IL: "Onko ladattava sähköauto sittenkin vain välivaihe? Vetyauto odottaa jo ovella"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vetyauto on myös sähköauto, joten ei romahduttaisi, vaikka akkuauton ohittaisikin.

Toki niin ei tule tietenkään tapahtumaan. Vetyasemien rakentaminen on kallista puuhaa ja toisaalta kaikki autonvalmistajat on jo suuntaviivansa tulevaisuuuden suhteen vetäneet ja tulevaisuuus on akkukäyttöisten sähköautojen. Tämä on päivänselvä asia, eikä se fakta siitä miksikään muutu, vaikka vetyautofanaatikko avaisi täällä tuhat vetyautoa ylistävää ketjua päivässä.

Suomessa pelkästään alkoholihaittoihin vuoden aikana menevillä rahoilla voisi rakentaa koko maan kattavan vetyverkoston. Kyse on vain valinnoista.

Poistuuko alkoholihaitat jos tehdään valinta että nyt ne poistuu? Tosin alkoholin aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat eläkeiän kynnyksellä säästää niin paljon, että haittoja ei kannata poistaa.

Eipä ole valtion varallisuus silti kasvanut vaikka alkoholisteja on puoli miljoonaa ja alkoholi on yleisimpiä kuolinsyitä ja merkittävin työkyvyttömyyseläkkeiden taustatekijä. Jokainen ihminen maksaa joka vuosi muutaman tuhat euroa verotuksessaan alkoholihaitoista. Alkoholi ei siis tapa riittävästi ja riittävän nopeasti. Eläke- ja sairaskulut ovat enemmän mitä saadaan "säästöä" ihmisiä alkoholilla tappamalla.

Mitä väliä vaikka alkoholisteja olisi 2 miljoonaa, niin kauan kun suurin osa käy töissä ja pysyy eläkeikään asti kohtalaisen terveinä. Sitten joutaakin kuolla.

Alkoholin aiheuttamat työkyvyttömyyseläkkeet- ja sairauskulut ovat suuremmat kuin saavutetut säästöt ihmisiä alkoholilla tappamalla. Puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä joka kohtaa alkoholistien läheisiä.

Onhan se, mutta onneksi alkoholiveron tuotot kattaa sen eron.

Ei kata. Alkoholiveron tuotto on noin yksi miljardi vuodessa ja haitat maksavat noin kymmenen miljardia vuodessa, eli alkoholin hintaa pitäisi nostaa todella paljon, että siitä saatavat verotulot kattaisivat alkoholihuumeen haitat.

Vaikka asia olisikin noin, niin mitään ratkaisuahan asiaan ei ole olemassa.

Tottakai on. Alkoholihuumeen hintaa voidaan nostaa helposti.

Jolloin sitä tuodaan ulkomailta tai tehdään itse.

Vierailija kirjoitti:

Norjassa räjähti viimevuonna vetytankkausasema yhtäkkiä.

Ja onnettomuushan johtui viallisesta venttiilistä ja asennusvirheestä. Kauanko aiot yhdellä asemalla ratsastaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.

Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".

Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.

eri

Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?

Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.

Katso vaikka vetyrakettien laukaisuja, niissä selvästi näkyy kuinka kaasuuntunutta vetyä päästetään ulos tankista jatkuvasti ennen laukaisua...

Johtuu vain siitä, että avaruusraketin polttoainesäiliöistä ei voida tehdä yhtä vahvoja kuin voidaan tehdä polttoainejakelussa maan päällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.

Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".

Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.

eri

Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?

Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.

Katso vaikka vetyrakettien laukaisuja, niissä selvästi näkyy kuinka kaasuuntunutta vetyä päästetään ulos tankista jatkuvasti ennen laukaisua...

Johtuu vain siitä, että avaruusraketin polttoainesäiliöistä ei voida tehdä yhtä vahvoja kuin voidaan tehdä polttoainejakelussa maan päällä.

Ei johdu. 

https://en.wikipedia.org/wiki/Hydrogen_storage#Liquefied

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/90/Storage_Densi…

Tämän mukaan ainut (käytännöllinen) tapa säilöä nestemäistä ja tiehempää on "transcritical storage", mikä on jäädyttämisen ja paineistamisen yhdistelmä.

"Liquid hydrogen tanks for cars, producing for example the BMW Hydrogen 7. Japan has a liquid hydrogen (LH2) storage site in Kobe port.[4] Hydrogen is liquefied by reducing its temperature to -253 °C, similar to liquefied natural gas (LNG) which is stored at -162 °C. A potential efficiency loss of 12.79% can be achieved, or 4.26kWh/kg out of 33.3kWh/kg.[5]"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vetyauto on myös sähköauto, joten ei romahduttaisi, vaikka akkuauton ohittaisikin.

Toki niin ei tule tietenkään tapahtumaan. Vetyasemien rakentaminen on kallista puuhaa ja toisaalta kaikki autonvalmistajat on jo suuntaviivansa tulevaisuuuden suhteen vetäneet ja tulevaisuuus on akkukäyttöisten sähköautojen. Tämä on päivänselvä asia, eikä se fakta siitä miksikään muutu, vaikka vetyautofanaatikko avaisi täällä tuhat vetyautoa ylistävää ketjua päivässä.

Suomessa pelkästään alkoholihaittoihin vuoden aikana menevillä rahoilla voisi rakentaa koko maan kattavan vetyverkoston. Kyse on vain valinnoista.

Poistuuko alkoholihaitat jos tehdään valinta että nyt ne poistuu? Tosin alkoholin aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat eläkeiän kynnyksellä säästää niin paljon, että haittoja ei kannata poistaa.

Eipä ole valtion varallisuus silti kasvanut vaikka alkoholisteja on puoli miljoonaa ja alkoholi on yleisimpiä kuolinsyitä ja merkittävin työkyvyttömyyseläkkeiden taustatekijä. Jokainen ihminen maksaa joka vuosi muutaman tuhat euroa verotuksessaan alkoholihaitoista. Alkoholi ei siis tapa riittävästi ja riittävän nopeasti. Eläke- ja sairaskulut ovat enemmän mitä saadaan "säästöä" ihmisiä alkoholilla tappamalla.

Mitä väliä vaikka alkoholisteja olisi 2 miljoonaa, niin kauan kun suurin osa käy töissä ja pysyy eläkeikään asti kohtalaisen terveinä. Sitten joutaakin kuolla.

Alkoholin aiheuttamat työkyvyttömyyseläkkeet- ja sairauskulut ovat suuremmat kuin saavutetut säästöt ihmisiä alkoholilla tappamalla. Puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä joka kohtaa alkoholistien läheisiä.

Onhan se, mutta onneksi alkoholiveron tuotot kattaa sen eron.

Ei kata. Alkoholiveron tuotto on noin yksi miljardi vuodessa ja haitat maksavat noin kymmenen miljardia vuodessa, eli alkoholin hintaa pitäisi nostaa todella paljon, että siitä saatavat verotulot kattaisivat alkoholihuumeen haitat.

Vaikka asia olisikin noin, niin mitään ratkaisuahan asiaan ei ole olemassa.

Tottakai on. Alkoholihuumeen hintaa voidaan nostaa helposti.

Jolloin sitä tuodaan ulkomailta tai tehdään itse.

Kyllä täytyy olla on alkoholiongelmaa jos rahat eivät enää huumeeseen riitä muuten kuin sitä ulkomailta tuomalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.

Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".

Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.

eri

Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?

Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.

Katso vaikka vetyrakettien laukaisuja, niissä selvästi näkyy kuinka kaasuuntunutta vetyä päästetään ulos tankista jatkuvasti ennen laukaisua...

Johtuu vain siitä, että avaruusraketin polttoainesäiliöistä ei voida tehdä yhtä vahvoja kuin voidaan tehdä polttoainejakelussa maan päällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.

Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".

Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.

eri

Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?

Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.

Katso vaikka vetyrakettien laukaisuja, niissä selvästi näkyy kuinka kaasuuntunutta vetyä päästetään ulos tankista jatkuvasti ennen laukaisua...

Johtuu vain siitä, että avaruusraketin polttoainesäiliöistä ei voida tehdä yhtä vahvoja kuin voidaan tehdä polttoainejakelussa maan päällä.

Ei johdu. 

https://en.wikipedia.org/wiki/Hydrogen_storage#Liquefied

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/90/Storage_Densi…

Tämän mukaan ainut (käytännöllinen) tapa säilöä nestemäistä ja tiehempää on "transcritical storage", mikä on jäädyttämisen ja paineistamisen yhdistelmä.

"Liquid hydrogen tanks for cars, producing for example the BMW Hydrogen 7. Japan has a liquid hydrogen (LH2) storage site in Kobe port.[4] Hydrogen is liquefied by reducing its temperature to -253 °C, similar to liquefied natural gas (LNG) which is stored at -162 °C. A potential efficiency loss of 12.79% can be achieved, or 4.26kWh/kg out of 33.3kWh/kg.[5]"

Ongelmat eivät taida kovinkaan suuria olla, koska vetyasemia on jo paljon.

Miten sähköauton hyötysuhde laskee kylmällä kelillä? Moottorin ja ohjauselektroniikan hyötysuhde ainakin ennemmin vain nousee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei romahda, vety ei tuo normiautoilijalle mitään hyötyä sähköautoon verrattuna. Pitkän matkan raskaalle liikenteelle se voi olla hyvä vaihtoehto.

Asia on juurikin näin. Lisäksi vedyn valmistukseen kuluu sähköenergiaa, josta kuitenkin vetyautoissa kyetään noin 50% hyödyntämään. Sulaa hulluutta energiatalousmielessä.

.

Ja sähköautossahan kolmasosa energiasta menee vain akkujen liikuttamiseen. Se vasta sulaa hulluutta onkin.

No eihän mene, mitä sinä oikein hourailet? Sähköautossa, kuten kaikissa muissakin autoissa ylivoimaisesti suurin osa energiasta menee ilmanvastuksen voittamiseen. Akkujen tuoma lisäpaino vastaa ehkä jotain 3-5% kokonaiskulutuksesta näin nopsaan arvioituna.

Vierailija kirjoitti:

[A potential efficiency loss of 12.79% can be achieved, or 4.26kWh/kg out of 33.3kWh/kg.[5]"

Sähköauton akkujen varaus taas laskee noin prosentin päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vetyskeptikot tänään ovat vähän kuin sähköskeptikot 10v sitten, nopeasti se mieli muuttuu kun tekniikkaa kehittyy ja vetyauton ylivertaisuus saa julkisuutta. Erityisesti pohjolassa vety on ihanteellinen koska pakkanen ei hidasta latausaikaa tai lyennä toimintamatkaa, sähköllähän latausaika on pakkasessa helposti tuplat verrattuna kesään ja toimintamatka puolet. Ja tietenkin vedyn tankkaa kesälläkin murto-osassa aikaa missä sähköauton lataa.

Puhdas energiantuotanto tulevaisuudessa takaa vedyn valmistamisen ilman huolta hieman heikommasta hyötysuhteesta.

Pari ongelmaa pitää kyllä ensin ratkaista, eli ensinnäkin kennojen pakkasenkesto ja toisakseen tarvitaan reippaasti lisää sähköntuotantoa koska vetyauto kuluttaa suurinpiirtein kolminkertaisen määrän sähköä patteriautoon verrattuna. Eli hieman yksinkertaistaen koko henkilöautokannan vaihtaminen pattereilla kulkeviin vaatisi suurinpiirtein yhden uuden Olkiluodon, vetyautoja varten tarvittaisiin kolme.

Käytä loppuiltasi itsesi sivistämiseen ja tutustu P2X teknologiaan.

Näitä P2X laitoksia ja niihin liittyviä ajoneuvoja, junia, laivoja on tehty jo vuosikymmeniä Euroopassakin. Kiinassa ja Japanissa rakennetaan vetykaupunkeja.

Eikö ne vetyatomit mene putkistojen seinien läpi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.

Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".

Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.

eri

Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?

Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.

Katso vaikka vetyrakettien laukaisuja, niissä selvästi näkyy kuinka kaasuuntunutta vetyä päästetään ulos tankista jatkuvasti ennen laukaisua...

Johtuu vain siitä, että avaruusraketin polttoainesäiliöistä ei voida tehdä yhtä vahvoja kuin voidaan tehdä polttoainejakelussa maan päällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.

Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".

Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.

eri

Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?

Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.

Katso vaikka vetyrakettien laukaisuja, niissä selvästi näkyy kuinka kaasuuntunutta vetyä päästetään ulos tankista jatkuvasti ennen laukaisua...

Johtuu vain siitä, että avaruusraketin polttoainesäiliöistä ei voida tehdä yhtä vahvoja kuin voidaan tehdä polttoainejakelussa maan päällä.

Ei johdu. 

https://en.wikipedia.org/wiki/Hydrogen_storage#Liquefied

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/90/Storage_Densi…

Tämän mukaan ainut (käytännöllinen) tapa säilöä nestemäistä ja tiehempää on "transcritical storage", mikä on jäädyttämisen ja paineistamisen yhdistelmä.

"Liquid hydrogen tanks for cars, producing for example the BMW Hydrogen 7. Japan has a liquid hydrogen (LH2) storage site in Kobe port.[4] Hydrogen is liquefied by reducing its temperature to -253 °C, similar to liquefied natural gas (LNG) which is stored at -162 °C. A potential efficiency loss of 12.79% can be achieved, or 4.26kWh/kg out of 33.3kWh/kg.[5]"

Ongelmat eivät taida kovinkaan suuria olla, koska vetyasemia on jo paljon.

Paljon vetyasemalla hukkaan menevä vety maksaa?

Tulevaisuudessa jokaista "autoa" vie eteenpäin ydinmoottori tai jokin muu energianmuoto jota emme vielä tunne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei romahda, vety ei tuo normiautoilijalle mitään hyötyä sähköautoon verrattuna. Pitkän matkan raskaalle liikenteelle se voi olla hyvä vaihtoehto.

Asia on juurikin näin. Lisäksi vedyn valmistukseen kuluu sähköenergiaa, josta kuitenkin vetyautoissa kyetään noin 50% hyödyntämään. Sulaa hulluutta energiatalousmielessä.

.

Ja sähköautossahan kolmasosa energiasta menee vain akkujen liikuttamiseen. Se vasta sulaa hulluutta onkin.

No eihän mene, mitä sinä oikein hourailet? Sähköautossa, kuten kaikissa muissakin autoissa ylivoimaisesti suurin osa energiasta menee ilmanvastuksen voittamiseen. Akkujen tuoma lisäpaino vastaa ehkä jotain 3-5% kokonaiskulutuksesta näin nopsaan arvioituna.

Jos joku auto painaa 600 kiloa vähemmän kuin toinen auto, niin vähemmän painava kuluttaa vähemmän polttoainetta jos moottoritekniikka on samanlainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainut realistinen vaihtoehto, jos sallitaan autoilu kaikille vielä tulevaisuudessa.

Vetyä voi varastoida, kuljettaa, ja tankata helposti.

Vielä kun valmistamisen hyötysuhde saadaan hiukan ylemmäs, niin uskon vahvasti vedyn tulemiseen.

Infrakin löytyy valmiina, toisin kuin täys-sähköt, jotka sopivat okt / rivari asujalle.

Verotuskysymykset tulee olemaan mielenkiintoisia, tuleeko kaikille käyttövoimavero vai ?

Varastointi ja kuljetus nimenomaan ovat ongelmia (eivät ratkaisemattomia, mutta kalliita), tankkaaminen toki on helppoa.

Vetyä ei tarvitse kuljettaa minnekään, vaan se tuotetaan ns. paikan päälle.

Saahan sitä haaveilla. 

Vetyä tuotetaan paikalle toimitettavilla moduuleilla, jotka sisältävät kaiken mitä vedyntuotannossa tarvitaan. Moduuli tuottaa automaattisesti vetyä kun se kytketään sähkö- ja vesiverkkoon.

Se on jännä että pikalatausasemat on mahdottomuus koska kantaverkko ei kestä

Kantaverkko ei tosiaan kestä sähköautojen laajaa yleistymistä.

Mutta se kestäisi vetyautojen laajan yleistymisen vaikka ne kuluttaisivat enemmän sähköä.

Tosi jännä.

Paljonko vetyasema kuluttaa sähköä?

Vetyauto kuluttaa sähköä moninkertaisesti patteriautoon verrattuna ajokilometriä kohde, joten luonnollisesti myös rasitus kantaverkolle on moninkertainen.

No paljonko se vetyasema kuluttaa sähköä?

Täällähän se vetynasse taas vetää yhdenmiehen sirkustaan. Vieläkö riittää trollattavia vai joko olet siirtynyt vastailemaan tässäkin ketjussasi itsellesi, kun et muuten huomiota saa?

Entä paljonko se vetyasema kuluttaa sähköä?

Vähintään 3-4 kertaa enemmän kuin vastaava latausasema.

Höpö höpö. Sinä sekoitat nyt varmaan monet eri luvut tähän väitteeseesi. Väittät tässä, että veden paineistamisen hyötysuhde on 0,25-0,33, mikä ei pidä paikkaansa.

eri

Sori, pieni korjaus tähän väite oli enemmän (ei kertaa), eli väitetty hyötysuhde on vielä huonompi, 0,2-0,25...

Sanonta "x kertaa enemmän" merkitsee kielessä vakiintuneen käytännön mukaan samaa kuin "x kertaa niin paljon". 

Lähde: kielitoimisto

Mutta saivartelut sikseen, tuossa viestiketjussahan aiemmin visioitiin asemaa joka tuottaa vesijohdon ja sähköliittymän turvin vedyn itse paikan päällä, joten kyse on tietysti myös mm. elektrolyysiin kuluvasta energiasta eikä pelkästään paineistamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.

Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".

Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.

eri

Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?

Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.

Katso vaikka vetyrakettien laukaisuja, niissä selvästi näkyy kuinka kaasuuntunutta vetyä päästetään ulos tankista jatkuvasti ennen laukaisua...

Johtuu vain siitä, että avaruusraketin polttoainesäiliöistä ei voida tehdä yhtä vahvoja kuin voidaan tehdä polttoainejakelussa maan päällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan nähneeni tuon nestemäisen vedyn huoneenlämmössä säilöjän jollain foorumilla jo ainakin vuosi, ellei useita vuosia sitten.

Nestemäistä vetyä on käytetty vuosikymmeniä rakettitekniikassa. Ja nestemäistä happea. Ilman mitään "säilöntäongelmia".

Säilöntäongelmaa ei tietenkään ole, jos hukattu energia otetaan huomioon. Säiliö voi toki olla niin vahva, että se kestää myös kaasuuntuneen vedyn nestemäistä suuremmassa tiheydessä, mutta silloin ei pitkässä juoksussa säilytä nestemäistä, vaan kaasuuntunutta vetyä. 700 baria pitää vedyn "nestemäisenä" vain alle 113K (-160C) lämpötiloissa. Huoneenlämmössä säiömine vaatisi ihan eri luokan paineenkestoa säilöiltä.

eri

Onko avaruusraketin polttoainesäiliön lämpötila 160 astetta pakkasen puolella, että se ei räjähdä paineesta?

Ei se nestemäinen vety mihinkään karkaa säiliöstä.

Katso vaikka vetyrakettien laukaisuja, niissä selvästi näkyy kuinka kaasuuntunutta vetyä päästetään ulos tankista jatkuvasti ennen laukaisua...

Johtuu vain siitä, että avaruusraketin polttoainesäiliöistä ei voida tehdä yhtä vahvoja kuin voidaan tehdä polttoainejakelussa maan päällä.

Ei johdu. 

https://en.wikipedia.org/wiki/Hydrogen_storage#Liquefied

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/90/Storage_Densi…

Tämän mukaan ainut (käytännöllinen) tapa säilöä nestemäistä ja tiehempää on "transcritical storage", mikä on jäädyttämisen ja paineistamisen yhdistelmä.

"Liquid hydrogen tanks for cars, producing for example the BMW Hydrogen 7. Japan has a liquid hydrogen (LH2) storage site in Kobe port.[4] Hydrogen is liquefied by reducing its temperature to -253 °C, similar to liquefied natural gas (LNG) which is stored at -162 °C. A potential efficiency loss of 12.79% can be achieved, or 4.26kWh/kg out of 33.3kWh/kg.[5]"

Ongelmat eivät taida kovinkaan suuria olla, koska vetyasemia on jo paljon.

Paljon vetyasemalla hukkaan menevä vety maksaa?

Jos puhutaan kaasumaisesta vedystä, sitä ei mene hukkaan yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vetyskeptikot tänään ovat vähän kuin sähköskeptikot 10v sitten, nopeasti se mieli muuttuu kun tekniikkaa kehittyy ja vetyauton ylivertaisuus saa julkisuutta. Erityisesti pohjolassa vety on ihanteellinen koska pakkanen ei hidasta latausaikaa tai lyennä toimintamatkaa, sähköllähän latausaika on pakkasessa helposti tuplat verrattuna kesään ja toimintamatka puolet. Ja tietenkin vedyn tankkaa kesälläkin murto-osassa aikaa missä sähköauton lataa.

Puhdas energiantuotanto tulevaisuudessa takaa vedyn valmistamisen ilman huolta hieman heikommasta hyötysuhteesta.

Pari ongelmaa pitää kyllä ensin ratkaista, eli ensinnäkin kennojen pakkasenkesto ja toisakseen tarvitaan reippaasti lisää sähköntuotantoa koska vetyauto kuluttaa suurinpiirtein kolminkertaisen määrän sähköä patteriautoon verrattuna. Eli hieman yksinkertaistaen koko henkilöautokannan vaihtaminen pattereilla kulkeviin vaatisi suurinpiirtein yhden uuden Olkiluodon, vetyautoja varten tarvittaisiin kolme.

Käytä loppuiltasi itsesi sivistämiseen ja tutustu P2X teknologiaan.

Näitä P2X laitoksia ja niihin liittyviä ajoneuvoja, junia, laivoja on tehty jo vuosikymmeniä Euroopassakin. Kiinassa ja Japanissa rakennetaan vetykaupunkeja.

Koska vety on näkymätön ja hajuton kaasu nuo vetykaupingit voivat olla valtavan kokoisia eikä niitä silti näe paljain silmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai missään vetyautokonseptissa käytetä nesteytettyä vetyä? Oletan että se ei kovin kauaa pysy missään järkevän kokoisessa säiliössä.

Ainakin jossain BMW:n protossa käytettiin.

Ja ap:n visiossa, jossa tuulimyllyt ja aurinkopaneelit jauhavat sähköä, hajottavatvettä vedyksi ja hapeksi, vety puristetaan terässäiliöihin ja tankkaillaan autoihin, joilla huristellaan kuin nestekaasutrukeilla.

Joo totta kai puristetaan terässäiliöihin, mutta vety ei nesteydy huoneenlämmössä eli nestevedyn säilytys vaatii paksut eristeet ja silti sitä menee kiehumisen takia hukkaan aika sootanasti.

Eristeitä ei tarvita, koska paine itsessään pitää nesteytetyn vedyn painesäiliössä nesteenä, eikä se suljetusta säiliöstä minnekään karkaa vaikka pieni osa kaasuuntuisikin.

No nyt on asiantuntija äänessä.

Mihin neste karkaa suljetusta säiliöstä? Samalla tavalla nestekaasu on nestettä ja pysyy nesteenä säiliössään tietyssä paineessa.

Vedyn kriittinen piste on 33,2 Kelviniä. Sen lämpimämmässä se ei nesteydy vaikka miten paineistat.

Mihin neste karkaa suljetusta säiliöstä? Samalla tavalla nestekaasu on nestettä ja pysyy nesteenä säiliössään tietyssä paineessa.

Nestekaasu nesteytyy koska sen kriittinen piste on lähes sata astetta celsiusta.

Miksi mouhoat kun et selvästikään tiedä perusolomuotofysiikasta hevonvittua?

Eikä kyllä mistään muustakaan, mutta älä luule että se häiritsisi vetypaskiksen mouhotusta tipan vertaa :-D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vetyauto on myös sähköauto, joten ei romahduttaisi, vaikka akkuauton ohittaisikin.

Toki niin ei tule tietenkään tapahtumaan. Vetyasemien rakentaminen on kallista puuhaa ja toisaalta kaikki autonvalmistajat on jo suuntaviivansa tulevaisuuuden suhteen vetäneet ja tulevaisuuus on akkukäyttöisten sähköautojen. Tämä on päivänselvä asia, eikä se fakta siitä miksikään muutu, vaikka vetyautofanaatikko avaisi täällä tuhat vetyautoa ylistävää ketjua päivässä.

Suomessa pelkästään alkoholihaittoihin vuoden aikana menevillä rahoilla voisi rakentaa koko maan kattavan vetyverkoston. Kyse on vain valinnoista.

Poistuuko alkoholihaitat jos tehdään valinta että nyt ne poistuu? Tosin alkoholin aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat eläkeiän kynnyksellä säästää niin paljon, että haittoja ei kannata poistaa.

Eipä ole valtion varallisuus silti kasvanut vaikka alkoholisteja on puoli miljoonaa ja alkoholi on yleisimpiä kuolinsyitä ja merkittävin työkyvyttömyyseläkkeiden taustatekijä. Jokainen ihminen maksaa joka vuosi muutaman tuhat euroa verotuksessaan alkoholihaitoista. Alkoholi ei siis tapa riittävästi ja riittävän nopeasti. Eläke- ja sairaskulut ovat enemmän mitä saadaan "säästöä" ihmisiä alkoholilla tappamalla.

Mitä väliä vaikka alkoholisteja olisi 2 miljoonaa, niin kauan kun suurin osa käy töissä ja pysyy eläkeikään asti kohtalaisen terveinä. Sitten joutaakin kuolla.

Alkoholin aiheuttamat työkyvyttömyyseläkkeet- ja sairauskulut ovat suuremmat kuin saavutetut säästöt ihmisiä alkoholilla tappamalla. Puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä joka kohtaa alkoholistien läheisiä.

Onhan se, mutta onneksi alkoholiveron tuotot kattaa sen eron.

Ei kata. Alkoholiveron tuotto on noin yksi miljardi vuodessa ja haitat maksavat noin kymmenen miljardia vuodessa, eli alkoholin hintaa pitäisi nostaa todella paljon, että siitä saatavat verotulot kattaisivat alkoholihuumeen haitat.

Vaikka asia olisikin noin, niin mitään ratkaisuahan asiaan ei ole olemassa.

Tottakai on. Alkoholihuumeen hintaa voidaan nostaa helposti.

Jolloin sitä tuodaan ulkomailta tai tehdään itse.

Kyllä täytyy olla on alkoholiongelmaa jos rahat eivät enää huumeeseen riitä muuten kuin sitä ulkomailta tuomalla.

Eli hintojen nosto ei siis olekaan minkäänlainen ratkaisu, kun alkoholiongelmaiset ostaa sieltä mistä halvimmalla saa. Näin arvelinkin.

Vierailija kirjoitti:

Eikö ne vetyatomit mene putkistojen seinien läpi?

Jos säiliössä ja putkistossa on asiaan soveltuva sisäpinnoite, pysyy vety putkistossaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai missään vetyautokonseptissa käytetä nesteytettyä vetyä? Oletan että se ei kovin kauaa pysy missään järkevän kokoisessa säiliössä.

Ainakin jossain BMW:n protossa käytettiin.

Ja ap:n visiossa, jossa tuulimyllyt ja aurinkopaneelit jauhavat sähköä, hajottavatvettä vedyksi ja hapeksi, vety puristetaan terässäiliöihin ja tankkaillaan autoihin, joilla huristellaan kuin nestekaasutrukeilla.

Joo totta kai puristetaan terässäiliöihin, mutta vety ei nesteydy huoneenlämmössä eli nestevedyn säilytys vaatii paksut eristeet ja silti sitä menee kiehumisen takia hukkaan aika sootanasti.

Eristeitä ei tarvita, koska paine itsessään pitää nesteytetyn vedyn painesäiliössä nesteenä, eikä se suljetusta säiliöstä minnekään karkaa vaikka pieni osa kaasuuntuisikin.

No nyt on asiantuntija äänessä.

Mihin neste karkaa suljetusta säiliöstä? Samalla tavalla nestekaasu on nestettä ja pysyy nesteenä säiliössään tietyssä paineessa.

Ei se, kuten heliumkaan, mihinkään karkaa, jos on tarpeeksi kestävä ja painava säiliö. Käytännössä heliumiakin säilytetään mm. sairaaloiden pihoilla aktiivisesti jäähdytetyissä säiliöissä, kuten alan asiantuntijana varmaan tiedätkin.

Säiliöitä ei tarvitse jäähdyttää, koska nestemäinen vety ei kaasuunnu enää tietyn paineen jälkeen suljetussa säiliössä.

Paitsi kunnes säiliön paine nousee niin korkeaksi että se räjähtää.