IL: "Onko ladattava sähköauto sittenkin vain välivaihe? Vetyauto odottaa jo ovella"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Tässä ketjussa on yksi jankkaaja ja se on aloittaja.

Vetytalouden ongelmat ovat yleisessä tiedossa.

Ne ovat:

Vety on harvaa ainetta: tästä seuraa useita seurannaisongelmia.

Saksassa panostetaan kovasti vetyyn.

Raskaan liikenteen osalta. Yksityisautojen osalta kukaan ei panosta siihen.

Ei vielä, mutta kun maan kattava vetyverkosto on valmis, tulevat yksityiskäytössäkin vetyautot yleistymään. Suomeenkin jossain vaiheessa sellainen vetyverkosto rakennetaan.

Miten ne voisivat yleistyä kun yksikään valmistaja ei niitä tee?

ei tee?

ainakin mersu, toyota ja nissan tekee vetyautoja.

https://www.cleanenergywire.org/news/mercedes-benz-gives-fuel-cell-cars…

Mersukin siis hyppäsi sähköautojen lypsyjengiin ja 10 vuoden päästä tekee vetyautoja uudestaan kun Saksassa on koko maan kattava vetyverkosto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.

Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".

Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.

eri

Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?

Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.

Katso vaikka vetyrakettien laukaisuja, niissä selvästi näkyy kuinka kaasuuntunutta vetyä päästetään ulos tankista jatkuvasti ennen laukaisua...

Johtuu vain siitä, että avaruusraketin polttoainesäiliöistä ei voida tehdä yhtä vahvoja kuin voidaan tehdä polttoainejakelussa maan päällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.

Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".

Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.

eri

Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?

Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.

Katso vaikka vetyrakettien laukaisuja, niissä selvästi näkyy kuinka kaasuuntunutta vetyä päästetään ulos tankista jatkuvasti ennen laukaisua...

Johtuu vain siitä, että avaruusraketin polttoainesäiliöistä ei voida tehdä yhtä vahvoja kuin voidaan tehdä polttoainejakelussa maan päällä.

Ei johdu. 

https://en.wikipedia.org/wiki/Hydrogen_storage#Liquefied

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/90/Storage_Densi…

Tämän mukaan ainut (käytännöllinen) tapa säilöä nestemäistä ja tiehempää on "transcritical storage", mikä on jäädyttämisen ja paineistamisen yhdistelmä.

"Liquid hydrogen tanks for cars, producing for example the BMW Hydrogen 7. Japan has a liquid hydrogen (LH2) storage site in Kobe port.[4] Hydrogen is liquefied by reducing its temperature to -253 °C, similar to liquefied natural gas (LNG) which is stored at -162 °C. A potential efficiency loss of 12.79% can be achieved, or 4.26kWh/kg out of 33.3kWh/kg.[5]"

Ongelmat eivät taida kovinkaan suuria olla, koska vetyasemia on jo paljon.

Siellä ei vetyä säilytetäkään nestemäisenä.

sellaisenkin mallin vetyasemia on.

jollain tavalla ovat asiat saaneet sille mallille suunniteltua, että nestemäistäkin vetyä on aseman tankissa ja vetyä autojen tankkiin tankataan.

No sitten se pidetään tuolla -253 asteessa. Toki niinkin voidaan tehdä, ja tehdäänkin silloin kun vetyä tarvitaan nimenomaan nestemäisenä juuri kylmäaineeksi.

Hienoa! Niin se tekniikka kehittyy.

Kehittyy? Noin vetyä on säilötty kautta aikojen, kun ei muuta keinoa ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Tässä ketjussa on yksi jankkaaja ja se on aloittaja.

Vetytalouden ongelmat ovat yleisessä tiedossa.

Ne ovat:

Vety on harvaa ainetta: tästä seuraa useita seurannaisongelmia.

Saksassa panostetaan kovasti vetyyn.

Raskaan liikenteen osalta. Yksityisautojen osalta kukaan ei panosta siihen.

Ei vielä, mutta kun maan kattava vetyverkosto on valmis, tulevat yksityiskäytössäkin vetyautot yleistymään. Suomeenkin jossain vaiheessa sellainen vetyverkosto rakennetaan.

Miten ne voisivat yleistyä kun yksikään valmistaja ei niitä tee?

ei tee?

ainakin mersu, toyota ja nissan tekee vetyautoja.

https://www.cleanenergywire.org/news/mercedes-benz-gives-fuel-cell-cars…

Mersukin siis hyppäsi sähköautojen lypsyjengiin ja 10 vuoden päästä tekee vetyautoja uudestaan kun Saksassa on koko maan kattava vetyverkosto.

Ei Saksaan ole koskaan sellaista tulossa. Vetypaskavaipan linkittämän artikkelin mukaan Saksassa on noin 300 vetykäyttöistä henkilöauto ja maa näkee vedyn tulevaisuudessa puhtaasti teollisuuden ja raskaan liikenteen polttoaineena.

Vetypaskis ei ilmeisesti kaiken muun tietämättömyytensä lisäksi puhu sanaakaan englantia, koska hän linkittää jatkuvasti väitteidensä ”tueksi” artikkeleja jotka kumoavat väitteen 100%. Kuten vaikkapa tuo Saksan vetystrategia liikenteen osalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Tässä ketjussa on yksi jankkaaja ja se on aloittaja.

Vetytalouden ongelmat ovat yleisessä tiedossa.

Ne ovat:

Vety on harvaa ainetta: tästä seuraa useita seurannaisongelmia.

Saksassa panostetaan kovasti vetyyn.

Raskaan liikenteen osalta. Yksityisautojen osalta kukaan ei panosta siihen.

Ei vielä, mutta kun maan kattava vetyverkosto on valmis, tulevat yksityiskäytössäkin vetyautot yleistymään. Suomeenkin jossain vaiheessa sellainen vetyverkosto rakennetaan.

Miten ne voisivat yleistyä kun yksikään valmistaja ei niitä tee?

ei tee?

ainakin mersu, toyota ja nissan tekee vetyautoja.

https://www.cleanenergywire.org/news/mercedes-benz-gives-fuel-cell-cars…

Mersukin siis hyppäsi sähköautojen lypsyjengiin ja 10 vuoden päästä tekee vetyautoja uudestaan kun Saksassa on koko maan kattava vetyverkosto.

Ei Saksaan ole koskaan sellaista tulossa. Vetypaskavaipan linkittämän artikkelin mukaan Saksassa on noin 300 vetykäyttöistä henkilöauto ja maa näkee vedyn tulevaisuudessa puhtaasti teollisuuden ja raskaan liikenteen polttoaineena.

Google: "germany hydrogen strategy"

Vety sopiikin todella hyvin raskaalle kalustolle polttoaineeksi.

https://www.tuvsud.com/en/press-and-media/2018/february/germany-had-the…

"Germany had the highest increase of hydrogen refuelling stations worldwide in 2017"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.

Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".

Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.

eri

Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?

Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.

Katso vaikka vetyrakettien laukaisuja, niissä selvästi näkyy kuinka kaasuuntunutta vetyä päästetään ulos tankista jatkuvasti ennen laukaisua...

Johtuu vain siitä, että avaruusraketin polttoainesäiliöistä ei voida tehdä yhtä vahvoja kuin voidaan tehdä polttoainejakelussa maan päällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.

Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".

Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.

eri

Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?

Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.

Katso vaikka vetyrakettien laukaisuja, niissä selvästi näkyy kuinka kaasuuntunutta vetyä päästetään ulos tankista jatkuvasti ennen laukaisua...

Johtuu vain siitä, että avaruusraketin polttoainesäiliöistä ei voida tehdä yhtä vahvoja kuin voidaan tehdä polttoainejakelussa maan päällä.

Ei johdu. 

https://en.wikipedia.org/wiki/Hydrogen_storage#Liquefied

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/90/Storage_Densi…

Tämän mukaan ainut (käytännöllinen) tapa säilöä nestemäistä ja tiehempää on "transcritical storage", mikä on jäädyttämisen ja paineistamisen yhdistelmä.

"Liquid hydrogen tanks for cars, producing for example the BMW Hydrogen 7. Japan has a liquid hydrogen (LH2) storage site in Kobe port.[4] Hydrogen is liquefied by reducing its temperature to -253 °C, similar to liquefied natural gas (LNG) which is stored at -162 °C. A potential efficiency loss of 12.79% can be achieved, or 4.26kWh/kg out of 33.3kWh/kg.[5]"

Ongelmat eivät taida kovinkaan suuria olla, koska vetyasemia on jo paljon.

Siellä ei vetyä säilytetäkään nestemäisenä.

sellaisenkin mallin vetyasemia on.

jollain tavalla ovat asiat saaneet sille mallille suunniteltua, että nestemäistäkin vetyä on aseman tankissa ja vetyä autojen tankkiin tankataan.

No sitten se pidetään tuolla -253 asteessa. Toki niinkin voidaan tehdä, ja tehdäänkin silloin kun vetyä tarvitaan nimenomaan nestemäisenä juuri kylmäaineeksi.

Hienoa! Niin se tekniikka kehittyy.

Kehittyy? Noin vetyä on säilötty kautta aikojen, kun ei muuta keinoa ole.

Ei ennen ollut komposiittimateriaaleja, joiden avulla olisi melko kevyeen säiliöön pumpattu vetyä 700 barin paineeseen.

Tulevaisuudessa sähköautot akkuineen on ikävää ongelmajätettä.

https://www.renault.fi/renaultin-uusimmat-pakettiautomallit-toimivat-ve…

"Renaultin uusimmat pakettiautomallit toimivat vedyllä."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.

Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".

Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.

eri

Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?

Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.

Katso vaikka vetyrakettien laukaisuja, niissä selvästi näkyy kuinka kaasuuntunutta vetyä päästetään ulos tankista jatkuvasti ennen laukaisua...

Johtuu vain siitä, että avaruusraketin polttoainesäiliöistä ei voida tehdä yhtä vahvoja kuin voidaan tehdä polttoainejakelussa maan päällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.

Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".

Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.

eri

Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?

Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.

Katso vaikka vetyrakettien laukaisuja, niissä selvästi näkyy kuinka kaasuuntunutta vetyä päästetään ulos tankista jatkuvasti ennen laukaisua...

Johtuu vain siitä, että avaruusraketin polttoainesäiliöistä ei voida tehdä yhtä vahvoja kuin voidaan tehdä polttoainejakelussa maan päällä.

Ei johdu. 

https://en.wikipedia.org/wiki/Hydrogen_storage#Liquefied

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/90/Storage_Densi…

Tämän mukaan ainut (käytännöllinen) tapa säilöä nestemäistä ja tiehempää on "transcritical storage", mikä on jäädyttämisen ja paineistamisen yhdistelmä.

"Liquid hydrogen tanks for cars, producing for example the BMW Hydrogen 7. Japan has a liquid hydrogen (LH2) storage site in Kobe port.[4] Hydrogen is liquefied by reducing its temperature to -253 °C, similar to liquefied natural gas (LNG) which is stored at -162 °C. A potential efficiency loss of 12.79% can be achieved, or 4.26kWh/kg out of 33.3kWh/kg.[5]"

Ongelmat eivät taida kovinkaan suuria olla, koska vetyasemia on jo paljon.

Siellä ei vetyä säilytetäkään nestemäisenä.

sellaisenkin mallin vetyasemia on.

jollain tavalla ovat asiat saaneet sille mallille suunniteltua, että nestemäistäkin vetyä on aseman tankissa ja vetyä autojen tankkiin tankataan.

No sitten se pidetään tuolla -253 asteessa. Toki niinkin voidaan tehdä, ja tehdäänkin silloin kun vetyä tarvitaan nimenomaan nestemäisenä juuri kylmäaineeksi.

Hienoa! Niin se tekniikka kehittyy.

Kehittyy? Noin vetyä on säilötty kautta aikojen, kun ei muuta keinoa ole.

Ei ennen ollut komposiittimateriaaleja, joiden avulla olisi melko kevyeen säiliöön pumpattu vetyä 700 barin paineeseen.

Hienoja vetysäiliöitä!

Meillä on 350 000 kilometriä ajettu dieselauto, jossa käytetään biodieseliä. Se on ekologisempi kuin yksikään sähköauto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Tässä ketjussa on yksi jankkaaja ja se on aloittaja.

Vetytalouden ongelmat ovat yleisessä tiedossa.

Ne ovat:

Vety on harvaa ainetta: tästä seuraa useita seurannaisongelmia.

Saksassa panostetaan kovasti vetyyn.

Raskaan liikenteen osalta. Yksityisautojen osalta kukaan ei panosta siihen.

Ei vielä, mutta kun maan kattava vetyverkosto on valmis, tulevat yksityiskäytössäkin vetyautot yleistymään. Suomeenkin jossain vaiheessa sellainen vetyverkosto rakennetaan.

Miten ne voisivat yleistyä kun yksikään valmistaja ei niitä tee?

ei tee?

ainakin mersu, toyota ja nissan tekee vetyautoja.

https://www.cleanenergywire.org/news/mercedes-benz-gives-fuel-cell-cars…

Mersukin siis hyppäsi sähköautojen lypsyjengiin ja 10 vuoden päästä tekee vetyautoja uudestaan kun Saksassa on koko maan kattava vetyverkosto.

Ei Saksaan ole koskaan sellaista tulossa. Vetypaskavaipan linkittämän artikkelin mukaan Saksassa on noin 300 vetykäyttöistä henkilöauto ja maa näkee vedyn tulevaisuudessa puhtaasti teollisuuden ja raskaan liikenteen polttoaineena.

Google: "germany hydrogen strategy"

Vety sopiikin todella hyvin raskaalle kalustolle polttoaineeksi.

Kyllä. Mutta henkilöautoissa se on täysin hölmö vaihtoehto, jonka vuoksi saksalaiset eivät sitä ole ottamassa käyttöön kuin teollisuuden ja raskaan liikenteen polttoaineeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Tässä ketjussa on yksi jankkaaja ja se on aloittaja.

Vetytalouden ongelmat ovat yleisessä tiedossa.

Ne ovat:

Vety on harvaa ainetta: tästä seuraa useita seurannaisongelmia.

Saksassa panostetaan kovasti vetyyn.

Raskaan liikenteen osalta. Yksityisautojen osalta kukaan ei panosta siihen.

Ei vielä, mutta kun maan kattava vetyverkosto on valmis, tulevat yksityiskäytössäkin vetyautot yleistymään. Suomeenkin jossain vaiheessa sellainen vetyverkosto rakennetaan.

Miten ne voisivat yleistyä kun yksikään valmistaja ei niitä tee?

ei tee?

ainakin mersu, toyota ja nissan tekee vetyautoja.

https://www.cleanenergywire.org/news/mercedes-benz-gives-fuel-cell-cars…

Mersukin siis hyppäsi sähköautojen lypsyjengiin ja 10 vuoden päästä tekee vetyautoja uudestaan kun Saksassa on koko maan kattava vetyverkosto.

Ei Saksaan ole koskaan sellaista tulossa. Vetypaskavaipan linkittämän artikkelin mukaan Saksassa on noin 300 vetykäyttöistä henkilöauto ja maa näkee vedyn tulevaisuudessa puhtaasti teollisuuden ja raskaan liikenteen polttoaineena.

Google: "germany hydrogen strategy"

Vety sopiikin todella hyvin raskaalle kalustolle polttoaineeksi.

Kyllä. Mutta henkilöautoissa se on täysin hölmö vaihtoehto, jonka vuoksi saksalaiset eivät sitä ole ottamassa käyttöön kuin teollisuuden ja raskaan liikenteen polttoaineeksi.

Kyllä Saksassa yksityisautokin saavat tankata vetyä, vaikka painoarvo olisi enemmän raskaassa kalustossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.

Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".

Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.

eri

Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?

Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.

Katso vaikka vetyrakettien laukaisuja, niissä selvästi näkyy kuinka kaasuuntunutta vetyä päästetään ulos tankista jatkuvasti ennen laukaisua...

Johtuu vain siitä, että avaruusraketin polttoainesäiliöistä ei voida tehdä yhtä vahvoja kuin voidaan tehdä polttoainejakelussa maan päällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.

Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".

Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.

eri

Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?

Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.

Katso vaikka vetyrakettien laukaisuja, niissä selvästi näkyy kuinka kaasuuntunutta vetyä päästetään ulos tankista jatkuvasti ennen laukaisua...

Johtuu vain siitä, että avaruusraketin polttoainesäiliöistä ei voida tehdä yhtä vahvoja kuin voidaan tehdä polttoainejakelussa maan päällä.

Ei johdu. 

https://en.wikipedia.org/wiki/Hydrogen_storage#Liquefied

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/90/Storage_Densi…

Tämän mukaan ainut (käytännöllinen) tapa säilöä nestemäistä ja tiehempää on "transcritical storage", mikä on jäädyttämisen ja paineistamisen yhdistelmä.

"Liquid hydrogen tanks for cars, producing for example the BMW Hydrogen 7. Japan has a liquid hydrogen (LH2) storage site in Kobe port.[4] Hydrogen is liquefied by reducing its temperature to -253 °C, similar to liquefied natural gas (LNG) which is stored at -162 °C. A potential efficiency loss of 12.79% can be achieved, or 4.26kWh/kg out of 33.3kWh/kg.[5]"

Ongelmat eivät taida kovinkaan suuria olla, koska vetyasemia on jo paljon.

Siellä ei vetyä säilytetäkään nestemäisenä.

sellaisenkin mallin vetyasemia on.

jollain tavalla ovat asiat saaneet sille mallille suunniteltua, että nestemäistäkin vetyä on aseman tankissa ja vetyä autojen tankkiin tankataan.

No sitten se pidetään tuolla -253 asteessa. Toki niinkin voidaan tehdä, ja tehdäänkin silloin kun vetyä tarvitaan nimenomaan nestemäisenä juuri kylmäaineeksi.

Hienoa! Niin se tekniikka kehittyy.

Kehittyy? Noin vetyä on säilötty kautta aikojen, kun ei muuta keinoa ole.

Ei ennen ollut komposiittimateriaaleja, joiden avulla olisi melko kevyeen säiliöön pumpattu vetyä 700 barin paineeseen.

Miten se liittyy keskusteluun nestemäisen vedyn säilömisestä?

Vierailija kirjoitti:

https://www.renault.fi/renaultin-uusimmat-pakettiautomallit-toimivat-ve…

"Renaultin uusimmat pakettiautomallit toimivat vedyllä."

Niin se kehitys kehittyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Tässä ketjussa on yksi jankkaaja ja se on aloittaja.

Vetytalouden ongelmat ovat yleisessä tiedossa.

Ne ovat:

Vety on harvaa ainetta: tästä seuraa useita seurannaisongelmia.

Saksassa panostetaan kovasti vetyyn.

Raskaan liikenteen osalta. Yksityisautojen osalta kukaan ei panosta siihen.

Ei vielä, mutta kun maan kattava vetyverkosto on valmis, tulevat yksityiskäytössäkin vetyautot yleistymään. Suomeenkin jossain vaiheessa sellainen vetyverkosto rakennetaan.

Miten ne voisivat yleistyä kun yksikään valmistaja ei niitä tee?

ei tee?

ainakin mersu, toyota ja nissan tekee vetyautoja.

https://www.cleanenergywire.org/news/mercedes-benz-gives-fuel-cell-cars…

Mersukin siis hyppäsi sähköautojen lypsyjengiin ja 10 vuoden päästä tekee vetyautoja uudestaan kun Saksassa on koko maan kattava vetyverkosto.

Ei Saksaan ole koskaan sellaista tulossa. Vetypaskavaipan linkittämän artikkelin mukaan Saksassa on noin 300 vetykäyttöistä henkilöauto ja maa näkee vedyn tulevaisuudessa puhtaasti teollisuuden ja raskaan liikenteen polttoaineena.

Google: "germany hydrogen strategy"

Vety sopiikin todella hyvin raskaalle kalustolle polttoaineeksi.

Kyllä. Mutta henkilöautoissa se on täysin hölmö vaihtoehto, jonka vuoksi saksalaiset eivät sitä ole ottamassa käyttöön kuin teollisuuden ja raskaan liikenteen polttoaineeksi.

Kyllä Saksassa yksityisautokin saavat tankata vetyä, vaikka painoarvo olisi enemmän raskaassa kalustossa.

Mitkä yksityisautot? Niitä on koko maassa reilut 300 ja jokainen eurooppalainen autovalmistaja on lyönyt vetysuunnitelmat roskiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Tässä ketjussa on yksi jankkaaja ja se on aloittaja.

Vetytalouden ongelmat ovat yleisessä tiedossa.

Ne ovat:

Vety on harvaa ainetta: tästä seuraa useita seurannaisongelmia.

Saksassa panostetaan kovasti vetyyn.

Raskaan liikenteen osalta. Yksityisautojen osalta kukaan ei panosta siihen.

Ei vielä, mutta kun maan kattava vetyverkosto on valmis, tulevat yksityiskäytössäkin vetyautot yleistymään. Suomeenkin jossain vaiheessa sellainen vetyverkosto rakennetaan.

Miten ne voisivat yleistyä kun yksikään valmistaja ei niitä tee?

ei tee?

ainakin mersu, toyota ja nissan tekee vetyautoja.

https://www.cleanenergywire.org/news/mercedes-benz-gives-fuel-cell-cars…

Mersukin siis hyppäsi sähköautojen lypsyjengiin ja 10 vuoden päästä tekee vetyautoja uudestaan kun Saksassa on koko maan kattava vetyverkosto.

Ei Saksaan ole koskaan sellaista tulossa. Vetypaskavaipan linkittämän artikkelin mukaan Saksassa on noin 300 vetykäyttöistä henkilöauto ja maa näkee vedyn tulevaisuudessa puhtaasti teollisuuden ja raskaan liikenteen polttoaineena.

Google: "germany hydrogen strategy"

Vety sopiikin todella hyvin raskaalle kalustolle polttoaineeksi.

Kyllä. Mutta henkilöautoissa se on täysin hölmö vaihtoehto, jonka vuoksi saksalaiset eivät sitä ole ottamassa käyttöön kuin teollisuuden ja raskaan liikenteen polttoaineeksi.

Kyllä Saksassa yksityisautokin saavat tankata vetyä, vaikka painoarvo olisi enemmän raskaassa kalustossa.

Mitkä yksityisautot? Niitä on koko maassa reilut 300 ja jokainen eurooppalainen autovalmistaja on lyönyt vetysuunnitelmat roskiin.

Siis henkilöautojen osalta, ennen kuin joku alkaa siitäkin saivartelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.

Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".

Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.

eri

Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?

Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.

Katso vaikka vetyrakettien laukaisuja, niissä selvästi näkyy kuinka kaasuuntunutta vetyä päästetään ulos tankista jatkuvasti ennen laukaisua...

Johtuu vain siitä, että avaruusraketin polttoainesäiliöistä ei voida tehdä yhtä vahvoja kuin voidaan tehdä polttoainejakelussa maan päällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.

Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".

Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.

eri

Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?

Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.

Katso vaikka vetyrakettien laukaisuja, niissä selvästi näkyy kuinka kaasuuntunutta vetyä päästetään ulos tankista jatkuvasti ennen laukaisua...

Johtuu vain siitä, että avaruusraketin polttoainesäiliöistä ei voida tehdä yhtä vahvoja kuin voidaan tehdä polttoainejakelussa maan päällä.

Ei johdu. 

https://en.wikipedia.org/wiki/Hydrogen_storage#Liquefied

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/90/Storage_Densi…

Tämän mukaan ainut (käytännöllinen) tapa säilöä nestemäistä ja tiehempää on "transcritical storage", mikä on jäädyttämisen ja paineistamisen yhdistelmä.

"Liquid hydrogen tanks for cars, producing for example the BMW Hydrogen 7. Japan has a liquid hydrogen (LH2) storage site in Kobe port.[4] Hydrogen is liquefied by reducing its temperature to -253 °C, similar to liquefied natural gas (LNG) which is stored at -162 °C. A potential efficiency loss of 12.79% can be achieved, or 4.26kWh/kg out of 33.3kWh/kg.[5]"

Ongelmat eivät taida kovinkaan suuria olla, koska vetyasemia on jo paljon.

Siellä ei vetyä säilytetäkään nestemäisenä.

sellaisenkin mallin vetyasemia on.

jollain tavalla ovat asiat saaneet sille mallille suunniteltua, että nestemäistäkin vetyä on aseman tankissa ja vetyä autojen tankkiin tankataan.

No sitten se pidetään tuolla -253 asteessa. Toki niinkin voidaan tehdä, ja tehdäänkin silloin kun vetyä tarvitaan nimenomaan nestemäisenä juuri kylmäaineeksi.

Hienoa! Niin se tekniikka kehittyy.

Kehittyy? Noin vetyä on säilötty kautta aikojen, kun ei muuta keinoa ole.

Ei ennen ollut komposiittimateriaaleja, joiden avulla olisi melko kevyeen säiliöön pumpattu vetyä 700 barin paineeseen.

Miten se liittyy keskusteluun nestemäisen vedyn säilömisestä?

Ennen ei ollut niin laadukkaita materiaaleja nestemäisenkään vedyn säilömiseen. Nykyisiä suurlujuusteräksiä ja sellaisia juttuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Tässä ketjussa on yksi jankkaaja ja se on aloittaja.

Vetytalouden ongelmat ovat yleisessä tiedossa.

Ne ovat:

Vety on harvaa ainetta: tästä seuraa useita seurannaisongelmia.

Saksassa panostetaan kovasti vetyyn.

Raskaan liikenteen osalta. Yksityisautojen osalta kukaan ei panosta siihen.

Ei vielä, mutta kun maan kattava vetyverkosto on valmis, tulevat yksityiskäytössäkin vetyautot yleistymään. Suomeenkin jossain vaiheessa sellainen vetyverkosto rakennetaan.

Miten ne voisivat yleistyä kun yksikään valmistaja ei niitä tee?

ei tee?

ainakin mersu, toyota ja nissan tekee vetyautoja.

https://www.cleanenergywire.org/news/mercedes-benz-gives-fuel-cell-cars…

Mersukin siis hyppäsi sähköautojen lypsyjengiin ja 10 vuoden päästä tekee vetyautoja uudestaan kun Saksassa on koko maan kattava vetyverkosto.

Ei Saksaan ole koskaan sellaista tulossa. Vetypaskavaipan linkittämän artikkelin mukaan Saksassa on noin 300 vetykäyttöistä henkilöauto ja maa näkee vedyn tulevaisuudessa puhtaasti teollisuuden ja raskaan liikenteen polttoaineena.

Google: "germany hydrogen strategy"

Vety sopiikin todella hyvin raskaalle kalustolle polttoaineeksi.

Kyllä. Mutta henkilöautoissa se on täysin hölmö vaihtoehto, jonka vuoksi saksalaiset eivät sitä ole ottamassa käyttöön kuin teollisuuden ja raskaan liikenteen polttoaineeksi.

Kyllä Saksassa yksityisautokin saavat tankata vetyä, vaikka painoarvo olisi enemmän raskaassa kalustossa.

Mitkä yksityisautot? Niitä on koko maassa reilut 300.

Mitä siitä sitten? Joskus ennen niitä oli nolla.

Vetyauton omistajat saavat tankata vetyä ja ajaa sillä, ja jos ostavat uuden vetyauton, vaikkapa Renaultin pakettiauton ammattikäyttöön, saavat tankata vetyä ja ajaa sillä.

Todennäköisesti vedyn tuotannossa tulee ennemmin nopea kehitys kuin akkutekniikassa. Ja kun vetyä tulee paljon ja halvalla, ne maat joissa on valmis jakeluverkko, ovat voittajia.