässä silloin, kun vanhemmilla on pitkä työpäivä/työmatka. Näin ollen yökyläily ei ole pois perheen yhteisestä ajasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1)Lapsi viihtyy siellä, 2)mummo tykkää, kun lapsi on siellä ja 3) minä ja mieheni tykkäämme, kun on myös kahdenkeskistä aikaa. Win Win. Mutta ap, mikä on sinun ongelmasi?

En ole sanonut, että asia olisi mikään ongelma. Mietin vain, mitä tuollaisen järjestelyn taustalla voi olla. On niin erilaista kuin oma elämä, jossa isovanhempien apua ei ole.

Ap

Harmittaako se sinua, kun ei ole?

Jossain tilanteissa ja vaiheissa on harmittanut, mutta toisaalta toki olemme saaneet esimerkiksi perheenä rakentaa rauhassa oman elämämme. Puolensa ja puolensa. Varmasti olen jäänyt jostain paitsi, mutta näillä on mentävä.

Kylläpä vaan mies tarvitsee B-lausuntoa koska hermot ovat työpaikalla kiusattuja riekaleiksi.

Mies on antikommunisti eikä mitenkään Venäläismielinen siinä mielessä, että toivoisi mitään Venäläiskomentoa Suomeen tai edes mitään isoa Venäläisten joukkoryntäystä kotimaahansa. Mies on isänmaallinen ja maanpuolustustahtoinen No tämähän ei sovi duunipaikan kommareille, mies on siis työläismies ja työkaverit vanhojen aikojen myöhäiskeski-ikään ehtineitä vasemmistojyyriä. Nämä alkavat simputtaa työkaveriaan huumeiden avulla. Vesipulloon laitetaan pieni määrä psykedeeliä, sen verran ettei mies huomaa olevansa suoraan pilvessä.

Aineen alettua vaikuttaa alkaa simputus ja huuto. Mies ympäröidään isolla porukalla ja aletaan tentata, samalla huudetaan solvauksia täysin keksityistä inhottavista perversioista. Maalittaminen ja leimaaminen yleensäkin ovat äärivasemmiston tapa toimia.

Huumeet vievät muistin ja miehen raivokohtaus, joka huumeiden vaikutuksessa on niin raju, että mies pyörtyy raivonsa voimasta.

Tätä jatkuu vuosikausia kunnes mies sekoaa. Hän lähtee lopulta työpaikastaan vain ilmoittaen, että nyt se on lopputili. Muisti ei edelleenkään tapahtumien osalta toimi kunnolla. Mies päätyy muualle töihin, puhelinmyyntiin. Maalituslaitos tulee miehen perässä samat huumaamiset ja keljuilut jatkuvat. Miehen mainetta mustataan koko ajan. Etelässä kaikki huipentuu siihen, että mies lopulta huomaa olevansa työpaikallaan huumattu ja häipyy. Hän ottaa sairaslomaa ja saa sitä vain viikosta kahteen kerrallaan. Hermot ovat vuosien aikana revitty riekaleiksi. Onnekseen mies ei ole masentuvaa lajia vaan kiehuu kiukkuhelvetissä. Kiukkukin on kuitenkin hänelle raskasta. Raivohelvetti polttaa päätä ja aiheuttaa jo ohimosärkyä. Kela vaatii B-lausuntoa. Mies ottaa yhteyttä psykiatriin, joka on yksityinen mutta kuitenkin Kelan valtuuttama. Psykiatri toteaa tylysti, että asia pitäisi hoitaa julkisella puolella. No psykiatri vaikuttaakin juuri sellaiselta vanhalta Neuvostolääkäriltä. Pääkaupunkiseudun julkinen puoli on mitä todennäköisimmin täynnä näitä Venäläislääkäreitä, osa varmasti Suomalaisella peitenimellä. Kun mies menee tuollaiseen lääkärriin niin soppa on valmis ja kohta pakkolääkitään mies sellaiseen transsiin, että hyvä, kun saadaan sängystä ylös. Ja elinikä tietysti lyhenee reilusti pakkolääkinnänä takia. Lääkärit ovat ennenkin olleet yksi kommunistisen vallankuomuskoneiston teloitusosasto ja heitä voi aivan hyvin olla pääkaupunkiseudun terveydenhuoltoon soluttautuneena.

En voi käsittää näitä jotka hoidettavat lapset enimmäkseen isovanhemmilla, ja suoltavat niitä lisää isovanhempien hoidettavaksi.

Kyllähän lapsi jo aistii että omat vanhemmat eivät halua olla hänen kanssaan kun aikaa vietetään enemmän mummolassa kuin kotona.

Läheiset isovanhemmat on rikkaus mutta se että mummila on lapsen ensisijainen asunto.. ei hyvä,

Tunnen joitakin tällaisia jotka haluavat useita lapsia ja syytävät heitä sitten leireille kesät ja mummolaan kaiken liikenevän ajan, ei voi käsittää,

Ja ei en ole kateellinen, hoitoapua on itsellä tarjolla mutta koti on kuitenkin se meidän perheen ensisijainen paikka missä haluamme olla yhdessä.

Meillä ei ihan joka viikko, mutta aika usein. Koska lapsi haluaa, isovanhemmat haluaa. Näkevät myös serkkuja siellä. Me saamme vapaaillan välillä, mikä tulee välillä kyllä tarpeeseen.