Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmiset tekevät lapsia, jos eivät halua viettää aikaa heidän kanssaan?
18.02.2021 |
Esim viedään 1v virikehoitoon kun toinen lapsi syntyy, pidetään pieniä lapsia yli 8h hoidossa jne. En voi ymmärtää. Toki jos muuta vaihtoehtoa ei ole, se on asia erikseen, mutta monesti olisi vaihtoehtona viettää aikaa sen oman lapsen kanssa, mutta ei haluta.
Kommentit (154)
Ihmiset on itsekkäitä. Minäminäminä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hankitaan ihmisiä, ei lapsia. Lapset on rasittavia ja tylsiä. Nyt kun ne on aikuisia niin ihan kivoja.
Vierailija kirjoitti:
Hankitaan ihmisiä, ei lapsia. Lapset on rasittavia ja tylsiä. Nyt kun ne on aikuisia niin ihan kivoja.
Eikö voisi sitten hankkia ihan vaan aikuisia kavereita? Olisi kamalaa jos omat vanhempani olisivat ajatelleet noin.
Jotkut uusavuttomat vanhemmat ajattelevat että lapsi jää jostain paitsi jos ei osallistu ”laadukkaaseen varhaiskasvatukseen” läpi vuoden. Lapset ovat lomatkin hoidossa, koska tykkäävät niin olla siellä.
Missä saa pitää lapsia päiväkodissa niin kauan että päiväkoti menee kiinni? Täällä pitää jo hakemuksessa ilmoittaa hoitoajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee tosiaan paha mieli näiden lasten puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Missä saa pitää lapsia päiväkodissa niin kauan että päiväkoti menee kiinni? Täällä pitää jo hakemuksessa ilmoittaa hoitoajat.
Voihan sitä ilmoittaa hoitojaksi vaikka klo7.30-17 joka päivä vaikka olisi töissä vaan 7,5h kotona naapurissa. Eikä meiltä ole koskaan kyselty uudestaan hoitoaikoja, kun ne joskus päiväkodin aloittaessa on ilmoitettu, vaikka ovat muuttuneetkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse vien lapsen hoitoon vaikka olen työtön. Väsyn lapseni seurasta ja uskon että päiväkodissa vilkas lapseni saa enemmän virikkeitä kuin kotona. Hoidan aamulla 07-10.30 ja illalla 16-20 ja yöllä toki heräilee vieläkin välillä.
Tuossa välissä teen ruokaa, siivoan, lenkitän koiraa ja ratsastan/käyn salilla.
Kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia että jaksaisivat lapsensa seuraa 24/7. Ja en yhtään ihmettele jos syntyvyys on laskussa kun aivan sama mitä äidit tekee/on tekemättä niin arvostelua tulee joka tuutista.
Luonnon virittämä ansa. Hauskin osuus tulee ensin. Onnellinen ja vapaa on lankeamaton, välttää näkemästä "pois jäävän" jälkeläisensä surkean kohtalon, suurella todennäköisyydellä, käytännössä varmasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli tarpeeksi vaikeaa kestää erossa kun pieni oli päiväkodissa ja minä töissä, ensimmäiset 5 vuotta kaikki harrastuksemme oli yhteisiä, uitiin kerran viikossa vähintään vauvauinnissa asti ja sitten ulkoiltiin, opeteltiin hiihtoa, luistelua, pyöräilyä, laskettiin mäkeä, lapsi kiipeili puissa. Äitiys oli uusi ihana seikkailu alusta asti, nyt tosin teini ei kauheasti enää kanssani touhua...lähinnä ruokajutut päivittäin suunnitellaan, haetaanko jotain vai kokataanko, kivaa sekin, ruokkia isoa teiniä, joka kaataa kasan lautaselleen ja mulle ei paljoa jää 😊
Vierailija kirjoitti:
Itse vien lapsen hoitoon vaikka olen työtön. Väsyn lapseni seurasta ja uskon että päiväkodissa vilkas lapseni saa enemmän virikkeitä kuin kotona. Hoidan aamulla 07-10.30 ja illalla 16-20 ja yöllä toki heräilee vieläkin välillä.
Tuossa välissä teen ruokaa, siivoan, lenkitän koiraa ja ratsastan/käyn salilla.
Kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia että jaksaisivat lapsensa seuraa 24/7. Ja en yhtään ihmettele jos syntyvyys on laskussa kun aivan sama mitä äidit tekee/on tekemättä niin arvostelua tulee joka tuutista.
Onko lapsi minkäikäinen? Onko hän joka päivä hoidossa? Onko hänellä vuoden aikana lomaa? Pidättekö koskaan ylimääräisiä vapaita, vai onko lapsen pakko mennä päiväkotiin viitenä päivänä viikossa, vaikka oikeasti ei ole?
Hoitopäivän pituus vaikuttaa kuitenkin tässä tapauksessa ihan kohtuulliselta, riippuen tietenkin iästä. Oudolta sen sijaan vaikuttaa tuo ajattelu että hoidat omaa lastasi vain tietyn ajan päivässä, kerrot sen ikäänkuin se olisi sinun työtä, josta tarvit päivittäin 6,5h vapaan. Et myöskään maininnut olevasi yh, joten iltaisin, viikonloppuisin ja öisin on todennäköisesti joku muukin lapsen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tommy Hellsten on kirjoittanut tästä aiheesta upean, ajatuksia herättävän kirjan.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli tarpeeksi vaikeaa kestää erossa kun pieni oli päiväkodissa ja minä töissä, ensimmäiset 5 vuotta kaikki harrastuksemme oli yhteisiä, uitiin kerran viikossa vähintään vauvauinnissa asti ja sitten ulkoiltiin, opeteltiin hiihtoa, luistelua, pyöräilyä, laskettiin mäkeä, lapsi kiipeili puissa. Äitiys oli uusi ihana seikkailu alusta asti, nyt tosin teini ei kauheasti enää kanssani touhua...lähinnä ruokajutut päivittäin suunnitellaan, haetaanko jotain vai kokataanko, kivaa sekin, ruokkia isoa teiniä, joka kaataa kasan lautaselleen ja mulle ei paljoa jää 😊
Sama! Oli kammottavaa jättää pieni lapsi hoitoon, eikä se ollut toisen kohdalla yhtään helpompaa! Tein kaikkeni jotta lasten ei tarvitsisi olla pitkiä päiviä hoidossa, tai joka päivä siellä. Myös huolehdin että lapset saivat pitää lomia pitkin vuotta. Hyvin onnistui, perheessä on kaksi aikuista. Ymmärrän, että yksinhuoltajalla on ihan eri tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tommy Hellsten on kirjoittanut tästä aiheesta upean, ajatuksia herättävän kirjan.
Voitko kertoa mikä kirja kyseessä? Mitä
Siinä kerrotaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kehtaa kellekään kertoa miten väsynyt oikeasti olen. 5kk ikäinen vauva ja 2v-vuotias. Isompi on 3 kertaa viikossa 5h päiväkodissa.
Rakastan lapsiani, mutta väsyttää tämä arki. Korona lisää ahdistusta ja väsymystä huomattavasti. En minä etukäteen voinut ennustaa koronaa. Elämä on niin pysähtynyttä tällä hetkellä. Pelottaa tulevaisuus.
Miksi teit lapset noin pienellä ikäerolla? Olisi outoa jos ei väsyttäisi.
En ole tuo keltä kysyttiin, mutta vastaan, miksi me tehtiin lapset pienellä ikäerolla. Ensinnäkin esikoinen oli vauvana helppo ja elämä oli ihanaa vauvakuplassa. Tottakai ajateltiin, että toinen menee siinä missä yksikin.
Toiseksi esikoista yritettiin kauemmin aikaa, joten ajateltiin ettei toka tärppäisi niin äkkiä.
Kolmanneksi voisin sanoa, että vanhempainpäivärahojen takia, koska olivat samat kuin esikoisen aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kehtaa kellekään kertoa miten väsynyt oikeasti olen. 5kk ikäinen vauva ja 2v-vuotias. Isompi on 3 kertaa viikossa 5h päiväkodissa.
Rakastan lapsiani, mutta väsyttää tämä arki. Korona lisää ahdistusta ja väsymystä huomattavasti. En minä etukäteen voinut ennustaa koronaa. Elämä on niin pysähtynyttä tällä hetkellä. Pelottaa tulevaisuus.
Miksi teit lapset noin pienellä ikäerolla? Olisi outoa jos ei väsyttäisi.
En ole tuo keltä kysyttiin, mutta vastaan, miksi me tehtiin lapset pienellä ikäerolla. Ensinnäkin esikoinen oli vauvana helppo ja elämä oli ihanaa vauvakuplassa. Tottakai ajateltiin, että toinen menee siinä missä yksikin.
Toiseksi esikoista yritettiin kauemmin aikaa, joten ajateltiin ettei toka tärppäisi niin äkkiä.
Kolmanneksi voisin sanoa, että vanhempainpäivärahojen takia, koska olivat samat kuin esikoisen aikana.
Vanhempainpäivärahoihin riittää että ikäero on alle 3v.
Tuo on totta että monet vievät esikoisen päiväkotiin vaikka äiti on vauvan kanssa kotona. En silti usko että kovin yleistä on pitää lasta siellä 9-10h. Monet vievät klo 8 aamupalalle ja hakevat aivan viimeistään klo 16, monesti jo välipalan jälkeen tai joskus jo ennen uniaikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse vien lapsen hoitoon vaikka olen työtön. Väsyn lapseni seurasta ja uskon että päiväkodissa vilkas lapseni saa enemmän virikkeitä kuin kotona. Hoidan aamulla 07-10.30 ja illalla 16-20 ja yöllä toki heräilee vieläkin välillä.
Tuossa välissä teen ruokaa, siivoan, lenkitän koiraa ja ratsastan/käyn salilla.
Kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia että jaksaisivat lapsensa seuraa 24/7. Ja en yhtään ihmettele jos syntyvyys on laskussa kun aivan sama mitä äidit tekee/on tekemättä niin arvostelua tulee joka tuutista.
Onko lapsi minkäikäinen? Onko hän joka päivä hoidossa? Onko hänellä vuoden aikana lomaa? Pidättekö koskaan ylimääräisiä vapaita, vai onko lapsen pakko mennä päiväkotiin viitenä päivänä viikossa, vaikka oikeasti ei ole?
Hoitopäivän pituus vaikuttaa kuitenkin tässä tapauksessa ihan kohtuulliselta, riippuen tietenkin iästä. Oudolta sen sijaan vaikuttaa tuo ajattelu että hoidat omaa lastasi vain tietyn ajan päivässä, kerrot sen ikäänkuin se olisi sinun työtä, josta tarvit päivittäin 6,5h vapaan. Et myöskään maininnut olevasi yh, joten iltaisin, viikonloppuisin ja öisin on todennäköisesti joku muukin lapsen kanssa.
Oletko kateellinen jos jollain on omaa aikaa 6.5h päivässä? Miksi sinua muutenkaan kiinnostaa miten muiden ihmisten arki pyörii?
Siis ap eihän niitä lapsia siksi tehdä että niiden kanssa aikaa vietetään vaan ihan muista syistä. HAloo
Kyllä, niin samaa mieltä. Itselläni kolme lasta ja aina miettinyt ensisijaisesti mikä lapsille on parasta, eikä ole tarvinut olla mikään marttyyri tai kärsiä.
Varhaiskasvatuksen työntekijänä näen kyllä paljon perheitä, joissa aikuiset pitävät lapsia ennen kaikkea vaivana ja pitävät heitä hoidossa ihan niin paljon kuin suinkin vain on mahdollista. Mistä tällainen asenne tulee, en tiedä, mutta olen tosi pahoillani näiden hyvin pientenkin lasten puolesta kun itkevät äitiä tai isää joka ikinen iltapäivä neljän jälkeen, kun ovat olleet hoidossa jo pitkän päivän ja vanhemmat tulevat kodin kautta hakemaan heitä vihdoin juuri ennen kuin päiväkoti menee kiinni.