Jutellaanpa savoa.

Täältä löytyy koko Suomen murteita eri puolilta Suomea, niitä voi kuunnella.

https://kaino.kotus.fi/av/kuuntele/

Tässä muutama esimerkki Savosta

Tuusniemi:

https://kaino.kotus.fi/av/kuuntele/7e_tuusniemi.mp3

Suonenjoki:

https://kaino.kotus.fi/av/kuuntele/7e_suonenjoki.mp3

Kuopion mlk

https://kaino.kotus.fi/av/kuuntele/7e_kuopionmlk.mp3

Noissa kuuluu eet iin tilalla, liudennukset, extraveet, extrajiit jne., se missä kohtaa kaksoiskonsonantit tulevat jne.

Heinävesi

https://kaino.kotus.fi/av/kuuntele/7e_heinavesi.mp3

Ei nämäkään tietenkään yksi yhteen mene. Riippuu ketä on haastateltu ja mikä tausta on, on ihmiset ennenkin liikkuneet. Mutta suuntaa antavaa ja hauska kuunnella :)

Kosh kirjoitti:

Tositarina.

Olen turkulainen ja olin kauan sitten Meilahdessa lääkärinä.

Yksi osaston potilas puhui jotain savosekaista murretta. Kysyin, kauanko on asunut Helsingissä ja kumpi tuntuu tutummalta kotiseutu vai Helsinki nykyään.

- Kylä minää oleen ihaan aeto helesinkilääene, sanoi potilas hieman närkästyneenä.

Juu aivan. Niin. Epäilemättä.

Sitten toisinpäin. Oli tosi hauskaa kun näin ensimmäisen tumman lapsen viäntävän levveetä savvoo :D Hyvi olj soppeetunna!

Mitä kuopiolaiset ajattelevat joensuulaisista?

t. etelän mies

Vierailija kirjoitti:

Ka päevee! Tiällä savolaene joka on joutunt ulukomaille Karjalan seuvulle asumaa. Kyl näije kans pärjöö, vähäse kielj on sekottuna karjalaisten tappoo huastaa, mie ja sie tulloo jo iha ihestää. Ja tosijaannii tuolla Savonlinnassa ne huastaa melekeen ku karjalaiset, vaikka se Savvoo onnii.

Luntaha tuo on häpsinnä koko päevän, lumtyöt on tehtynnä ja uattelin laettoo saanan kiukaan pöhisemmää. Kaver toi Puruvein muikkuja, niistä o uunissa muhhiutumassa aeto kalakukko. Saanan jäläkee herkutellaa niin jotta suu napsaa ja napa naakuu.

Voe tokkiisa, kävpä köpelösti ku karjaloejjuit :O Mänkö piä sekasi viärristä eurroesta vae lotkaattaako korvasj ennee moeselle? Mukava kaverj tuo tuntuu olovan ku kalloo hilloo :)

Vierailija kirjoitti:

Mitä kuopiolaiset ajattelevat joensuulaisista?

t. etelän mies

Mitteepä pitäs uatella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö savon murre ole alunperin karjalan murretta? Savoa kutsuttiin vielä 1500-luvulla Karjalaksi. Äitilinjat siellä ovat kaiketi edelleenkin alkuperäisiä suomalaisia, mutta isälinjat jyystettiin jurttaryssäläisistä rosvojoukoista. Se taisi pilata suomalaisen kansanluonteen sielläpäin, koska jostain syystä sanotaan, että savolainen on kiero ja vastuu on kuulijalla kun Savolainen puhuu jne. Ilmankos näitä rypevää niin paljon politiikkaan. Vastuu on aina muilla.

Elä puhu paskoo, savolaeset on suomen parasta kermoo, oekeen valijoluokkoo! Ilonen ja puhelias on aeto savolaenen, vaekka suattaahan se joskus kurillaannii jottaen jäyneekin puhheeseen peittee. Se on semmonen triksteri joskus tuo savolaenen, niin kun ne englanniks voes sannoo. Ee tok ilikeyttään, vuan ihan leekillään ja vitsinä aenoostaan, ne ee taho vuan nuo etelän hetelmät aena huumorija ymmärtee. Elä oo niin takakirree.

Ai outta parasta kermoo. Elä hyvä immeinen tie ihtiäs aevan pölöjäks. Ei myö ruveta tässä viäntämmään ies sen vertoo.

Korjauksia: "Ae outta"..."ihteäs"..."pöljäksi". Vielä pitäsi vähän reenata, niin ossoesi oekeesti.

Itä-Savossa Savonlinnan tienoilla  puhutaan savoa hieman eri lailla, kuin Pohjois-Savossa tai Ylä-Savossa, jossa aito savon murre on parhaiten säilynyt.

Kysyinkin kerran eräältä itä-savolaiselta ystävältäni, miten sanotaan, että nilkkoja paleltaa kylmässä ilmassa. Vastaus: Nilekkoja palentaa kylemässä ilemassa. 

Sitten kysyin, että pohjoissavolainen sanoo pulkkaa pulukaksi, niin miten itäsavolainen sanoo? Itäsavoksi se on pulekka. Innostuin kysymään, onko mulkku "mulekka".

Eipä ollut. Mulkku on mulokku itäsavoksi

Minun mielestä kaikki itämurteet ovat karjalan murteita. Tiesitkö muuten, että Beet-lehem(ä) tai oikeammin Lehem on alkuaan karjalan murretta? Lehemä oli ruoka muinaishebreassa tai oikeammin habirujen/ pirujen kielessä. En tiedä sanotaanko Savossa lehemä, Pohjois- Karjalassa ainakin. Harjotella täytyy vielä, totta. :)

Elä höpötä, lehemä män oekeen mutta nuo muut taes olla omija satujas. Savo ee oo karjaloo eekä karjala savvoo, vaekka niillä jottaen yhteistä historijjoo oessii. Tietäähän tuon jo tyhmempikkii.

No Savo oli ENNEN Karjalaa, silloin kun siellä vielä eli suomalaisia eikä siperialaisia. Aina saa viäntää joka asiasta. 

Suomenlahden pohjoispuolella erottuivat  viikinkiajalla (Varsinais-)Suomen, Hämeen ja Karjalan heimot. 

Historiankirjoihin Savo kirjautuu ensimmäisen kerran Pähkinäsaaren rauhan rajakirjassa vuonna 1323 , Savolahtena tai Savilahtena. Ja silloinkin ne olivat hämäläisten nimeämiä paikkoja. 

Vaikka miten suoltaisi murretta, olisi kuitenkin hyvä tietää tosiasiat. 

https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…

Toisekseen Savon alueella, silloin kun se oli vielä Karjalaa, asui aivan eri kansa, alkuperäiset suomalaiset. Tämä on muinaisdnatutkimuksin todettu, että turha viäntää houretta.

Nonniin, siitäpä saette eppäelijät todisteita! Savolaeset on ihan alakuperäsiä suomalaesija, erämuan vallottajia nimittäen. Kääkeepä kaekki Pöljän kotiseutumuseolla sitten kun nämä koronarajotukset hellittäävät, siellähän on nimittäen ollut ihan kivikaatinen assuinpaekka. Kävivät arkeoloogit siellä kaevelemassa ekan kerran jo seitkytäluvulla ja onpa muuten erässii kivikaatisen asbestikeramiikan laji nimettykkii ihan Pöljän mukkaan, eli Pöljän kampakeramiikaks. Kun sitä kaet ensmäesen kerran löyvettiin sieltä Pöljän (entisen kyläkoolun, nykysen museon) pihapiiristä. Museolla on näetä muinaesmuistoja nähtävilläkii, niin että voen suositella jos paekallishistorija kiinnostaa!

Hämäläiset on alkuperäisiä suomalaisia. Rannikolla ja Turussa asui ruotsalaisia ja muita hurreja jo aikoinaan, ja Savossa, saati sitten syvällä Karjalassa ja Lapissa, ei asunut pahemmin suomalaisia vaan saamelaisia. Hämäläiset on alkuperäisiä kantasuomalaisia.

M/40 hämäläinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voe tokkiisa, mite onnii hyvä aehe, vaekka ite kyllä oesi sanonna että huastellaa. 

Oesko vinkkilöetä, mikä oes hyvä paekka Kuopiossa asuja nykaekana? Vähä on uko kanssa rätnätty, että kun joutopäevät alakaa, nii voetas katella Kallavee seutuva. Voes olla joku siitä ympäriltäe, ee sen kallavesj tarvii välttämättä olla. Ku ee nyt tuntia pitempää Kuopijoo mänisj omalla aatolla ajjoo. No vua suatetaaha myö itekkii katella. Suattaap olla että kerkijää sielläe jossae vaeheessä pistäätyvä. No suattaapha se toesaalta olla ettei kerkijäkkää, mistee tuotakaa voe tietee. 

Kuopijo on nykyvvää nii isolle aluveelle levitttäätynä, että tiällä on kyllä valinnanvarroo. Myö piäkaapunkiseuvvulta muutettii Kuopijon muaseetualuveelle ja on kyllä viihytty. Jos lähemmäs kallavettä pittäes piästä, nii johonnii Puijon metän kuppeeseen asettusin. Päeväranta voes olla hyvä vaehtoehto.

Piäkuapuntiseevulta. 

Kaupunki eli au kiäntyy aa vs. aurinko = aarinko

jo taivutettua muotoa aa ei lähdetä enää taivuttamaan, vaikka aa taas --> tuas, muuttuukin.

Kaupunkilainen = Kaapuntilaene.

Alappa kirjottammaan savonkielen kielioppi.

Minä ainakin sudeettisavolaisena ostan het.🤗

Täällä on jonkin verran tietoa http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/savolmur.html

Murrepiirteitä:

mehtä :  metän (valtaosassa aluetta)

messä : mesän (Etelä-Savossa)

mehtä : mehän (Savonlinnasta koilliseen)

mehtä : mehtän (alueen lounaissivustalla)

Tämä toivottavasti selittää myös sitä miksi toinen savolainen ei aina ymmärrä toisen savolaisen puhuvan savon murretta :p

Kirjan pitäisi keskittyä vain tiettyyn osaan Savoa tai olla useamman tekijän tekemä, jossa alueellisia piirteitä käydään läpi. Savon kielen sanakirjoja on ainakin, liekkö kielioppikirjoja?

Mitä yhteistä on sellutehtaalla ja savolaisella vanhapojalla?

- ilimanpilluu

Savolaisen slangi: mie oon hesast

Voe ku tulj ikävä mummollaa ku kunntelj nuita iänjnäätteetä. Kaek ihanat lapsuuven muistot tulj mieleen.

Ei savolainen-ainakaan kuopiolainen sano mie. Se on MINÄ

Vierailija kirjoitti:

Ei savolainen-ainakaan kuopiolainen sano mie. Se on MINÄ

Ite

Juttelin puhelimessa kuopiolaisen asiakkaani kanssa. Väitin tehneeni yhden asian vaikken ollutkaan (ihan unohdin etten tehnyt sitä). Asiakkaan kommentti: elähän horise!

Ainakin osalla savolaisista on hämäläisiä esi-isiä. Niin myös itselläni. He olivat niitä, jotka tulivat Hämeestä Rautalammin erämaille maata viljelemään.

Rautalampi oli silloin suurpitäjä, jonka alueet ulottuivat eteläiseen Hämeeseen asti. Sieltä on monen savolaisen esi-isät lähtöisin.

Myös Karjalasta Savoon tulleita esi-isiä on savolaisilla runsaasti, sekä jonkun verran ruotsalaisia sotilaita. Myös ulkomaisia ja suomalaisia pappissukuja, sekä saksalaisia Ruotsin vallan ajan sotilaita tai kauppiaita löytyy savolaisten esi-isistä.

Että työ ossoo huastella savvoo yhtään. Tiällä on kaekki hyvin. Rajotuksia nouvatettaan ja eletään kiel keskellä suuta. Olokee kaekki immeisiks ettei taati piäse leviämmään!

Siis mulle savolainen puhetapa on että ei kerrota yhtään mitä ollaan mieltä, ei vastata kysymykseen, kysytään jotain muuta mitä pitäis ja ollaan sitten kuitenkin niin helkutin lupsakkaa. Lupsakkaa tarkoittaa että vottuillaan toiselle kaikin tavoin mitä osataan ja hankaloitetaan kaikkea mitä voidaan.

Vierailija kirjoitti:

Siis mulle savolainen puhetapa on että ei kerrota yhtään mitä ollaan mieltä, ei vastata kysymykseen, kysytään jotain muuta mitä pitäis ja ollaan sitten kuitenkin niin helkutin lupsakkaa. Lupsakkaa tarkoittaa että vottuillaan toiselle kaikin tavoin mitä osataan ja hankaloitetaan kaikkea mitä voidaan.

No vottuile sinä takaisin. Ei se niin vakavaa ole.

Törkiän koriaa kussavaatetta.

Miten nii sinulle tulloo semmonen mieleen että savolaene ei oes mittää mieltä, joskus jyrkköökii mieltä mistään? Toen perään minuakkii häerihtöö kun joku esittää Savon murteesta esjmerkiks jonnii pätkän niin se on vuan ihan tyhjöö lottuutusta kaekesta vanahasta ja tyhjänpäeväsestä. Ikään kuin Savon murteella ei voes huastoo mistään nykyaajan valokeilassa olevasta asiasta mitä se sitten onkaan, kuten politiikka ja uutiset yljpiätään. Murteen puhuminen ilimentää kuulijoessa kaeken mualiman terejotypijoeta puhujoo kohtaan. Puhelinnii pyrkii koko aajan korjoomaan tekstiä viärin ku ei ymmärrä savvoo.

Ku myö männään nii työ jiättä.