Onko boheemi koti enemmän paremman väen merkki kuin tyhjäksi konmaritettu?
https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000007806463.html
"Kun analysoi englantilaista sisustusta, täytyy muistaa, että koirankarvat, kolhiintuneet eripariset huonekalut, koinsyömät pielukset ja yleinen epäjärjestys kertovat yläluokkaisesta elämäntyylistä. Yläluokan ei tarvitse ajatella, mitä muut ajattelevat. Huonekalut (ja joskus vaatteetkin) ovat perittyjä ja siirtyvät perintönä jälkipolville, Sipilä kirjoittaa ja jatkaa:
– Tietoinen sisustaminen sen sijaan kuuluu alemmille yhteiskuntaluokille."
"Vallitsevat sisustustrendit ovat meilläkin olleet vähemmän yläluokkien juttu. Boheemit kodit ovat perinteisesti kuuluneet ”paremmalle väelle”.
Kommentit (245)
https://i.dailymail.co.uk/i/pix/2013/09/25/article-2432630-183639BB0000…
Ellullakin näyttää sisustus jääneen 1700-luvulle.
Vierailija kirjoitti:
https://i.dailymail.co.uk/i/pix/2013/09/25/article-2432630-183639BB0000…
Ellullakin näyttää sisustus jääneen 1700-luvulle.
Tuo on ihana!
Yläluokan kodit on kerroksellisia.
Alaluokka sisustaa täydellisen bohokodin tai täydellisen mustavalkokodin tms.
Vaikka täällä nyt jaotellaan yläluokka ja alaluokka, niin mielestäni tuo sisustus ei riipu niinkään varallisuudesta vaan onko henkilö ajatusmaailmaltaan/persoonaltaan ylä- vai alaluokkaa. Moni on aika "alaluokkaisia" vaikka tienaisivatkin hyvin tai jossain vaiheessa rikastuvat, tai toiset "yläluokkaisia" vaikka ei olisi kummoiset tulot.
Yleensä kärjistäen henkisesti rikkaammat / fiksummat ihmiset antavat persoonansa näkyä enemmän kodissaan, musta/valko/harmaa/beige-tyypit on niitä jotka miettivät liikaa muiden mielipiteitä.
No ainakin tällä palstalla on. Säännöllisin väliajoin täällä on ketjuja, joissa haukutaan valkoinen sisustus ja kehuskellaan omalla "uniikilla" sisustuksella.
Oikeastiko täällä nyt yritetään saada jotain brittikuninkaallisten kotia sopia suomalaiseen yhteiskuntaan?? EIhän meillä edes ole mitään britteja vastaavaa "yläluokkaa". Ja brittien sisustusmaku nyt on aina ollut kauhea.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla. Minusta porvarillisuuteen kuuluu myös tietty ajattomuus, eli säilytetään vanhaa, vaikka se ei olisi juuri tämän hetken muotia.
Itsekin säilytän tiettyjä huonekaluja ja esineitä, koska niillä on tunnearvoa ja ne ovat arvokkaita perheen ja suvun muistoja. Sitten yllättäen huomaakin että ne on jossain vaiheessa super-trendikkäitä.
Ehkä työläiskodeissa ei ole perinnettä että vaalitaan historiaa, vaan helpommin laitetaan kaikki uusiksi? Ja toisaalta itsellä ainakin on myös itsetuntoa pitää esillä juttuja jotka ei ole viimeisintä huutoa, mutta minulle tärkeitä.
...ja sama hieman pidemmällä historialla. Meillä kummankin sukutiloilta maalta kerättyjä vanhoja puisia huonekaluja ja esineitä, 1800 luvulla tehtyjä käsitöitä tallessa ja esillä sekä kotona että mökillä. Olen maalta kotoisin (vaikka nykyisin kaupungissa asunkin) ja monet muutkin maalla tekevät näin. En usko, että tuo historiattomuus liittyy työläisyyteen tai porvariuteen, enemmän nuorkaupunkilaisuuteen. Laitetaan elämä uusiksi, ei muisteta juuria, se hienoin sisustus katsotaan mallina somesta eikä mietitä kuka minä olen, mistä pidän ja miten kotini heijastaa minua ja minun historiaa. Maaseudulla ihmisillä paremmin jalat kiinni historiassaan, kaupunkilaisuus Suomessa niin ohutta, siinä helposti sorrutaan historiattomuuteen ja kritiikittömään trendien seuraamiseen. Toisaalta ne omanlaisimmat kodit ovat olleet tieteilijöiden ja taiteilijoiden: kun oma henkinen pääoma tarpeeksi vahva ei ulkoiset trendit tai normit heilauttele omaa käsitystä omanlaisesta kodista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla. Minusta porvarillisuuteen kuuluu myös tietty ajattomuus, eli säilytetään vanhaa, vaikka se ei olisi juuri tämän hetken muotia.
Itsekin säilytän tiettyjä huonekaluja ja esineitä, koska niillä on tunnearvoa ja ne ovat arvokkaita perheen ja suvun muistoja. Sitten yllättäen huomaakin että ne on jossain vaiheessa super-trendikkäitä.
Ehkä työläiskodeissa ei ole perinnettä että vaalitaan historiaa, vaan helpommin laitetaan kaikki uusiksi? Ja toisaalta itsellä ainakin on myös itsetuntoa pitää esillä juttuja jotka ei ole viimeisintä huutoa, mutta minulle tärkeitä.
...ja sama hieman pidemmällä historialla. Meillä kummankin sukutiloilta maalta kerättyjä vanhoja puisia huonekaluja ja esineitä, 1800 luvulla tehtyjä käsitöitä tallessa ja esillä sekä kotona että mökillä. Olen maalta kotoisin (vaikka nykyisin kaupungissa asunkin) ja monet muutkin maalla tekevät näin. En usko, että tuo historiattomuus liittyy työläisyyteen tai porvariuteen, enemmän nuorkaupunkilaisuuteen. Laitetaan elämä uusiksi, ei muisteta juuria, se hienoin sisustus katsotaan mallina somesta eikä mietitä kuka minä olen, mistä pidän ja miten kotini heijastaa minua ja minun historiaa. Maaseudulla ihmisillä paremmin jalat kiinni historiassaan, kaupunkilaisuus Suomessa niin ohutta, siinä helposti sorrutaan historiattomuuteen ja kritiikittömään trendien seuraamiseen. Toisaalta ne omanlaisimmat kodit ovat olleet tieteilijöiden ja taiteilijoiden: kun oma henkinen pääoma tarpeeksi vahva ei ulkoiset trendit tai normit heilauttele omaa käsitystä omanlaisesta kodista.
Sisustaminen on todella vakava juttu... 🙄
Vierailija kirjoitti:
https://i.dailymail.co.uk/i/pix/2013/09/25/article-2432630-183639BB0000…
Ellullakin näyttää sisustus jääneen 1700-luvulle.
Tuo lattia 🤣 ei kieltämättä ihan tätä päivää, mutta onhan se kodikkaan näköinen. En ikipäivänä laittaisi tuommoista omaan kotiini, mutta Ellulla varmaan siivooja-armeija huolehtii että se pysyy siistinä ja raikkaana eikä ole corgin karvoja joka paikassa.
Boheemi ja "boho" ei tosiaankaan ole sama asia. "Boho"-sisustus on heiniä, beigeä, valkoista ja bali-roinaa. Boheemi on huoletonta ja kerroksellista, kaikki ei ole ihan tiptop, mutta tavara on yleensä laadukasta ja aitoa, vuosien mittaan kerääntynyttä ja värejä on enemmän kuin kaksi kaurapuuron sävyä.
Tämä oli aika hauska uutinen :D
Itse olen mustavalko-harmaa-sisustaja, olen kokeillut konmaritusta ja pidän itseäni jonkin sortin minimalistina. Mulla ei ole yhtään ylimääräistä tavaraa tai muistoesineitä. Okei - kun mummo kuoli, sain häneltä muutamia ihan tarpeellisia astioita, mm. ison Kastehelmi-lasitarjottimen ja Aalto-maljakon. Ne on mulla nyt olohuoneessa esillä.
Suoraan sanottuna koin Ahaa-elämyksen, koska tajusin, että sisustustyylini oikeasti on "alaluokkaisen harkittua" ja tuollainen yläluokkainen kerroksellisuus puuttuu kokonaan! Mistä päästä alkuun? Täyspuisten huonekalujen hankkiminen tulisi liian kalliiksi, onko edullisempia keinoja? Ripustella vanhoja valokuvia, hamstrata kirpparilta kirjoja, levitellä postit ympäriinsä? :D
Nyt kun asiaa mietin, niin kyllä minunkin tuttavapiirissä niillä korkeimmin koulutetuilla, hyvässä asemassa olevilla ja sivistyneillä on enemmän ja vähemmän "boheemi" koti, siis ei tämmöinen sisustustrendi-boho vaan on kerroksellisuutta, vanhoja kalusteita, taidetta, ei minimalismista tietoakaan. Ne sisustusintoilijat joilla on vimpan päälle trendikoti, ovat sitten niitä jotka tekee enemmän semmoista suorittavaa työtä eivätkä ole erityisen kiinnostuneita esim kulttuurista. Konmaritus taas sitten sopii parhaiten niille, jotka eivät juurikaan harrasta mitään, koska harrastusvälineet nyt vaan tuppaa viemään tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Tykkään boheemista sisustuksesta, mutta toi linkin kuva ei kyllä näytä ihan sellaiselta...
Näyttää kierrätyskeskukselta. Vain tukityöllistetyn juopon erittämä vanhan viinan haju puuttuu kuvasta.
Vierailija kirjoitti:
Minä näen kuvassa epämääräisen selän sijasta perittyjä huonekaluja, kalliita posliiniesineitä ja vanhoja valokuvia hienoissa kehyksissä. Ja aidon maton. Boheemia ehkä, mutta ei halpaa.
Minä nään aivan samaa. Ihmisen tausta (juurise sosiaaliluokka) vaikutta mitä näkee tuossa kuvassa:) .
Juuri nuo ketjussa mainitut ajattomuus ja kerroksellisuus näkyvät yläluokan kodeissa. Yläluokan kotien sisustuksessa on usein sellainen tietynlainen rento pohja, joka sopii taustaksi miltei mille tahansa esineelle. Sinne voi tuoda minkä tahansa merkityksellisen esineen, kuten puhuttelevan taideteoksen, ystävän valmistamaa keramiikkaa tai jotain kaunista ja perittyä. Yläluokan kodeissa "harkittu" tarkoittaa sitä, että esillä olevilla esineillä on tunnearvoa, käyttöarvoa, merkitystä tai tarinaa. Alaluokan kodeissa harkittu tarkoittaa sitä, että kaikki yksityiskohdat ovat alisteisia sille valitulle sisustustyylille. Sen sijaan, että pidettäisiin esillä vaikkapa taidetta ihan taiteen itsensä vuoksi, alaluokkainen sisustaja tilaa netistä jonkun printtitaulun, jossa on samaa tehostesävyä kuin tällä hetkellä esillä olevissa koristetyynyissä. Ja esim. keittiössä yläluokkainen saattaa kyllä arvostaa helppoa puhtaanapitoa ja sitä kautta tavaraväljyyttä, mutta alaluokkainen menettää mielenrauhansa, kun leivänpaahtimen esilläolo pilaa esteettisen sisustuksen ja leikkuulautakin on eri sävyistä puuta kuin keittiön pöytä.
Vierailija kirjoitti:
No ainakin tällä palstalla on. Säännöllisin väliajoin täällä on ketjuja, joissa haukutaan valkoinen sisustus ja kehuskellaan omalla "uniikilla" sisustuksella.
Ja se oma "uniikki" sisustus on jotain itämaisia mattoja. Niitähän kun ei kellään muulla maailmassa ole.
Vierailija kirjoitti:
Trendien seuraaminen ja ikeasisustus ovat alempien sosiaaliluokkien merkki. Ylemmillä luokillakin voi olla halpaa tavaraa kotonaan, kokonaisuus ei silti ole ikean katalogi-tyyppinen.
Minä olen oikeastaan alkanut miettiä tätä Ikea-tyyliä. Kun selaa Ikean katalogia tai vierailee Ikean mallihuoneissa, niin nehän ovat oikeastaan usein ihan kiinnostavan ja mukavan näköisiä, osa jopa erikoisia. Toki pohjavireenä vaikuttaa se, että kaikki on uutta ja samasta paikasta, vähän keinotekoista, mikä on tietysti luonnollista, kun kyseessä on sisustustavaratalo. Mutta värejä käytetään usein hienosti ja ratkaisut ovat usein kekseliäitä ja rohkeita. Paljon paremmalta ja tyylikkäämmältä ne parjatut Ikean mallihuoneet loppujen lopuksi näyttävät kuin keskimääräiset suomalaiskodit. Suomalaiset nyt vaan valitsevat Ikeasta juuri ne korkeakiiltovalkoiset tv-alttarit ja harmaat sohvat ja yhdistävät ne mielikuvituksettomiin pintoihin.
Vierailija kirjoitti:
Näin se usein on että koti koostuu eletystä elämästä ja kertoo niistä ihmisistä jotka siellä asuvat. Esimerkiksi paljon kirjoja lukeva intellektuelli omaa kirjahyllyn vaikka kirjoja saa kirjastosta ja voi myös lukea e-kirjana. Kirjoja vain kertyy. Tai paljon kokkaava ruokahifistelijä nyt vaan omaa runsaasti tavaraa sisältävän keittiön jne.
Ai että riipii silmiä tuo, kun joku omaa...
Todella boheemi kotihan on sellainen, missä vähän ganja tuoksahtaa, pöydillä on muutama tyhjä tai puolityhjä kampiviina- tai erkin pikakivääripullo ja sohvalla punkkaa yks Jani/Janika, joka ettii kyllä omaa asuntoa ja töitä koko ajan.
Niin! Olen aina ollutkin boheemia alaluokkaa, krääsä siskinsokin. En siis varsinaisesti seuraa tätä trendiä :)