Lue keskustelun säännöt.
Jutellaanpa savoa.
Mittee sinnäi tiät tännää päevänä onko kaekki hyvii
Kommentit (1272)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Romanien kieltä, sie ja mie ym.
Mie ja sie ei ole savonmurretta. Karjalan on.
Monikot myö, hyö, työ on vissiinni sammoo?Savon murteella samoo?
Monikot on samat.
Sammoo (samaa) on sammoo savon murteella myös. Noita kaksoiskonsonanttieroja tekisi mieli selvitellä enemmän karjalan murteen ja savon murteen välillä. Tietysti minun savon murre on vain tietyn alueen, joten vertaan niitä siihen. Meillä euroa on ihan euroo kun k:laiset sanovat eurroo. Ehkä selvemmin tulevat noissa tuplaärrissä esille keskellä sanaa. Lisäksi k-murre ei ole minulle niin tuttu, että joudun hatarasta muististani arvailemaan ja poimimimaan. Kiertää on kierttee tai kierttää tuplalla k-murteella? Savossa (meillä) kiertee. Sitten kuitenkin viitsiä Savossa viittiä, onko k-murteessa myös viittiä vai jotain muuta? Minua oikeasti kiinnostaa tuo kaksoiskonsonanttien ero. Suapko siihe mittää tolokkuva ku jos out erroomassa (eroamassa) Savossa niin siihe kuetennii tulloo tuplat :D
Savo kahtoo, Karjala kahttoo?
Savo kehtoo, Karjala kehttoo?
Tietysti Savossa voi olla reuna-alueita, joihin tuo karjalan tupla tulee.
Kommentoikaa mielellään esimerkein ja jos uskallatte tarkempaa aluetta kertoa, niin selittäisi paljon.
Muuten noissa kuuntelupätkissä p-karjalan alueella ei korostu tuplat puheessa niinkuin nykypäivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jostae Ylä-Savosta kirjoitti:
No voei helekkarj. En oesj ikikuuna päevänä osanna arvata, että hetj kunj joku pistää pystyyn palstan Savolaeisille, niin eepä mäne kaovan, kun jo olj jo helevetinmoenen riita siitä, kuka puhhuu sitä oeikeinta murretta.
Savon murrekkii kunj jakkaantuu selevästi sekä käätettyjen sanojen että joeittennii muoutojenjsa kanssa erj alueisiinj. Lisäksj on tämä helekutin ongelma kirjotettaessa tätä puhetappoo, kunj riippuenj siitä, mitenj paeinottaapi puhettaanj, tällekkäänj murteelle ee ossoo olla ommoo virallista kirjotusasuaanj ylleejsestikkäänj. Periuatteessa minunnii puhheessa paeinottuupi aeikatavalla korostettuna nämä venytetyt vokkaalit ja "ännän" jäläkeijset "jiit". Helekutillako ne suap tähän tekstiinj pistettyvä sitenj, että järkevältä vaeikuttaes?
Noh, siinä onj minun vastaous kysymykseenj, jota ei oeikeestaan kukkaan kysynynnä.
- Ilimineeratkoonj ite kukkaein tavallaanj jonka parraaks taeitaapj.
Tarkoitatko liudennusjiit? Löytyy googlaamalla mihin kuuluvat.
Ei kysymys ole "oikeimmasta", mutta kyllä selviä feikkivirityksiä oli mukana ketjussa. Alueelliset erot ovat kiinnostavia, eikö sinusta?
Vierailija kirjoitti:
Jostae Ylä-Savosta kirjoitti:
No voei helekkarj. En oesj ikikuuna päevänä osanna arvata, että hetj kunj joku pistää pystyyn palstan Savolaeisille, niin eepä mäne kaovan, kun jo olj jo helevetinmoenen riita siitä, kuka puhhuu sitä oeikeinta murretta.
Savon murrekkii kunj jakkaantuu selevästi sekä käätettyjen sanojen että joeittennii muoutojenjsa kanssa erj alueisiinj. Lisäksj on tämä helekutin ongelma kirjotettaessa tätä puhetappoo, kunj riippuenj siitä, mitenj paeinottaapi puhettaanj, tällekkäänj murteelle ee ossoo olla ommoo virallista kirjotusasuaanj ylleejsestikkäänj. Periuatteessa minunnii puhheessa paeinottuupi aeikatavalla korostettuna nämä venytetyt vokkaalit ja "ännän" jäläkeijset "jiit". Helekutillako ne suap tähän tekstiinj pistettyvä sitenj, että järkevältä vaeikuttaes?
Noh, siinä onj minun vastaous kysymykseenj, jota ei oeikeestaan kukkaan kysynynnä.
- Ilimineeratkoonj ite kukkaein tavallaanj jonka parraaks taeitaapj.
Tarkoitatko liudennusjiit? Löytyy googlaamalla mihin kuuluvat.
Ei kysymys ole "oikeimmasta", mutta kyllä selviä feikkivirityksiä oli mukana ketjussa. Alueelliset erot ovat kiinnostavia, eikö sinusta?
"Liudennus koskee dentaaleja (hammasäänteitä) – t, s, n, l, r – ja h:ta. Ilmiön perusedellytyksenä on, että konsonanttia seuraa tai on aiemmin seurannut i tai j:"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö savon murre ole alunperin karjalan murretta? Savoa kutsuttiin vielä 1500-luvulla Karjalaksi. Äitilinjat siellä ovat kaiketi edelleenkin alkuperäisiä suomalaisia, mutta isälinjat jyystettiin jurttaryssäläisistä rosvojoukoista. Se taisi pilata suomalaisen kansanluonteen sielläpäin, koska jostain syystä sanotaan, että savolainen on kiero ja vastuu on kuulijalla kun Savolainen puhuu jne. Ilmankos näitä rypevää niin paljon politiikkaan. Vastuu on aina muilla.
Elä puhu paskoo, savolaeset on suomen parasta kermoo, oekeen valijoluokkoo! Ilonen ja puhelias on aeto savolaenen, vaekka suattaahan se joskus kurillaannii jottaen jäyneekin puhheeseen peittee. Se on semmonen triksteri joskus tuo savolaenen, niin kun ne englanniks voes sannoo. Ee tok ilikeyttään, vuan ihan leekillään ja vitsinä aenoostaan, ne ee taho vuan nuo etelän hetelmät aena huumorija ymmärtee. Elä oo niin takakirree.
Ai outta parasta kermoo. Elä hyvä immeinen tie ihtiäs aevan pölöjäks. Ei myö ruveta tässä viäntämmään ies sen vertoo.
Korjauksia: "Ae outta"..."ihteäs"..."pöljäksi". Vielä pitäsi vähän reenata, niin ossoesi oekeesti.
Itä-Savossa Savonlinnan tienoilla puhutaan savoa hieman eri lailla, kuin Pohjois-Savossa tai Ylä-Savossa, jossa aito savon murre on parhaiten säilynyt.
Kysyinkin kerran eräältä itä-savolaiselta ystävältäni, miten sanotaan, että nilkkoja paleltaa kylmässä ilmassa. Vastaus: Nilekkoja palentaa kylemässä ilemassa.
Sitten kysyin, että pohjoissavolainen sanoo pulkkaa pulukaksi, niin miten itäsavolainen sanoo? Itäsavoksi se on pulekka. Innostuin kysymään, onko mulkku "mulekka".
Eipä ollut. Mulkku on mulokku itäsavoksi
Minun mielestä kaikki itämurteet ovat karjalan murteita. Tiesitkö muuten, että Beet-lehem(ä) tai oikeammin Lehem on alkuaan karjalan murretta? Lehemä oli ruoka muinaishebreassa tai oikeammin habirujen/ pirujen kielessä. En tiedä sanotaanko Savossa lehemä, Pohjois- Karjalassa ainakin. Harjotella täytyy vielä, totta. :)
Elä höpötä, lehemä män oekeen mutta nuo muut taes olla omija satujas.
Beetlehem oli Paat (eli Padat) Lehemä ja siellä asustivat pirut. Et ou kuullunna suomalaisista piruista? Savvoo suoltoo ja hourailloo mitä sattuu.
The earliest reference to Bethlehem appears in the Amarna correspondence (c. 1400 BCE). In one of his six letters to Pharaoh, Abdi-Heba, the Egyptian-appointed governor of Jerusalem, appeals for aid in retaking Bit-Laḫmi in the wake of disturbances by Apiru mercenaries:
Ja väettäät, jotta savolaeset on kieroja. No tän kirjuuttajan jutut ne vasta jossae pilivissä huitelookii. Mite Peetlehemi Savvoon liittyy, ei mitenkää! Vaekka oes Ristus voenu olla savolaene, sevverta tärkee mies mualiman historijassa ollunna. Kuopijjo, mualiman napa, oes kyllä ollu oikija paekka Kiesuksen kotpaekaks. Mutta käi miten käi, Peetlehemissä Juuttaanmaalla Taavetin kaapunnissa hää nyt män aasilohe keskellä syntymää, sitä vaktoo ei mikkää muuta. Joten elkeepä hurpattako siellä noita juttujanna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Savolaisuus on sukupuolitauti, joka johtaa kuolemaan.
Onpa myterästi, tai pahasti sanottu.
Nää hesalaiset pruukaa nährä kaik muut suamalaiset uhkana omal erinomasuurellens. Kyl maar se siit johtu, et ei o millastaka menneisyyt toisin ku meil kotipitäjässäs pysyneil.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alotus ol jo viärin!🤦♀️ kuuleppa kön se pittää sannoo jotta Huastellaan savoks!
Elekee helevettiläiset yrittee muka puhua murretta jos että oekeesti ossoo, se kuulostaa iha hirvee kaaheelta. Alakuperäne savon murre on haaskoo ja semmosta pehmeetä .
Minä, sinä, HIÄN, myö, työ, hyö =ne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
****************
"No voei helekkarj. En oesj ikikuuna päevänä osanna arvata, että hetj kun(j) (j)oku pistää pystyyn palstan Savolaeisille, niin eepä mäne kaovan, kun(j) (j)o olj jo helevetinmoenen riita siitä, kuka puhhuu sitä oeikeinta murretta.
Savon murrekkii kun(j) (j)akkaantuu selevästi sekä käätettyjen sanojen että joeittennii muotojesa kanssa erj alueisiin. Lisäksj on tämä helekutin ongelma kirjotettaessa tätä puhetappoo, kun riippuen siitä, miten paeinottaapi puhettaan, tällekkään murteelle ee ossoo olla ommoo virallista kirjotusasuaan yllee-j-sestikkään. Perjuatteessa minunnii puhheessa paeinottuupi aeikatavalla korostettuna nämä venytetyt vokkaalit ja "ännän" jäläkeijset "jiit". Helekutillako ne suap tähän tekstiin pistettyvä siten, että järkevältä vaeikuttaes?
Noh, siinä on minun vastaous kysymykseen(j), (j)ota ei oeikeestaan kukkaan kysynynnä.
- Ilimineeratkoon ite kukkaein tavallaan jonka parraaks taeitaap."
***************
Savossa on kuitenkin "kielioppisäännöt", joilla se erottuu muista murteista. käytät jiitä liudennuksena väärin. Se tulee vain pääasiassa silloin kun sana loppuu iihin. Tässäpä siis korjattuna sinun kirjoittamasi teksti, niin, että se täyttää savolaismurteen edellytykset liudennuksen osalta. Ei tarvitse loukkaantua. On parempi näyttää ihan aitoa liudennusta, koska on ikävää jos savon murre pilataan ja muutetaan toisenlaiseksi (jos ihmiset opettelevat). Sitten se ei ole enää savon murretta, vaan murre katoaa. Muuhun yritin olla puuttumatta jättäen alueellisille taivutuseroille tilaa. liudennus j ennen jiitä on suluissa(j), erotukseksi seuraavasta iistä ja lausumisjii on -j- merkitty. Sekin tulee liudennuksesta ja sanasta yleisesti. Selitän tämän auki siis lähinnä sen vuoksi, että murteesta tietämättömätkin ymmärtäisivät miksi, vaikka kohta ei suoraan natsaa tuohon alla olevaan listaan. Saat lausua jiitä kotonasi miten paljon haluat, mutta silloin kyse ei ole liudennuksesta. Sen halusin tehdä selväksi. Älä ota henkilökohtaisesti, saati loukkauksena. Keskustellaan avoimesti myös savon murteen kieliopista :)
"Liudennus koskee dentaaleja (hammasäänteitä) – t, s, n, l, r – ja h:ta. Ilmiön perusedellytyksenä on, että konsonanttia seuraa tai on aiemmin seurannut i tai j:"
***
Omaa pohdintaa:
Tuo t:n jälkeinen liudennus lienee alueellinen ja tai sanallinen juttu, koska
kipeästi kääp meellä kippeesti, eekä kippeestj. Jotenkin jälkimmäinen muuttaa ja rikkoo savon murteen nuotin ja tahdin toiseen suuntaan Suomea kun sana loppuu kesken. Sama juttu koskipa kovasti, ei kovastj.
Jos vertaa koti -sanaan, niin siihen liudennus tulee kotj, se on lyhyt ja ytimekäs ja teetä ennen on vokaali. Kippeesti ja kovasti teetä ennen on s, vaikuttaneeko asiaan. Samoin suti, tuoppas se sutj. Eli joku rakenne-ero tai sitten vahitoehtoisesti alueellinen ero tuossa t:n jälkeisessä liudennuksen käytössä on.
Miten teillä muilla savolaisilla jos lausutte sanoja suti, koti, selvästi, kipeästi ja kovasti murteella, niin huomaatteko toiseen tulevan ajattelematta j, mutta toisessa paino onkin lopun iillä (esim. selvästi tai ennemmin vielä selevästij ku selevästj) ? Se on voinut vaan meidän alueelta pudota pois.
Karjalanmurteessa on kääntyy muuten ihanasti siuta ja miuta, tykkään tuosta kissasta erityisesti <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mulle savolainen puhetapa on että ei kerrota yhtään mitä ollaan mieltä, ei vastata kysymykseen, kysytään jotain muuta mitä pitäis ja ollaan sitten kuitenkin niin helkutin lupsakkaa. Lupsakkaa tarkoittaa että vottuillaan toiselle kaikin tavoin mitä osataan ja hankaloitetaan kaikkea mitä voidaan.
Kylläpä käy luonnolle.
Käyhän se luonnolle muillakin, jos on suora suomalainen luonto. Sitä inhoo sitten teennäisyyttä, kieroilua, itsensä korostusta ja toisten mitätöintiyrityksiä. Piällysmiähen luonne on monella, vaikka kykyjä ei olisikaan.
Luultavasti multitaskaaminen on myös Savon puolella keksitty, savolaisilla on aina niin paljon töitä että kaikki tulee tehtyä vähän sinne päin, kiireellä huitaisten. Hämäläinen korjaa perässä, jos katsoo oleelliseksi ja pohjalainen kääntää selkänsä ja menee omiin hommiinsa.
Pohjalaiset toimii savolaisten kanssa luontaisesti järkevämmin kuin hämäläiset, kukin vastaa omista töppäyksistään itse, vaikka se vaikuttaa toisten töihin. Savolainen ei voi lupsakkaasti viännellä laiskuudesta ja hitaudesta, ja hekumoida kuinka monta hommaa hän teki samassa ajassa.
Tunnen kyllä itse muutaman mukavankin savolaisen. En tiedä miten ovat oppineet tekemään työtä ilman, että kieli pieksee koko ajan omaa erinomaisuutta, mielellään toisten kustannuksella. Huomaako viäräleukasavolaiset erinomaisuudentunnossaan, kuinka paljon aikaa toisilla menee heidän summittaisen "ahkeruutensa" jälkien korjailuun? Vai onko se asioiden hankaloittaminen sitä "lupsakkuutta"?
En nyt edes yrittänyt sanoa savolaisittain, totean vaan, että jos luonnolle käy, niin ihan aiheesta käy.
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mulle savolainen puhetapa on että ei kerrota yhtään mitä ollaan mieltä, ei vastata kysymykseen, kysytään jotain muuta mitä pitäis ja ollaan sitten kuitenkin niin helkutin lupsakkaa. Lupsakkaa tarkoittaa että vottuillaan toiselle kaikin tavoin mitä osataan ja hankaloitetaan kaikkea mitä voidaan.
Kylläpä käy luonnolle.
Käyhän se luonnolle muillakin, jos on suora suomalainen luonto. Sitä inhoo sitten teennäisyyttä, kieroilua, itsensä korostusta ja toisten mitätöintiyrityksiä. Piällysmiähen luonne on monella, vaikka kykyjä ei olisikaan.
Luultavasti multitaskaaminen on myös Savon puolella keksitty, savolaisilla on aina niin paljon töitä että kaikki tulee tehtyä vähän sinne päin, kiireellä huitaisten. Hämäläinen korjaa perässä, jos katsoo oleelliseksi ja pohjalainen kääntää selkänsä ja menee omiin hommiinsa.
Pohjalaiset toimii savolaisten kanssa luontaisesti järkevämmin kuin hämäläiset, kukin vastaa omista töppäyksistään itse, vaikka se vaikuttaa toisten töihin. Savolainen ei voi lupsakkaasti viännellä laiskuudesta ja hitaudesta, ja hekumoida kuinka monta hommaa hän teki samassa ajassa.
Tunnen kyllä itse muutaman mukavankin savolaisen. En tiedä miten ovat oppineet tekemään työtä ilman, että kieli pieksee koko ajan omaa erinomaisuutta, mielellään toisten kustannuksella. Huomaako viäräleukasavolaiset erinomaisuudentunnossaan, kuinka paljon aikaa toisilla menee heidän summittaisen "ahkeruutensa" jälkien korjailuun? Vai onko se asioiden hankaloittaminen sitä "lupsakkuutta"?
En nyt edes yrittänyt sanoa savolaisittain, totean vaan, että jos luonnolle käy, niin ihan aiheesta käy.
eri
Kaikki aiemmat Savoketjut on poistettu siksi, että te savolaisten haukkujat tulette ketjuun. Voisitteko pysyä poissa ja perustaa vaikka facebookin oman viharyhmän? Saataisiin kerrankin pitää savon murteen ketju elossa täällä AV:llä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mulle savolainen puhetapa on että ei kerrota yhtään mitä ollaan mieltä, ei vastata kysymykseen, kysytään jotain muuta mitä pitäis ja ollaan sitten kuitenkin niin helkutin lupsakkaa. Lupsakkaa tarkoittaa että vottuillaan toiselle kaikin tavoin mitä osataan ja hankaloitetaan kaikkea mitä voidaan.
Kylläpä käy luonnolle.
Käyhän se luonnolle muillakin, jos on suora suomalainen luonto. Sitä inhoo sitten teennäisyyttä, kieroilua, itsensä korostusta ja toisten mitätöintiyrityksiä. Piällysmiähen luonne on monella, vaikka kykyjä ei olisikaan.
Luultavasti multitaskaaminen on myös Savon puolella keksitty, savolaisilla on aina niin paljon töitä että kaikki tulee tehtyä vähän sinne päin, kiireellä huitaisten. Hämäläinen korjaa perässä, jos katsoo oleelliseksi ja pohjalainen kääntää selkänsä ja menee omiin hommiinsa.
Pohjalaiset toimii savolaisten kanssa luontaisesti järkevämmin kuin hämäläiset, kukin vastaa omista töppäyksistään itse, vaikka se vaikuttaa toisten töihin. Savolainen ei voi lupsakkaasti viännellä laiskuudesta ja hitaudesta, ja hekumoida kuinka monta hommaa hän teki samassa ajassa.
Tunnen kyllä itse muutaman mukavankin savolaisen. En tiedä miten ovat oppineet tekemään työtä ilman, että kieli pieksee koko ajan omaa erinomaisuutta, mielellään toisten kustannuksella. Huomaako viäräleukasavolaiset erinomaisuudentunnossaan, kuinka paljon aikaa toisilla menee heidän summittaisen "ahkeruutensa" jälkien korjailuun? Vai onko se asioiden hankaloittaminen sitä "lupsakkuutta"?
En nyt edes yrittänyt sanoa savolaisittain, totean vaan, että jos luonnolle käy, niin ihan aiheesta käy.
eri
Kaikki aiemmat Savoketjut on poistettu siksi, että te savolaisten haukkujat tulette ketjuun. Voisitteko pysyä poissa ja perustaa vaikka facebookin oman viharyhmän? Saataisiin kerrankin pitää savon murteen ketju elossa täällä AV:llä.
En vihaa savolaisia, tunnen monta mukavaa. Pahoittelin lopussa, etten osaa sanoa savolaisittain tai lupsakkaasti mielipidettäni.
Ketjussa on myös kirjoitellut moni mukavan tuntuinen savolainen, jotka eivät ole kirjoittaneet ilkeän lupsakkaasti.
Toivon, että ketju saa olla täällä, se opettaa paljon sekä savolaisuudesta että savon murteesta.
Se ehkä selvittää kulttuurisia eroja myös - miten eri tavalla koemme asiat, mikä eri alueilla on normaalia ja hyväksyttävää, miksi savolainen kokee haukkumisena hämäläisen tai pohjalaisen mielipiteen, miksi he kokevat joidenkin savolaisten käytöksen rumana.
Savon murteella et sinäkään kirjoittanut.
Ketjun muuten taisi aloittaa joku ei-savolainen, päätellen siitä innosta, millä useampi oikea savolainen alkoi kommentoida (oliko se haukkumista ja vihaisuutta vai hauskaa, sitä en tiedä koska en ole Savosta). En ole Helsingistä, mutta kommentti heistä ei vaikuttanut mielestäni lupsakkaalta vaan ilkeältä. Olen aina mieltänyt, että lupsakkuus on hyväntahtoista ja rentoa huumoria, mutta onko sillä joku eri merkitys Savossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis mulle savolainen puhetapa on että ei kerrota yhtään mitä ollaan mieltä, ei vastata kysymykseen, kysytään jotain muuta mitä pitäis ja ollaan sitten kuitenkin niin helkutin lupsakkaa. Lupsakkaa tarkoittaa että vottuillaan toiselle kaikin tavoin mitä osataan ja hankaloitetaan kaikkea mitä voidaan.
Komppaan terveisin savolaisen lapsi. Koko suku on yhtä m(lkkua, ollaan niin helkutin lupsakkaa että. Ja sitten kun sanoo takaisin niin ollaan vaan että "lupsakkaasti vaan puhuin".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mulle savolainen puhetapa on että ei kerrota yhtään mitä ollaan mieltä, ei vastata kysymykseen, kysytään jotain muuta mitä pitäis ja ollaan sitten kuitenkin niin helkutin lupsakkaa. Lupsakkaa tarkoittaa että vottuillaan toiselle kaikin tavoin mitä osataan ja hankaloitetaan kaikkea mitä voidaan.
Kylläpä käy luonnolle.
Käyhän se luonnolle muillakin, jos on suora suomalainen luonto. Sitä inhoo sitten teennäisyyttä, kieroilua, itsensä korostusta ja toisten mitätöintiyrityksiä. Piällysmiähen luonne on monella, vaikka kykyjä ei olisikaan.
Luultavasti multitaskaaminen on myös Savon puolella keksitty, savolaisilla on aina niin paljon töitä että kaikki tulee tehtyä vähän sinne päin, kiireellä huitaisten. Hämäläinen korjaa perässä, jos katsoo oleelliseksi ja pohjalainen kääntää selkänsä ja menee omiin hommiinsa.
Pohjalaiset toimii savolaisten kanssa luontaisesti järkevämmin kuin hämäläiset, kukin vastaa omista töppäyksistään itse, vaikka se vaikuttaa toisten töihin. Savolainen ei voi lupsakkaasti viännellä laiskuudesta ja hitaudesta, ja hekumoida kuinka monta hommaa hän teki samassa ajassa.
Tunnen kyllä itse muutaman mukavankin savolaisen. En tiedä miten ovat oppineet tekemään työtä ilman, että kieli pieksee koko ajan omaa erinomaisuutta, mielellään toisten kustannuksella. Huomaako viäräleukasavolaiset erinomaisuudentunnossaan, kuinka paljon aikaa toisilla menee heidän summittaisen "ahkeruutensa" jälkien korjailuun? Vai onko se asioiden hankaloittaminen sitä "lupsakkuutta"?
En nyt edes yrittänyt sanoa savolaisittain, totean vaan, että jos luonnolle käy, niin ihan aiheesta käy.
eri
Kaikki aiemmat Savoketjut on poistettu siksi, että te savolaisten haukkujat tulette ketjuun. Voisitteko pysyä poissa ja perustaa vaikka facebookin oman viharyhmän? Saataisiin kerrankin pitää savon murteen ketju elossa täällä AV:llä.
En vihaa savolaisia, tunnen monta mukavaa. Pahoittelin lopussa, etten osaa sanoa savolaisittain tai lupsakkaasti mielipidettäni.
Ketjussa on myös kirjoitellut moni mukavan tuntuinen savolainen, jotka eivät ole kirjoittaneet ilkeän lupsakkaasti.
Toivon, että ketju saa olla täällä, se opettaa paljon sekä savolaisuudesta että savon murteesta.
Se ehkä selvittää kulttuurisia eroja myös - miten eri tavalla koemme asiat, mikä eri alueilla on normaalia ja hyväksyttävää, miksi savolainen kokee haukkumisena hämäläisen tai pohjalaisen mielipiteen, miksi he kokevat joidenkin savolaisten käytöksen rumana.
Savon murteella et sinäkään kirjoittanut.
Tappelu loppuu vuan sillo ku sitä ee jatka ;)
Vierailija kirjoitti:
Ketjun muuten taisi aloittaa joku ei-savolainen, päätellen siitä innosta, millä useampi oikea savolainen alkoi kommentoida (oliko se haukkumista ja vihaisuutta vai hauskaa, sitä en tiedä koska en ole Savosta). En ole Helsingistä, mutta kommentti heistä ei vaikuttanut mielestäni lupsakkaalta vaan ilkeältä. Olen aina mieltänyt, että lupsakkuus on hyväntahtoista ja rentoa huumoria, mutta onko sillä joku eri merkitys Savossa?
Tosjelämässä ensmäesenä tietennii vitsaellaan ja koetettaan suaha höörypiät asettummaa sillä. Lupsakkuuvven out ymmärtännä oekeen. Hyväntahtosesti yritettään jiätä murtoo hyväntahtosella huumorilla. Pottuellaan tok takasi jos joku pottueloo meelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mulle savolainen puhetapa on että ei kerrota yhtään mitä ollaan mieltä, ei vastata kysymykseen, kysytään jotain muuta mitä pitäis ja ollaan sitten kuitenkin niin helkutin lupsakkaa. Lupsakkaa tarkoittaa että vottuillaan toiselle kaikin tavoin mitä osataan ja hankaloitetaan kaikkea mitä voidaan.
Kylläpä käy luonnolle.
Käyhän se luonnolle muillakin, jos on suora suomalainen luonto. Sitä inhoo sitten teennäisyyttä, kieroilua, itsensä korostusta ja toisten mitätöintiyrityksiä. Piällysmiähen luonne on monella, vaikka kykyjä ei olisikaan.
Luultavasti multitaskaaminen on myös Savon puolella keksitty, savolaisilla on aina niin paljon töitä että kaikki tulee tehtyä vähän sinne päin, kiireellä huitaisten. Hämäläinen korjaa perässä, jos katsoo oleelliseksi ja pohjalainen kääntää selkänsä ja menee omiin hommiinsa.
Pohjalaiset toimii savolaisten kanssa luontaisesti järkevämmin kuin hämäläiset, kukin vastaa omista töppäyksistään itse, vaikka se vaikuttaa toisten töihin. Savolainen ei voi lupsakkaasti viännellä laiskuudesta ja hitaudesta, ja hekumoida kuinka monta hommaa hän teki samassa ajassa.
Tunnen kyllä itse muutaman mukavankin savolaisen. En tiedä miten ovat oppineet tekemään työtä ilman, että kieli pieksee koko ajan omaa erinomaisuutta, mielellään toisten kustannuksella. Huomaako viäräleukasavolaiset erinomaisuudentunnossaan, kuinka paljon aikaa toisilla menee heidän summittaisen "ahkeruutensa" jälkien korjailuun? Vai onko se asioiden hankaloittaminen sitä "lupsakkuutta"?
En nyt edes yrittänyt sanoa savolaisittain, totean vaan, että jos luonnolle käy, niin ihan aiheesta käy.
eri
Kaikki aiemmat Savoketjut on poistettu siksi, että te savolaisten haukkujat tulette ketjuun. Voisitteko pysyä poissa ja perustaa vaikka facebookin oman viharyhmän? Saataisiin kerrankin pitää savon murteen ketju elossa täällä AV:llä.
En vihaa savolaisia, tunnen monta mukavaa. Pahoittelin lopussa, etten osaa sanoa savolaisittain tai lupsakkaasti mielipidettäni.
Ketjussa on myös kirjoitellut moni mukavan tuntuinen savolainen, jotka eivät ole kirjoittaneet ilkeän lupsakkaasti.
Toivon, että ketju saa olla täällä, se opettaa paljon sekä savolaisuudesta että savon murteesta.
Se ehkä selvittää kulttuurisia eroja myös - miten eri tavalla koemme asiat, mikä eri alueilla on normaalia ja hyväksyttävää, miksi savolainen kokee haukkumisena hämäläisen tai pohjalaisen mielipiteen, miksi he kokevat joidenkin savolaisten käytöksen rumana.
Savon murteella et sinäkään kirjoittanut.
Tappelu loppuu vuan sillo ku sitä ee jatka ;)
Totta turiset, hyvä etten edes alkanut tapella ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjun muuten taisi aloittaa joku ei-savolainen, päätellen siitä innosta, millä useampi oikea savolainen alkoi kommentoida (oliko se haukkumista ja vihaisuutta vai hauskaa, sitä en tiedä koska en ole Savosta). En ole Helsingistä, mutta kommentti heistä ei vaikuttanut mielestäni lupsakkaalta vaan ilkeältä. Olen aina mieltänyt, että lupsakkuus on hyväntahtoista ja rentoa huumoria, mutta onko sillä joku eri merkitys Savossa?
Tosjelämässä ensmäesenä tietennii vitsaellaan ja koetettaan suaha höörypiät asettummaa sillä. Lupsakkuuvven out ymmärtännä oekeen. Hyväntahtosesti yritettään jiätä murtoo hyväntahtosella huumorilla. Pottuellaan tok takasi jos joku pottueloo meelle.
Hyvä juttu, olen ymmärtänyt tämän osan oikein. Jotkut savolaiset siis kokevat hämäläiset höyrypäisinä pottuilijoina - mten se on mahdollista, jos hämäläiset ovat rauhallisia ja hitaita? Entä Hesalaiset (joista osa on savolaisia), he eivät aina ymmärrä kaikkien savolaisten tapaa murtaa jäätä, pitävät sitä kieroiluna?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mulle savolainen puhetapa on että ei kerrota yhtään mitä ollaan mieltä, ei vastata kysymykseen, kysytään jotain muuta mitä pitäis ja ollaan sitten kuitenkin niin helkutin lupsakkaa. Lupsakkaa tarkoittaa että vottuillaan toiselle kaikin tavoin mitä osataan ja hankaloitetaan kaikkea mitä voidaan.
Komppaan terveisin savolaisen lapsi. Koko suku on yhtä m(lkkua, ollaan niin helkutin lupsakkaa että. Ja sitten kun sanoo takaisin niin ollaan vaan että "lupsakkaasti vaan puhuin".
Juuri näin, tuon helkutin typerän lupsakkuuden nimiin ja sen suojissa veettuillaan ihan sumeilematta. Ihan oikeasti, te savolaiset olette kyllä aika heikkoa porukkaa.
No voei helekkarj. En oesj ikikuuna päevänä osanna arvata, että hetj kunj joku pistää pystyyn palstan Savolaeisille, niin eepä mäne kaovan, kun jo olj jo helevetinmoenen riita siitä, kuka puhhuu sitä oeikeinta murretta.
Savon murrekkii kunj jakkaantuu selevästi sekä käätettyjen sanojen että joeittennii muoutojenjsa kanssa erj alueisiinj. Lisäksj on tämä helekutin ongelma kirjotettaessa tätä puhetappoo, kunj riippuenj siitä, mitenj paeinottaapi puhettaanj, tällekkäänj murteelle ee ossoo olla ommoo virallista kirjotusasuaanj ylleejsestikkäänj. Periuatteessa minunnii puhheessa paeinottuupi aeikatavalla korostettuna nämä venytetyt vokkaalit ja "ännän" jäläkeijset "jiit". Helekutillako ne suap tähän tekstiinj pistettyvä sitenj, että järkevältä vaeikuttaes?
Noh, siinä onj minun vastaous kysymykseenj, jota ei oeikeestaan kukkaan kysynynnä.
- Ilimineeratkoonj ite kukkaein tavallaanj jonka parraaks taeitaapj.