Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
IL: "Onko ladattava sähköauto sittenkin vain välivaihe? Vetyauto odottaa jo ovella"
16.02.2021 |
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/d79b761d-c9fc-44aa-b7ab-45643525…
"Autoalan uuden käyttövoimaennusteen grafiikoissa vilkkuu uutta väriä vuoden 2030 kohdalla. Uusi väri edustaa vetyautojen hiljaista nousua."
Romahtaako sähköautojen arvot 2030-luvulla?
Kommentit (517)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Tässä ketjussa on yksi jankkaaja ja se on aloittaja.
Vetytalouden ongelmat ovat yleisessä tiedossa.
Ne ovat:
Vety on harvaa ainetta: tästä seuraa useita seurannaisongelmia.
Saksassa panostetaan kovasti vetyyn.
Raskaan liikenteen osalta. Yksityisautojen osalta kukaan ei panosta siihen.
Ei vielä, mutta kun maan kattava vetyverkosto on valmis, tulevat yksityiskäytössäkin vetyautot yleistymään. Suomeenkin jossain vaiheessa sellainen vetyverkosto rakennetaan.
Miten ne voisivat yleistyä kun yksikään valmistaja ei niitä tee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.
Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".
Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.
eri
Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?
Ei, vetytankki pidetään -253 asteen lämmössä ja happitankki -183 asteen lämmössä hyper-eristeiden avulla. -160 asteessa se räjähtäisi katastrofaalisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.
Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".
Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.
eri
Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?
Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.
Vetyä polttavien rakettien polttoainesäiliöihin vety tankataan normaalipaineessa kiehumispisteessä, n. 20K.
Lennon aikana ne tankit paineistetaan muutamaan baariin. Enempään ole varaa koska muuten tankkien massa kasvaisi liian isoksi.
t.ohisMiten se paineistus suoritetaan niin, että painesäiliö ei hajoa jos säiliössä oleva nestevety kaasuuntuu ja paine kasvaa väkisinkin?
Ei sitä paineisteta kuin muutamia minuutteja ennen laukaisua.
Jostain syystä on olemassa kuitenkin nestemäisen vedyn säiliöitä, ja niitä on ollut vuosikymmeniä, joten ongelma ei taida ihan kauhea olla kuitenkaan.
Nin on, ja nämä säiliöt pidetään siellä noin -255 asteen lämpötilassa. Mikä on aika kylmä autossa matkustaville.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vetyautot nyt on taas sellaista höpöhöpö fantasiaa.
Vety tulee kyllä Suomeenkin, nyt vain lypsetään vielä kertakäyttöisillä sähköautoilla.
Tulee varmaankin, raskaaseen kalustoon ja ehkä laivoihin. Ainakin lähiliikenteeseen, kuten lossit ja yhteysalukset voisi varmaan hyvinkin olla vetykäyttöisiä tulevaisuudessa.
Ja kun raskas kalusto saa vetyä, sitä on tarjolla myös henkilöautoliikenteeseenkin.
Eipä tuo ole sanottua. Riippuu ihan siitä miten tuo infra toteutetaan. Jos jakelupisteet on etupäässä talleilla, terminaaleilla ja suurimmilla noutopisteillä, kuten olisi logistisesti järkevää, niin eipä siitä suuren yleisön iloksi ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainut realistinen vaihtoehto, jos sallitaan autoilu kaikille vielä tulevaisuudessa.
Vetyä voi varastoida, kuljettaa, ja tankata helposti.
Vielä kun valmistamisen hyötysuhde saadaan hiukan ylemmäs, niin uskon vahvasti vedyn tulemiseen.Infrakin löytyy valmiina, toisin kuin täys-sähköt, jotka sopivat okt / rivari asujalle.
Verotuskysymykset tulee olemaan mielenkiintoisia, tuleeko kaikille käyttövoimavero vai ?
Varastointi ja kuljetus nimenomaan ovat ongelmia (eivät ratkaisemattomia, mutta kalliita), tankkaaminen toki on helppoa.
Vetyä ei tarvitse kuljettaa minnekään, vaan se tuotetaan ns. paikan päälle.
Saahan sitä haaveilla.
Vetyä tuotetaan paikalle toimitettavilla moduuleilla, jotka sisältävät kaiken mitä vedyntuotannossa tarvitaan. Moduuli tuottaa automaattisesti vetyä kun se kytketään sähkö- ja vesiverkkoon.
Se on jännä että pikalatausasemat on mahdottomuus koska kantaverkko ei kestä
Kantaverkko ei tosiaan kestä sähköautojen laajaa yleistymistä.
Mutta se kestäisi vetyautojen laajan yleistymisen vaikka ne kuluttaisivat enemmän sähköä.
Tosi jännä.
Paljonko vetyasema kuluttaa sähköä?
Vetyauto kuluttaa sähköä moninkertaisesti patteriautoon verrattuna ajokilometriä kohde, joten luonnollisesti myös rasitus kantaverkolle on moninkertainen.
Patteriautossa suuri osa energiasta kuluu satojen kilojen akkujen raahaamiseen. Se aika tavalla pienentää hyötysuhdetta.
Ei kulu. Auto kuin auto kuluttaa suurimman osan ilmanvastuksen voittamiseen ja seuraavana kaukana perässä vierintäkitkan kumoamiseen. Paino ei vaikuta millään tapaa ensimmäiseen ja vain osatekijänä toiseen.
Kun akusto painaa kolmanneksen koko auton painosta, suuri osa energiasta menee vain akkujen kuskaamiseen.
Mutta kun akusto painaa vain viidenneksen tai kuudesosan koko auton painosta (Tesla Model S/3 yms) ei sen kuskaamiseen kulu kuin ehkä 3-5% kokonaisenergiasta.
Arvioini mukaan model 3: lle noin 5% - 25%, riippuen renkaista ja ajotavasta (kaupunki - maantienopeuksilla). Tyypillisesti noin 10-15% luokkaa seka-ajossa keskimäärin. Ja kuudesosaa se ei koko auton massasta kyllä ole. Kolmosen kohdalla vajaa kolmasosa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ekologisin auto tällä hetkellä on biodieseliä käyttävä moderni polttomoottoriauto.
sellaisella ajaa helposti 20 vuottakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vetyauto on myös sähköauto, joten ei romahduttaisi, vaikka akkuauton ohittaisikin.
Toki niin ei tule tietenkään tapahtumaan. Vetyasemien rakentaminen on kallista puuhaa ja toisaalta kaikki autonvalmistajat on jo suuntaviivansa tulevaisuuuden suhteen vetäneet ja tulevaisuuus on akkukäyttöisten sähköautojen. Tämä on päivänselvä asia, eikä se fakta siitä miksikään muutu, vaikka vetyautofanaatikko avaisi täällä tuhat vetyautoa ylistävää ketjua päivässä.
Suomessa pelkästään alkoholihaittoihin vuoden aikana menevillä rahoilla voisi rakentaa koko maan kattavan vetyverkoston. Kyse on vain valinnoista.
Poistuuko alkoholihaitat jos tehdään valinta että nyt ne poistuu? Tosin alkoholin aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat eläkeiän kynnyksellä säästää niin paljon, että haittoja ei kannata poistaa.
Eipä ole valtion varallisuus silti kasvanut vaikka alkoholisteja on puoli miljoonaa ja alkoholi on yleisimpiä kuolinsyitä ja merkittävin työkyvyttömyyseläkkeiden taustatekijä. Jokainen ihminen maksaa joka vuosi muutaman tuhat euroa verotuksessaan alkoholihaitoista. Alkoholi ei siis tapa riittävästi ja riittävän nopeasti. Eläke- ja sairaskulut ovat enemmän mitä saadaan "säästöä" ihmisiä alkoholilla tappamalla.
Mitä väliä vaikka alkoholisteja olisi 2 miljoonaa, niin kauan kun suurin osa käy töissä ja pysyy eläkeikään asti kohtalaisen terveinä. Sitten joutaakin kuolla.
Alkoholin aiheuttamat työkyvyttömyyseläkkeet- ja sairauskulut ovat suuremmat kuin saavutetut säästöt ihmisiä alkoholilla tappamalla. Puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä joka kohtaa alkoholistien läheisiä.
Onhan se, mutta onneksi alkoholiveron tuotot kattaa sen eron.
Ei kata. Alkoholiveron tuotto on noin yksi miljardi vuodessa ja haitat maksavat noin kymmenen miljardia vuodessa, eli alkoholin hintaa pitäisi nostaa todella paljon, että siitä saatavat verotulot kattaisivat alkoholihuumeen haitat.
Vaikka asia olisikin noin, niin mitään ratkaisuahan asiaan ei ole olemassa.
Tottakai on. Alkoholihuumeen hintaa voidaan nostaa helposti.
Jolloin sitä tuodaan ulkomailta tai tehdään itse.
Kyllä täytyy olla on alkoholiongelmaa jos rahat eivät enää huumeeseen riitä muuten kuin sitä ulkomailta tuomalla.
No alkoholiongelmaisen tunnistaa usein siitä, että hänellä on alkoholiongelma. Minkälaisten ihmisten sinä kuvittelit niitä alkoholihaittojen kustannuksia aiheuttavan? Raivoraittiit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.
Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".
Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.
eri
Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?
Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.
Katso vaikka vetyrakettien laukaisuja, niissä selvästi näkyy kuinka kaasuuntunutta vetyä päästetään ulos tankista jatkuvasti ennen laukaisua...
Johtuu vain siitä, että avaruusraketin polttoainesäiliöistä ei voida tehdä yhtä vahvoja kuin voidaan tehdä polttoainejakelussa maan päällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.
Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".
Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.
eri
Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?
Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.
Katso vaikka vetyrakettien laukaisuja, niissä selvästi näkyy kuinka kaasuuntunutta vetyä päästetään ulos tankista jatkuvasti ennen laukaisua...
Johtuu vain siitä, että avaruusraketin polttoainesäiliöistä ei voida tehdä yhtä vahvoja kuin voidaan tehdä polttoainejakelussa maan päällä.
Ei johdu.
https://en.wikipedia.org/wiki/Hydrogen_storage#Liquefied
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/90/Storage_Densi…
Tämän mukaan ainut (käytännöllinen) tapa säilöä nestemäistä ja tiehempää on "transcritical storage", mikä on jäädyttämisen ja paineistamisen yhdistelmä.
"Liquid hydrogen tanks for cars, producing for example the BMW Hydrogen 7. Japan has a liquid hydrogen (LH2) storage site in Kobe port.[4] Hydrogen is liquefied by reducing its temperature to -253 °C, similar to liquefied natural gas (LNG) which is stored at -162 °C. A potential efficiency loss of 12.79% can be achieved, or 4.26kWh/kg out of 33.3kWh/kg.[5]"
Ongelmat eivät taida kovinkaan suuria olla, koska vetyasemia on jo paljon.
Siellä ei vetyä säilytetäkään nestemäisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei romahda, vety ei tuo normiautoilijalle mitään hyötyä sähköautoon verrattuna. Pitkän matkan raskaalle liikenteelle se voi olla hyvä vaihtoehto.
Asia on juurikin näin. Lisäksi vedyn valmistukseen kuluu sähköenergiaa, josta kuitenkin vetyautoissa kyetään noin 50% hyödyntämään. Sulaa hulluutta energiatalousmielessä.
.
Ja sähköautossahan kolmasosa energiasta menee vain akkujen liikuttamiseen. Se vasta sulaa hulluutta onkin.
No eihän mene, mitä sinä oikein hourailet? Sähköautossa, kuten kaikissa muissakin autoissa ylivoimaisesti suurin osa energiasta menee ilmanvastuksen voittamiseen. Akkujen tuoma lisäpaino vastaa ehkä jotain 3-5% kokonaiskulutuksesta näin nopsaan arvioituna.
Jos joku auto painaa 600 kiloa vähemmän kuin toinen auto, niin vähemmän painava kuluttaa vähemmän polttoainetta jos moottoritekniikka on samanlainen.
Jonkin verran, mutta ei likimainkaan lineaarisesti suhteessa painoon. 2000 kilon dieselfarkku ei kuluta tuplaten 1000 kilon pikkuautoon verrattuna, koska suurin osa kulutuksesta johtuu ilmanvastuksesta eikä auton painosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Tässä ketjussa on yksi jankkaaja ja se on aloittaja.
Vetytalouden ongelmat ovat yleisessä tiedossa.
Ne ovat:
Vety on harvaa ainetta: tästä seuraa useita seurannaisongelmia.
Saksassa panostetaan kovasti vetyyn.
Raskaan liikenteen osalta. Yksityisautojen osalta kukaan ei panosta siihen.
Ei vielä, mutta kun maan kattava vetyverkosto on valmis, tulevat yksityiskäytössäkin vetyautot yleistymään. Suomeenkin jossain vaiheessa sellainen vetyverkosto rakennetaan.
Miten ne voisivat yleistyä kun yksikään valmistaja ei niitä tee?
ei tee?
ainakin mersu, toyota ja nissan tekee vetyautoja.
ja on jo vetyrekkoja ja paljon vetybusseja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vetyauto on myös sähköauto, joten ei romahduttaisi, vaikka akkuauton ohittaisikin.
Toki niin ei tule tietenkään tapahtumaan. Vetyasemien rakentaminen on kallista puuhaa ja toisaalta kaikki autonvalmistajat on jo suuntaviivansa tulevaisuuuden suhteen vetäneet ja tulevaisuuus on akkukäyttöisten sähköautojen. Tämä on päivänselvä asia, eikä se fakta siitä miksikään muutu, vaikka vetyautofanaatikko avaisi täällä tuhat vetyautoa ylistävää ketjua päivässä.
Suomessa pelkästään alkoholihaittoihin vuoden aikana menevillä rahoilla voisi rakentaa koko maan kattavan vetyverkoston. Kyse on vain valinnoista.
Poistuuko alkoholihaitat jos tehdään valinta että nyt ne poistuu? Tosin alkoholin aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat eläkeiän kynnyksellä säästää niin paljon, että haittoja ei kannata poistaa.
Eipä ole valtion varallisuus silti kasvanut vaikka alkoholisteja on puoli miljoonaa ja alkoholi on yleisimpiä kuolinsyitä ja merkittävin työkyvyttömyyseläkkeiden taustatekijä. Jokainen ihminen maksaa joka vuosi muutaman tuhat euroa verotuksessaan alkoholihaitoista. Alkoholi ei siis tapa riittävästi ja riittävän nopeasti. Eläke- ja sairaskulut ovat enemmän mitä saadaan "säästöä" ihmisiä alkoholilla tappamalla.
Mitä väliä vaikka alkoholisteja olisi 2 miljoonaa, niin kauan kun suurin osa käy töissä ja pysyy eläkeikään asti kohtalaisen terveinä. Sitten joutaakin kuolla.
Alkoholin aiheuttamat työkyvyttömyyseläkkeet- ja sairauskulut ovat suuremmat kuin saavutetut säästöt ihmisiä alkoholilla tappamalla. Puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä joka kohtaa alkoholistien läheisiä.
Onhan se, mutta onneksi alkoholiveron tuotot kattaa sen eron.
Ei kata. Alkoholiveron tuotto on noin yksi miljardi vuodessa ja haitat maksavat noin kymmenen miljardia vuodessa, eli alkoholin hintaa pitäisi nostaa todella paljon, että siitä saatavat verotulot kattaisivat alkoholihuumeen haitat.
Vaikka asia olisikin noin, niin mitään ratkaisuahan asiaan ei ole olemassa.
Tottakai on. Alkoholihuumeen hintaa voidaan nostaa helposti.
Jolloin sitä tuodaan ulkomailta tai tehdään itse.
Kyllä täytyy olla on alkoholiongelmaa jos rahat eivät enää huumeeseen riitä muuten kuin sitä ulkomailta tuomalla.
Eli hintojen nosto ei siis olekaan minkäänlainen ratkaisu, kun alkoholiongelmaiset ostaa sieltä mistä halvimmalla saa. Näin arvelinkin.
Mutta normaalilla ihmisellä jolla ei ole alkoholiongelmaa, on kyllä varaa ostaa huumeensa ihan Alkostakin ja maksaa siitä vähän enemmänkin.
Normaali ihminen ei myöskään rasita terveydenhuoltoa euronkaan edestä alkoholihaittojen osalta, joten mitä tämä nyt sitten mielestäsi auttaisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainut realistinen vaihtoehto, jos sallitaan autoilu kaikille vielä tulevaisuudessa.
Vetyä voi varastoida, kuljettaa, ja tankata helposti.
Vielä kun valmistamisen hyötysuhde saadaan hiukan ylemmäs, niin uskon vahvasti vedyn tulemiseen.Infrakin löytyy valmiina, toisin kuin täys-sähköt, jotka sopivat okt / rivari asujalle.
Verotuskysymykset tulee olemaan mielenkiintoisia, tuleeko kaikille käyttövoimavero vai ?
Varastointi ja kuljetus nimenomaan ovat ongelmia (eivät ratkaisemattomia, mutta kalliita), tankkaaminen toki on helppoa.
Vetyä ei tarvitse kuljettaa minnekään, vaan se tuotetaan ns. paikan päälle.
Saahan sitä haaveilla.
Vetyä tuotetaan paikalle toimitettavilla moduuleilla, jotka sisältävät kaiken mitä vedyntuotannossa tarvitaan. Moduuli tuottaa automaattisesti vetyä kun se kytketään sähkö- ja vesiverkkoon.
Se on jännä että pikalatausasemat on mahdottomuus koska kantaverkko ei kestä
Kantaverkko ei tosiaan kestä sähköautojen laajaa yleistymistä.
Mutta se kestäisi vetyautojen laajan yleistymisen vaikka ne kuluttaisivat enemmän sähköä.
Tosi jännä.
Paljonko vetyasema kuluttaa sähköä?
Vetyauto kuluttaa sähköä moninkertaisesti patteriautoon verrattuna ajokilometriä kohde, joten luonnollisesti myös rasitus kantaverkolle on moninkertainen.
Patteriautossa suuri osa energiasta kuluu satojen kilojen akkujen raahaamiseen. Se aika tavalla pienentää hyötysuhdetta.
Ei kulu. Auto kuin auto kuluttaa suurimman osan ilmanvastuksen voittamiseen ja seuraavana kaukana perässä vierintäkitkan kumoamiseen. Paino ei vaikuta millään tapaa ensimmäiseen ja vain osatekijänä toiseen.
Kun akusto painaa kolmanneksen koko auton painosta, suuri osa energiasta menee vain akkujen kuskaamiseen.
Mutta kun akusto painaa vain viidenneksen tai kuudesosan koko auton painosta (Tesla Model S/3 yms) ei sen kuskaamiseen kulu kuin ehkä 3-5% kokonaisenergiasta.
Jos Teslan akusto painaa 600 kiloa ja on viidesosa koko auton painosta, niin mahtaa se koko auto painaa todella paljon.
Jos ja jos. Jos tädillä olisi munat niin täti olisi setä. Teslan akusto ei paina 600 kiloa.
2015 vetyautoja oli Suomessa tasan yksi (1) ja messuilla esiteltiin Mirai 2016. Siihen se jäikin. Toyotan konseptiauto, jolla olisi ollut Suomessa 1 tankkauspiste. Tankkauspisteen omistajalla oli se ainoa vetyauto.
Sittemmin on ollut hiljaista. Vedyn jakeluverkosto ei ole laajentunut, mutta kaasun on. Uusia malleja ei ole esitelty, jotka tulisivat jollain aikataululla myyntiin.
Syynä lienee, että vedyn valmistus ja jakeluverkko on täysin erilainen kuin bensan tai dieselin. Sähköä on kaikkialla.
Toistaiseksi vetyautoa tuskin kannattaa odottaa ja jättää siksi kunnollisen auton hankinta väliin.
Hankin itselle ladattavan hybridin, kun jäin eläkkeelle. En vielä vanhuus, vaan vapaaehtoisesti.
Kulkee sähköllä täyteen ladattuna 90km. sähköllä. Bensamoottori käynnistyy itsekseen tyhjäkäynnille näin talvella, koska lämmityslaitetta ei rasiteta ajoakuilla. Osoittautunut käytännölliseksi, koska autoa voi ladata 240V normi rasiasta tai pikalaturista. Vaimolla on lataus töissä. Sähköllä pääsee töihin ja takasin kotiin.
Vetyautojen hintaa ei edes tiedetä, mutta ei se ainakaan lataushybridiä halvempi tule olemaan uutena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.
Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".
Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.
eri
Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?
Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.
Katso vaikka vetyrakettien laukaisuja, niissä selvästi näkyy kuinka kaasuuntunutta vetyä päästetään ulos tankista jatkuvasti ennen laukaisua...
Johtuu vain siitä, että avaruusraketin polttoainesäiliöistä ei voida tehdä yhtä vahvoja kuin voidaan tehdä polttoainejakelussa maan päällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.
Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".
Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.
eri
Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?
Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.
Katso vaikka vetyrakettien laukaisuja, niissä selvästi näkyy kuinka kaasuuntunutta vetyä päästetään ulos tankista jatkuvasti ennen laukaisua...
Johtuu vain siitä, että avaruusraketin polttoainesäiliöistä ei voida tehdä yhtä vahvoja kuin voidaan tehdä polttoainejakelussa maan päällä.
Ei johdu.
https://en.wikipedia.org/wiki/Hydrogen_storage#Liquefied
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/90/Storage_Densi…
Tämän mukaan ainut (käytännöllinen) tapa säilöä nestemäistä ja tiehempää on "transcritical storage", mikä on jäädyttämisen ja paineistamisen yhdistelmä.
"Liquid hydrogen tanks for cars, producing for example the BMW Hydrogen 7. Japan has a liquid hydrogen (LH2) storage site in Kobe port.[4] Hydrogen is liquefied by reducing its temperature to -253 °C, similar to liquefied natural gas (LNG) which is stored at -162 °C. A potential efficiency loss of 12.79% can be achieved, or 4.26kWh/kg out of 33.3kWh/kg.[5]"
Ongelmat eivät taida kovinkaan suuria olla, koska vetyasemia on jo paljon.
Siellä ei vetyä säilytetäkään nestemäisenä.
sellaisenkin mallin vetyasemia on.
jollain tavalla ovat asiat saaneet sille mallille suunniteltua, että nestemäistäkin vetyä on aseman tankissa ja vetyä autojen tankkiin tankataan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainut realistinen vaihtoehto, jos sallitaan autoilu kaikille vielä tulevaisuudessa.
Vetyä voi varastoida, kuljettaa, ja tankata helposti.
Vielä kun valmistamisen hyötysuhde saadaan hiukan ylemmäs, niin uskon vahvasti vedyn tulemiseen.Infrakin löytyy valmiina, toisin kuin täys-sähköt, jotka sopivat okt / rivari asujalle.
Verotuskysymykset tulee olemaan mielenkiintoisia, tuleeko kaikille käyttövoimavero vai ?
Varastointi ja kuljetus nimenomaan ovat ongelmia (eivät ratkaisemattomia, mutta kalliita), tankkaaminen toki on helppoa.
Vetyä ei tarvitse kuljettaa minnekään, vaan se tuotetaan ns. paikan päälle.
Saahan sitä haaveilla.
Vetyä tuotetaan paikalle toimitettavilla moduuleilla, jotka sisältävät kaiken mitä vedyntuotannossa tarvitaan. Moduuli tuottaa automaattisesti vetyä kun se kytketään sähkö- ja vesiverkkoon.
Se on jännä että pikalatausasemat on mahdottomuus koska kantaverkko ei kestä
Kantaverkko ei tosiaan kestä sähköautojen laajaa yleistymistä.
Mutta se kestäisi vetyautojen laajan yleistymisen vaikka ne kuluttaisivat enemmän sähköä.
Tosi jännä.
Paljonko vetyasema kuluttaa sähköä?
Vetyauto kuluttaa sähköä moninkertaisesti patteriautoon verrattuna ajokilometriä kohde, joten luonnollisesti myös rasitus kantaverkolle on moninkertainen.
Patteriautossa suuri osa energiasta kuluu satojen kilojen akkujen raahaamiseen. Se aika tavalla pienentää hyötysuhdetta.
Ei kulu. Auto kuin auto kuluttaa suurimman osan ilmanvastuksen voittamiseen ja seuraavana kaukana perässä vierintäkitkan kumoamiseen. Paino ei vaikuta millään tapaa ensimmäiseen ja vain osatekijänä toiseen.
Kun akusto painaa kolmanneksen koko auton painosta, suuri osa energiasta menee vain akkujen kuskaamiseen.
Mutta kun akusto painaa vain viidenneksen tai kuudesosan koko auton painosta (Tesla Model S/3 yms) ei sen kuskaamiseen kulu kuin ehkä 3-5% kokonaisenergiasta.
Jos Teslan akusto painaa 600 kiloa ja on viidesosa koko auton painosta, niin mahtaa se koko auto painaa todella paljon.
Jos ja jos. Jos tädillä olisi munat niin täti olisi setä. Teslan akusto ei paina 600 kiloa.
No paljonko eri teslamallien akut painavat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainut realistinen vaihtoehto, jos sallitaan autoilu kaikille vielä tulevaisuudessa.
Vetyä voi varastoida, kuljettaa, ja tankata helposti.
Vielä kun valmistamisen hyötysuhde saadaan hiukan ylemmäs, niin uskon vahvasti vedyn tulemiseen.Infrakin löytyy valmiina, toisin kuin täys-sähköt, jotka sopivat okt / rivari asujalle.
Verotuskysymykset tulee olemaan mielenkiintoisia, tuleeko kaikille käyttövoimavero vai ?
Varastointi ja kuljetus nimenomaan ovat ongelmia (eivät ratkaisemattomia, mutta kalliita), tankkaaminen toki on helppoa.
Vetyä ei tarvitse kuljettaa minnekään, vaan se tuotetaan ns. paikan päälle.
Saahan sitä haaveilla.
Vetyä tuotetaan paikalle toimitettavilla moduuleilla, jotka sisältävät kaiken mitä vedyntuotannossa tarvitaan. Moduuli tuottaa automaattisesti vetyä kun se kytketään sähkö- ja vesiverkkoon.
Se on jännä että pikalatausasemat on mahdottomuus koska kantaverkko ei kestä
Kantaverkko ei tosiaan kestä sähköautojen laajaa yleistymistä.
Mutta se kestäisi vetyautojen laajan yleistymisen vaikka ne kuluttaisivat enemmän sähköä.
Tosi jännä.
Paljonko vetyasema kuluttaa sähköä?
Vetyauto kuluttaa sähköä moninkertaisesti patteriautoon verrattuna ajokilometriä kohde, joten luonnollisesti myös rasitus kantaverkolle on moninkertainen.
Patteriautossa suuri osa energiasta kuluu satojen kilojen akkujen raahaamiseen. Se aika tavalla pienentää hyötysuhdetta.
Ei kulu. Auto kuin auto kuluttaa suurimman osan ilmanvastuksen voittamiseen ja seuraavana kaukana perässä vierintäkitkan kumoamiseen. Paino ei vaikuta millään tapaa ensimmäiseen ja vain osatekijänä toiseen.
Kun akusto painaa kolmanneksen koko auton painosta, suuri osa energiasta menee vain akkujen kuskaamiseen.
Mutta kun akusto painaa vain viidenneksen tai kuudesosan koko auton painosta (Tesla Model S/3 yms) ei sen kuskaamiseen kulu kuin ehkä 3-5% kokonaisenergiasta.
Arvioini mukaan model 3: lle noin 5% - 25%, riippuen renkaista ja ajotavasta (kaupunki - maantienopeuksilla). Tyypillisesti noin 10-15% luokkaa seka-ajossa keskimäärin. Ja kuudesosaa se ei koko auton massasta kyllä ole. Kolmosen kohdalla vajaa kolmasosa.
Kolmosen long range akku painaa reilut 450 kiloa, joka on alle neljännes kokonaispainosta. Normiakku on siinä 300 kilon nurkilla joka on alle viidesosa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.
Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".
Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.
eri
Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?
Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.
Katso vaikka vetyrakettien laukaisuja, niissä selvästi näkyy kuinka kaasuuntunutta vetyä päästetään ulos tankista jatkuvasti ennen laukaisua...
Johtuu vain siitä, että avaruusraketin polttoainesäiliöistä ei voida tehdä yhtä vahvoja kuin voidaan tehdä polttoainejakelussa maan päällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.
Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".
Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.
eri
Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?
Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.
Katso vaikka vetyrakettien laukaisuja, niissä selvästi näkyy kuinka kaasuuntunutta vetyä päästetään ulos tankista jatkuvasti ennen laukaisua...
Johtuu vain siitä, että avaruusraketin polttoainesäiliöistä ei voida tehdä yhtä vahvoja kuin voidaan tehdä polttoainejakelussa maan päällä.
Ei johdu.
https://en.wikipedia.org/wiki/Hydrogen_storage#Liquefied
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/90/Storage_Densi…
Tämän mukaan ainut (käytännöllinen) tapa säilöä nestemäistä ja tiehempää on "transcritical storage", mikä on jäädyttämisen ja paineistamisen yhdistelmä.
"Liquid hydrogen tanks for cars, producing for example the BMW Hydrogen 7. Japan has a liquid hydrogen (LH2) storage site in Kobe port.[4] Hydrogen is liquefied by reducing its temperature to -253 °C, similar to liquefied natural gas (LNG) which is stored at -162 °C. A potential efficiency loss of 12.79% can be achieved, or 4.26kWh/kg out of 33.3kWh/kg.[5]"
Ongelmat eivät taida kovinkaan suuria olla, koska vetyasemia on jo paljon.
Siellä ei vetyä säilytetäkään nestemäisenä.
sellaisenkin mallin vetyasemia on.
jollain tavalla ovat asiat saaneet sille mallille suunniteltua, että nestemäistäkin vetyä on aseman tankissa ja vetyä autojen tankkiin tankataan.
No sitten se pidetään tuolla -253 asteessa. Toki niinkin voidaan tehdä, ja tehdäänkin silloin kun vetyä tarvitaan nimenomaan nestemäisenä juuri kylmäaineeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Tässä ketjussa on yksi jankkaaja ja se on aloittaja.
Vetytalouden ongelmat ovat yleisessä tiedossa.
Ne ovat:
Vety on harvaa ainetta: tästä seuraa useita seurannaisongelmia.
Saksassa panostetaan kovasti vetyyn.
Raskaan liikenteen osalta. Yksityisautojen osalta kukaan ei panosta siihen.
Ei vielä, mutta kun maan kattava vetyverkosto on valmis, tulevat yksityiskäytössäkin vetyautot yleistymään. Suomeenkin jossain vaiheessa sellainen vetyverkosto rakennetaan.
Miten ne voisivat yleistyä kun yksikään valmistaja ei niitä tee?
ei tee?
ainakin mersu, toyota ja nissan tekee vetyautoja.
https://www.cleanenergywire.org/news/mercedes-benz-gives-fuel-cell-cars…
"Daimler subsidiary Mercedes-Benz has given up on fuel cell-powered hydrogen cars. Mercedes-Benz will soon stop production of its only fuel cell model, the GLC F-Cell, and does not plan any other models with this propulsion system"
Toyota tekee Miraita satojen tuhansien tappiolla per myyty auto. Ei kuulosta sekään kauhean voittavalta pitkän ajan strategialta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.
Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".
Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.
eri
Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?
Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.
Katso vaikka vetyrakettien laukaisuja, niissä selvästi näkyy kuinka kaasuuntunutta vetyä päästetään ulos tankista jatkuvasti ennen laukaisua...
Johtuu vain siitä, että avaruusraketin polttoainesäiliöistä ei voida tehdä yhtä vahvoja kuin voidaan tehdä polttoainejakelussa maan päällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.
Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".
Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.
eri
Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?
Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.
Katso vaikka vetyrakettien laukaisuja, niissä selvästi näkyy kuinka kaasuuntunutta vetyä päästetään ulos tankista jatkuvasti ennen laukaisua...
Johtuu vain siitä, että avaruusraketin polttoainesäiliöistä ei voida tehdä yhtä vahvoja kuin voidaan tehdä polttoainejakelussa maan päällä.
Ei johdu.
https://en.wikipedia.org/wiki/Hydrogen_storage#Liquefied
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/90/Storage_Densi…
Tämän mukaan ainut (käytännöllinen) tapa säilöä nestemäistä ja tiehempää on "transcritical storage", mikä on jäädyttämisen ja paineistamisen yhdistelmä.
"Liquid hydrogen tanks for cars, producing for example the BMW Hydrogen 7. Japan has a liquid hydrogen (LH2) storage site in Kobe port.[4] Hydrogen is liquefied by reducing its temperature to -253 °C, similar to liquefied natural gas (LNG) which is stored at -162 °C. A potential efficiency loss of 12.79% can be achieved, or 4.26kWh/kg out of 33.3kWh/kg.[5]"
Ongelmat eivät taida kovinkaan suuria olla, koska vetyasemia on jo paljon.
Siellä ei vetyä säilytetäkään nestemäisenä.
sellaisenkin mallin vetyasemia on.
jollain tavalla ovat asiat saaneet sille mallille suunniteltua, että nestemäistäkin vetyä on aseman tankissa ja vetyä autojen tankkiin tankataan.
No sitten se pidetään tuolla -253 asteessa. Toki niinkin voidaan tehdä, ja tehdäänkin silloin kun vetyä tarvitaan nimenomaan nestemäisenä juuri kylmäaineeksi.
Hienoa! Niin se tekniikka kehittyy.
Alue: Aihe vapaa
No sitten se olisi puolet halvempaa kuin suomessa.