Onko boheemi koti enemmän paremman väen merkki kuin tyhjäksi konmaritettu?
https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000007806463.html
"Kun analysoi englantilaista sisustusta, täytyy muistaa, että koirankarvat, kolhiintuneet eripariset huonekalut, koinsyömät pielukset ja yleinen epäjärjestys kertovat yläluokkaisesta elämäntyylistä. Yläluokan ei tarvitse ajatella, mitä muut ajattelevat. Huonekalut (ja joskus vaatteetkin) ovat perittyjä ja siirtyvät perintönä jälkipolville, Sipilä kirjoittaa ja jatkaa:
– Tietoinen sisustaminen sen sijaan kuuluu alemmille yhteiskuntaluokille."
"Vallitsevat sisustustrendit ovat meilläkin olleet vähemmän yläluokkien juttu. Boheemit kodit ovat perinteisesti kuuluneet ”paremmalle väelle”.
Kommentit (245)
Vierailija kirjoitti:
https://i.dailymail.co.uk/i/pix/2013/09/25/article-2432630-183639BB0000…
Ellullakin näyttää sisustus jääneen 1700-luvulle.
Takka ulkoseinällä, päällä ikkuna ja takassa sähköpatteri... Noh, taisi pelkkä koristetakka olla muutenkin. Pisti vain ekana silmään näin suomalaisena puulla lämmittäjänä kun nurkissa paukkuu parinkympin pakkanen. 😄
Onhan tuo prinsessa Annen olohuone aika karsea, mutta toisaalta sopii hyvin 70-vuotiaalle hevosnaiselle. Yli 70-vuotiaiden mummojen olohuoneet tuppaavat Suomessa näyttämään aika "mummomaisilta", tavaraa on joka puolella liikaa, tasot täynnä, hyllyt täynnä, huonekalut vanhoja jne.
Vierailija kirjoitti:
Eikös tuo boho ole ollut jo jonkin aikaa sisustustrendi? Pitäisi vähän määritellä mitä boheemilla nyt meinataan.
Boho-tyyli ja boheemi-tyyli eivät ole sama asia.
Yläluokkaan synnytään, ei sinne sisustamalla pääse. Jutun perusteella jokainen varttuneemman väen koti on yläluokkainen. On nimittäin tavaraa vuosikymmenien takaa ja hyllymetreittäin kirjoja joita ei ole kukaan avannutkaan 30 vuoteen. Aikana jolloin ei nettiä ollut niin kirjoja kerättiin vähän niinkuin tavan vuoksi ja niitä annettiin ja saatiin paljon lahjoiksi. Se, että lukiko niitä kukaan on sitten aivan toinen juttu.
Mitä tuohon boheemiuteen tulee niin eri alojen taiteilijoilla ja kulttuuripersoonilla on usein aika boheemeja koteja eikä se aina todellakaan tarkoita mitään iloista sekamelskaa vaan ihan tarkkaan harkittua kokonaisuutta mitkä sisältää ikeasta designhuonekaluihin ja itsetehdystä tilaustöihin.
En viihtyisi Prinsessa Annen olohuoneessa, jos se olisi omassa kodissani ja juuri tuollainen, kuin kuvassa. Ja ei, en viihtyisi myöskään laitosmaisen valkoisessa kodissa, tai petroolin sinisessä keittiössä jossa on kultaiset vetimet kaapinovissa.
Viihdyn omassa kodissani, ja teen siitä sellainen kuin haluan. Raha ei ole ollut este, sillä en ole koskaan havitellut jotakin tiettyä sen merkin takia, tai siksi että se olisi muotia ja minun olisi saatava se, että olisin muodinmukainen. Joskus kyllä näen usein jonkun esineen tai tyylin, ja tykkään siitä. En koe siitäkään minkäänlaista alemmuuden tunnetta, että jokin must have - juttu on minustakin kiva. En kyllä välttämättä hanki sitä, sillä tunnen itseni: en viihdy tavarapaljoudessa. Sillä taas ei ole siinä mielessä mitään tekemistä konmarittamisen kanssa, koska olen aina ollut minimalistisuuteen kallistuva persoona.
Eniten mietityttää näissä uutisissa ja keskusteluissa se, että ihmiset tykkäävät luokitella toisiaan rankastikin. Se saattaa rajoittaa yksilön halua toteuttaa todellista itseään, oli se sitten täysin valtavirtaa vastaan oleva tyyli, tai sitten myös niin päin, että tykkää valkoisesta kodista, mutta ei haluaisi millään tulla leimatuksi sen kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://i.dailymail.co.uk/i/pix/2013/09/25/article-2432630-183639BB0000…
Ellullakin näyttää sisustus jääneen 1700-luvulle.
Takka ulkoseinällä, päällä ikkuna ja takassa sähköpatteri... Noh, taisi pelkkä koristetakka olla muutenkin. Pisti vain ekana silmään näin suomalaisena puulla lämmittäjänä kun nurkissa paukkuu parinkympin pakkanen. 😄
Tuo takka on kyllä sisäseinällä, päällä peili, josta kuvastuu vastapäinen ikkuna. Takka ei ole käytössä, vaan lämmön tuo patteri.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla. Minusta porvarillisuuteen kuuluu myös tietty ajattomuus, eli säilytetään vanhaa, vaikka se ei olisi juuri tämän hetken muotia.
Itsekin säilytän tiettyjä huonekaluja ja esineitä, koska niillä on tunnearvoa ja ne ovat arvokkaita perheen ja suvun muistoja. Sitten yllättäen huomaakin että ne on jossain vaiheessa super-trendikkäitä.
Ehkä työläiskodeissa ei ole perinnettä että vaalitaan historiaa, vaan helpommin laitetaan kaikki uusiksi? Ja toisaalta itsellä ainakin on myös itsetuntoa pitää esillä juttuja jotka ei ole viimeisintä huutoa, mutta minulle tärkeitä.
Yleensä sillä yläluokalla on muhevammat asunnot mihin sopii rokokoo ja muut hienostohuonekalut ja taulut.
Työläisperheen Keravan kolmiossa tulee ihmisiltä vaikutelma että mitä tuokin yrittää olevansa?
Näkihän se siinä keskustelussa missä nuorehko nainen oli sisustanut tuollaiseen vanhaan historialliseen tyyliin kerrostaloasuntonsa ja ihmiset paheksuivat.
Ne piirtää kel on liituu ja muiden käteen sopiikin soppakauha
Vierailija kirjoitti:
No ainakin tällä palstalla on. Säännöllisin väliajoin täällä on ketjuja, joissa haukutaan valkoinen sisustus ja kehuskellaan omalla "uniikilla" sisustuksella.
Tässäkin langassa kehutaan kilpaa omaa yläluokkaista sisustusmakua. Silloin kun konmaritus oli trendi, puhuttiin että minimalismi on yläluokkaisten juttu.
Vierailija kirjoitti:
Tyhjä ja kerrokseton koti kertoo kulttuurittomuudesta, mikä ei sovi yläluokkaiseen elämäntapaan.
Mm. konmarismi on muoti-ilmiö, jota keskituloiset ja köyhät harrastavat.
Myös laatu kertoo paljon, esim. tuossa Annen kodissa on paljon tavaraa, mutta ne ovat hyvälaatuisia, mm. matot ja oikeat huonekalut.
Yläluokkaiseen elämäntapaan kuuluu myös kulahtanut sohva (huom. yleensä aina kangasta, ei nahkaa) ja viimeisiä trendejä mukailematon kylpyhuone ja keittiö.
Boheemi koti viestii siitä, että on parempaakin tekemistä ja ajattelemista kuin se, miltä jokin näyttää. Boheemi koti myöskin tukee ajatusta kestävästä kehityksestä ja kulutuskriittisyydestä. Jatkuvasti ei tarvitse "päivittää" uusimpaan jotain jo ihan toimivaa ratkaisua tai ehjää kalustetta, ei tarvitse täyttää roskalavoja vanhalla tavaralla ja raahata samalla ovenavaisulla uutta kaupasta ostettu sisään. Ihminen hyväksyy, että eletty elämä, oma henkilöhistoria on läsnä kodissa. Tavarat eivät ole itseisarvo. Ne ovat olemassa, mutta niihin ei kuitenkaan maanisella raivolla takerruta, koska niitä ei tarvitse koko ajan pohtia (vrt. sisustusartikkelien "tarkkaan pohditut" ratkaisut)
Konmari ei edelleenkään ole sama asia kuin minimalismi. Konmaritettu koti voi ihan hyvin näyttää boheemilta ja runsaalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://i.dailymail.co.uk/i/pix/2013/09/25/article-2432630-183639BB0000…
Ellullakin näyttää sisustus jääneen 1700-luvulle.
Takka ulkoseinällä, päällä ikkuna ja takassa sähköpatteri... Noh, taisi pelkkä koristetakka olla muutenkin. Pisti vain ekana silmään näin suomalaisena puulla lämmittäjänä kun nurkissa paukkuu parinkympin pakkanen. 😄
Tuo takka on kyllä sisäseinällä, päällä peili, josta kuvastuu vastapäinen ikkuna. Takka ei ole käytössä, vaan lämmön tuo patteri.
No niinpäs onkin. Huonosti katsottu, ja koska brittitaloissakin tulisijat ovat usein ulkoseinällä, niin oletin näin olevan tuossakin. Ja sen nyt sentään tajusin että lämmön tuo patteri, kun se on kerta takassa, ja tästä lähtikin oletus koristetakasta.
Asunto säilytystiloineen täynnä sekalaista roinaa on jäänne pula-ajalta, jolloin mitään ei raskittu heittää pois. Se ei kieli yläluokkaisuudesta, eikä varsinkaan elintasosta. Enemmänkin se alentaa elämisen laatua.
Äidilläni, joka eli lapsuutensa vaatimattomissa oloissa oli ja on vieläkin taipumus säilöä kaikki kaapit täyteen vaatteita, kenkiä, koriste-esineitä ja muuta romua. Rikkinäisistä huonekaluistakin hänen on vaikeaa luopua. Teininä minua vituttu, kun minulle ei kotiin tullessa meinannut isosta omakotitalosta löytyä paikkaa mihin takkini ripustaa. Faija joskus tokaisi, että palaisi tämäkin torppaa, niin päästäisiin näistä romuista eroon.
Ehkäpä juuri näistä lapsuuden traumoistani johtuen en ole paljoa roinaa kerännyt, vaan käyn aika-ajoin kaappini läpi ja laitan ylimääräisen materian myyntiin, kierrätykseen tai roskiin. Sisustus ei kuitenkaan ole Ikea -katalogia vaan sekalainen kokoelma uusia ja vanhoja minua miellyttäviä huonekaluja väljästi sijoiteltuna. Elämääni eivät määritä seinät ja niiden sisään kerätty materia, vaan koetut asiat.
Tietäisikö joku hävikkiruokakauppoja verkossa Saksasta tai Saksan Lidlin verkkokaupan, saako sieltä tilata Suomeen?
En osaa Saksaa joten en pysty oikein etsimään onnistuneesti, mutta jos pääsisi jollekin sivustolle, missä esim. PayPal käy maksuvälineenä niin kiinnostaisi, netti sanakirjan avulla tilaaminen onnistuisi varmaankin pelkästään saksankieliseltä sivuiltakin.
Suomi24 - sivulla joku joskus linkitti saksalaisen halparuokaupan netissä joka toimittaa Suomeenkin ja siellä oli vaikka mitä elintarvikkeita joita ei myydä Suomessa, hävitin osoitteen enkä löydä Googlesta sitä enää.
Samoin jos joku tietäisi, mistä halvasta nettikaupasta Saksasta saa tilattua tänne Lidlin hinnoilla EKOpuuvillaisia naistenvaatteita kokoa 46-48-50 niin olisi kiva saada vinkkejä, muita kuin Amazon. En halua tilata netin Kiinakaupoista mitään useammastakaan syystä, Suomen Lidlin puuvillavaatteet eivät ole myrkyllä kasvatettu, mutta se koko 44-46 on minulle pieni.
Joku muukin kuin minä varmaan ilahtuisi tiedosta joten jos on hyviä vinkkejä niin KIITOS:)
Ei minulla mikään trendi määrittele kotini sisustusta vaan budjetti. Osa on vanhaa ja perittyä, "boheemisti" kolhittua ja huonokuntoista ja osa on sitten Ikeaa ja Jyskiä. Se on minun kotini, en välitä mitä muut ajattelee. Köyhä tavis olen.
Prinsessa Anne ei tunnetusti muodilla ja vaatteillaan koreile, vaikuttaa vähän homssantuun huushollilta tuo olohuone.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhjä ja kerrokseton koti kertoo kulttuurittomuudesta, mikä ei sovi yläluokkaiseen elämäntapaan.
Mm. konmarismi on muoti-ilmiö, jota keskituloiset ja köyhät harrastavat.
Myös laatu kertoo paljon, esim. tuossa Annen kodissa on paljon tavaraa, mutta ne ovat hyvälaatuisia, mm. matot ja oikeat huonekalut.
Yläluokkaiseen elämäntapaan kuuluu myös kulahtanut sohva (huom. yleensä aina kangasta, ei nahkaa) ja viimeisiä trendejä mukailematon kylpyhuone ja keittiö.
Boheemi koti viestii siitä, että on parempaakin tekemistä ja ajattelemista kuin se, miltä jokin näyttää. Boheemi koti myöskin tukee ajatusta kestävästä kehityksestä ja kulutuskriittisyydestä. Jatkuvasti ei tarvitse "päivittää" uusimpaan jotain jo ihan toimivaa ratkaisua tai ehjää kalustetta, ei tarvitse täyttää roskalavoja vanhalla tavaralla ja raahata samalla ovenavaisulla uutta kaupasta ostettu sisään. Ihminen hyväksyy, että eletty elämä, oma henkilöhistoria on läsnä kodissa. Tavarat eivät ole itseisarvo. Ne ovat olemassa, mutta niihin ei kuitenkaan maanisella raivolla takerruta, koska niitä ei tarvitse koko ajan pohtia (vrt. sisustusartikkelien "tarkkaan pohditut" ratkaisut)
Tuosta tarkkaan pohditusta tuli mieleen, kun olen jotain sisustusblogeja seurannut. Tuntuu ällistyttävältä, että joku jaksaa hioa jonkun maljakon paikkaa lähes päivittäin. Että niitä samoja esineitä siirrellään päivästä toiseen pienin variaatioin. Ymmärrän kyllä estetiikan päälle ja monien asetelmat ovat kauniita. Mutta rehellisesti ei jaksaisi itseäni kiinnostaa nääräänsä enempää, kun voi pohtia niin monia muitakin mielenkiintoisia asioita. Kerran vuodessa voi miettiä laittaisiko tavaraa kiertoon ja siirtelisi jotain ja piristyä muutoksesta. Mutta toki ihmiset ovat erilaisia, mikäpä minä olen tuomitsemaan ja välillä kadehdin tällaista viitseliäisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Jee olen yläluokkaa! Voi herranpieksut 😂
Joo! Kissani tekee minusta suorastaan monarkin! Kaikki pinnat ovat eriväristen kissankarvojen peitossa. Täällä minä kuljen iltapuvun helmat karvoissa ja pölyssä tervehtien kuninkaallisella kädenheilautuksella naapureitani.
Se, että hilloaa kaikkea vanhaa pashaa komeroissa ja säilyttää huonolaatuisia ja resuja vaatteita ja kenkiä "kun niitä voi vielä tarvita" ei ole mitään yläluokkaista vaan mt-ongelma.
Brittiläinen "vanha tavara" on jotain sellaista toimivaa vaatetta tyyliin villakangasta ja tweediä, nahkaa ja vahakangasta eikä mitään virttyneitä kalsareita ja linttaan poljettuja kenkiä.
Joku myös siivoaa ja tomuttaa. Ei tarvitse Annen itse välittää siitä, kerääkö tavarat pölyä.
Käynyt sadoissa ellei jopa tuhansissa kodeissa ja voin kertoa, että useimmiten sisustus ei kerro asiakkaan tulotasosta yhtään mitään. Enemmän kertoo asuinalue. Usein vanhemmilla paljon lukeville ja hyvin koulutetuilta löytyy runsas ja huvin monipuolinen kirjahyllyn sisältö. Mutta tämäkään ei vielä takaa oikeasti yhtään mitään.