IL: "Onko ladattava sähköauto sittenkin vain välivaihe? Vetyauto odottaa jo ovella"

Vetytalous on tulevaisuuden ratkaisu oikeastaan kaikkiin kuviteltavissa oleviin ongelmiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.

Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".

Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.

eri

Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?

Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.

Katso vaikka vetyrakettien laukaisuja, niissä selvästi näkyy kuinka kaasuuntunutta vetyä päästetään ulos tankista jatkuvasti ennen laukaisua...

Johtuu vain siitä, että avaruusraketin polttoainesäiliöistä ei voida tehdä yhtä vahvoja kuin voidaan tehdä polttoainejakelussa maan päällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.

Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".

Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.

eri

Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?

Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.

Katso vaikka vetyrakettien laukaisuja, niissä selvästi näkyy kuinka kaasuuntunutta vetyä päästetään ulos tankista jatkuvasti ennen laukaisua...

Johtuu vain siitä, että avaruusraketin polttoainesäiliöistä ei voida tehdä yhtä vahvoja kuin voidaan tehdä polttoainejakelussa maan päällä.

Ei johdu. 

https://en.wikipedia.org/wiki/Hydrogen_storage#Liquefied

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/90/Storage_Densi…

Tämän mukaan ainut (käytännöllinen) tapa säilöä nestemäistä ja tiehempää on "transcritical storage", mikä on jäädyttämisen ja paineistamisen yhdistelmä.

"Liquid hydrogen tanks for cars, producing for example the BMW Hydrogen 7. Japan has a liquid hydrogen (LH2) storage site in Kobe port.[4] Hydrogen is liquefied by reducing its temperature to -253 °C, similar to liquefied natural gas (LNG) which is stored at -162 °C. A potential efficiency loss of 12.79% can be achieved, or 4.26kWh/kg out of 33.3kWh/kg.[5]"

Ongelmat eivät taida kovinkaan suuria olla, koska vetyasemia on jo paljon.

Sitähän minä en ole väittänytkään. Vetyajoneuvot ovat monessa tapauksessa järjevämpi vaihtoehto, mutta harva oikeasti ymmärää kokonaiskuvaa ja sähöautoistakin liikkuu lukematon määrä väärää tietoa erityisesti niiiden todellisen (kuviteltua korkemamman) kulutuksen suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei romahda, vety ei tuo normiautoilijalle mitään hyötyä sähköautoon verrattuna. Pitkän matkan raskaalle liikenteelle se voi olla hyvä vaihtoehto.

Asia on juurikin näin. Lisäksi vedyn valmistukseen kuluu sähköenergiaa, josta kuitenkin vetyautoissa kyetään noin 50% hyödyntämään. Sulaa hulluutta energiatalousmielessä.

.

Ja sähköautossahan kolmasosa energiasta menee vain akkujen liikuttamiseen. Se vasta sulaa hulluutta onkin.

No eihän mene, mitä sinä oikein hourailet? Sähköautossa, kuten kaikissa muissakin autoissa ylivoimaisesti suurin osa energiasta menee ilmanvastuksen voittamiseen. Akkujen tuoma lisäpaino vastaa ehkä jotain 3-5% kokonaiskulutuksesta näin nopsaan arvioituna.

Jos joku auto painaa 600 kiloa vähemmän kuin toinen auto, niin vähemmän painava kuluttaa vähemmän polttoainetta jos moottoritekniikka on samanlainen.

Ei kuluta, jos vähemmän painavan otsapinta-ala ja/tai ilmasvastuskerroin on suurempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vetyauto on myös sähköauto, joten ei romahduttaisi, vaikka akkuauton ohittaisikin.

Toki niin ei tule tietenkään tapahtumaan. Vetyasemien rakentaminen on kallista puuhaa ja toisaalta kaikki autonvalmistajat on jo suuntaviivansa tulevaisuuuden suhteen vetäneet ja tulevaisuuus on akkukäyttöisten sähköautojen. Tämä on päivänselvä asia, eikä se fakta siitä miksikään muutu, vaikka vetyautofanaatikko avaisi täällä tuhat vetyautoa ylistävää ketjua päivässä.

Suomessa pelkästään alkoholihaittoihin vuoden aikana menevillä rahoilla voisi rakentaa koko maan kattavan vetyverkoston. Kyse on vain valinnoista.

Poistuuko alkoholihaitat jos tehdään valinta että nyt ne poistuu? Tosin alkoholin aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat eläkeiän kynnyksellä säästää niin paljon, että haittoja ei kannata poistaa.

Eipä ole valtion varallisuus silti kasvanut vaikka alkoholisteja on puoli miljoonaa ja alkoholi on yleisimpiä kuolinsyitä ja merkittävin työkyvyttömyyseläkkeiden taustatekijä. Jokainen ihminen maksaa joka vuosi muutaman tuhat euroa verotuksessaan alkoholihaitoista. Alkoholi ei siis tapa riittävästi ja riittävän nopeasti. Eläke- ja sairaskulut ovat enemmän mitä saadaan "säästöä" ihmisiä alkoholilla tappamalla.

Mitä väliä vaikka alkoholisteja olisi 2 miljoonaa, niin kauan kun suurin osa käy töissä ja pysyy eläkeikään asti kohtalaisen terveinä. Sitten joutaakin kuolla.

Alkoholin aiheuttamat työkyvyttömyyseläkkeet- ja sairauskulut ovat suuremmat kuin saavutetut säästöt ihmisiä alkoholilla tappamalla. Puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä joka kohtaa alkoholistien läheisiä.

Onhan se, mutta onneksi alkoholiveron tuotot kattaa sen eron.

Ei kata. Alkoholiveron tuotto on noin yksi miljardi vuodessa ja haitat maksavat noin kymmenen miljardia vuodessa, eli alkoholin hintaa pitäisi nostaa todella paljon, että siitä saatavat verotulot kattaisivat alkoholihuumeen haitat.

Vaikka asia olisikin noin, niin mitään ratkaisuahan asiaan ei ole olemassa.

Tottakai on. Alkoholihuumeen hintaa voidaan nostaa helposti.

Jolloin sitä tuodaan ulkomailta tai tehdään itse.

Kyllä täytyy olla on alkoholiongelmaa jos rahat eivät enää huumeeseen riitä muuten kuin sitä ulkomailta tuomalla.

Eli hintojen nosto ei siis olekaan minkäänlainen ratkaisu, kun alkoholiongelmaiset ostaa sieltä mistä halvimmalla saa. Näin arvelinkin.

Mutta normaalilla ihmisellä jolla ei ole alkoholiongelmaa, on kyllä varaa ostaa huumeensa ihan Alkostakin ja maksaa siitä vähän enemmänkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei romahda, vety ei tuo normiautoilijalle mitään hyötyä sähköautoon verrattuna. Pitkän matkan raskaalle liikenteelle se voi olla hyvä vaihtoehto.

Asia on juurikin näin. Lisäksi vedyn valmistukseen kuluu sähköenergiaa, josta kuitenkin vetyautoissa kyetään noin 50% hyödyntämään. Sulaa hulluutta energiatalousmielessä.

.

Ja sähköautossahan kolmasosa energiasta menee vain akkujen liikuttamiseen. Se vasta sulaa hulluutta onkin.

No eihän mene, mitä sinä oikein hourailet? Sähköautossa, kuten kaikissa muissakin autoissa ylivoimaisesti suurin osa energiasta menee ilmanvastuksen voittamiseen. Akkujen tuoma lisäpaino vastaa ehkä jotain 3-5% kokonaiskulutuksesta näin nopsaan arvioituna.

Jos joku auto painaa 600 kiloa vähemmän kuin toinen auto, niin vähemmän painava kuluttaa vähemmän polttoainetta jos moottoritekniikka on samanlainen.

Ei kuluta, jos vähemmän painavan otsapinta-ala ja/tai ilmasvastuskerroin on suurempi.

Ja jos taas ei ole, niin 600 kiloa enemmän painava auto kuluttaa enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Eikö ne vetyatomit mene putkistojen seinien läpi?

Menee. Kyse on vain siitä kuinka nopeasti ja vaurioittaako se itse putkistoja. Alumiini kestää hyvin. Tietyt teräkset ei kestä ollenkaan, hapertuvat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainut realistinen vaihtoehto, jos sallitaan autoilu kaikille vielä tulevaisuudessa.

Vetyä voi varastoida, kuljettaa, ja tankata helposti.

Vielä kun valmistamisen hyötysuhde saadaan hiukan ylemmäs, niin uskon vahvasti vedyn tulemiseen.

Infrakin löytyy valmiina, toisin kuin täys-sähköt, jotka sopivat okt / rivari asujalle.

Verotuskysymykset tulee olemaan mielenkiintoisia, tuleeko kaikille käyttövoimavero vai ?

Varastointi ja kuljetus nimenomaan ovat ongelmia (eivät ratkaisemattomia, mutta kalliita), tankkaaminen toki on helppoa.

Vetyä ei tarvitse kuljettaa minnekään, vaan se tuotetaan ns. paikan päälle.

Saahan sitä haaveilla. 

Vetyä tuotetaan paikalle toimitettavilla moduuleilla, jotka sisältävät kaiken mitä vedyntuotannossa tarvitaan. Moduuli tuottaa automaattisesti vetyä kun se kytketään sähkö- ja vesiverkkoon.

Se on jännä että pikalatausasemat on mahdottomuus koska kantaverkko ei kestä

Kantaverkko ei tosiaan kestä sähköautojen laajaa yleistymistä.

Mutta se kestäisi vetyautojen laajan yleistymisen vaikka ne kuluttaisivat enemmän sähköä.

Tosi jännä.

Paljonko vetyasema kuluttaa sähköä?

Vetyauto kuluttaa sähköä moninkertaisesti patteriautoon verrattuna ajokilometriä kohde, joten luonnollisesti myös rasitus kantaverkolle on moninkertainen.

Patteriautossa suuri osa energiasta kuluu satojen kilojen akkujen raahaamiseen. Se aika tavalla pienentää hyötysuhdetta.

Ei kulu. Auto kuin auto kuluttaa suurimman osan ilmanvastuksen voittamiseen ja seuraavana kaukana perässä vierintäkitkan kumoamiseen. Paino ei vaikuta millään tapaa ensimmäiseen ja vain osatekijänä toiseen.

Kun akusto painaa kolmanneksen koko auton painosta, suuri osa energiasta menee vain akkujen kuskaamiseen.

Mutta kun akusto painaa vain viidenneksen tai kuudesosan koko auton painosta (Tesla Model S/3 yms) ei sen kuskaamiseen kulu kuin ehkä 3-5% kokonaisenergiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ne vetyatomit mene putkistojen seinien läpi?

Menee. Kyse on vain siitä kuinka nopeasti ja vaurioittaako se itse putkistoja. Alumiini kestää hyvin. Tietyt teräkset ei kestä ollenkaan, hapertuvat.

Alumiinipinnoite tuo tiiviyden, teräs kestävyyden. Mitään merkittävää ongelmaa ei ole. Vetyauton painesäiliöiden vaihtoikä on 15 vuotta, joten aika hyvin kestää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainut realistinen vaihtoehto, jos sallitaan autoilu kaikille vielä tulevaisuudessa.

Vetyä voi varastoida, kuljettaa, ja tankata helposti.

Vielä kun valmistamisen hyötysuhde saadaan hiukan ylemmäs, niin uskon vahvasti vedyn tulemiseen.

Infrakin löytyy valmiina, toisin kuin täys-sähköt, jotka sopivat okt / rivari asujalle.

Verotuskysymykset tulee olemaan mielenkiintoisia, tuleeko kaikille käyttövoimavero vai ?

Varastointi ja kuljetus nimenomaan ovat ongelmia (eivät ratkaisemattomia, mutta kalliita), tankkaaminen toki on helppoa.

Vetyä ei tarvitse kuljettaa minnekään, vaan se tuotetaan ns. paikan päälle.

Saahan sitä haaveilla. 

Vetyä tuotetaan paikalle toimitettavilla moduuleilla, jotka sisältävät kaiken mitä vedyntuotannossa tarvitaan. Moduuli tuottaa automaattisesti vetyä kun se kytketään sähkö- ja vesiverkkoon.

Se on jännä että pikalatausasemat on mahdottomuus koska kantaverkko ei kestä

Kantaverkko ei tosiaan kestä sähköautojen laajaa yleistymistä.

Mutta se kestäisi vetyautojen laajan yleistymisen vaikka ne kuluttaisivat enemmän sähköä.

Tosi jännä.

Paljonko vetyasema kuluttaa sähköä?

Väistämättä enemmän kuin koska eletrolyysin/polttokennon hyötysuhde on paljon alhaisempi kuin akun lataus/sähkömoottori.

Änkytänkö? Paljonko vetyasema kuluttaa sähköä?

Et änkytä, kysymyksesi ovat vain joko tarkoituksella tai silkkaa typeryyttäsi niin idioottimaisia että niihin on turha tuon tarkemmin vastata. 

Entä paljonko se vetyasema kuluttaa sähköä?

Saitko pysyvän aivovaurion kun isäsi hakkasi päätäsi patteriin lapsena vai miten sinusta tuli tuollainen autistinen jankkaaja?

Kyllä sain. Koitan jankkaamisellani nykyään hakea huomiota kun lapsuudessani sitä ei ollut tarjolla, pelkkää nyrkkiä ja raippaa.

Se on aina hävinnyt keskustelun, joka ei enää osaa keskustella muusta kuin keskustelijoista.

Vetypelle puolestaan häviää aina keskustelun koska ei ymmärrä hölkäsen pöläystä fysiikasta, sähköopista, kemiasta eikä mistään muustakaan mitä keskustelu koskee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ne vetyatomit mene putkistojen seinien läpi?

Menee. Kyse on vain siitä kuinka nopeasti ja vaurioittaako se itse putkistoja. Alumiini kestää hyvin. Tietyt teräkset ei kestä ollenkaan, hapertuvat.

Alumiinipinnoite tuo tiiviyden, teräs kestävyyden. Mitään merkittävää ongelmaa ei ole. Vetyauton painesäiliöiden vaihtoikä on 15 vuotta, joten aika hyvin kestää.

Jos tietäisit mistään mitään niin tietäisit että nuo 700bar säiliöt on komposiittisäiliöitä eikä mitään teräspyttyjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainut realistinen vaihtoehto, jos sallitaan autoilu kaikille vielä tulevaisuudessa.

Vetyä voi varastoida, kuljettaa, ja tankata helposti.

Vielä kun valmistamisen hyötysuhde saadaan hiukan ylemmäs, niin uskon vahvasti vedyn tulemiseen.

Infrakin löytyy valmiina, toisin kuin täys-sähköt, jotka sopivat okt / rivari asujalle.

Verotuskysymykset tulee olemaan mielenkiintoisia, tuleeko kaikille käyttövoimavero vai ?

Varastointi ja kuljetus nimenomaan ovat ongelmia (eivät ratkaisemattomia, mutta kalliita), tankkaaminen toki on helppoa.

Vetyä ei tarvitse kuljettaa minnekään, vaan se tuotetaan ns. paikan päälle.

Saahan sitä haaveilla. 

Vetyä tuotetaan paikalle toimitettavilla moduuleilla, jotka sisältävät kaiken mitä vedyntuotannossa tarvitaan. Moduuli tuottaa automaattisesti vetyä kun se kytketään sähkö- ja vesiverkkoon.

Se on jännä että pikalatausasemat on mahdottomuus koska kantaverkko ei kestä

Kantaverkko ei tosiaan kestä sähköautojen laajaa yleistymistä.

Mutta se kestäisi vetyautojen laajan yleistymisen vaikka ne kuluttaisivat enemmän sähköä.

Tosi jännä.

Paljonko vetyasema kuluttaa sähköä?

Vetyauto kuluttaa sähköä moninkertaisesti patteriautoon verrattuna ajokilometriä kohde, joten luonnollisesti myös rasitus kantaverkolle on moninkertainen.

Patteriautossa suuri osa energiasta kuluu satojen kilojen akkujen raahaamiseen. Se aika tavalla pienentää hyötysuhdetta.

Ei kulu. Auto kuin auto kuluttaa suurimman osan ilmanvastuksen voittamiseen ja seuraavana kaukana perässä vierintäkitkan kumoamiseen. Paino ei vaikuta millään tapaa ensimmäiseen ja vain osatekijänä toiseen.

Kun akusto painaa kolmanneksen koko auton painosta, suuri osa energiasta menee vain akkujen kuskaamiseen.

Mutta kun akusto painaa vain viidenneksen tai kuudesosan koko auton painosta (Tesla Model S/3 yms) ei sen kuskaamiseen kulu kuin ehkä 3-5% kokonaisenergiasta.

Jos Teslan akusto painaa 600 kiloa ja on viidesosa koko auton painosta, niin mahtaa se koko auto painaa todella paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ne vetyatomit mene putkistojen seinien läpi?

Menee. Kyse on vain siitä kuinka nopeasti ja vaurioittaako se itse putkistoja. Alumiini kestää hyvin. Tietyt teräkset ei kestä ollenkaan, hapertuvat.

Alumiinipinnoite tuo tiiviyden, teräs kestävyyden. Mitään merkittävää ongelmaa ei ole. Vetyauton painesäiliöiden vaihtoikä on 15 vuotta, joten aika hyvin kestää.

Jos tietäisit mistään mitään niin tietäisit että nuo 700bar säiliöt on komposiittisäiliöitä eikä mitään teräspyttyjä.

Oli se säiliö ihan mitä materiaalia tahansa, ongelma ei ole siis kovinkaan merkittävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vetyauto on myös sähköauto, joten ei romahduttaisi, vaikka akkuauton ohittaisikin.

Toki niin ei tule tietenkään tapahtumaan. Vetyasemien rakentaminen on kallista puuhaa ja toisaalta kaikki autonvalmistajat on jo suuntaviivansa tulevaisuuuden suhteen vetäneet ja tulevaisuuus on akkukäyttöisten sähköautojen. Tämä on päivänselvä asia, eikä se fakta siitä miksikään muutu, vaikka vetyautofanaatikko avaisi täällä tuhat vetyautoa ylistävää ketjua päivässä.

Suomessa pelkästään alkoholihaittoihin vuoden aikana menevillä rahoilla voisi rakentaa koko maan kattavan vetyverkoston. Kyse on vain valinnoista.

Poistuuko alkoholihaitat jos tehdään valinta että nyt ne poistuu? Tosin alkoholin aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat eläkeiän kynnyksellä säästää niin paljon, että haittoja ei kannata poistaa.

Eipä ole valtion varallisuus silti kasvanut vaikka alkoholisteja on puoli miljoonaa ja alkoholi on yleisimpiä kuolinsyitä ja merkittävin työkyvyttömyyseläkkeiden taustatekijä. Jokainen ihminen maksaa joka vuosi muutaman tuhat euroa verotuksessaan alkoholihaitoista. Alkoholi ei siis tapa riittävästi ja riittävän nopeasti. Eläke- ja sairaskulut ovat enemmän mitä saadaan "säästöä" ihmisiä alkoholilla tappamalla.

Mitä väliä vaikka alkoholisteja olisi 2 miljoonaa, niin kauan kun suurin osa käy töissä ja pysyy eläkeikään asti kohtalaisen terveinä. Sitten joutaakin kuolla.

Alkoholin aiheuttamat työkyvyttömyyseläkkeet- ja sairauskulut ovat suuremmat kuin saavutetut säästöt ihmisiä alkoholilla tappamalla. Puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä joka kohtaa alkoholistien läheisiä.

Onhan se, mutta onneksi alkoholiveron tuotot kattaa sen eron.

Ei kata. Alkoholiveron tuotto on noin yksi miljardi vuodessa ja haitat maksavat noin kymmenen miljardia vuodessa, eli alkoholin hintaa pitäisi nostaa todella paljon, että siitä saatavat verotulot kattaisivat alkoholihuumeen haitat.

Vaikka asia olisikin noin, niin mitään ratkaisuahan asiaan ei ole olemassa.

Tottakai on. Alkoholihuumeen hintaa voidaan nostaa helposti.

Jolloin sitä tuodaan ulkomailta tai tehdään itse.

Kyllä täytyy olla on alkoholiongelmaa jos rahat eivät enää huumeeseen riitä muuten kuin sitä ulkomailta tuomalla.

Eli hintojen nosto ei siis olekaan minkäänlainen ratkaisu, kun alkoholiongelmaiset ostaa sieltä mistä halvimmalla saa. Näin arvelinkin.

Mutta normaalilla ihmisellä jolla ei ole alkoholiongelmaa, on kyllä varaa ostaa huumeensa ihan Alkostakin ja maksaa siitä vähän enemmänkin.

Toki, mutta maksan lonkerolaatikosta ennemmin 20€ kuin 60€, koska en saa kalliimmalle hinnalle mitään vastinetta. Paitsi pantilliset tölkit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainut realistinen vaihtoehto, jos sallitaan autoilu kaikille vielä tulevaisuudessa.

Vetyä voi varastoida, kuljettaa, ja tankata helposti.

Vielä kun valmistamisen hyötysuhde saadaan hiukan ylemmäs, niin uskon vahvasti vedyn tulemiseen.

Infrakin löytyy valmiina, toisin kuin täys-sähköt, jotka sopivat okt / rivari asujalle.

Verotuskysymykset tulee olemaan mielenkiintoisia, tuleeko kaikille käyttövoimavero vai ?

Varastointi ja kuljetus nimenomaan ovat ongelmia (eivät ratkaisemattomia, mutta kalliita), tankkaaminen toki on helppoa.

Vetyä ei tarvitse kuljettaa minnekään, vaan se tuotetaan ns. paikan päälle.

Saahan sitä haaveilla. 

Vetyä tuotetaan paikalle toimitettavilla moduuleilla, jotka sisältävät kaiken mitä vedyntuotannossa tarvitaan. Moduuli tuottaa automaattisesti vetyä kun se kytketään sähkö- ja vesiverkkoon.

Se on jännä että pikalatausasemat on mahdottomuus koska kantaverkko ei kestä

Kantaverkko ei tosiaan kestä sähköautojen laajaa yleistymistä.

Mutta se kestäisi vetyautojen laajan yleistymisen vaikka ne kuluttaisivat enemmän sähköä.

Tosi jännä.

Paljonko vetyasema kuluttaa sähköä?

Vetyauto kuluttaa sähköä moninkertaisesti patteriautoon verrattuna ajokilometriä kohde, joten luonnollisesti myös rasitus kantaverkolle on moninkertainen.

Patteriautossa suuri osa energiasta kuluu satojen kilojen akkujen raahaamiseen. Se aika tavalla pienentää hyötysuhdetta.

Ei kulu. Auto kuin auto kuluttaa suurimman osan ilmanvastuksen voittamiseen ja seuraavana kaukana perässä vierintäkitkan kumoamiseen. Paino ei vaikuta millään tapaa ensimmäiseen ja vain osatekijänä toiseen.

Kun akusto painaa kolmanneksen koko auton painosta, suuri osa energiasta menee vain akkujen kuskaamiseen.

Mutta kun akusto painaa vain viidenneksen tai kuudesosan koko auton painosta (Tesla Model S/3 yms) ei sen kuskaamiseen kulu kuin ehkä 3-5% kokonaisenergiasta.

Jos Teslan akusto painaa 600 kiloa ja on viidesosa koko auton painosta, niin mahtaa se koko auto painaa todella paljon.

Mikä siinä teslassa painaa 3000 kiloa, jos akut ovat vain kuudesosa auton painosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vetyauto on myös sähköauto, joten ei romahduttaisi, vaikka akkuauton ohittaisikin.

Toki niin ei tule tietenkään tapahtumaan. Vetyasemien rakentaminen on kallista puuhaa ja toisaalta kaikki autonvalmistajat on jo suuntaviivansa tulevaisuuuden suhteen vetäneet ja tulevaisuuus on akkukäyttöisten sähköautojen. Tämä on päivänselvä asia, eikä se fakta siitä miksikään muutu, vaikka vetyautofanaatikko avaisi täällä tuhat vetyautoa ylistävää ketjua päivässä.

Suomessa pelkästään alkoholihaittoihin vuoden aikana menevillä rahoilla voisi rakentaa koko maan kattavan vetyverkoston. Kyse on vain valinnoista.

Poistuuko alkoholihaitat jos tehdään valinta että nyt ne poistuu? Tosin alkoholin aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat eläkeiän kynnyksellä säästää niin paljon, että haittoja ei kannata poistaa.

Eipä ole valtion varallisuus silti kasvanut vaikka alkoholisteja on puoli miljoonaa ja alkoholi on yleisimpiä kuolinsyitä ja merkittävin työkyvyttömyyseläkkeiden taustatekijä. Jokainen ihminen maksaa joka vuosi muutaman tuhat euroa verotuksessaan alkoholihaitoista. Alkoholi ei siis tapa riittävästi ja riittävän nopeasti. Eläke- ja sairaskulut ovat enemmän mitä saadaan "säästöä" ihmisiä alkoholilla tappamalla.

Mitä väliä vaikka alkoholisteja olisi 2 miljoonaa, niin kauan kun suurin osa käy töissä ja pysyy eläkeikään asti kohtalaisen terveinä. Sitten joutaakin kuolla.

Alkoholin aiheuttamat työkyvyttömyyseläkkeet- ja sairauskulut ovat suuremmat kuin saavutetut säästöt ihmisiä alkoholilla tappamalla. Puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä joka kohtaa alkoholistien läheisiä.

Onhan se, mutta onneksi alkoholiveron tuotot kattaa sen eron.

Ei kata. Alkoholiveron tuotto on noin yksi miljardi vuodessa ja haitat maksavat noin kymmenen miljardia vuodessa, eli alkoholin hintaa pitäisi nostaa todella paljon, että siitä saatavat verotulot kattaisivat alkoholihuumeen haitat.

Vaikka asia olisikin noin, niin mitään ratkaisuahan asiaan ei ole olemassa.

Tottakai on. Alkoholihuumeen hintaa voidaan nostaa helposti.

Jolloin sitä tuodaan ulkomailta tai tehdään itse.

Kyllä täytyy olla on alkoholiongelmaa jos rahat eivät enää huumeeseen riitä muuten kuin sitä ulkomailta tuomalla.

Eli hintojen nosto ei siis olekaan minkäänlainen ratkaisu, kun alkoholiongelmaiset ostaa sieltä mistä halvimmalla saa. Näin arvelinkin.

Mutta normaalilla ihmisellä jolla ei ole alkoholiongelmaa, on kyllä varaa ostaa huumeensa ihan Alkostakin ja maksaa siitä vähän enemmänkin.

Toki, mutta maksan lonkerolaatikosta ennemmin 20€ kuin 60€, koska en saa kalliimmalle hinnalle mitään vastinetta. Paitsi pantilliset tölkit.

Sellaista se on alkoholiongelmaisen elämä.

Vierailija kirjoitti:

[kulu kuin ehkä 3-5% kokonaisenergiasta.

Ehkä?

Todella vakuuttavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vetyautoista aletaan puhumaan enemmän Suomessa, kun ihmiset vihdoin tajuavat, kuinka huono hyötysuhde täyssähköautoilla oikeasti on vaihtelevassa ilmastossa...

Aina se on kuitenkin moninkertaisesti parempi kuin polttokennon.

Ei todellakaan ole... Normaalissa käytössä ja busseissakin vetybussi pähittää täyssähköbussin pakkasessa. Keskivertokuluttajan kohdalla ero on henkilöautojen kohdalla vielä suurempi.

https://fuelcellsworks.com/news/study-by-cte-cold-weather-effects-range….

Study by CTE: Cold Weather Effects Range Loss in Winter and the Fuel Cell Beats the Battery

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ne vetyatomit mene putkistojen seinien läpi?

Menee. Kyse on vain siitä kuinka nopeasti ja vaurioittaako se itse putkistoja. Alumiini kestää hyvin. Tietyt teräkset ei kestä ollenkaan, hapertuvat.

Alumiinipinnoite tuo tiiviyden, teräs kestävyyden. Mitään merkittävää ongelmaa ei ole. Vetyauton painesäiliöiden vaihtoikä on 15 vuotta, joten aika hyvin kestää.

Jos tietäisit mistään mitään niin tietäisit että nuo 700bar säiliöt on komposiittisäiliöitä eikä mitään teräspyttyjä.

Hyvin ne sitten kestää säiliöt (olipa tehty mistä tahansa) kun vaihtoikä on 15 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vetyauto on myös sähköauto, joten ei romahduttaisi, vaikka akkuauton ohittaisikin.

Toki niin ei tule tietenkään tapahtumaan. Vetyasemien rakentaminen on kallista puuhaa ja toisaalta kaikki autonvalmistajat on jo suuntaviivansa tulevaisuuuden suhteen vetäneet ja tulevaisuuus on akkukäyttöisten sähköautojen. Tämä on päivänselvä asia, eikä se fakta siitä miksikään muutu, vaikka vetyautofanaatikko avaisi täällä tuhat vetyautoa ylistävää ketjua päivässä.

Suomessa pelkästään alkoholihaittoihin vuoden aikana menevillä rahoilla voisi rakentaa koko maan kattavan vetyverkoston. Kyse on vain valinnoista.

Poistuuko alkoholihaitat jos tehdään valinta että nyt ne poistuu? Tosin alkoholin aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat eläkeiän kynnyksellä säästää niin paljon, että haittoja ei kannata poistaa.

Eipä ole valtion varallisuus silti kasvanut vaikka alkoholisteja on puoli miljoonaa ja alkoholi on yleisimpiä kuolinsyitä ja merkittävin työkyvyttömyyseläkkeiden taustatekijä. Jokainen ihminen maksaa joka vuosi muutaman tuhat euroa verotuksessaan alkoholihaitoista. Alkoholi ei siis tapa riittävästi ja riittävän nopeasti. Eläke- ja sairaskulut ovat enemmän mitä saadaan "säästöä" ihmisiä alkoholilla tappamalla.

Mitä väliä vaikka alkoholisteja olisi 2 miljoonaa, niin kauan kun suurin osa käy töissä ja pysyy eläkeikään asti kohtalaisen terveinä. Sitten joutaakin kuolla.

Alkoholin aiheuttamat työkyvyttömyyseläkkeet- ja sairauskulut ovat suuremmat kuin saavutetut säästöt ihmisiä alkoholilla tappamalla. Puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä joka kohtaa alkoholistien läheisiä.

Onhan se, mutta onneksi alkoholiveron tuotot kattaa sen eron.

Ei kata. Alkoholiveron tuotto on noin yksi miljardi vuodessa ja haitat maksavat noin kymmenen miljardia vuodessa, eli alkoholin hintaa pitäisi nostaa todella paljon, että siitä saatavat verotulot kattaisivat alkoholihuumeen haitat.

Vaikka asia olisikin noin, niin mitään ratkaisuahan asiaan ei ole olemassa.

Tottakai on. Alkoholihuumeen hintaa voidaan nostaa helposti.

Jolloin sitä tuodaan ulkomailta tai tehdään itse.

Kyllä täytyy olla on alkoholiongelmaa jos rahat eivät enää huumeeseen riitä muuten kuin sitä ulkomailta tuomalla.

Eli hintojen nosto ei siis olekaan minkäänlainen ratkaisu, kun alkoholiongelmaiset ostaa sieltä mistä halvimmalla saa. Näin arvelinkin.

Mutta normaalilla ihmisellä jolla ei ole alkoholiongelmaa, on kyllä varaa ostaa huumeensa ihan Alkostakin ja maksaa siitä vähän enemmänkin.

Toki, mutta maksan lonkerolaatikosta ennemmin 20€ kuin 60€, koska en saa kalliimmalle hinnalle mitään vastinetta. Paitsi pantilliset tölkit.

entä jos maksaisit 30 euroa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ne vetyatomit mene putkistojen seinien läpi?

Menee. Kyse on vain siitä kuinka nopeasti ja vaurioittaako se itse putkistoja. Alumiini kestää hyvin. Tietyt teräkset ei kestä ollenkaan, hapertuvat.

Alumiinipinnoite tuo tiiviyden, teräs kestävyyden. Mitään merkittävää ongelmaa ei ole. Vetyauton painesäiliöiden vaihtoikä on 15 vuotta, joten aika hyvin kestää.

Ei kyllä näin parin tonnin auton omistajalle kuulosta yhtään patteriautoa paremmalta nuo vetyautotkaan. Nuo tankit maksaa monta tonnia ja kennot vielä enemmän, ja kumpikin alkaa olla finaalissa 15 vuoden kohdilla viimeistään.