Jutellaanpa savoa.

Savpottii, mittee se oljkaan? 40 v.  havvaammisestää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Romanien kieltä, sie ja mie ym.

Mie ja sie ei ole savonmurretta. Karjalan on.

Monikot myö, hyö, työ on vissiinni sammoo?Savon murteella samoo?

Monikot on samat.

Sammoo (samaa) on sammoo savon murteella myös. Noita kaksoiskonsonanttieroja tekisi mieli selvitellä enemmän karjalan murteen ja savon murteen välillä. Tietysti minun savon murre on vain tietyn alueen, joten vertaan niitä siihen. Meillä euroa on ihan euroo kun k:laiset sanovat eurroo. Ehkä selvemmin tulevat noissa tuplaärrissä esille keskellä sanaa. Lisäksi k-murre ei ole minulle niin tuttu, että joudun hatarasta muististani arvailemaan ja poimimimaan. Kiertää on kierttee tai kierttää tuplalla k-murteella? Savossa (meillä) kiertee. Sitten kuitenkin viitsiä Savossa viittiä, onko k-murteessa myös viittiä vai jotain muuta? Minua oikeasti kiinnostaa tuo kaksoiskonsonanttien ero. Suapko siihe mittää tolokkuva ku jos out erroomassa (eroamassa) Savossa niin siihe kuetennii tulloo tuplat :D

Savo kahtoo, Karjala kahttoo?

Savo kehtoo, Karjala kehttoo?

Tietysti Savossa voi olla reuna-alueita, joihin tuo karjalan tupla tulee.

Kommentoikaa mielellään esimerkein ja jos uskallatte tarkempaa aluetta kertoa, niin selittäisi paljon.

Muuten noissa kuuntelupätkissä p-karjalan alueella ei korostu tuplat puheessa niinkuin nykypäivänä.

Kehtoo on kaiketi kehtoo myös Pohjois-Karjalassa, tai tupla ei ainakaan ole kovin vahva. Jotain "kehtovvaahi ruveta..."

Mutta sanotaanko jossain päin savoa oikea aekea? Vai onko aakea, aukea "aekea" savoksi?

Aukea paikka? Varmaan taas vaihtelee sijainnista, toiset sannoo aokee. Tai aokase se ov.

Oikea aukea: oekee aokee. Voi olla myös aa. Oekee aakee, aakase se ov. Ee oo viärin kumpikaa.

"Mie etin ens kesäksi kovvoo hommoo!"

"Eekö oes paremp ehtijä keppeetä kesä hommoo, voesit piästä vähä helepommalla."

Tiijättekö työ mittee yhteistä on savolaesella opiskelijalla ja homoseksuaalilla?

Molemmat ehtii ommooo kesähommoo.

"Miksi savolaiset ei voi pysyä poissa?

Savonlinjalla ajavat ja tänne tunkevat.

Vievät meidän naiset ja työpaikat."

Elä kehtoo jätkä jonnij joutavvoo hupattoo. Ei ne sinne tunkis jo työ ette niitä sinne töehin ottas.

Hyö syö. Myö katotaan piältä.

Myö lähettään nyt kaappaan ja kerettään ruokkoo kärrit tiätteen. Massit nuommaan ja nyt aattoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Romanien kieltä, sie ja mie ym.

Mie ja sie ei ole savonmurretta. Karjalan on.

Monikot myö, hyö, työ on vissiinni sammoo?Savon murteella samoo?

Monikot on samat.

Sammoo (samaa) on sammoo savon murteella myös. Noita kaksoiskonsonanttieroja tekisi mieli selvitellä enemmän karjalan murteen ja savon murteen välillä. Tietysti minun savon murre on vain tietyn alueen, joten vertaan niitä siihen. Meillä euroa on ihan euroo kun k:laiset sanovat eurroo. Ehkä selvemmin tulevat noissa tuplaärrissä esille keskellä sanaa. Lisäksi k-murre ei ole minulle niin tuttu, että joudun hatarasta muististani arvailemaan ja poimimimaan. Kiertää on kierttee tai kierttää tuplalla k-murteella? Savossa (meillä) kiertee. Sitten kuitenkin viitsiä Savossa viittiä, onko k-murteessa myös viittiä vai jotain muuta? Minua oikeasti kiinnostaa tuo kaksoiskonsonanttien ero. Suapko siihe mittää tolokkuva ku jos out erroomassa (eroamassa) Savossa niin siihe kuetennii tulloo tuplat :D

Savo kahtoo, Karjala kahttoo?

Savo kehtoo, Karjala kehttoo?

Tietysti Savossa voi olla reuna-alueita, joihin tuo karjalan tupla tulee.

Kommentoikaa mielellään esimerkein ja jos uskallatte tarkempaa aluetta kertoa, niin selittäisi paljon.

Muuten noissa kuuntelupätkissä p-karjalan alueella ei korostu tuplat puheessa niinkuin nykypäivänä.

Kehtoo on kaiketi kehtoo myös Pohjois-Karjalassa, tai tupla ei ainakaan ole kovin vahva. Jotain "kehtovvaahi ruveta..."

Mutta sanotaanko jossain päin savoa oikea aekea? Vai onko aakea, aukea "aekea" savoksi?

Aukea paikka? Varmaan taas vaihtelee sijainnista, toiset sannoo aokee. Tai aokase se ov.

Oikea aukea: oekee aokee. Voi olla myös aa. Oekee aakee, aakase se ov. Ee oo viärin kumpikaa.

Aegean meri on ilmeisesti muinaisempaa murretta, jossa oekea on aekea, sillä vaan. Anatoliassahan asustivat muinoin kariat, lyydit, luuvit, lukst, tereshit ja muut R1a-finnougrit. Siellä oli myös Patti tai Pattin kuningaskunta ja sen jälkeinen Wamistin, jonka kuningas oli Taita.

On sekin nähty, että näiden karjalan murretta väitetään indoeurooppalaiseksi kieleksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Romanien kieltä, sie ja mie ym.

Mie ja sie ei ole savonmurretta. Karjalan on.

Monikot myö, hyö, työ on vissiinni sammoo?Savon murteella samoo?

Monikot on samat.

Sammoo (samaa) on sammoo savon murteella myös. Noita kaksoiskonsonanttieroja tekisi mieli selvitellä enemmän karjalan murteen ja savon murteen välillä. Tietysti minun savon murre on vain tietyn alueen, joten vertaan niitä siihen. Meillä euroa on ihan euroo kun k:laiset sanovat eurroo. Ehkä selvemmin tulevat noissa tuplaärrissä esille keskellä sanaa. Lisäksi k-murre ei ole minulle niin tuttu, että joudun hatarasta muististani arvailemaan ja poimimimaan. Kiertää on kierttee tai kierttää tuplalla k-murteella? Savossa (meillä) kiertee. Sitten kuitenkin viitsiä Savossa viittiä, onko k-murteessa myös viittiä vai jotain muuta? Minua oikeasti kiinnostaa tuo kaksoiskonsonanttien ero. Suapko siihe mittää tolokkuva ku jos out erroomassa (eroamassa) Savossa niin siihe kuetennii tulloo tuplat :D

Savo kahtoo, Karjala kahttoo?

Savo kehtoo, Karjala kehttoo?

Tietysti Savossa voi olla reuna-alueita, joihin tuo karjalan tupla tulee.

Kommentoikaa mielellään esimerkein ja jos uskallatte tarkempaa aluetta kertoa, niin selittäisi paljon.

Muuten noissa kuuntelupätkissä p-karjalan alueella ei korostu tuplat puheessa niinkuin nykypäivänä.

Kehtoo on kaiketi kehtoo myös Pohjois-Karjalassa, tai tupla ei ainakaan ole kovin vahva. Jotain "kehtovvaahi ruveta..."

Mutta sanotaanko jossain päin savoa oikea aekea? Vai onko aakea, aukea "aekea" savoksi?

Aukea paikka? Varmaan taas vaihtelee sijainnista, toiset sannoo aokee. Tai aokase se ov.

Oikea aukea: oekee aokee. Voi olla myös aa. Oekee aakee, aakase se ov. Ee oo viärin kumpikaa.

Aegean meri on ilmeisesti muinaisempaa murretta, jossa oekea on aekea, sillä vaan. Anatoliassahan asustivat muinoin kariat, lyydit, luuvit, lukst, tereshit ja muut R1a-finnougrit. Siellä oli myös Patti tai Pattin kuningaskunta ja sen jälkeinen Wamistin, jonka kuningas oli Taita.

On sekin nähty, että näiden karjalan murretta väitetään indoeurooppalaiseksi kieleksi.

Kone kirjoittelee omaa savoaan. Siis Walistin ei Wamistin. Lukst lukat. Ja Kizzuwatna kuten Asuvan Wilusa kuulostavat nekin finnougrilta.

Ongelma vaan on, että nykyiset itäsuomalaiset ovat geneettisesti täysin eri porukkaa kuin muinaiset karjalaiset, joten aihe on ehkä hieman vieras näille N1c- linjaisille.

Löytyskös mittää hommoo, olis kanki vualmiina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Romanien kieltä, sie ja mie ym.

Mie ja sie ei ole savonmurretta. Karjalan on.

Monikot myö, hyö, työ on vissiinni sammoo?Savon murteella samoo?

Monikot on samat.

Sammoo (samaa) on sammoo savon murteella myös. Noita kaksoiskonsonanttieroja tekisi mieli selvitellä enemmän karjalan murteen ja savon murteen välillä. Tietysti minun savon murre on vain tietyn alueen, joten vertaan niitä siihen. Meillä euroa on ihan euroo kun k:laiset sanovat eurroo. Ehkä selvemmin tulevat noissa tuplaärrissä esille keskellä sanaa. Lisäksi k-murre ei ole minulle niin tuttu, että joudun hatarasta muististani arvailemaan ja poimimimaan. Kiertää on kierttee tai kierttää tuplalla k-murteella? Savossa (meillä) kiertee. Sitten kuitenkin viitsiä Savossa viittiä, onko k-murteessa myös viittiä vai jotain muuta? Minua oikeasti kiinnostaa tuo kaksoiskonsonanttien ero. Suapko siihe mittää tolokkuva ku jos out erroomassa (eroamassa) Savossa niin siihe kuetennii tulloo tuplat :D

Savo kahtoo, Karjala kahttoo?

Savo kehtoo, Karjala kehttoo?

Tietysti Savossa voi olla reuna-alueita, joihin tuo karjalan tupla tulee.

Kommentoikaa mielellään esimerkein ja jos uskallatte tarkempaa aluetta kertoa, niin selittäisi paljon.

Muuten noissa kuuntelupätkissä p-karjalan alueella ei korostu tuplat puheessa niinkuin nykypäivänä.

Kehtoo on kaiketi kehtoo myös Pohjois-Karjalassa, tai tupla ei ainakaan ole kovin vahva. Jotain "kehtovvaahi ruveta..."

Mutta sanotaanko jossain päin savoa oikea aekea? Vai onko aakea, aukea "aekea" savoksi?

Aukea paikka? Varmaan taas vaihtelee sijainnista, toiset sannoo aokee. Tai aokase se ov.

Oikea aukea: oekee aokee. Voi olla myös aa. Oekee aakee, aakase se ov. Ee oo viärin kumpikaa.

Aegean meri on ilmeisesti muinaisempaa murretta, jossa oekea on aekea, sillä vaan. Anatoliassahan asustivat muinoin kariat, lyydit, luuvit, lukst, tereshit ja muut R1a-finnougrit. Siellä oli myös Patti tai Pattin kuningaskunta ja sen jälkeinen Wamistin, jonka kuningas oli Taita.

On sekin nähty, että näiden karjalan murretta väitetään indoeurooppalaiseksi kieleksi.

Kone kirjoittelee omaa savoaan. Siis Walistin ei Wamistin. Lukst lukat. Ja Kizzuwatna kuten Asuvan Wilusa kuulostavat nekin finnougrilta.

Ongelma vaan on, että nykyiset itäsuomalaiset ovat geneettisesti täysin eri porukkaa kuin muinaiset karjalaiset, joten aihe on ehkä hieman vieras näille N1c- linjaisille.

Sitä vuan miettii savolaesta kuunnellessa että aina ei voe voittoo kun nuohi tänne rypesiit.

Vierailija kirjoitti:

Löytyskös mittää hommoo, olis kanki vualmiina.

Mullois valamiiks mietittynnä par er kesähommoo...

Aejemminnii jo tuolla viestiä tänne kirjottoo naputin ja nii vuan on tullu uusija viestejä immeesiltä ja nii kaanisti on savon murre tiällä soljunu että pit' se tulla vielä itehhii heettämmään toenennii lusikka tähän savolaeseen soppoon ja kertommaan kuulumisiaen.

Siinä kävj toessa päevänä tälle tytölle sillä tappoo, jotta tulj tuolta hulumaharjan selän piältä tultua alesj sillä tappoo jonnii vertoo lennokkaammin tuolla mehtäretkellä ollessa.

Siinä myö männä laakattiin nätissä jonossa laakkasuoroo, mulla olj persii alla tuttu humma, vähä isommanpuoleenen suomenhevonen, kiltti tuo on ku mikä vua se alako olemmaa kevättä rinnassa hummalla jos toesella ja siinä ku sitä laakkasuoroo tosijaannii oltii jo hyvä'aekoo mänty melekosen kovvoo kyytiä, pit siinä jo vähä sannoo hevolle, että hiasta nyt hyvä toverj ettee tuon iessä mänevän hittaamman ratsukon piälle laakata. No eehän se tok hevonen toesen hevosen taekka sen kummemmin immeesenkää piälle laakkoo, se männöö tok,' ohi. Nii olj minun hevo laakkaamisesta innostunneena, että ee se malttana millään hiastella, se vielä persepuoltahhii heetti taevasta kohen ennen ku läks jonon ohi nelistämmään, vua se tulj siinä sitte heettänneeks minut mäkkeen. Siinä ee kulkee kerinnä ies pelekäämään tahi hevosta sannoo, ku meekätyttö paeskaatu tantereeseen oekee ronkko iellä.

Jottee nyt iha mahottoman pitkäks mäne tämä minun selontekkoen, nii sanottaan lyhyesti että mittään ee pittäes rikki olla muuta ku lihas ottana ihteesä ja läski alakanu tummummaan. Huomenna tohtorj vielä kahtoo tilanteen ja tojennäkösesti se o jonnii aekoo paranneltava ruhhoosa kotona,ku ee tuo kävely kunnolla oekkeen luonnostu. Vuan siitä oun kiitollinen, jottee piä ottana ee sitte yhtään osumoo, se voes olla ettee siinä tappaaksessa tämä tyttö oes tässä huastelemassa.

Savo on kyllä niin ruman kuulosta... hyi yök 😬😖

Karjalainen ja kettu. Savolainen ja susi. Pohjalainen ja jauhosäkki.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se on niin, että savolaeset ovat pohjasakkaa.

Voe tokkiisa, nythä sinä iha horajat. Tiältähä ne o kaekki viisaat lähtösi Kekkosesta lähtii, Puavo Lippone ja Erkki Liikane ja muut, eekähä siitä mittää tuliskaa jos tiältä ee Savon mahvia oes lähtenä viisaatta jakamaa muuvalle Suomee.

Mitteepä tässä, kuhan kuonistelen. Kiirettä on pitänä koko päevän vaekka o sunnuntae. Voe että on mukavvoo kun meekäläenen suap lommaella kok ens viikon. Aumulla pitäes miiriä kaappaan särvintä ostammaan mutta muuten voep vaekka muata koko päevän. Toevottaan että ee iske korona ja pilloo lommoo!

Ee taija tässä ketjussa olla ietiäkkään, jotta joku oes oekeesti savolaenen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketjun muuten taisi aloittaa joku ei-savolainen, päätellen siitä innosta, millä useampi oikea savolainen alkoi kommentoida (oliko se haukkumista ja vihaisuutta vai hauskaa, sitä en tiedä koska en ole Savosta). En ole Helsingistä, mutta kommentti heistä ei vaikuttanut mielestäni lupsakkaalta vaan ilkeältä. Olen aina mieltänyt, että lupsakkuus on hyväntahtoista ja rentoa huumoria, mutta onko sillä joku eri merkitys Savossa?

Tosjelämässä ensmäesenä tietennii vitsaellaan ja koetettaan suaha höörypiät asettummaa sillä. Lupsakkuuvven out ymmärtännä oekeen. Hyväntahtosesti yritettään jiätä murtoo hyväntahtosella huumorilla. Pottuellaan tok takasi jos joku pottueloo meelle.

Hyvä juttu, olen ymmärtänyt tämän osan oikein. Jotkut savolaiset siis kokevat hämäläiset höyrypäisinä pottuilijoina - mten se on mahdollista, jos hämäläiset ovat rauhallisia ja hitaita? Entä Hesalaiset (joista osa on savolaisia), he eivät aina ymmärrä kaikkien savolaisten tapaa murtaa jäätä, pitävät sitä kieroiluna?

Eepä tuossa ollu maenittunna höörypiän heemoo. Tokkopa nuo savolaeset toesijaankaa aena ymmärtäävät. Eepä taejja muuallakkaa ymmrtee kuv viuhuu puukot ja muut asseet muuvvallakkii ku Savommualla. Paljohan tuoton tullu porukkoo Savvoon muuvvalta Suomesta ja on tullunna aena. Mikäpä viehättännöön ku ouvat jiänynnä.

Vaikutat mukavalta, vastaat ajatustani lupsakkaasta savolaisesta. Puhut asiaa.

Mikä viehättää suloisessa Savonmaassa? Minua viehättävät erityisesti vanhat puut, jotka voisivat kertoa vaikka millaisia tarinoita, jos osaisin kuunnella. Maisemia en edes yritä kuvailla. ❤

Vierailija kirjoitti:

Ee taija tässä ketjussa olla ietiäkkään, jotta joku oes oekeesti savolaenen...

Elä, elä eppäele, pakostaha meitä tiällä on ku Savo o nii luaja aluve, melekei puol Suomee ku otetaa puolsavolaesettii lukkuu, eli kaenuulaeset ja pohjoskarjalaeset, eehä tiällä oes juur kettää jos ee savolaesia. Vuan ku savvoo on vaekeempi kirjottoo ku puhuva, ja sitte o viellä sekkii että ku iisalamelaene kirjottaa ni kuopijolaene sannoo jotta viärin mänj, suatikka sitte mikkeliläene.

Huaveissa vainko oot mun.